VAASAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013

Transkriptio

1 VAASAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS

2

3 TILINPÄÄTÖS Vaasan kaupungin taloustoimi Kaupunginhallitus

4

5 SISÄLLYSLUETTELO Kaupunginjohtajan katsaus 1 I TOIMINTAKERTOMUS 1. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTO Kaupungin organisaatio Kaupungin hallinto Kaupungin henkilöstö 6 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Yleinen taloudellinen kehitys Kuntatalouden kehitys Olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisriskit Rahoitusriskit Ympäristöriskit Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Toiminta-ajatus Työpäivien käyttösuunnitelma kaudella Sisäisen tarkastuksen tehtävät TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelman tuotot Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Tuloslaskelman kulut Toimintakulut Rahoituskulut Toimintakate ja vuosikate TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut Taseen rakenne KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS KUNTAKONSERNIN TILINPÄÄTÖS Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase ja taseen tunnusluvut Kaupungin taseen ja konsernitaseen suurimmat poikkeamat TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 43

6 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Keskeisten tytäryhtiöiden tavoitteet ja niiden toteutuminen 45 Valtuuston nähden sitovien tavoitteiden toteutuma TALOUDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen 61 Hallintokuntien toimintakertomukset Tuloslaskelmaosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) Investointien toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) Rahoitusosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumistaulukot Käyttötalousosa Investointiosa Nettoyksiköiden taloudellinen toteuma Yhteenveto määrärahojen ylityksistä 166 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 170 Rahoituslaskelma 171 Tase 172 Konsernituloslaskelma 174 Konsernin rahoituslaskelma 175 Konsernitase 176 Tuloslaskelma - yhdistely 178 Rahoituslaskelma - yhdistely 179 Tase-yhdistely 180 IV LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 184 Tuloslaskelman liitetiedot 185 Taseen liitetiedot 187 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 191 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 193 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 194 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 200 V LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten vaikutus tulokseen 202 Liikelaitosten vaikutus rahoitukseen 203 Liikelaitosten vaikutus taseeseen 204 Pohjanmaan pelastuslaitos Vaasan Aluetyöterveys Vaasan Satama Vaasan Talotoimi Vaasan Vesi

7 1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuotta leimasivat sekä valtakunnalliset että paikalliset talousongelmat. Maamme kokonaistuotannon lasku jatkui, mikä aiheutui sekä maailmantalouden vaikeuksista että kotimaisista rakenteellisista ongelmista kuten elektroniikka- ja paperiteollisuuden supistumisesta, ikärakenteen muutoksesta ja kustannuskilpailukyvyn heikkenemisestä. Tilanne on johtanut julkisen talouden rahoituspohjan heikkenemiseen. Valtion- ja kuntatalouteen on viime vuosina muodostunut tuntuva alijäämä. Puhutaan julkisen talouden kestävyysvajeesta, joka on korjattava lähivuosien kuluessa, jotta julkisen talouden velkaantuminen saadaan pysäytetyksi. Maamme hallitus toteuttaa rakennepoliittista ohjelmaa, johon olennaisena osana sisältyy myös kuntataloutta supistavia toimenpiteitä. Koko maan tilanne heijastuu myös Vaasaan, vaikkakin Vaasa ja Vaasan seutu ovat vientivetoisen energiaklusterinsa menestyksen ansiosta selvinneet taantumasta paremmin kuin useimmat muut seudut. Kaikissa viime aikoina julkaistuissa seutujen kilpailukykyä monipuolisesti arvioivissa tutkimuksissa Vaasa on edelleen ollut maamme parhaiden joukossa. Kaupungin verotulot kasvoivat vuonna yhteensä 2,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisverot kasvoivat 4,4 %, mutta yhteisöverotilitykset laskivat 7,1 %. Palvelutuotannon toimintamenojen kasvu oli 1,8 %. Lainakanta oli vuoden lopussa 176,2 miljoonaa euroa, jossa kasvua vuoden aikana oli 13,4 %. Kaupungin saamat valtionosuudet laskivat 4,7 miljoonaa euroa, ja kaupunki maksoi verontasausta 17,8 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 18,8 milj. euroa, joten tulosrahoitus ei riittänyt investointien rahoittamiseen. Tilanteeseen on reagoitu käynnistämällä vuoden aikana kaupungin oma mittava talouden tasapainottamisohjelma, johon sisältyy sekä henkilöstösäästöjä, rakenteellisia uudistuksia että investointiasteen tarkastelua. Ohjelma tulee kestämään usean vuoden ajan, jotta menot ja tulot saadaan tasapainoon. Vaasan kaupunki laajeni vuoden alussa, kun Vähäkyrö ja Vaasa yhdistettiin. Yhdistyminen on merkinnyt mm. vähäkyröläisten luottamushenkilöiden voimakasta osallistumista kaupungin hallintoon ja investointeja Vähänkyrön alueelle yhdistymissopimuksen mukaisesti. Kaupungin väkiluku vuoden lopussa oli henkilöä (lisäys vuoden aikana 647). Vuoden aikana tuli voimaan uusi kuntarakennelaki. Samanaikaisesti valmisteltiin myös mm. valtionosuusuudistusta, kuntalain kokonaisuudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia. Kaikista näistä kaupunki vuoden aikana esittänyt lausuntonsa. Uusi kuntarakennelaki edellyttää, että seudun kunnat yhdessä selvittävät kuntaliitosten mahdollisuudet, koska kunnan tulisi lain mukaan muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Nyt ei näin ole asianlaita. Tavoitteena on, että Vaasan seutu menestyisi tulevaisuudessa yhä kovenevassa kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa ja kykenisi takaamaan asukkailleen hyvän palvelutason supistuvan julkistalouden oloissa. Liitosselvitykset eivät käynnistyneet vielä vuoden aikana. Kaupunki ja seutu pääsivät mukaan sekä työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämään kasvusopimusmenettelyyn että INKA hankkeeseen. Kasvusopimus on seudun toimijoiden ja valtion viranomaisten keskinäinen sopimus tärkeimmistä kehittämishankkeista, joiden tarkoituksena on edistää seudun kasvua ja elinvoimaa sekä

8 2 elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Kasvusopimuksia tehtiin 12 suurimmalle kaupunkiseudulle. INKA hanke (innovatiiviset kaupungit) puolestaan on kehittämishanke, jossa Vaasalla on valtakunnallinen vetovastuu kestävät energiaratkaisut teemasta. Eri teemoista vetovastuussa olevia kaupunkeja on vain viisi. Hankkeen tarkoituksena on vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Kaupungin sisäisestä kehittämisestä on mainittava laajapohjainen uuden strategian ja uusien organisaatioratkaisujen valmistelutyö kaupungin johtoryhmän ja kaupunginhallituksen johdolla. Yhteistyö Uumajan kanssa tiivistyi vuoden aikana lähinnä yhteisen laivayhtiön puitteissa, mutta myös muuten. Seudullisesta yhteistyöstä on mainittava mm. uusi matkailuyhtiö, Mustasaaren kunnan kanssa rakennettavan logistiikka-alueen eteneminen ja seudullinen rakennemallityö. Myös pitkään valmisteltu yhteinen jätelautakunta saatiin loppusuoralle. Kaiken kaikkiaan vuosi oli tapahtumarikas ja työntäyteinen sekä päättäjille että henkilöstölle. Säästöt ja supistukset eivät ole helppoja ratkaisuja. Niistä kuitenkin selvittiin, ja palvelutaso on pystytty pitämään kohtuullisen hyvänä säästämisestä huolimatta kiitos hyvän ja ammattitaitoisen henkilöstön. Kaupunginjohtaja Tomas Häyry

9 3 1. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTO 1.1. Kaupungin organisaatio Kaupungin liikelaitokset vuonna : Vaasan Aluetyöterveys, Pohjanmaan pelastuslaitos, Vaasan satama, Vaasan Talotoimi ja Vaasan Vesi

10 Kaupungin hallinto Vaasan kaupungin ylin päättävä elin on kaupungin toiminnasta ja taloudesta vastaava kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua ja puolueet olivat edustettuina seuraavasti: Ruotsalainen kansanpuolue 15, Kansallinen Kokoomus 15, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 14, Perussuomalaiset 8, Vasemmistoliitto 4, Suomen Keskusta 4, Vihreä liitto 3, Kristillisdemokraatit 3 ja ryhmä Helin 1. Ahlnäs Anna-Lena (RKP) Ahonpää Markku (SDP) Ala-Kokko Laura (Vihr.) Andrejeff Pirjo (SDP) Axell May-Gret (KD) Berg Kim (SDP) Bertills Anna (RKP) Boucht-Lindeman Helena (RKP) Blomfeldt Ragnvald (RKP) Capova Ivanka (Vihr.) Erickson Sture (RKP) Frantz Hans (RKP) Granfors Ulla (RKP) Heinonen Marko (Kok.) Helin Risto (Ryhmä Helin) Hellman Per (SDP) Hokkanen Heimo (KD) Häkkinen Juha (Kok.) Isomöttönen Vesa (Vas.) Jussila Ville (PS) Karhu Pauli (SDP) Karppi Lauri (PS) Kela Vesa (PS) Keskinen Pasi (Kesk.) Kivimäki Jorma (SDP) Kiviranta Marjatta (SDP) Kloo Barbro (RKP) Koski Susanna (Kok.) Kujanpää Raija (Kok.) Kullas Johan (RKP) Kumpula-Natri Miapetra (SDP) Laaksoharju Kalervo (KD) Lahti Daniel (Kok.) Lehto Taina Inkeri (Vas.) Miettinen Arja (SDP) Moisio Harri (Vas.) Mäkynen Jukka (PS) Mäkynen Matias (SDP) Mäntymaa Markku (Kok.) Niemi-Iilahti Anita (SDP) Nybacka Mikko (Kesk.) Ollila Mauri (PS) Pastuhov Kari (Kok.) Pääjärvi-Myllyaho Riitta (Kok.) Rapo Seppo (Kok.) Rauhala Raimo (SDP) Rintamäki Anne (Kesk.) Rintamäki Merja (Kesk.) Risberg Pentti (Kok.) Rundgren Salla (Kok.) Salovaara-Kero Anne (RKP) Silander Juha (Kok.) Simons Eeva (Vihr.) Skåtar Kaj (RKP) Sorvari Kim (PS) Stenman Kristina (RKP) Strand Joakim (RKP) Teppo Erkki (SDP) Tolppanen Maria (PS) Tulimaa Leena (Kok.) Uhlgrén Arttu (SDP) Vahtera Matti (PS) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Välimäki Laura (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP) Öhman Thomas (RKP) Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna Joakim Strand, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Arja Miettinen ja toisena varapuheenjohtajana Markku Mäntymaa. Vuoden aikana järjestettiin 10 kokousta. Vuoden 2012 tilinpäätös ja arviointikertomus hyväksyttiin ja vuoden 2014 talousarvio Kaupunginhallituksen tehtävä on huolehtia Vaasan kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu 15 jäsentä. Ahlnäs Anna-Lena (RKP) Frantz Hans (RKP) Katajamäki Jorma (VAS) Kiviranta Marjatta (SDP)

11 5 Kujanpää Raija (Kok.) Mäkynen Jukka (PS) Mäkynen Matias (SDP) Niemi-Iilahti Anita (SDP) Ollila Mauri (PS) Pastuhov Kari (Kok.) Rapo Seppo (Kok.) Rintamäki Merja (Kesk.) Salovaara-Kero Anne (RKP) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP) Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Seppo Rapo, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Anita Niemi-Iilahti ja toisena varapuheenjohtajana Hans Frantz. Kaupunginhallituksen esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja Tomas Häyry, sivistystoimenjohtaja Christina Knookala, perusturvajohtaja Jukka Kentala ja teknisen toimen johtaja Markku Järvelä. Kaupunginhallitus kokoontui vuoden aikana 29 kertaa. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii kaksi jaostoa: Suunnittelujaosto ja yleisjaosto. Suunnittelujaosto kokoontui vuoden aikana 16 kertaa ja yleisjaosto 12 kertaa. Jaostoihin kuuluivat vuonna seuraavat jäsenet: Suunnittelujaosto Boucht-Lindeman Helena (RKP) Capova Ivanka (Vihr.) Kujanpää Raija (Kok.), pj Laaksoharju Kalervo (KD) Laine Kari (SDP) Niemi-Iilahti Anita (SDP), vpj Ollila Mauri (PS) Rautonen Markku (Kok.) Rintamäki Merja (Kesk.) Skåtar Kaj (RKP) Wägar Lars-Erik (RKP) Yleisjaosto Katajamäki Jorma (Vas.) Kiviranta Marjatta (SDP), vpj. Kivimäki Jorma (SDP) Kloo Barbro (RKP) Kullas Johan (RKP) Mäkynen Jukka (PS) Rundgren Salla (Kok.) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP), pj. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Vuonna Vaasan kaupungilla toimi 12 lautakuntaa ja 9 johtokuntaa. Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Vähänkyrön aluelautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta Toisen asteen koulutuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Museolautakunta Teatteri- ja orkesterilautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Johtokunnat Oppisopimustoimen johtokunta Työväenopiston johtokunta Vasa arbetarinstitutetin johtokunta Pohjanmaan pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunta Työpaja Arpeetin johtokunta Vaasan aluetyöterveys liikelaitoksen johtokunta Vaasan Satama liikelaitoksen johtokunta Vaasan Talotoimi liikelaitoksen johtokunta Vaasan Vesi liikelaitoksen johtokunta Toimikunnat on kaupunginhallitus valinnut hoitamaan ja valmistelemaan määrättyä tehtäväaluetta. Edellä mainittujen kunnan toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat ja esittelijöinä toimivat viranhaltijat.

12 6 1.3 Kaupungin henkilöstö Kaupungin voimassa olevien palvelussuhteiden lukumäärä oli vuoden viimeisenä päivänä (6 018 vuonna 2012), näistä (4 458) vakituisia ja (1 560) määräaikaisia. Vakituisten määrässä ovat mukana kaikki vakituisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt, vaikka ao. henkilöt olisivat virkavapaalla / työlomalla. Määräaikaisiin kuuluvat kaikki määräajaksi tehdyt palvelussuhteet, mukaan lukien kaikki tuntiopettajat. Lukuihin sisältyvät myös työllisyysvaroin palkatut henkilöt, näiden määrä vuoden lopussa oli 136 (99). Lukuihin eivät sisälly Pohjanmaan pelastuslaitoksen sivutoimiset ns. puolivakinaiset palomiehet, joita oli 486 (509). Palvelussuhteiden määrä ei suoraan kuvaa henkilöstöresurssia, joka koko vuoden on keskimääräisesti ollut käytettävissä palvelujen tuottamiseen. Lukuihin sisältyvät sekä vuoden lopussa eri lomilla ja virkavapailla olleet henkilöt että näitä tehtäviä hoitaneet sijaiset. Henkilötyövuosien määrä ilman opettajia oli (4 700). Luku sisältää työllistetyt. Henkilöstömäärät tehtävittäin esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Palvelussuhteiden kokonaismäärä oli 194 suurempi kuin vuoden 2012 lopussa. Vakinaisten määrä on kasvanut 269:lla ja määräaikaisten vähentynyt 75:lla. Vakinaisen henkilöstön kasvua selittää kuntaliitos Vähänkyrön kunnan kanssa, määräaikaisten vähennykseen vaikuttavat kaupungin säästövelvoitteiden mukaiset henkilöstökulujen vähennystoimenpiteet. Henkilöstön määrä hallinnonaloittain Vakituiset Määräaikaiset Henkilöstön määrä on kuvattu oheisissa taulukoissa hallinnonaloittain. Sosiaali- ja terveystoimi koostuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisista tulosalueista sekä Vaasan Aluetyöterveyden henkilöstöstä. Sivistystoimeen kuuluvat opetus-, kirjasto-, kulttuuri-, vapaa-aika-, museo-, orkesteri- ja teatteritoimi. Tekniseen toimeen kuuluu katutoimi, kiinteistötoimi, rakennusvalvonta, tekniset palvelut, Vaasan Ruokapalvelut, Vaasan

13 7 Satama, Vaasan Siivouspalvelut, Vaasan Talotoimi, Vaasan Vesi, yhteispalvelut ja ympäristötoimi. Ryhmään muut kuuluvat keskushallinto, tarkastustoimi ja Pohjanmaan pelastuslaitos. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna oli 202 miljoonaa euroa, mistä käyttötalousosan palkat 200,5 milj. euroa ja investointiosan palkat 1,5 milj. euroa. Vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 78,7 % (78 % v. 2012) ja miehiä 21,3 % (22 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia oli 77,8 % (76 %) ja miehiä 22,2 % (24 %). Koko henkilöstön keski-ikä vuonna oli 44,1 vuotta (43,7 v. 2012). Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 46,1 vuotta (45,9 vuotta) ja määräaikaisen henkilöstön keski-ikä 37,1 vuotta (36,4 vuotta). Erillisenä laaditaan henkilöstöraportti, jossa kuvataan mm. henkilöstövoimavarojen määrää, laatua ja saavutettuja tuloksia.

14 8 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Talouskasvu on jäänyt Suomessa toistuvasti ennustettua hitaammaksi viime vuosien aikana. Tämä on heikentänyt budjettien talouspohjia, jolloin on käynyt selväksi, ettei kestävää julkista taloutta voida saavuttaa ilman merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Ennakoitua heikomman verotulojen kehityksen vuoksi finanssipolitiikan kiristystoimien vaikutukset ovat paljolti kumoutuneet ja julkiseen talouteen on jäänyt tuntuva alijäämä. Suomen hallitus julkisti syksyllä laajan rakennepoliittisen ohjelman suuntaviivat. Tavoitteena on vahvistaa kuntataloutta karsimalla kuntien tehtäviä sekä etsiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan parantaa tuottavuutta, pidentää työuria, vähentää rakenteellista työttömyyttä sekä lisätä muilla keinoin talouden tuotantopotentiaalia. Julkisen talouden kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkisen talouden rahoitusjäämää olisi välittömästi kohennettava, jotta julkiset tulot riittäisivät kattamaan tulevat menot ilman, että velka-aste ylittäisi 60 %. Julkisen taloutemme kestävyysvajeeksi VM on laskenut 4,7 prosenttia BKT:stä, eli noin 9,5 mrd. euroa. Velkaantumisen pysähdyttämiseksi kuntien edellytetään säästävän ja kiristävän verotusta tai tehostavan toimintaansa vuosien aikana 2 mrd. eurolla. Suomen julkinen talous on selvinnyt globaalista taantumasta ja Suomen omasta rakennekriisistä kansainvälisesti vertailtuna kohtalaisen hyvin. Lähiajan talouskehityksen kannalta on ratkaisevaa, miten hallituksen rakennepoliittinen ohjelma etenee. Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa kilpailijamaihin on kuitenkin viime vuosina heikentynyt. Yksikkötyökustannukset ovat Suomessa kasvaneet lähes 22 % vuosina , kun euroalueella ne ovat kasvaneet noin 11 %. Suomen kustannuskilpailukyvyn kannalta työllisyys- ja kasvusopimuksen solmiminen hyvin maltilliseksi, oli askel parempaan suuntaan. Valtion nopeasta velkaantumisvauhdista huolimatta Suomi on säilyttänyt hyvän asemansa valtionlainamarkkinoilla. Valtion luottoluokitus on säilynyt muuttumattomana kolmen A:n luokassa, joka on helpottanut velanhallintaa alhaisten korkomenojen muodossa. Julkisen talouden vakauttamiseksi on erittäin tärkeää edetä määrätietoisesti rakenneuudistusten toteuttamisessa. Näin menetellen se vahvistaa talouskasvun edellytyksiä ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. On kuitenkin huomioitava, että rakenneuudistukset vievät aikaa ja ovat poliittisesti haastavia. (Lähde: Suomen pankki) 2.2 Kuntatalouden kehitys Kulunut vuosi on ollut myös kunnille hyvin haasteellinen. Kuntarakenne- ja soteuudistukset, rakennepoliittinen ohjelma, kuntalain ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä näiden kaikkien uudistusten keskeneräisyys leimaavat myös tulevaa toimintavuotta. Myös yhä heikkenevät talousnäkymät heijastuvat kuntatalouteen. Kunnallisveroaan nosti ennakko-odotuksiin nähden huomattavan suurempi joukko vuonna, 156 kuntaa eli lähes puolet kunnista. Keskimääräinen painotettu kunnallisveroprosentti on nyt 19,74. Ero matalimman ja korkeimman välillä on

15 9 venähtänyt jo 6,0 %- yksikön suuruiseksi. Kuntaliitto antoi oman ehdotuksensa kuntatalouden sopeuttamiseksi. Kun henkilöstömenot ovat kuntien menoista yli puolet, tilanne on haastava. Käytännössä kunnilla on kolme vaihtoehtoa: nostaa veroja, tehdä säästöpäätöksiä ja tarkistaa investointisuunnitelmia. Maan hallituksen rakenneohjelman mukaan kuntien tulisi itse koota noin miljardi vuoteen 2017 mennessä samalla kun valtio keventäisi kuntien tehtäviä ja velvoitteita myös miljardilla eurolla. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on kuitenkin päätetty lisätä Peruspalveluohjelman päätöksillä noin 300 miljoonalla eurolla. Kuntaliiton kuntatalouden sopeutusohjelma sisältää ehdotuksia veroja maksupohjan laajentamiseksi, kunta-valtiosuhteen kehittämiseksi, valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi sekä investointien tukemiseksi. Maan hallituksen hallitusohjelmassa edellytetään valtion velkasuhteen kääntämistä supistuvaksi hallituskauden loppuun mennessä sekä valtion talouden alijäämän pitämistä korkeintaan 1 %:ssa BKT:sta. Jos nämä tavoitteet eivät näytä toteutuvan, hallitus toteuttaa veronkorotuksia ja menoleikkauksia laskennallisesti yhtä paljon. Sopeutus-toimenpiteitä jatketaan ja tähän mennessä sopeutustoimien säästöt ovat kohdistuneet ylivoimaiselta valtaosaltaan kuntiin valtionosuusleikkausten muodossa. Kuntien tilanne on nyt monessa mielessä hyvin epävarma ja monet samanaikaiset uudistukset vaikuttavat myös kuntien toimintaan ja talouteen. Kun talouskasvu pysyy nollan tuntumassa, kuntien toimintamenojen kasvu ei voi pysyä aikaisempien vuosien tasolla. Haasteet kuntataloudessa ovat suuret ja näkyvät myös Vaasan kaupungissa. Talouden ja toiminnan sopeutustoimia on jatkettava myös Vaasassa. (Lähde: Suomen Kuntaliitto) Vaasan taloudellinen kehitys ja väestö Tuorein tilastotieto työpaikkojen määrästä on vuodelta 2011, jolloin Vaasassa oli työpaikkaa luvulla työpaikkojen määrä on kasvanut 5 509:lla. Ensimmäisestä finanssikriisistä johtuen työpaikkojen määrä väheni 775:lla vuonna 2009 myös Vaasassa, mutta sen jälkeen vuosina työpaikkojen määrä on kasvanut jälleen yli 600 paikalla. Vaasassa työpaikkojen määrän kehitys on ollut erittäin suotuisa suhteessa koko maahan tapahtuvaan vertailuun. Vaasassa kehitys oli myönteisempi kuin useimmissa muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Tilastokeskus tuottaa tiedot uuden kuntajaon mukaan siten, että Vähänkyrön tiedot ovat mukana Vaasan luvuissa jo vuodesta 2011 lähtien.

16 10 Työpaikkojen määrän kasvu oli suurin koulutuksessa (+ 171), teollisuudessa (+ 161) ja kaupanalalla (+101) vuosina Työpaikkojen määrä ei vähentynyt merkittävästi millään toimialalla. Kun tarkastellaan koko 2000-lukua, on huomioitava, että teollisuustyöpaikkojen määrän kehitys on ollut hyvin myönteinen. Työpaikoista teollisuuden toimiala on suurin (23,3 %), terveys- ja sosiaalipalvelut toiseksi suurin (18,2 %), tukku- ja vähittäiskauppa kolmanneksi suurin (9,6 %) ja koulutus (8,6 %). Näiden neljän toimialan osuus Vaasan työpaikoista on noin 60 prosenttia.

17 11 Vaasan työttömyysaste oli keskimäärin 8,9 % vuonna. Työttömyysaste nousi 1,2 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen katsottuna. Työttömyysaste oli kolmanneksi alhaisin 20 suurimman kaupungin vertailussa.

18 12 Suomessa on tällä hetkellä 36 kaupunkiseutua. Kaupunkiseudut koostuvat keskuskaupungista ja ympäröivistä naapurikunnista. Tilastollisissa vertailuissa on huomioitava, että kaupunkien väliset vertailut ovat haasteellisia. Verrattaessa kaupunkeja on mm. huomioitava, että useat kaupungit ovat kasvaneet viime aikojen kuntaliitosten myötä. Helsingin kaupunkiseutu on väestöltään suurin (noin 1,3 milj. asukasta) ja Äänekosken kaupunkiseutu pienin (noin asukasta). Vaasan kaupunkiseudulla asuu noin asukasta (11. suurin). Vaasan kaupungin asukasmäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Väestömuutos koko kaupunkiseudulla on kuitenkin ollut vielä myönteisempi ja kansallisessa vertailussa kaupunkiseudun väestönmuutos oli seitsemänneksi paras.

19 13 Vaasan kaupunkiseudun bruttokansantuote asukasta kohti oli neljänneksi korkein 20 suurimman kaupunkiseudun vertailussa. Bkt kasvu on ollut suhteellisesti suurin Vaasan kaupunkiseudulla. Taantumasta huolimatta elinkeinoelämän kehitys on ollut suotuisa Pohjanmaan maakunnassa. Vientiteollisuudella on erittäin vahva asema maakunnassa. Pohjanmaan osuus Suomen viennin arvosta on seitsemänneksi korkein vaikka Pohjanmaa on väestöltään 12. suurin maakunta. Vaasassa asui asukasta vuoden lopussa. Kaupungin väestö on kasvanut voimakkaasti viime vuodet. Viiden viime vuoden aikana väestö on kasvanut keskimäärin yli 600 asukkaalla vuodessa. Vuonna kaupungin väestö kasvoi 647 asukkaalla. Vaasan kielijakauma on seuraava (2012): suomenkielisiä (70,6 %), ruotsinkielisiä (22,6 %) ja muunkielisiä (6,8 %). Viiden viime vuoden aikana suomenkielisten määrä on kasvanut 847:lla, ruotsinkielisten 253:lla ja muunkielisten 1 245:lla.

20 Olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa Vuosi oli kaupungin väestökehityksen kannalta jälleen kasvun vuosi. Väkiluku kasvoi mm. kuntaliitoksen myötä ja se oli Sosiaali- ja terveystoimiala Toimiala selvisi toimintavuoden haasteista ja tavoitteista hyvin huomioiden ne ongelmat mitkä kaupungin kiristynyt taloustilanne toiminnan toteuttamiselle aiheutti. Uuden Vaasan alueella löydettiin ensimmäisen toimintavuoden aikana hyvin yhteiset toimintamuodot sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisessa. Tiukka talouskuri mahdollisti talouden osalta hyvän toteutuman toimialan oman toiminnan osalta. Huolestuttavana asiana hallintokunta on nostanut keskusteluun erikoissairaanhoidon menokehityksen, mikä ei ole noudattanut niitä linjauksia mitä kaupunkikonsernin sisällä muutoin on toteutettu. Hallinnon ja talouden osalta kaupungissa toimintavuonna toteutetut henkilöstösäästöt sekä uudet rekrytointiohjeet korostivat selkeästi hallinnon merkitystä ja tarvetta kokonaisuuden ohjauksen tukena. Kaupungin taloushallinnon järjestelmien ongelmat hankaloittivat selvästi taloushallinnon toimintoja ja raportointia sekä aiheutti runsaasti lisätyötä kirjanpidon ja tilinpäätöksen valmistelussa. Hallinnon ja talouden alueella aloitettiin laatutyö SHQS-menetelmällä. Sosiaali- ja perhepalvelut: Palvelut pystyttiin antamaan asiakkaille annettujen säädösten puitteissa tavoitellen myös toiminnan vaikuttavuutta. Ilahduttavaa oli positiivinen kehitys lastensuojelun palvelualueella, jossa lastensuojelun vireille tulossa saavutettiin merkittävä parannus määräaikojen osalta. Henkilöstörekrytointi tulosalueen avainryhmien osalta oli edelleen haasteellista. Toimintavuonna saatiin käyttöön uudet tilat Vaasan yhteisöhoidon osalta sekä vammaispalveluille uusi Purohovin asumispalveluyksikkö Purolassa. Koti-ja laitoshoidon osalta lähdettiin toteuttamaan uuden lainsäädännön vaatimuksia. Vanhustenhuollon palvelurakenneuuudistus ei edennyt suunnitellusti, johtuen palvelutalorakentamisen viivästymisestä sekä aluehallintoviraston päätöksistä palvelutaloja koskien. Hoitohenkilökunnan pitkä täydennyskoulutus saatiin päätökseen ja Telecare- lääkäripalvelu laajennettiin koko palveluasumiseen. Terveyspalveluissa lääkäreiden rekrytointi on ollut edelleen haasteellista. Jonot lääkäriin ja hammaslääkäriin pidentyivät, mutta ovat kuitenkin vielä hoitotakuun rajoissa. Opetusterveyskeskuksensuunnittelu jatkui koko vuoden. Ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirin vastuulle ja diabetes poliklinikka koti- ja laitoshoidon tulosalueelle. Sivistystoimen toimiala Vähänkyrön liittyminen Vaasaan vuonna heijastui sivistystoimeen merkittävästi. Sivistystoimessa se tarkoitti muun muassa Vähänkyrön sivistystoimen n 270 työntekijän, varhaiskasvatuksen 250 lapsen ja perusopetuksen noin 630 oppilaan sekä kolmen kirjaston yhdistymistä Vaasan kaupungin sivistystoimeen. Liittyminen on sujunut hyvin, mutta se on vaatinut paljon oppimista, toiminnan järjestämistä ja uusien käytäntöjen sisäänajoa. Vähässäkyrössä ala- ja yläkoulun yhdistettiin yhtenäiskouluksi ja toiminta keskitettiin koulukeskukseen. Kyrölän pesäpallokenttä uudistettiin yhdistymissopimuksen mukaisesti hyvään kuntoon. Sivistystoimen toimintaan vaikuttivat vahvasti myös vuonna toteutetut säästötoimenpiteet. Varhaiskasvatuksessa se on tarkoittanut muun muassa toiminnan keskittämistä, leikkipuisto- ja ryhmäperhepäiväkotiverkon karsimista, parin päiväkodin sulkemista, kerhotoiminnan lisäämistä 5:stä 11:sta ja täsmälisän korottamista 200 eurosta 250 euroon. Lisäyksillä pyrittiin suuntaamaan palvelun kysyntä edullisimpiin

21 15 palvelumuotoihin. Kaikille lapsille on pystytty tarjoamaan päivähoitopaikka lain määrämän ajan puitteissa ja muutoinkin huomiomaan yksittäisen lapsen erityistarpeita. Uusi Sundomin kaksikielinen päiväkoti otettiin käyttöön. Perusopetuksessa säästöt on toteutettu mm. tarkastelemalla sekä avustajien ja sijaisten määrää, että lähikouluperiaatetta ja kuljetuksia. Säästöistä huolimatta kouluverkko on pidetty tiheänä, luokkakoko suhteellisen pienenä ja erityispalveluita on pystytty tarjoamaan entiseen tapaan. Uudistettu Isolahden koulu otettiin käyttöön. Toisella asteella/vaasan ammattioppilaitoksessa on kiinnitetty erityistä huomiota opintojen keskeyttämisen ehkäisyyn. Opiskelijamäärän toteuma alitti valitettavasti tavoitteen; talousarvioesityksen mukainen tavoite oli 1975 opiskelijaa ja toteuma oli 1916 opiskelijaa. Päivälukiossa opiskelijamäärän kehitys on ollut nouseva. Aikuislinjan osalta vuosittainen vaihtelu on ollut vähäistä. Erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden lukumäärä on myös lisääntynyt. Aikuiskoulutuskeskuksen toiminta suuntautui Vaasan alueen kannalta keskeisten elinkeinojen sähkö-, metalli- sosiaali- ja terveysalan sekä kaupan alan tarvitseman työvoiman aikuiskoulutukseen sekä maahanmuuttajakoulutukseen. Opiskelijarekrytointi onnistui yli tavoitteiden ja tavoitteena ollut opiskelijatyöpäivien määrä ylitettiin (yht opisktpv). Koulutustoiminnan kokonaisliikevaihto toteutui n. 1 M budjetoitua suurempana. Sivistystoimen yhteinen tieto- ja viestintätekniikan kehittämishanke eteni suunnitelmien mukaan ja syksyllä avattiin pedagoginen TVT keskus, joka tässä vaiheessa toimii verkostomuotoisena verkossa. Hanke on onnistunut laatimaan sivistystoimelle yhteisen tavoitteen siitä miten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä tulisi kehittää Vaasassa; muun muassa miten hankintoja tulisi koordinoida, miten varmistetaan opettajien koulutus ja riittävä tuki, mitä täydennyskoulutusta järjestetään sekä miten koordinoidaan opetusteknologian/infrastruktuurin päivittämistä. Vapaan sivistystyön suosio on pysynyt korkeana. Työväenopiston kädentaitotiloissa aloitettiin saneeraustyöt ja ne valmistuvat vuonna Laihian ja Isonkyrön kanssa laadittiin yhteistyösopimus, jossa sovittiin, että Vaasa-opisto järjestää kansalaisopistopalvelut syksystä 2014 lähtien myös siellä. Kyrönmaan opiston kannatusyhdistys ry lakkautetaan, sitten kun toiminnan siirto Vaasa-opistolle on tehty. Suurista urheilutapahtumista mainittakoon Kalevan kisat, jotka järjestettiin kesällä. Kisat olivat järjestelyiltään ja yleisömäärältään menestys. Kävijämäärät nousivat myös uimahallissa, jossa saatiin uusi kävijäennätys; kävijämäärä nousi kävijästä kävijään. Kulttuuritapahtumista Kuorofestivaali, LittFest ja Taiteiden yö olivat sivistystoimen eri yksiköiden järjestämiä, ja jotka kaikki löysivät suuren yleisönsä. Kaikki kulttuurilaitokset ovat panostaneet yleisötyöhön ja kävijämäärät ovatkin selvästi kasvaneet. Sivistystoimen organisaation kehittämistyötä tehtiin koko vuoden ja loppuvuodesta esitettiin malli, jonka mukaan sivistystointa voisi yhtenäisemmin hallinnoida. Työ jatkuu vuoden 2014 aikana. Tekninen toimiala Teknisen toimialan tärkeimpinä tehtävinä on turvata kaupungin strategiset kehittymisen mahdollisuudet sekä huolehtia kaupungin maan, infran ja toimitilakannan säilyttämisestä sekä kehittämisestä. Kaupungin kokonaisyleiskaava eteni korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn. Risön, Liisalehdon ja Kuninkaankartanon alueen osayleiskaavoitusta voitiin jatkaa, kun Pohjanmaan kaupallinen vaihemaakuntakaava sai Ympäristöministeriön vahvistuksen.

22 16 Myös Torkkolan tuulivoima-alueen osayleiskaava sai lainvoiman ja tuulivoimaloiden rakennusluvat hyväksynnän. Kaupungin asemakaavasaldo oli vuosituhannen paras, sillä vuoden aikana valtuusto hyväksyi erittäin merkittäviä asemakaavoja. Näistä mainittakoon Purolan päiväkodin, Vaasan sataman alueen, Hietalahden urheilualueen, Teatterikorttelin, Mäkikaivontie 1:sen, Vikingan, Yhdystien Kokkolantien risteyksen ja Pohjois-Klemettilän alueen asemakaavat. Tärkeissä keskustan täydennysrakentamisen kohteissa käynnistettiin sekä arkkitehtikilpailuja (Flickkis ja ravirata) että kehittäjäkumppanuuteen tähtäävä suunnittelukilpailu (linja-aseman aukio). Uuden kunnallistekniikan rakentaminen jatkui Bölessä ja Gerbyssä samalla kun Purolan alueella viimeisteltiin viimeisiä tontteja rakennuskelpoisiksi. Mustasaaren kunnan kanssa yhteisen logistiikka-alueen kunnallistekniikka valmistui syksyllä. Yhdystien tiesuunnittelu eteni yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa ja Sepänkylän ohikulkutien Vaasan puoleinen osuus avattiin liikenteelle. Vaasan Talotoimi liikelaitos käytti investointeihin yhteensä noin 18 miljoonaa euroa, joista uudisrakennuskohteiden osuus oli reilut 5 miljoonaa. Peruskorjausohjelmassa oli kaiken kaikkiaan lähes 100 kohdetta, joihin käytettiin noin 6 miljoonaa euroa. Lisäksi käytettiin vuosikorjauksiin ja huolto-ohjelmaan noin 2,5 miljoonaa. Talousarvioon varattua investointirahaa jäi käyttämättä lähes 9 miljoonaa euroa suurten liikuntapaikkahankkeiden siirtyessä tuleville vuosille. Vaasan vesi liikelaitoksen toiminta toteutui pääosin suunnitelmien mukaisesti. Verkostohankkeita tehtiin kuitenkin suunniteltua enemmän muun muassa saneeraamalla Kauppapuistikolla ja Länsimetsäntiellä. Lisäksi Vähänkyrön kaupunginosan odotettua huonompi infra aiheutti lisäkustannuksia, kuten myös välttämätön panostus Vähänkyrön verkostoiden kartoitukseen. Vastaavasti veden ja jätevedenpuhdistuksen hankkeita lykättiin tai kevennettiin. Vaasan Sata liikelaitos investoi Lassenlaiturin muutoksiin ja paransi satama-alueen varastokenttien välisiä tavarankäsittelyn mahdollisuuksia. Toiminnan painopiste oli sataman tavaravolyymin ja matkustajaliikenteen määrien lisäämisessä. Sekä vienti että tuonti kasvoivatkin edelliseen vuoteen verrattuna noin neljänneksen kokonaistonnimäärän ollessa hieman vajaat 1,5 miljoonaa tonnia. Matkustajamäärä tuplaantui reiluun matkustajaan Wasalinen ensimmäisenä toimintavuotena. Kaupungilla oli tarjottavana yli 130 omakotitonttia, joista varattiin 70. Lisäksi luovutettiin lukuisia rivi- ja kerrostalotontteja sekä yritystontteja. Uutta raakamaata hankittiin noin 56 hehtaaria. Asemakaavojen uudistamiseen liittyviä maankäyttösopimuksia laadittiin 12 kpl. Tuloja maakaupoista, maanvuokrista ja maankäyttösopimuksista kaupunki sai yhteensä yli 11 miljoonaa euroa. Rakennuslupahakemuksia jätettiin 943 kpl (853 kpl vuonna 2012) ja myös valmistuneiden asuntojen määrä oli selvässä kasvussa. Pientalorakentajille suunnattu ennakoiva laadunohjaus aloitettiin vuonna Sitä jatkettiin ja kehitettiin edelleen Vaasaan sopivaksi. Ympäristötoimi hoiti ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan, eläinlääkintähuollon ja ympäristö- laboratorion tehtäviä. Teknisten Palveluiden uudistettuun keskusvarastoon sulautettiin hoitotarvikevarasto. Tulosalue osallistui myös poikkihallinnolliseen kuljetusten logistiseen optimointiin. Vaasan kaupungin vuoden työpaikka, Ruokapalvelut, valmisti päivittäin n lounaan lisäksi aamupaloja, välipaloja ja päivällisiä asiakkailleen. Näistä muodostuu yhteensä 3,1 miljoonaa laskennallista ateriaa vuodessa. Loppuvuodesta otettiin käyttöön peruskorjattu Isolahden aluekeittiö joka palvelee Palosaaren, Vetokannaksen ja Metsäkallion palvelupisteitä.

23 17 Teknisen toimialan organisaatiomuutosta ei viety loppuun, vaan ehdotus odotti koko vuoden kaupungin muun organisaatiomuutoksen valmistumista. Vuoden aikana valmistui teknisen toimen strategiakartta osana kaupungin uutta strategiaa. 2.4 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kunnan toimintaan vaikuttavat mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisriskit Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisriskeihin on varauduttu vakuuttamalla ja rahastoimalla. Vakuuttamalla varaudutaan mm. kiinteistöjen palovahinkoihin, liikennevahinkoihin ja vastuuvahinkoihin. Vahinkorahaston avulla on varauduttu seuraavien omalla vastuulla olevien vahinkojen rahoittamiseen: Kiinteää ja irtainta omaisuutta kohdanneet vahingot Toiminnan keskeytysvahingot Vastuuvahingot, joista kaupunki on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa Takaussitoumuksen perusteella mahdollisesti syntyvä korvausvastuu Vahinkorahaston määrä on 7,5 miljoonaa euroa. Valtuusto on vahvistanut rahaston varojen vähimmäismäärää, rahaston kartuttamista ja varojen käyttöä koskevat säännöt. Kaupungin vakuutukset olivat toimintavuoden aikana lakisääteisten vakuutusten osalta IF-vakuutusyhtiössä ja vapaaehtoisten vakuutusten osalta Pohjola vakuutusyhtiössä. Vuoden 2011 tammikuusta lukien kaupungilla on myös kuntalaisten eduksi vapaaehtoinen tapaturmavakuutus kaupungin järjestämässä toiminnassa, ns. kuntalaisvakuutus. Taloustoimi kilpailutti koko kaupungin vakuutusturvan kesällä ja syksyllä siten, että uudet vakuutukset astuvat voimaan vuoden 2014 alusta. Vakuutusturvan sisältö pysyy vakuutusyhtiöiden vaihdoksista huolimatta pääosin ennallaan Rahoitusriskit Rahoitusriskeistä on viime vuodet kiinnitetty erityistä huomiota korkoriskiin. Kaupungin lainasalkku on osin sidottu vaihtuviin korkoihin, mikä on pitkällä aikavälillä havaittu edullisimmaksi. Tällöin korkomenojen ennakointi on kuitenkin vaikeampaa ja korkoriski suurempi. Toimenpiteitä on tehty suojatun osuuden lisäämiseksi tekemällä koronvaihtosopimuksia. Vuoden lopulla koronvaihtosopimuksia oli yhteensä viisi. Vuoden lopussa lainasalkusta suojattu osuus oli noin 50 %. Kaupungin korkonäkemys on, että korkotaso pysyy matalana edelleen vuoden 2014 aikana. Ennusteiden mukaan EKP:n ohjauskorko pysyy nykytasolla tai laskee hiukan vuoden 2014 aikana. Tilanne rahoitusmarkkinoilla on kuitenkin edelleen vaikeasti ennustettava Ympäristöriskit Ympäristötekijöitä, joilla on mahdollisesti vaikutusta toimintaan ja/tai talouteen, ovat mm: Suvilahden kaatopaikan sulkemislupa on jatkokäsittelyssä, päätöstä ei vielä saatu vuoden aikana. Tilinpäätös sisältää 2,2 miljoonan euron varauksen

24 18 Suvilahden kaatopaikan maisemointiin, varauksen riittävyys arvioidaan sen jälkeen kun päätös on saatu. Vuoden 2008 lopulla saatiin Vaasan hallinto-oikeudelta päätös jätevesien johtamisluvasta tehtyyn valitukseen. Päätöksen tiukat lupaehdot eivät muuttuneet, ympärivuotinen typenpoisto 70 % tulee olla käytössä Vaasan Vesi on investointisuunnitelmassaan varautunut jätevedenpuhdistuksen ympäristöluvan vaatimiin investointeihin, investoinnit ajoittuivat suunnitelmassa vuosille ja toteutuivat käsittelyssä olevan tilivuoden aikana. Vaasan veden johtokunta päätti uuden ympäristölupahakemuksen jättämisestä mennessä Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Talouden tasapainottaminen Vuoden talousarviota käsiteltäessä päätettiin, että laaditaan talouden tasapainottamisohjelma. Tasapainottamisohjelman laadinta oli välttämätöntä kaupungin talouden tasapainottamiseksi ja kaupungin velkaantumisen hillitsemiseksi. Vuoden talousarvion talouden tasapainotustoimenpiteenä valtuusto päätti 5 miljoonan euron lisäsäästöstä henkilöstökuluihin vuoden aikana. Suuntaviivat tasapainottamisohjelman laadintaan käsiteltiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa. Suuntaviivat ohjelman laatimiseksi palautettiin. Tähän vaikutti osaltaan ongelmat uuden taloushallinto-ohjelman käyttöönotossa. Koska taloustilanne heikentyi kesän ja syksyn aikana kaupunginhallitus ja kaupunginhallituksen yleisjaosto päätti erillisistä säästötoimenpiteistä. Tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että valtuuston asettama säästötavoite vuodelle saavutettiin. Kaupungin talous on tasapainossa taloussuunnitelmakaudella edellyttäen, että vuosien 2014 ja 2015 käyttötalouden rahoitusvaje saadaan tasapinotettua 10 miljoonalla eurolla. Pysyvien menosäästöjen tai tulonlisäysten aikaansaaminen on talouden tervehdyttämisen kannalta ratkaisevaa ja erillistä tasapainottamisohjelmaa valmistellaan vuoden 2014 aikana. Investoinnit Vuonna 2014 kaupungin investointiosan bruttomenot ovat yhteensä lähes 42 milj. euroa, josta kaupungin (ilman liikelaitoksia) bruttoinvestoinnit ovat 23,5 milj. euroa. Investointikohteiden arvioinnin perusteena on kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia. Talouden tasapaino on merkittävin investointiosan tavoite ja bruttoinvestoinnit ovat suunnitelmakaudella vuosittain keskimäärin noin 40 milj. euroa. Talouden tasapainon saavuttamiseksi investointikohteita on priorisoitu, mutta myös vaihtoehtoisia investointihankkeiden toteuttamistapoja on arvioitu. Myös omistajaohjauksen kehittäminen on tärkeä tavoite kaupungin investointien toteuttamisen näkökulmasta. Investoinneilla panostetaan alueen vetovoimaisuuden kehittämiseen, edulliseen ja kilpailukykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja väestön hyvinvointiin sekä peruspalveluiden hyvään saatavuuteen. Peruspalveluinvestoinnit on priorisoitu taloustilanteen näkökulmasta ja lisäarvohankkeet, jotka palvelevat kaupungin vapaaehtoisia tehtäviä, on siirretty seuraavalle valtuustokaudelle, eli suunnitelmakauden loppuun.

25 19 Velkaantumiskehitys Velkaantumiskehitystä hillitään käyttötalouden tasapainottamistoimenpiteillä ja investointien tarkastelun kautta. Velkaantumiskehitystä hillitään myös omaisuuden myynnillä erillisen myyntiohjelman kautta.

26 20 3. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN 3.1. Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Sisäisen valvonnan tavoitteet ja järjestäminen on myös kuvattu Vaasan kaupungin sisäisen valvonnan ohjeessa, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt Sisäistä valvontaa koskevia määräyksiä on myös taloussäännössä ja tarkastussäännössä. Sisäisen valvonnan perusta nojaa kuntalakiin, jonka voimaan tuleva muutos hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta edellyttää jatkossa yhä systemaattisempaa sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämistä ja niistä raportointia. Sisäinen valvonta on se osa johtamista ja valvontaa, jolla pyritään varmistamaan asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen, voimavarojen taloudellinen ja tehokas käyttö, toimintaan liittyvien riskien riittävä hallinta sekä taloudellisen ja muun johtamisinformaation luotettavuus ja oikeellisuus. Kaupunginvaltuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista, kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat konsernitasolla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja ohjeistamisesta. Vuoden talousarvioon sisältyi toimielinten ja tulosalueiden asettamia sisäisen valvonnan tavoitteita toiminnallisten ja taloudellisten riskien vähentämiseksi. Tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu toimintakertomuksessa. Riskienhallinnan järjestäminen Erilaiset tekijät kaupungin toiminnassa saattavat haitallisesti vaikuttaa mm. asukkaille tarjottavien peruspalveluiden tuottamiseen, henkilöstön toimintakykyyn, omaisuuden turvaamiseen ja toiminnan tuloksellisuuteen. Näitä tekijöitä kutsutaan riskeiksi. Sisäisen valvonnan tarkoitus on hallita riskejä ja varmistaa, että asetetut sekä pitkän että lyhyen tähtäimen päämäärät ja tavoitteet saavutetaan. Riskienhallinta on järjestelmällistä toimintaa riskien rajoittamiseksi ja jatkuvaa työtä riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Kaupunkiorganisaation kattava riskienhallintapolitiikka on hyväksytty vuoden 2012 aikana. Systemaattiseen tapaan kuvata, kartoittaa, arvioida ja raportoida riskejä on panostettu ja kehitystyö on muodoltaan jatkuvaa. Toimielinten selonteoista ilmenevät keskeiset pääriskit ja kehittämiskohteet voidaan luokitella seuraavasti: henkilöstöriskit: ikärakenne, eläköityminen, henkilöstön saatavuus/rekrytointi, osaamisen ylläpito sisäisen valvonnan kehittäminen systemaattisesti osaksi normaalia esimies- ja vastuuhenkilötyötä, haasteena ohjaus ja koulutustarve koko kaupungin tasolla toimintaprosessien ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan puutteet, haasteena mittaaminen. Riskeihin on kiinnitetty huomiota ja toteutettu ennakoivia toimenpiteitä. Rekrytointiprosessia ja perehdytystä on kehitetty ja panostettu henkilöstön koulutukseen mm. sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta. Lisäksi mm. varhainen puuttuminen henkilöstöasioissa on ollut kehittämiskohteena. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnassa ei ole havaittu puutteita, joista olisi aiheutunut merkittäviä menetyksiä, arvonalennuksia tai korvausvastuuta.

27 21 Uuden talousohjausjärjestelmän käyttöönotossa on ollut suuria ongelmia ja talouden seuranta on vaikeutunut tilikauden aikana. Laskutuksen toimintaprosessia on kehitetty merkittävästi ja tehokas laskutusputki takaa oikea-aikaisen ja oikeudenmukaisen tulojen kannon kaupungille. Arvonlisäverokäsittelyä on kuvattu kaupungin hallintokunnissa ja ostolaskujen käsittely on sujuvaa. Sopimushallinta Kaupungin sopimuksia ei hallinnoida keskitetysti. Sopimushallinta on hallintokuntien vastuulla ja merkittäviä puutteita ei ole ilmennyt sopimusten hallinnassa. Sopimusten hallinta on kuitenkin pitkälle manuaalista ja tästä syystä esim. tiedottaminen sopimuksista ja hankintasopimusten olemassaolosta on haaste. Keskushallinto on kehittänyt asiakirjojen ja päätöksenteon sähköistä hallintaa, joka tulevaisuudessa luo edellytykset kokonaisvaltaiselle sopimushallinnalle. Tilikauden aikana on siirrytty sähköiseen kokousmenettelyyn. Yhteenveto Kaupunginhallitus toteaa, että hallintokuntien, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden arvioinnit on käsitelty asianomaisissa päättävissä elimissä, jolloin tieto puutteista ja korjaustarpeista on otettu käsittelyyn. Annettujen selontekojen perusteella todetaan, että sisäinen valvonta pääsääntöisesti yltää hyvälle tasolle. Tiedonvälityksen ja seurantamenetelmien toimivuudessa on puutteita ja yhtenäistämistarpeita. Raportointia parantamalla voidaan vastata näihin haasteisiin. 3.2 Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Toiminta-ajatus Kaupunginjohtajan alaisuudessa toimii kaksi sisäistä tarkastajaa, joiden tehtäviin kuuluvat hallinto- ja talousprosessien tarkastaminen sekä osallistuminen riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja hallinnon kehittämiseen. Sisäiset tarkastajat tukevat kaupungin tavoitteiden toteutumista tarkastamalla ja arvioimalla organisaatioiden ja sisäisen valvonnan toimivuutta sekä toiminnan ja päätöksenteon säädöstenmukaisuutta. Sisäisen tarkastuksen valvomista, ohjaamista ja kehittämistä sekä sen ja tilintarkastuksen koordinointia varten on tarkastustoimikunta. Toimikuntaan kuuluvat puheenjohtajana kaupunginjohtaja sekä jäseninä kaupunginhallituksen puheenjohtaja, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja tarkastuspäällikkö. Tarkastustoimikuntaan kutsutaan lisäksi pysyväksi asiantuntijajäseneksi tilintarkastaja. Sisäiset tarkastajat esittelevät ja valmistelevat asiat toimikunnassa. Sisäisen tarkastuksen toiminta-aluetta ei ole rajattu. Myös tiedonsaantioikeus ja oikeus saada tavata tarvittavia henkilöitä sekä saada asiaan liittyvää fyysistä omaisuutta tarkastustehtävissä on taattu. Monet tiedot ja tarkastuksissa käsitellyt asiat ovat luottamuksellisia Työpäivien käyttösuunnitelma kaudella (2 sisäistä tarkastajaa) Avustaminen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisessä 60 pv Tilintarkastajaa avustavat tehtävät 30 pv

28 22 Vaasan sairaanhoitopiirin avustaminen (3 päivää kuukaudessa) 33 pv Sisäinen koulutus (mm. esimiespassi) 4 pv Ammattitaidon ylläpitäminen (koulutus, itseopiskelu, tutustuminen) 30 pv Sisäiseen tarkastukseen ja sisäiseen valvontaan liittyvän ohjeistuksen laatiminen ja päivittäminen 30 pv Muut tarkastukset 30 pv Tarkastuskohteisiin liittyvät työpäivät 209 pv Yhteensä 426 pv Sisäisen tarkastuksen tehtävät Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vaasan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Perusteiden mukaan sisäisen tarkastuksen tehtävät ovat: hallinto- ja talousprosessien tarkastaminen osallistuminen sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja hallinnon kehittämiseen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuden tarkastaminen ja arvioiminen toiminnan ja päätöksenteon säädöstenmukaisuuden tarkastaminen ja arvioiminen kaupungin tavoitteiden toteutumisen tukeminen muut kaupunginjohtajan kanssa sovittavat tehtävät tilintarkastajan avustaminen sopimuksen mukaan Sisäinen tarkastus ei osallistu päätöksentekoon eikä päätösten täytäntöönpanoon.

29 23 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 4.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys(+) Tilikauden ylijäämä ( alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 25,6 24,9 Vuosikate / Poistot, % 72,6 86,7 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset

30 Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 515,0 miljoonaa euroa (508,1 milj. euroa vuonna 2012). Verotulojen osuus tuotoista oli 53,0 % ja valtionosuuksien 19,9 % eli verorahoitus oli 72,9 % tuotoista. Verotulojen osuus väheni 0,7 prosenttiyksikköä edellisvuodesta Toimintatuotot Toimintatuotot olivat 126,5 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 5,1 % vuodesta 2012, koko maan vastaavan keskimääräisen kasvun ollessa 2,5 %. Suurimmat erät ovat myyntituotot 62,9 miljoonaa euroa ja maksutuotot 28,3 miljoonaa euroa Verotulot Verotulot vuonna olivat 272,9 miljoonaa euroa ja kasvua oli 7,3 miljoonaa euroa. Kunnallisveron osuus verotuloista oli 81 %, mikä on hiukan alle vastaavan kansallisen tason keskimäärän. Yhteisöveron osuus oli 14 % ja kiinteistöveron 5 %.

31 25 Kunnallisveroa kertyi vuonna yhteensä 220,5 milj. euroa. Vaasan kunnallisverotettavien tulojen kasvu oli vuonna noin 4 %. Vuoden kunnallisverokertymä alitti budjetoidun noin 0,8 miljoonaa euroa ja 0,4 %. Kunnallisveroa korotettiin edellisen kerran 0,5 prosentilla 19,5 prosenttiin vuoden 2010 alusta. Yhteisöveroa tilitettiin 38,1 miljoonaa euroa, mikä on 2,9 miljoonaa euroa edellistä vuotta vähemmän. Yhteisöverokertymä on heikentynyt koko valtakunnan tasolla. Kuntien jako-osuutta yhteisöverosta on korotettu viidellä prosenttiyksiköllä hallituskauden ajaksi vuoteen 2015 saakka. Ilman korotettua jako-osuutta Vaasan yhteisöverotuotto olisi ollut heikompi. Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin oli Vaasan yhteisöverokertymä vuonna 2012 merkittävästi parempi. Vaasan osuus maksettavasta yhteisöverosta oli koko maan toiseksi suurin eli 716 euroa/asukas. Kiinteistöveron tilitykset olivat 14,2 miljoonaa euroa. Veroprosentit olivat: yleinen 1,0 %, vakituinen asunto 0,32 %, voimalaitos 2,5 % ja rakentamaton rakennuspaikka 3,0 %. Kiinteistöveron tuotto nousi 0,8 milj. euroa edelliseen vuoteen nähden ja ylitti budjetoidun 0,3 miljoonaa euroa Valtionosuudet Valtionosuuksia saatiin 102,6 miljoonaa euroa, mikä oli 0,07 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa. Vuoteen 2012 verraten valtionosuuksia saatiin 4,7 milj. euroa vähemmän. Valtionosuudet ovat 19,9 % kaupungin kokonaistuloista. Valtionosuudet (milj. ) 2012 muutos % Peruspalvelut 96,5 98,2 1,7 % Verotuloperusteinen vos-tasaus -11,1-17,8 59,6 % Järjestelmämuutoksen tasaus 0,2 0,3 0,0 % Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt.os. 21,7 21,9 1,0 % Yhteensä 107,3 102,6-4,4 %

32 Rahoitustuotot Rahoitustuottoja kertyi 13,1 miljoonaa euroa ja ne vähenivät 1,7 miljoonaa euroa. Rahoitustuotoista merkittävin on Vaasan Sähkö Oy:n maksama osinko 11 miljoonaa euroa. 4.3 Tuloslaskelman kulut Tuloslaskelman kulut olivat yhteensä 499,4 miljoonaa euroa toimintakulujen muodostaessa 99,5 % ja rahoituskulujen 0,5 % kuluista Toimintakulut Toimintakulut olivat 496,8 miljoonaa euroa; kasvua edelliseen vuoteen oli 1,8 %. Toimintakulujen kasvutahti Vaasassa on huomattavasti laskenut, ennakkotietojen perusteella arvioidaan koko maan tasolla kasvun olleen noin 2,6 %. Toimintakuluista merkittävin on henkilöstökulut 257,1 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen 0,8 %. Palvelujen ostot olivat 171,2 miljoonaa euroa. Yli puolet tästä kuluerästä eli 89,0 miljoonaa euroa on erikoissairaanhoidon kustannuksia, jotka nousivat 7 %. Toimintakulut osuus 2012 muutos milj. % milj. % Henkilöstökulut 257,1 51,8 % 255,1 0,8 Palvelujen ostot 171,2 34,5 % 165,7 3,3 Aineet ja tarvikkeet 29,9 6,0 % 31,2-4,2 Avustukset 29,9 6,0 % 26,2 14,0 Vuokrat 6,9 1,4 % 6,8 2,4 Muut toimintakulut 1,8 0,4 % 2,8-36,0 Yhteensä 496,8 100 % 487,8 1,8 Vaasan ja Vähänkyrön yhdistellyt henkilöstökulut vuosina Rahoituskulut Rahoituskuluja oli tilikaudella 2,7 miljoonaa euroa, josta 1,8 miljoonaa euroa on pitkäaikaisten lainojen korkoja.

33 Toimintakate ja vuosikate Toimintakate oli -366,9 miljoonaa euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 3,1 miljoonaa euroa ja 0,9 %. Toimintakatteen kasvu oli merkittävästi pienempi kuin kunnissa keskimäärin (tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan 2,7 %). Verotulot ja valtionosuudet eli verorahoitus oli 375,4 miljoonaa euroa. Toimintakatteen rahoittamisen jälkeen jäi verorahoituksesta käytettäväksi investointeihin 8,5 miljoonaa euroa mikä on 0,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintakatteen osuus verorahoituksesta oli 97,7 %. Vuosikate oli 18,8 miljoonaa euroa alkuperäisen budjetoidun vuosikatteen ollessa 5,2 miljoonaa euroa. Ero budjettiin johtuu toimintakatteen ja verotulojen toteutumisesta yli budjetoidun sekä valtionosuuksien ja rahoitustuottojen jäämisestä alle budjetin. Vuosikatteen poikkeamaa selittävät erät milj. Toimintakate yli budjetin 12,9 Verotulot yli budjetin 1,6 Valtionosuudet alle budjetin -0,1 Rahoitustulot ja -menot nettotulo alle budjetin -0,7 Yhteensä vuosikate budjetoitua parempi 13,7 Talouden tasapainon vähimmäisvaatimus, jonka mukaan vuosikatteen tulee olla poistojen suuruinen, ei toteutunut. Poistot olivat 25,9 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi poistoista 73 %. Talouden pitkän aikavälin rahoitustasapaino edellyttää, että suunnitelmapoistot ja poistonalaisten investointien omahankintameno ovat samaa tasoa. Tilikauden tulos oli -7,1 miljoonaa euroa. Poistoeron tuloutuksen ja rahastonsiirtojen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui -5,7 miljoonaa euroa.

34 28 5. TOIMINNAN RAHOITUS 5.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelmaan kootaan kaupungin kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana. Rahoituslaskelma kuvaa tilikauden liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin 2012 Vaasa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 36,4 26,1 Lainanhoitokate 0,8 1,0 Kassan riittävyys, pv 9 12 Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella

35 29 Tilikauden toiminnan ja investointien rahavirta oli 30,9 milj. euroa negatiivinen. Tulorahoituksella katettiin 36,4 % investointimenoista. Tilikaudella lisättiin korollisen vieraan pääoman määrää 26,6 miljoonaa euroa ja rahavarat vähentyivät 14,6 milj. euroa. Vuosi päättyi korkomarkkinoilla matalalle korkotasolle: Vuoden ensimmäinen noteeraus 1 kk euriborille oli 0,109 % ja vuosi päättyi tasolle 0,216 %. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin vuoden aikana 49,1 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 22,5 miljoonaa euroa. Lainakanta tilivuoden lopussa oli 176,2 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Vaasan tunnusluku oli -123,8 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitus, % kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Vaasan tunnusluku oli 36,4 %. Vuonna asukkaan kuntien investointien tulorahoitusprosentti oli 20 %, koko maan keskiarvon ollessa 38 %. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun arvo jää alle yhden. Vaasan lainanhoitokate on heikko 0,8 (1,0 v. 2012). Kassan riittävyys (pv) kuvaa kunnan maksuvalmiutta. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Vaasan kaupungin kassan riittävyys vuoden lopussa oli 9 pv. Vuonna 2012 vertailukuntien kassan riittävyys oli 17 pv, koko maassa 30 pv.

36 30 6. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 6.1 Tase ja sen tunnusluvut Tase kuvaa tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asema sisältäen omaisuuden ja pääomaerät tilikauden lopussa. VASTAAVAA VASTATTAVAA avaava tase avaava tase PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Muut pitkävaikutteiset menot Arvonkorotusrahasto Ennakkom. ja kesk.er. hankinnat Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli- / alijäämä Maa- ja vesialueet Maa- ja vesial. arvonkorotukset POISTOERO JA VAPAA- Rakennukset EHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Kertynyt poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskener.hank PAKOLLISET VARAUKSET Sijoitukset Eläkevaraukset Osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset Osakkeiden ja os. arvonkorotukse Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN Muut saamiset PÄÄOMAT Ennakkomaksut ja keskener.hank 0 0 Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VIERAS PÄÄOMA Muut toimeksiantojen varat Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä Vaihto-omaisuus Liittymismaksut ja muut velat Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikaiset saamiset Lainat muilta luotonantajilta Myyntisaamiset 2 4 Saadut ennakot Lainasaamiset 0 0 Ostovelat Muut saamiset Muut velat Siirtosaamiset Siirtovelat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrume Joukkovelkakirjalainasaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

37 31 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % 56,3 58,9 Suhteellinen velkaantuneisuus 50,1 46,2 Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Omavaraisuusaste mittaa vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Vaasan omavaraisuusaste oli 56,3 %. Vuonna 2012 kaikkien kuntien keskimääräinen omavaraisuusaste oli 62,1 % ja Vaasan vertailuryhmän, asukkaan kuntien, omavaraisuusaste oli 55 %. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Vaasan kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus nousi vuodesta 2012 ollen 50,1 %. Koko maan keskiarvo vuonna 2012 oli 48,3 % ja asukkaan kuntien suhteellinen velkaantuneisuus 53,6 %. Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Vaasan lainakanta kasvoi 20,9 miljoonalla eurolla. Lainaa/asukas oli vuoden lopulla euroa. Vuonna 2012 kuntien lainamäärä oli koko maassa euroa/asukas ja Vaasan vertailukuntien euroa/asukas.

38 Taseen rakenne Taseen vastaavista vaihto- ja rahoitusomaisuus pieneni 5,4 milj. euroa ja aineettomat ja aineelliset hyödykkeet kasvoivat 21,2 milj. euroa avaavaan taseeseen nähden. Vastattavissa vieras pääoma kasvoi 25,3 milj. ja oma pääoma väheni 4,2 milj. eurolla. Vastaavissa suurin erä on aineelliset hyödykkeet 459,6 miljoonaa euroa. Sijoitukset sisältäen osakkeet, antolainat ja muut sijoitukset muodostavat toiseksi merkittävimmän erän, 92 miljoonaa euroa. Toimeksiantojen varat ovat noin 20 miljoonaa euroa. Vaihtuvat vastaavat eli vaihto-omaisuus, lyhytaikaiset saamiset sekä rahat ja pankkisaamiset ovat 51,8 miljoonaa euroa. Vastattavaa -puolella oman pääoman vähennys (348,3 milj. ) johtuu tarkasteltavan tilikauden alijäämästä. Oman pääoman muut omat rahastot koostuvat vahinkorahastosta ja oppisopimustoimen rahastosta, joiden yhteenlaskettu arvo on 11 miljoonaa euroa. Vapaaehtoiset varaukset ovat poistoero 6 miljoonaa euroa sekä 2,9 miljoonan euron investointivaraus kuntaliitokseen liittyviin investointeihin. 4,6 miljoonan euron pakolliset varaukset muodostuvat seuraavista eristä: Eläkevastuuvaraus 1,5 milj. euroa Suvilahden kaatopaikan maisemointivaraus 2,1 milj. euroa Alueiden puhdistamisvelvollisuudet 1,0 milj. euroa Takausvastuut olivat yhteensä 125,6 miljoonaa euroa. Suurimmat takausvastuiden kasvut ovat Pikipruukilla, Vaasan Yrittäjänkatu 17 ja Palosaaren Kampuksella. Omavelkaisia takauksia on 121,9 miljoonaa euroa, joista tytäryhtiöille annettuja 68,4 miljoonaa euroa ja muille kuin tytäryhtiöille annetut takauksia 53,5 miljoonaa euroa. Täytetakauksia on 3,7 milj.. Vaasan kaupungin osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuusta oli 286,2 miljoonaa euroa vuonna, kun vastaava luku vuonna 2012 oli 243,5 miljoonaa euroa.

39 33 7. KOKONAISTULOT JA MENOT Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. TULOT milj % MENOT milj % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 126,5 22,2 Toimintakulut 496,8 85,8 Verotulot 272,9 48,0 - Valmistus omaan käyttöön -3,3-0,6 Valtionosuudet 102,6 18,0 Korkokulut 1,7 0,3 Korkotuotot 0,8 0,1 Muut rahoituskulut 0,9 0,2 Muut rahoitustuotot 12,3 2,2 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Pakollisten varausten muutos 0,5 0,1 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -6,9-1,2 luovutustappiot 0,0 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 2,4 0,4 Investointimenot 54,1 9,3 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Rahoitustoiminta luovutustulo 9,2 1,6 Antolainasaamisten lisäys 0,1 0,0 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 22,5 3,9 Antolainasaamisten vähennykset 0,2 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 5,7 1,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 49,1 8,6 Oman pääoman vähennys 0,0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 Kokonaismenot yhteensä 579,0 100,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 569,1 100,0

40 34 8. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitilinpäätös on laadittu konserniyhteisöjen tilinpäätösten perusteella, eli taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty konserniin kuuluvat tytäryhteisöt sekä kuntayhtymät lukuun ottamatta Vaasan Ekolämpö Oy:tä. Suurimmat tytäryhteisöt ovat Vaasan Sähkö konserni, Koy Pikipruukki, Vaasan ammattikorkeakoulu Oy ja Palosaaren yrityskeskus Oy. Konsernin osuudet osakkuusyhtiöiden omasta ja vieraasta pääomasta on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Konsernin toiminnan ohjaus ja tytäryhtiöille asetettujen taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto määrittelee tytäryhtiöille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarviossa. Talousarviossa on myös määritelty eräitä omistajaohjauksen periaatteita. Kaupunginhallitus vastaa konserniohjauksen ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus vastaa myös konserniyhteisöille asetettavien tavoitteiden valmistelusta. Omistajapoliittisten linjausten valmistelutyö päättyi tilikauden aikana lokakuussa omistajastrategian hyväksyntään. Kaupungin konserniohjetta uudistetaan kaupunginhallituksen elokuussa nimeämän toimikunnan toimesta. Kaupunginhallitus on sopinut Vaasan Sähkön kanssa vuosien tuottovaatimuksesta, jonka mukaan maksettavan osingon määrä on 50 % Vaasan Sähkö Oy:n tuloksesta, kuitenkin keskimäärin 11 miljoonaa euroa vuodessa. Sovitut periaatteet ja asetetut vaatimukset ja tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Vaasan Sähkön maksama osinko vuonna (edellisen vuoden tuloksen perusteella) oli 11 miljoonaa euroa. Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa sovitut periaatteet ja asetetut vaatimukset ja tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Toimintavuosi oli yhtiön neljäs osakeyhtiönä. Toiminta osakeyhtiönä on vakiintunut, mutta valtion ammattikorkeakoulutukseen osoitetut rakennemuutos- ja säästötoimenpiteet merkitsevät suuria haasteita ammattikorkeakoululle. Toiminnan ja talouden sopeuttaminen sekä toiminnan arviointi ja toiminnan kehittäminen ovat tärkeitä painopistealueita tulevina vuosina. Koy Palosaaren kampuksen mittava peruskorjausohjelma käynnistyi toimintavuoden aikana ja rakentamisella on laajat vaikutukset ammattikorkeakoulun toimintaan. Koy Pikipruukin kanssa sovitut periaatteet ja asetetut vaatimukset ja tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Vuokra-asuntojen kysyntä on ollut vilkasta toimintavuoden aikana ja tilikauden päättyessä yhtiön omistamista asunnoista oli 96 % (98,2 %) vuokrattuina. Koulukatu 19:ssä sijaitseva toimistorakennus saneerattiin ja tilat valmistuivat tammikuussa. Koulukatu 19 valmistui 48 asuntoa ja lisäksi yhtiön toimisto siirtyi taloon. Toimintavuoden aikana jatkettiin vanhusten palvelutalon ja senioritalon suunnittelutyön Sorsantie 12:sta tontille. Tilikauden jälkeen Pikipruukki on käynnistänyt seuraavan vanhusten palvelutalohankkeen Pohjois-Klemettilässä Himalajankadulla. Tehtaankatu 3 peruskorjaus on myös valmistunut ja kohteeseen valmistui 63 esteetöntä asuntoa.

41 35 Palosaaren Yrityskeskus Oy:lle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Tilikauden toiminta on ollut vakaa. Yhtiöllä ei ole yksittäisiä kovin suuria vuokralaisia, joten yhtiön asiakasriski ei ole kovinkaan suuri. Yhtiön taloudellinen asema on melko vahva. Vaasan Asumisoikeus Oy:lle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Tilikauden toiminta on ollut vakaa ja yhtiön taloudellinen asema on parantunut. Yhä suurempi osa yhtiön asunnoista on vuokrakäytössä. Ab Stormossen Oy:stä tuli osa kaupunkikonsernia vuoden alusta seurauksena Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitoksesta. Vuoropuhelu omistajakuntien kanssa on ollut aktiivista ja erityisesti Vaasan kaupungin kanssa on aktiivisesti valmisteltu biokaasuhanketta, jonka tavoitteena on biokaasun jalostamista liikennekäyttöön. Vähänkyrön Vuokratalot Oy:lle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Tilikauden toiminta on ollut vakaa ja yhtiön taloudellinen asema ei ole muuttunut olennaisesti. Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Vaasan ammattikorkeakoulu Oy Vaasan kaupungin ammattikorkeakoulun toiminta siirrettiin Oy Vaasan ammattikorkeakoulu Vasa yrkeshögskola Ab:lle ja vuosi oli yhtiön neljäs toimintavuosi. Valtioneuvosto on myöntänyt toimiluvan ammattikorkeakoululle. Yhtiön pääomistaja on Vaasan kaupunki. Yhtiön muut omistajat ovat Vaasan yliopisto, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan kauppakamari. Vaasan kaupunki osti osakekaupalla Svenska Handelshögskolanin osakkeet yhtiössä vuonna. Toiminnallisesti Oy Vaasan ammattikorkeakoulu Vasa yrkeshögskola Ab:n suurimmat haasteet vuonna ja myös muutaman seuraavan vuoden aikana liittyvät Suomessa meneillään olevaan korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen. Lähivuosien merkittävänä riskinä ja haasteena ammattikorkeakoulun toiminnalle on opetus- ja kulttuuriministeriön päätös aloituspaikkojen vähentämisestä. Päätöksen johdosta Vaasan ammattikorkeakoulun aloituspaikat vähenevät 71. Koy Palosaaren Kampus Vaasan kaupunki ja kuntayhtymä SÖFUK ovat solmineet aiesopimuksen Palosaaren ja Kuninkaankartanon kampusten toteuttamisesta. Aiesopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa Tavoitteena on keskittää Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian toiminta Vaasassa Palosaarelle. Kaupunginvaltuusto on päättänyt perustaa kiinteistöosakeyhtiön hallinnoimaan ammattikorkeakoulujen käyttöön tulevia tiloja. Yhtiö on aloittanut liiketoimintansa vuonna 2012 ostamalla Wolffintie 33 ja Wolffintie rakennukset. Vuonna yhtiö on ostanut Wolffintie tilat SÖFUK:lta. Yhtiö on aloittanut Wolffintie peruskorjauksen ja Wolffintie suunnittelutyöt vuonna. Mittava peruskorjaushanke valmistuu arviolta vuonna 2016.

42 36 Vaasan Sähkö Oy Vuosi oli poikkeuksellisen lämmin, mikä alensi Vaasan Sähkön asiakkaiden energian kulutusta. Sähköenergian hinta oli keskimäärin hiukan edellistä vuotta alempi. Liikevaihto säilyi kuitenkin edellisen vuoden tasolla johtuen Vaasan Sähkön toiminnan laajentumisesta. Tilikauden alussa Vähänkyrön kunnalta (Vaasan kaupungilta) ostettiin Hiirikosken Energia Oy:n koko osakekanta. Hiirikosken Energia fuusioitui emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy:öön ja samassa yhteydessä verkkoliiketoiminta siirtyi Vaasan Sähköverkko Oy:hyn liiketoimintasiirtona. Vuosi oli investointien kannalta ennätyksellinen Vaasan Sähkön historiassa. Vesivoimatuotantoa lisättiin ostamalla osuuksia seitsemästä Indalsälvenissä sijaitsevasta vesivoimalaitoksesta. Sähkön tuotannossa panostettiin myös tuuli- ja ydinvoimarakentamiseen. Sähkö- ja kaukolämpöverkkoa vahvistettiin ja laajennettiin. Uusien toimitilojen yhteyteen valmistui parkkitalo kesällä ja varsinaisten toimitilojen rakentaminen alkoi. Kokonaisinvestointien määrä oli 56,6 miljoonaa euroa. Kulunut vuosi oli ensimmäinen uudella kaukolämmön perustuotantorakenteella. Westenergy Oy:n jäte-energialaitos sekä Vaskiluodon Voima Oy:n kaasutuslaitos toimivat luotettavasti ja kokonaistaloudellisesti. Kaukolämmön tuotannon ominaispäästöt putosivat tasolle 65 g/kwh (231 g/kwh v. 2012), mikä on haasteellinen saavutus mille tahansa lämmitysmuodolle. Kestävän kehityksen foorumi palkitsi tämän yhtiöiden yhteistyössä toteuttaman kaukolämmön tuotantotavan muutoksen vuoden ilmastotekona Suomessa. Koy Pikipruukki Yhtiön vuokra-asuntojen kysyntä kasvoi vuoden aikana ja asuntojen käyttöaste on säilynyt hyvällä tasolla toimintavuoden aikana. Yhtiön taloudellinen tilanne on myös kohtuullinen. Tilikauden aikana aloitettiin 60-paikkaisen vanhusten palvelutalon rakentaminen Sorsantie 12:een, lisäksi samalle tontille aloitettiin myös 19-asuntoisen ikääntyneille eläkeläisille tarkoitetun talon rakennustyöt. Rakennukset ovat esteettömiä hissitaloja. Sorsantie 12.n rakennustyöt aloitettiin 6.5. ja urakka on valmis Tilikauden aikana aloitettiin myös kiinteistön Tehtaankatu 3 saneeraus- ja muutostyöt. Kiinteistöön tulee 19 esteetöntä palveluasuntoa sekä 44 esteetöntä vuokra-asuntoa, rakennustyöt aloitettiin 6.5, ja koko urakka on valmis mennessä. Kova Login Ab Oy Vaasan kaupunginvaltuusto ja Mustasaaren kunnanvaltuusto ovat joulukuussa 2011hyväksyneet yhteisen yhtiön perustamisen, jonka tehtävänä on logistiikka-alueen kehittämien lentokentän itäpuolella. Yhtiön perustamissopimus allekirjoitettiin Yhtiö on Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan yhteisistä strategisista tavoitteista sekä seudun elinkeinoelämän tarpeista kehitetty hanke, jonka pääasiallisena päämäärä on varmistaa Vaasan seudun talousalueen elinkeinorakenteen pitkäjänteiset kasvu- ja kehittämisedellytykset. Logistiikka-alueen ensimmäisen vaiheen rakentaminen saatettiin loppuun tilikauden aikana. Myös ensimmäisten tonttien rakentaminen aloitettiin tilikauden aikana. Yhtiö otti myös käyttöön markkinointinimen NLC Vaasa vuoden aikana.

43 37 Kiinteistö Oy Vaasan Teatteriparkki Yhtiön perustamiskokous pidettiin 25.6., jonka jälkeen pysäköintilaitoksen rakentaminen ns. teatterikorttelissa aloitettiin. Pysäköintilaitos valmistuu v aikana. Ab Stormossen Oy Yhtiö on 1.1. lähtien osa Vaasan kaupungin konsernia Vaasa-Vähäkyrö kuntaliitoksen seurauksena. Vuosi oli yhtiön 27 toimintavuosi. Stormossenin toimintaperiaatteena on ylläpitää kustannustehokasta ja korkean palvelutason jätehuoltoa, joka huomioi kestävän kehityksen. Westenergyn jäte-energialaitokselle oli ensimmäinen toimintavuosi. Stormossen omistaa vajaan kolmanneksen jäteenergialaitoksesta. Stormossen on yhdessä Vaasan kaupungin kanssa päättänyt aloittaa biokaasuhankkeen, jonka tavoitteena on biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Vähänkyrön Vuokratalot Oy Yhtiö on 1.1. lähtien osa Vaasan kaupungin konsernia Vaasa-Vähäkyrö kuntaliitoksen seurauksena. Asuntojen käyttöaste vuonna oli 94,2 %. Tyhjiä asuntoja oli vuoden lopussa 7 kpl ja vaihtuvuus eli muuttoja oli 65 kpl. Yhtiö on mm. jatkanut investointeja ilmalämpöpumppuihin tilikauden aikana. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kiinteistö Oy Pikipruukki Yhtiön asuntojen kysyntä painottuu tulevaisuudessa yleisen väestörakenteen kehityksen johdosta entistä enemmän pieniin asuntoihin sekä erityisesti keskusta-alueella tai sen lähialueilla sijaitseviin asuntoihin. Yhtiö laajentaa asumispalvelujen tarjontaa rakennuttamalla omistukseensa vanhusten palveluasuntoja uusien palvelutalojen rakennuttamisen myötä. Vuonna 2014 valmistuu ensimmäinen 60-paikkainen vanhusten palvelutalo, Sorsantielle ja uuden 60-paikkaisen palvelutalon rakennuttaminen aloitetaan Himalajankadulle heti alkuvuonna Tarjotakseen asiakkailleen kysyntää vastaavia asuntoja, yhtiö pyrkii edelleen aktiivisesti saamaan uudisrakennushankkeita keskustasta ja sen lähialueilta. Vaasassa vuokra-asuntojen tarjonta ylittää monilla asuinalueilla kysynnän ja näin ollen asukkailla on aidosti varaa valita myös asuinalueensa ja vuokraasuntonsa. Yhtiön toiminnan painopiste tulee lähivuosina olemaan uudis- ja saneerauskohteiden rakennuttamisessa sekä nykyisen asunto- ja kiinteistökannan parantamisessa vastaamaan asiakkaiden lisääntyviä vaatimuksia. Vaasan Sähkö Oy Energiamarkkinoiden päällekkäiset poliittiset ohjausmekanismit ovat muodostuneet ener giayhtiöille merkittäväksi liiketoimintariskiksi. Tuettu sähkön tuotanto on pudottanut markkinahintaa siten, että aidosti markkinaehtoiset tuotantoinvestoinnit Euroopassa ovat pysähtyneet. Vaasan Sähkö tulee merkittävästi hidastamaan investointejaan saatuaan keskeneräiset päästöttömän sähköntuotannon investointinsa valmiiksi. Vaasan Sähkön suhteellinen kilpailuasema on vahva, vaikkakin näkymät energiamarkkinoilla ovat viime aikoina heikentyneet. EU:n vuotta 2030 koskevat energialinjaukset antavat tukea Vaasan Sähkön EPV Energia Oy:n kautta tekemille investoinneille päästöttömään sähkön tuotantoon.

44 38 Vaasan sairaanhoitopiiri Kansantalouden heikko tilanne jatkuu ja näkyy kuntien heikentyneissä tilinpäätöksissä. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien taloudellinen tilanne vaihtelee, mutta monella jäsenkunnalla on huono tuloskehitys. Kuntien taloustilanne vaikuttaa myös sairaanhoitopiirin toimintaan epävarmuustekijänä. Samanaikaisesti terveyspalveluiden kysyntä kasvaa ja vaikuttaa siten myös taloustilanteeseen julkisyhteisöissä. Keskussairaalan toimitilojen suuret puutteet kasvattavat sairaanhoitopiirin investointitarpeita olennaisesti tulevien vuosien aikana. Työterveyslaitos on suorittanut rakennusten teknisen kartoituksen ja kartoitus toimii investointien suunnittelussa ohjaavana työvälineenä peruskorjaushankkeiden priorisoinnissa. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa on määritelty kaupungin visio ja strategia sekä kaupungin toiminnalliset tavoitteet vuodelle. Kaupunkikonsernia koskeva strateginen tavoite koskee konserniohjausta ja omistajapolitiikkaa. Toiminnallisiin tavoitteisiin sisältyy ohjauksen kehittämistä ja konserniohjeiden uusiminen. Omistajaohjauksen periaatteet keskeisten tytäryhtiöiden osalta on määritelty talousarviossa. Vuonna hyväksyttiin kaupungin omistajastrategia ja konserniohjeen päivitystyö jatkui. Konserniohjeen kehittämistyössä ja konsernivalvonnan järjestämisessä on huomioitava kuntalain muutoksen tuoma yhtiöittämisvelvoite. Yhtiöittämisvelvoite tarkoittaa kaupunkikonsernin laajentumista uusilla konserniyhteisöillä. Tytäryhteisöiltä saatujen selvitysten perusteella konsernin sisäisen valvonnan taso on hyvä. VAASAN KAUPUNKI EMO ASUNTO- JA KIINTEISTÖYHTIÖT TOIMITILAYHTIÖT MUUT YHTIÖT Omistus- Omistus- Omistus- Tyttäret osuus Tyttäret osuus Tyttäret osuus Koy Pikipruukki, 100 % Oy Klemetinkaari 61,9 % Vaasan Sähkö Oy, 99,9 % joka omistaa: Palosaaren Yrityskeskus Oy 100 % joka omistaa: - As.oy Pitkänlahdenkatu % Oy Vaasan Pysäköinti 100 % - Ravera Oy 100 % - As.Oy Vaasan Asemakatu % Koy Vaasan Myllynranta 100 % - Vaasa Sähköverkko Oy 100 % Koy Cargo Apron 80,8 % - VS Tuulivoima Oy 100 % Koy Sekahaku 53 % Kova Login Oy 60 % - EPV Energia Oy 40,7 % Oy Vaasan Asumisoikeus 100 % Koy Palosaaren Kampus 100 % - Oy Enerit Ab 34,6 % As.oy Teeriniemenkatu % Kiinteistö Oy Teatteriparkki 100 % - Smedsby Värmeservice Ab 20 % As.oy Vaasan Kråklundinkatu 100 % Vaasanseudun Kehitys Oy 58,1 % Koy Vaasan Mäntyhovi 70 % Osakkuusyhtiöt Vaasan Ekolämpö Oy 82,5 % Vähänkyrön Vuokratalot Ki Oy 100 % Fast.ab Bisatsen 20 % Vaasan Ammattikorkeakoulu Oy 74,0 % Fast.ab Formansgatan % Stormossen Oy 54,3 % Osakkuusyhtiöt Oy Vaasa Parks Ab 35,8 % joka omistaa: Osakkuusyhtiöt As.oy Koppelonkatu 2 31,1 % - Koy Vaasan Yrittäjänkatu % Pohjanmaan Expo 30,2 % As.oy Perämiehenkatu 26 22,2 % - Koy Vaasan Producta II 100 % Tutkimuskeskus Conradi Oy 25 % Bost.ab Vasa Stationsgatan 44 24,2 % - Koy Circle House 100 % Oy Merinova Ab 24,6 % Koy Palosaaren laboratoriot 43 % Kyrönmaan Jätevesi Oy 50,0 % Koy Ritz 25,1 % Koy Vaasan Ylioppilastalo (PYK) 50 % NCL Ferry Oy Ab 50 % KUNTAYHTYMÄT Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymä Kårkulla samkommun Pohjanmaan Liitto - Österbottens förbund Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sv. Österbottens förbund för utbildning och kultur, johon kuuluvat: Yrkesakademin i Österbotten KulturÖsterbotten Wasa Teater

45 39 9. KUNTAKONSERNIN TILINPÄÄTÖS 9.1 Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 943 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuoto ja -kulut Korkotuotot 453 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot -5 Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot -610 Vähemmistöosuudet -262 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toimintatuotot % toimintakuluista 52,8 Vuosikate % poistoista 111,5 Vuosikate /asukas 780,96 Kunnan asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot / toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate / (suunnitelman mukaiset poistot + arvonalentumiset)

46 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten lisäys / vähennys -454 Myyntivoitot Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -14 Antolainasaamisten vähennys 76 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutos 883 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Investointien tulorahoitus% 37,0 Pääomamenojen tulorahoitus% 28,4 Lainahoitokate 1,2 Kassan riittävyys (pv) 17,2 Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus = 100 * vuosikate / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * rahavarat / kassasta maksut tilikaudella

47 Konsernitase ja taseen tunnusluvut VASTAAVAA 2012 VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot Muuto omat rahastot Liittymismaksut Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Ennakkomaksut Tilikauden yli- / alijäämä Yhteensä Yhteensä Aineelliset hyödykkeet VÄHEMMISTÖOSUUS Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Rakennukset Kertynyt poistoero Rakennusten arvonkorotukset Vapaaehtoiset varaukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Yhteensä Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET Liittymismaksut 5 5 Eläkevaraukset Yhteensä Muut pakolliset varaukset Yhteensä Sijoitukset Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyhteisö TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut osakkeet ja osuudet Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset VIERAS PÄÄOMA Muut lainasaamiset Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Muut saamiset Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Ennakkomaksut 0 0 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Yhteensä Lyhytaikainen koroton vieras pääoma TOIMEKSIANTOJEN VARAT VASTATTAVAA YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Konsernitaseen tunnusluvut Saamiset Omavaraisuusaste % 41,7 % Pitkäaikaiset Suhteellinen velkaantuneisuus% 82 % Lyhytaikaiset Kertynyt yli-/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä /asukas Rahoitusarvopaperit Konsernin lainakanta , 1000 euro Konsernin lainakanta , euro /asukas Rahat ja pankkisaamiset Konsernin lainasaamiset euro Kunnan asukasmäärä VASTAAVAA YHTEENSÄ Konsernin henkilöstömäärä Omavaraisuusaste = 100 * (omapääoma + vähemmistöosuus + konsernireservi + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Konsernin lainakanta = vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Konsernin lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset

48 Kaupungin taseen ja konsernitaseen suurimmat poikkeamat KONSERNITASEEN RAKENNE 10,8 % 1,9 % 14,1 % Vaihto- ja rahoitusomaisuus 126,4 milj. Toimeksiantojen varat 21,7 milj. Sijoitukset 165,3 milj. 55,6 % Vieras pääoma 649,2 milj. 1,9% Toimeksiantojen pääomat 22,1 milj. 73,2 % Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 855,0 milj. 0,9 % 6,7% Pakolliset varaukset 10,6 milj. Vapaaehtoiset varaukset 78,5 milj. 34,6 % Oma pääoma 404,7 milj. VASTAAVAA VASTATTAVAA Aineelliset hyödykkeet, ero 56,3 milj. euroa, josta kaupungin osuus 18 milj. euroa, Pikipruukki 8,1 milj. euroa, Vaasan Sähkö 6,5 milj. euroa, Palosaaren Kampus 4,9 milj. euroa, Teatteriparkki 4,4 milj. euroa, Kova Login 2,8 milj. euroa ja Vaasan Sairaanhoitopiiri 12,2 milj. euroa Sijoitukset, ero 31,8 milj. euroa, josta Vaasan Sähkön osuus 31,5 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset, ero -7 milj. euroa, josta suurimpina erinä kaupungin osuus -14,1 milj. euroa, Pikipruukki 6,6 milj. euroa, Vaasan Sähkö -1,4 milj. euroa, Palosaaren Kampus 4 milj. euroa, Kova Login -0,7 milj. euroa, Stormossen -1,9 milj. euroa ja Vaasan Sairaanhoitopiiri -0,9 milj. euroa. Pitkäaikaiset saamiset, ero 3,1 milj. euroa, josta kaupungin osuus 2,6 milj. euroa. Lyhytaikaiset saamiset, ero -1,6 milj. euroa, josta kaupungin osuus 1,7 milj. euroa, Vaasan Sähkö -5,2 milj. euroa, Stormossen -1 milj. euroa, Teatteriparkki 1 milj. euroa ja Sairaanhoitopiiri 1 milj. euroa Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset, ero -2,1 milj. euroa, josta kaupungin osuus -1,3 milj. euroa, Pikipruukki 1,5 milj. euroa ja Vaasan Sähkö -2,7 milj. euroa. Vieras pääoma, ero 81,8 milj. euroa, josta kaupunki 24 milj. euroa, Pikipruukki 14,3 milj. euroa, Vaasan Sähkö 26,1 milj. euroa, Palosaaren Kampus 9,4 milj. euroa, Stormossen -3,1 milj. euroa, Sairaanhoitopiiri 9,7 milj. euroa ja Söfuk 1,5 milj. euroa.

49 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen ,81 euroa käsittelystä seuraavaa: - Tuloutetaan aikaisempina tilivuosina tehtyjä poistoerovarauksia ,75 euroa. - Tuloutetaan oppisopimustoimen rahastosta oppisopimustoiminnan tilikauden tuloksen perusteella ,68 euroa. - Tuloutetaan investointivarauksia Vähässäkyrössä tehtyjä investointeja vastaava osuus euroa. Vaasan kaupungin tilikauden alijäämäksi muodostuu erien jälkeen ,38 euroa, joka siirretään taseeseen oman pääoman tilikauden ali-/ylijäämä -tilille.

50 44 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutuminen kohdassa selvitetään valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen. 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1 Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Talousarviossa on asetettu Vaasan kaupungin visiosta ja strategiasta sekä kriittisistä menestystekijöistä johdetut valtuustoon nähden sitovat tavoitteet kaudelle sekä mittarit ja vastuutahot. Valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumatilanne on esitetty sivuilla Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Liikelaitosten valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja niiden toteutuminen liikelaitoksittain (korvaus peruspääomasta, muutokset vahvistettu valtuustossa ): Vaasan Satama Alkuperäinen talousarvio Muutettu talousarvio Tilinpäätös Korvaus peruspääomasta Liikeylijäämä ilman poistoja Investoinnit netto Vaasan Vesi Alkuperäinen talousarvio Muutettu talousarvio Tilinpäätös Korvaus peruspääomasta Liikeylijäämä ilman poistoja Investoinnit netto Vaasan Aluetyöterveys Alkuperäinen talousarvio Muutettu talousarvio Tilinpäätös Korvaus peruspääomasta Liikeylijäämä ilman poistoja ,18 Investoinnit netto Vaasan Talotoimi Alkuperäinen talousarvio Muutettu talousarvio Tilinpäätös Korvaus peruspääomasta Liikeylijäämä ilman poistoja Investoinnit netto Pohjanmaan pelastuslaitos Alkuperäinen talousarvio Muutettu talousarvio Tilinpäätös Pelastustoimi Kuntaosuudet Korvaus peruspääomasta Liikeylijäämä ilman poistoja ,58 Investoinnit netto ,18

51 45 Ensihoitopalvelut Korvaus peruspääomasta Liikeylijäämä ilman poistoja ,27 Investoinnit netto ,73 Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta päätti palauttaa kunnille yhteensä euroa vuoden pelastustoimen ylijäämästä. Liikelaitosten tilinpäätökset, jotka sisältävät myös talousarvion toteutumisvertailut, on esitetty kohdassa V Liikelaitosten tilinpäätökset. 1.3 Keskeisten tytäryhtiöiden tavoitteet ja niiden toteutuminen Keskeisten tytäryhtiöiden valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen on esitetty kohdassa Kuntakonsernin toiminta ja talous, sivuilla

52 KAUPUNGIN VISIO (2025), STRATEGISET TAVOITTEET, KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄTJA VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Vaasa energiaa hyvään elämään Kriittiset menestystekijät (14 kpl) Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet kaudelle (42 kpl) Mittarit ja vastuutahot Toteutuma Strategiset tavoitteet (3 kpl) Kehitysedellytysten turvaaminen: Kilpailukykyinen kaupunki- ja elinkeinopolitiikka sekä eheä ja vetovoimainen kaupunkirakenne, joka tukee kestävää kehitystä Kaupungissa on asukasta, mikä edellyttää työssäkäyntialueeseen perustuvaa kuntaa. Edistetään työssäkäyntialueen mukaisen kuntarakenteen syntymistä. Toteutetaan Vaasa-Vähäkyrö kuntaliitossopimusta, vahvistetaan Vähänkyrön alueen elinvoimaa ja kasvua. Mittari: Uusiin kuntaliitospäätöksiin valmistaudutaan hallitusohjelman mukaisesti. Vastuutaho: Häyry Mittari: Yhdistymissopimuksen velvoitteiden toteutuminen. Vastuutaho: Häyry, toimialajohtajat KV päättänyt esittää erityisen kuntajakoselvityksen asettamista Vaasan seudulle. Yhdistymissopimuksen velvoitteet toteutuneet v. osalta. Kaavoitus ja maankäyttö: Karra V, Eilon kolmio Raakamaan hankinnoista on käyty neuvotteluja. Terveyskeskus/suunnittelu käynnissä/hanke valmistuu syksyllä Tervajoen koulu/ suunnittelu käynnissä/hanke valmistuu 2015 syksyllä 3 kpl pyörätiesuunnitelmia valmistunut Rakennustarkastaja paikalla joka tiistai, lupien

53 käsittelyruuhka purettu Katuvalaistus uusittu Veden kunnossapitotoimintoja kehitetty ja veden jakelujärjestelmä liitetty kantakaupungin järjestelmään Kansalaisopistotoiminta jatkuu Vähässäkyrössä sopimuksen hengessä. Taiteen perusopetus aloitettu yhdellä ryhmällä Merikaarron koululla. Solmitaan Vaasan seudun kasvusopimus ja valmistellaan seudullista rakennemallia. Mittari: Kasvusopimuksen solmiminen ja rakennemallityön edistyminen. Vastuutaho: Häyry, Slotte-Kock, Järvelä Vaasan seudun kasvusopimus allekirjoitettu Rakennemallityö edennyt suunnitelman mukaisesti, valmistuu keväällä Vahvistetaan viestinnällä Vaasan seudun tunnettavuutta ja vetovoimaisuutta. Mittari: Vaasan seudun viestintästrategian toteutumisen aste ja Vaasan sijoittuminen imagotutkimuksissa. Vastuutaho: Laitinen Vaasan kaupunki on ollut mukana sekä energia-alaan että korkeakouluihin liittyvissä Vasekin koordinoimissa yhteisissä kampanjoissa. Kampanjoiden toteutus seurasi seudun viestintästrategiaa ja kaupungin viestintäyksikkö on noudattanut sitä myös omissa toimenpiteissään. 47 Muuttohalukkuustutkimuksen 2012 mukaan Vaasan saamat arviot kaikissa mielikuvatekijöissä paranivat edelliseen tutkimukseen verrattuna. Uusi tutkimus tilattu. Vaasan seudun matkailun toimintamahdollisuuksia vahvistettiin. Vaasan seudun Matkailu Oy perustettu syksyllä. Seudullisen portaalin konseptointiin saatiin rahoitusta ja konseptointityöt käynnistettiin.

54 1.2 Työssäkäyntialueen kokoisessa kaupungissa on työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Vahvistetaan osaavan työvoiman saatavuutta laadukkaalla kohdennetulla koulutustarjonnalla ja laadukkailla oppimisympäristöillä. Mittari: Opiskelun läpäisyn tehostuminen. Aikuiskoulutuksena tarjottava täydennys-koulutus. Järjestetään opetushenkilökunnan tieto- ja viestintätekniikan täydennyskoulutusta. Tilahallintatyöryhmän toimenpiteet. Palosaaren kampuksen saneerauksen käynnistyminen ja toteutuminen. Vastuutaho: Knookala, Järvelä, Häyry Palosaaren kampuksen VAMK-osan peruskorjaus käynnistynyt kesällä. VAOssa keskeyttäneitä on 4,89 % ja lukioissa 1,0 %. Läpäisyn tehostamista on tuettu laajennetulla työssäoppimisella, ns. Haavi-Heikki-toiminnalla ja lisätyllä tukiopetuksella. Ryhmäohjaajien resursseja ohjaukseen on lisätty ja avustajia palkattu. Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen yhteistyötä on kehitetty entisestään. Hakevaa ja etsivää työtä tehdään yhteistyössä mm. Jupiterin, Etsivän nuorisotyön ja Föregångarna kanssa. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukena toimii maahanmuuttajakoordinaattori. Läpäisyn tehostamiseksi on erilaisia hankkeita kuten Osiris-hanke, Tuotantokoulu-hanke, Nuoret töihin Pohjanmaalla-hanke henkilöä on osallistunut ammatillisena aikuiskoulutuksena järjestettyyn yritysten maksamaan täydennys-koulutukseen ja/tai suorittanut ammatti-pätevyyden tai sertifikaatin. TVT-hankkeen kautta on parannettu opetushenkilöstön Tvt osaamista Kaavoitetaan riittävästi liike- ja yritystontteja. Mittari: Laatukäytävän osayleiskaava Liisalehdon ja Risön alueilla etenee hallinnolliseen käsittelyyn ja asemakaavoitusta jatketaan. Vastuutaho: Järvelä Maakuntakaavapäätös hidasti kuntakaavoitusta. Laatukäytävän osayleiskaava eteni ehdotusvaiheeseen ja Risön asemakaava luonnosvaiheeseen. Sataman asemakaava valmistui. Pukinkulman asemakaava eteni päätösvaiheeseen.

55 Linja-autoaseman aukion suunnittelun kilpailuttaminen käynnistetty. Kruunan alueella tehty käynnistämissopimus. Laajametsä II käynnistetty. Edistetään työllistymistä, tavoitteena selkeästi valtakunnan keskiarvoa alhaisempi työttömyys. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen puututaan erityistoimin. Mittari: Valtakunnallisesti keskimääräistä parempi työpaikkakasvu. Työttömyysprosentti suurimpien kaupunkien vertailussa seuraavaksi paras pääkaupunkiseudun jälkeen. Laaditaan työllistämisstrategia. Laaditaan ja resursoidaan yhdistymissopimuksen mukainen maaseudun elinkeinojen kehittämisohjelma. Vastuutaho: Häyry, Kaunisto, Slotte-Kock Uusia avoimia työpaikkoja TE-toimistoon ilmoitettiin kpl ja kaikkiaan työpaikkoja oli avoimena kpl, kun koko maassa niitä oli kpl. Pohjanmaan Ely-keskuksen osuus koko suomen avoimista työpaikoista on 4,8 %. Pohjanmaata paremmin työpaikkoja on 5:llä Ely-keskusalueella, ilmenee ELY-keskuksen joulukuu Työllisyyskatsauksessa. TEtoimistojen tilastoissa työttömien lukumäärään vaikuttaa lomautusten lisääntyminen. Työttömien osuus työvoimasta joulukuussa oli Vaasan 9,9 %, (heinäkuu, 10,2 %) ja kokomaassa 12,6 % ELY-keskuksen tilaston joulukuu mukaan. Vertailukaupungeissa työttömyysaste joulukuussa oli: Seinäjoki 10,5 % (9,2 %, v. heinäkuu) Kokkola 10,4% (10,6% v. heinäkuu), Pori 15,5 % (14,6%v. heinäkuu) ja Turku 15,8 % (16,3% v. heinäkuu). 49 Työllistämistrategian eli työllisyyden rakenteiden selvitystyöt on tehty. Selvitystyö on KH:n käsittelyssä helmikuussa 2014.

56 Maaseudun elinkeinojen kehittämisohjelma laadittu, hyväksyttäneen aluelautakunnassa alkuvuodesta Vaasa on Pohjoismaiden suurin ja merkittävä eurooppalainen energiaosaamisen ja - teollisuuden keskus. Vahvistetaan energiakeskittymän toimintaedellytyksiä ja näkyvyyttä sekä edistetään Vaasan seudun innovaatiokeskittymää yhdessä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Mittari: Osallistutaan Energy Vaasa hankkeeseen ja seudulliseen viestintään. Laaditaan energiapoliittinen ohjelma, solmitaan valtion kanssa sopimus innovaatiokeskittymästä. Vastuutaho: Häyry, Järvelä, Laitinen Viestinnän osuus toteutunut. Vaasan kaupunkiseutu saanut kansallisen koordinointivastuun INKA-ohjelman Kestävien energiaratkaisujen osalta. Vaasan seudun tunnettuutta energia-alan keskittymänä ja erityisesti energia-alan osaajien työllistäjänä on raportointikautena vahvistettu merkittävästi seudun ja sen elinkeinoelämän yhteisellä kampanjoinnilla (EnergyVaasa, energialähettiläs). 50 Markkinoinnin toteutus on seurannut tarkasti seudun viestintästrategiaa ja toimenpiteiden toteutukseen ja rahoitukseen on osallistunut yli 50 organisaatiota, mikä on edesauttanut tulosten saavuttamista. Torkkolan tuulivoimapuiston osayleiskaava vahvistui; kaava mahdollistaa suoraan rakennuslupien myöntämisen Energia- ja ilmasto-ohjelman laatiminen etenee päätetyssä aikataulussa. Valittu neljä teemaa, joihin jatkotyössä keskitytään, teemat ovat: 1. Klusterin toimintaedellytyksien luominen/vahvistaminen 2. Osaaminen, imago, viestintä, kuntalaiset ja yritykset 3. Yhdyskuntarakenne, liikenne, rakentaminen

57 4. Energia omassa toiminnassa (uusiutuvan energian tuotanto, energian säästö, energiatehokkuus, puhdas nykyenergia) Kehitetään energia-alan koulutusta ja vahvistetaan osaavan työvoiman riittävyyttä. Mittari: Kehitetään yhteistyötä tekniikan alan oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä. Tuetaan oppilas- ja opettajavaihtoa. Vastuutaho: Knookala Energylab. valmistelutyö edennyt yhteistyössä yliopiston ja VasaParksin kanssa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarjonta on kohdistettu alueen strategisesti tärkeille sektoreille: energiateollisuus ja sen liitännäiset (sähköala, metalliala) sekä sosiaali- ja terveysala (erityisesti vanhustyötä tukevat osaamisalat). Tarjonta kattaa myös ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen. Energia-alan koulutuspolun kehittäminen varhais-kasvatuksesta toiselle asteelle on aloitettu. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen asettama Tekniikan neuvottelukunta edustaa alueen teollisuuden toimijoita. Sen tehtävänä on tukea tekniikan alan ammatillisen koulutuksen kehittämistä alueen tarpeiden mukaisesti mm. työssä-oppimispaikkojen kautta Vaasa on läntisen Suomen johtava kaupan keskus. Edistetään aktiivisesti kaupan alan yritysten sijoittumista kaupunkiin. Mittari: Vaasa muodostaa liikevaihdolla mitattuna suurimman kaupan alan keskittymän vanhan läänin alueella. Kaupunkikeskustan kehittämisprojekteja jatketaan. Vastuutaho: Häyry, Slotte-Kock, Järvelä VAKK: Alihankkijoiden osaamisen kehittäminen mm. PROTEK-hankkeen kautta. Yhteistyötä kehitetään ammattikorkean ja yliopiston kanssa mm. Vaasa Energy Campus teema (Vakk, Vamk, Vaasan Energiainstituutti ja Vaasan yliopisto/levon). Vaasa muodostaa liikevaihdolla mitattuna toiseksi suurimman keskittymän (Vaasa 913 milj. Seinäjoki 956 milj.). Kivihaan alueen rakentaminen saatettu loppuun.

58 1.5 Kaupunkirakenne on tiivis, tasapainoinen, viihtyisä, liikenneyhteyksiltään hyvä ja kestävää ekologista kehitystä tukeva. Kehitetään ja vaalitaan rakennettua kaupunkiympäristöä, maaseutua ja virkistysalueita. Vahvistetaan PK-yritysten sijoittumista maaseutualueille. Mittari: Toteutetaan Vaasan 2030 yleiskaavaa, viheraluejärjestelmää ja ennakoivaa laadunohjausprojektia. Raviradan arkkitehtikilpailun järjestäminen ja logistiikkapalveluiden kehittäminen. Kaavoitetaan Vähänkyrön alueelle liike-, yritys- ja omakotitontteja. Vastuutaho: Järvelä Vaasan yleiskaava 2030 valitus korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Yleiskaavaa sovelletaan niiltä osin, kuin se ei ole valituksenalainen. Omakotirakentajille suunnattuja ennakoivia laadunohjaustilaisuuksia on järjestetty tulosalueiden yhteistyönä. Raviradan alueen arkkitehtikilpailu käynnistetty. Logistiikka-alueen kehittäminen yhdessä Mustasaaren kunnan kanssa edistää logistiikkapalveluiden kehittymistä. Infra valmistui 11/. Vähänkyrön alueella kaavoitetaan Karran ja Eilon kolmion alueita. Rakentamattomien tonttien kehotusmenettely toteutettu. Kehitetään liikenneyhteyksiä ja Vaasan seudun logistiikkaalueita. Mittari: Toimiva Merenkurkun lauttaliikenne. Yhdystien tiesuunnitelman ja lentologistiikkaalueen toteuttamiset etenevät. Vastuutaho: Slotte-Kock, Järvelä Midway Alignment of the Bothnian Corridor - hankkeen ensimmäinen osa on saanut 6,129 miljoonaa euroa EU-tukea TENT -ohjelmasta Motorways of the Sea. Yhdystien tiesuunnitelmien viimeiset osuudet ovat valmistumassa. 52 Tarkistetaan kaupungin maapoliittinen ohjelma, laaditaan kaupungin ilmastoohjelma ja noudatetaan energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelmaa. Mittari: Maapoliittisen ohjelman ja energiatehokkuussopimuksen seuranta, laaditaan ilmasto-ohjelma. Vastuutaho: Järvelä Maapoliittisen ohjelman kevyt päivitys suunnitteilla. Energiatehokkuussopimuksen toimenpiteet raportoitu TEM:n seurantajärjestelmään. Energia ja ilmastoohjelmatyö edennyt projektiaikataulun mukaisesti. Ilmasto-ohjelma integroitu energia- ja ilmastoohjelmaan. Energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman päivitys kh:ssa marraskuussa. Uusiutuvan energian kuntakatselmus käynnistetty loppuvuodesta, valmis keväällä 2014.

59 Rakennusvalvonnassa otetaan asiakkaita palveleva ennakoiva laadunohjaus käyttöön. Mittari: Järjestetty info- ja koulutustilaisuuksia tontinsaajille. Rakennuslupakäsittelyyn liittyvä energiaohjaustyö käynnistetty. Vastuutaho: Järvelä Tontinsaajien ja rakennusluvan hakijoiden informaatio sisältyy ennakoivaan laadunohjaukseen. 2 laadunohjauskierrosta toteutettu. 1.6 Tonttitarjonta on monipuolista ja kaavoitus ennakoivaa ja pitkäjänteistä. Varmistetaan monipuolinen asuntotonttitarjonta tarjoamalla kysyntää vastaavia tontteja, tarjottavien omakotitonttien määrä 100 kpl/vuosi. Mittari: Asunto-ohjelman mukaiset tontit on kaavoitettu ja niihin on rakennettu kuntatekniikka. Vastuutaho: Järvelä V. valmistuneissa asemakaavoissa uutta kerrosalaa asuntotuotantoa varten krsm2: AK-rakentamiseen krs-m2 (laskennallisesti yli 5 vuoden rakentamisvolyymi), pientalorakentamiseen krs-m2 (yhden vuoden tarve). Kaavavaranto AK-tonttien osalta huomattavasti yli tavoitteiden. AR- ja AO-tonttien osalta edetään tavoitteiden mukaisesti. Jaossa oli yhteensä 132 omakotitonttia, näistä 41 tonttia Vaasan Vähänkyrön alueella. Varauksia tonteille tuli yhteensä 70. Muita asuntotontteja jaettiin yhteensä 21 kpl. Asuntorakentaminen hidastui, eikä asuntoohjelman mukainen tavoite 500 as/v täyttynyt. Asuntoja valmistui 429 kpl, joista AK-asuntoja 207 kpl, AR 68 kpl ja AO 154 kpl. 53 Laaditaan maankäytön operatiivinen toteuttamisohjelma. Mittari: Ohjelma laadittu ja käyttöönotettu. Vastuutaho: Järvelä Maankäytön toteuttamisohjelmaa laaditaan. Palveluverkkojen ja MAL-työn yhteensovittaminen tekeillä.

60 2 Strategiset tavoitteet Hyvinvoinnista huolehtiminen: Vaasa on kansainvälinen ja energinen kaksi- ja monikielisen kulttuurin ja koulutuksen keskus, jossa hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehditaan tehokkaasti, vaikuttavasti ja oikeudenmukaisesti. 2.1 Vaasa profiloituu kaksi- ja monikielisen kulttuurin ja koulutuksen keskuksena, joka on myös historiallinen ja kulttuurinen maakuntakeskus. Vahvistetaan Vaasan asemaa kaksi- ja monikielisen koulutuksen keskuksena. Mittari: Tuetaan kaksikielisten oppimisympäristöjen muodostumista. Toteutetaan tehostettua suomenkielen opetusta ruotsinkielisissä kouluissa. Englanninkielinen perusopetus 7- luokalle. Tavoitteena kielikylpypaikan järjestyminen kaikille halukkaille. Vastuutaho: Knookala Kaksikielisen lukiokampuksen toimintaa kehitetään yhdysopettajan toimesta. Tandemtyö on jatkunut ja sen rinnalle on tehty suunnitelma bilingual class opetuksesta, johon on käyty tutustumassa Sveitsissä. VAO: kaksi opettajaryhmää on opiskellut intensiivisesti englanninkieltä valmistautuakseen kansainvälisiin vaihtoihin. Englanninkielistä varhaiskasvatuspaikkoja on lisätty. Opetus järjestetään ostopalveluna English playshcoolin kanssa. Elokuussa aloitti yläkoulun 7. luokka Merenkurkun koulussa. Vasa övningsskola järjestää ruotsinkielisille oppilaille englanninkielen tehostettua opetusta (engelsk linje luokilla 1-9) ja ylläpitää IB lukiota. Suomenkielisen suullisen ilmaisun tehostettu opetus ruotsinkielisille sisältyy tuntikehykseen, jonka piiriin kuuluvat kaikki 3-5 luokkalaiset lapset. Ruotsinkielessä kielikylvyssä olevien suomenkielisten lasten määrää on 63. Kouluun tulleista kaksi ryhmää aloitti Keskuskoululla ja kolmas ryhmä Länsimetsän koululla. Tällä hetkellä kaikki halukkaat ovat päässeet mukaan kielikylpyopetukseen. Taiteen perusopetuksessa nykytanssin ja sirkustaiteen opetus sekä projektitoiminta 54

61 toteutetaan kaksikielisenä. Vahvistetaan Vaasan asemaa vetovoimaisena korkeakoulukaupunkina ja edistetään korkeakoulukonsortion yhteistyötä. Mittari: Strateginen suunnittelu opetustoimen kehittämistoimikunnassa. Vaasan kaupungin juhlarahan kohdentaminen. Toteutetaan yhteismarkkinointitoimenpiteitä. Vastuutaho: Knookala, Laitinen Sivistystoimen kehittämistoimikunnan strategisen suunnittelun kohteena olivat sivistystoimen organisaation ja energia-alan koulutuksen kehittäminen. Vaasa on Jackpot kampanja on toteutettu kaksi kertaa (toteuttajana: kaupunki, Vasek, VY ja VAMK). Tavoite oli vahvistaa Vaasan tunnettuutta ja asemaa vetovoimaisena korkeakoulukaupunkina. Kampanjan toteutus seurasi seudun viestintästrategiaa. Tuetaan oppimista. Mittari: Oppilaitosten ja kirjaston yhteistyö informaatiolukutaidon sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseksi (tvt ohjelma). Vastuutaho: Knookala Opetuskäytön tieto- ja viestintätekniikan - ryhmän väliraportti on valmistunut. Sivistystoimen keskitetysti koordinoitu TVT-työ on aloitettu elokuussa. 55 Edistetään maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Mittari: Osallisena Suomessa hankkeen oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien peruskouluopintojen vakinaistaminen. Vastuutaho: Knookala Osallisena Suomessa hankkeen puitteissa on mm järjestetty maahanmuuttaja koulutusta. Hanke päättyi keväällä. Sen lisäksi juhlarahalla on toteutettu Vasa united hankkeessa ulkomaalaisille opiskelijoille kielikursseja ja työharjoittelupaikkoja. Vakk:ssa opiskeli n. 390 maahanmuuttajataustaista kotoutumiskoulutuksissa ja n. 145 maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa. Kehitetään kaupungin kansainvälistä kulttuuritoimintaa sekä kulttuurin saavutettavuutta. Mittari: Kulttuurilaitosten tiivis yhteistyö. Kansainvälisten kulttuuritapahtumien järjestäminen ja toimenpiteet saavutettavuuden Yhteistyötä on tiivistetty mm. yhteisellä kulttuurin työryhmätyöskentelyllä, hankkeilla ja tapahtumilla (esim. Toivo Kuula -juhlavuosi) Korsholman musiikkijuhlat Vaasan Kuorofestivaali

62 parantamiseksi. Vastuutaho: Knookala Kulttuurilaitokset ovat tarjonneet palveluitaan yleisesti rakennustensa ulkopuolella (esim.: kirjaston verkkopalvelu ja pop up -toiminta, Museo matkalaukussa -hanke, Kulttuurikaruselli K-65). Edistetään sivistystoimen vaikuttavuutta. Mittari: Sivistystoimen vaikuttavuushankkeen toteuttaminen. Vastuutaho: Knookala Sivistystoimen vaikuttavuushankeen toteuttaminen siirtyy eteenpäin. 2.2 Peruspalvelut ovat tehokkaita, alueellisesti kattavia, oikein mitoitettuja ja asukkaat oikeudenmukaisella tavalla huomioivia. Ikäihmisten palvelut edistävät toimintakykyä, omatoimisuutta ja osallisuutta Vanhusten palvelurakenneuudistuksen jatkaminen Mittari: Ikäihmisten kotona asumisen määrän lisääntyminen. Vastuutaho: Kentala Mittari: Uudistetaan vanhustenhuollon palvelurakennetta hyväksyttyjen linjausten mukaisesti. Vastuutaho: Kentala Vuoden lopussa kotona asui 89,4% ikäihmisistä (vuonna ,1%). Valtuusto hyväksyi vanhustenhuollon palvelurakenteen linjaukset vuonna Toimenpiteiden toteuttaminen on viivästynyt. Esim. ensimmäinen uusi palvelutalo valmistuu vasta kesällä Tarjotaan monipuoliset, vaihtoehtoiset varhaiskasvatuspalvelut, kuten avoin päiväkoti, perhepäivähoito ja täsmälisä Turvataan opetuksen laatu pitämällä opetusryhmät kohtuullisen kokoisina. Palveluilla tuetaan lapsia, nuoria ja perheitä, edistetään hyvinvointia ja terveyttä sekä vahvistetaan osallisuutta. Mittari: Eri toimintamuotojen määrä ja osallistujien osuus. Vastuutaho:Knookala Mittari: Opetusresurssi/oppilas. Opetusryhmien koko. Vastuutaho: Knookala Mittari: Nuorisovaltuusto, nuorisotakuumittarit, monialaisen ryhmän raportti syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Pilotoidaan Sinisen kirjan ohjelmaa. Lapsille ja Varhaiskasvatus on lisännyt kerhotoimintaa, muun toiminnan lisäksi; leikkitoimintaa, (avoin toiminta+leikkipuisto) on 81 lasta/pv. Kerhotoiminnassa on 137. Perusopetuksen tavoitteena on tarjota opetusta 2 vvk/oppilas. Syksyllä perusopetuksen resurssi täytti asetetun tavoitteen. Nuorisovaltuusto on kokoontunut 11 kertaa. Monialainen viranomaisryhmä kokoontui 5 kertaa. Nuorisotakuun osalta Vaasa on pystynyt tarjoamaan oppilaspaikan kaikille halukkaille tilanteen mukaan Ely keskukseen oli ilmoittautunut 576 nuorta

63 nuorille tarkoitettujen matalankynnyksen kulttuurinuoriso- ja liikuntapalveluiden kehittäminen. Lainsäädännössä säädettyihin määräaikoihin pääseminen (toimeentulotuki, lastensuojelu, vammaispalvelut ja terveydenhuolto). Lastensuojelun suunnitelma on laadittu. Terveydenhuoltolain 12 :n mukaiset raportit hyvinvoinnista ja terveydestä sekä kerran valtuustokaudessa laadittava hyvinvointikertomus. Seurataan ja osallistutaan valtakunnallisten indikaattorityöryhmien työhön. Vastuutaho: Knookala, Kentala työtöntä työnhakijaa, joista n 75% oli pystytty 3 kk sisällä tarjoamaan nuorisotakuun vaatiman paikan. Kodin kansiota jalkautetaan osana Sinisen kirjan ohjelmaa. Vakk:n toteuttamassa nuorisotakuun alaisessa nuorten aikuisten osaamis-ohjelmassa opiskeli 25 henkilöä. Hyvinvointikertomus hyväksytty valtuustossa Määräaikoihin pääseminen: Toimeentulotuki kyllä, lastensuojelussa ei täysin, terveyspalveluissa määräajoissa. Muut raportit tuotettu ja indikaattorityöhön osallistuttu. Palvelurakenneselvitykset laadittu: koti-ja laitoshoito sekä terveyspalvelut. Soten osalta toteutettu vuoden aikana foorumit sekä kansalaiskuulemiset (vanhustenhuolto, vammaiset) 57 Julkista liikennettä kehitetään asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Huomioidaan uusien kaupunginosien tarpeet liikenneväyliä ja joukkoliikennettä kehitettäessä. Laaditaan maankäytön toteuttamisohjelmaan kytketyt palveluverkkoselvitykset (Sote, päivähoito, koulut) Mittari: Toteutetaan seudullista joukkoliikennesuunnitelmaa Ketjuprojektin mukaisesti. Vastuutaho: Järvelä Mittari: Selvitykset laadittu. Suunnittelun tehostuminen. Vastuutaho: Kentala, Knookala Julkista liikennettä kehitetään palvelutasopäätöksen mukaisesti. Joukkoliikenne kilpailutettu. Kasvatus- ja opetusvirasto on osallistunut maankäytön toteuttamisohjelman laadintaan ja työ valmistuu 2014 aikana. Museoista on laadittu palveluverkkoselvitys. Terveysasema verkostosta ja vanhustenhuollosta laaditaan selvitykset.

64 2.3 Elämänlaatupalvelut tukevat luovuutta, innovatiivisuutta, omatoimisuutta, asukkaiden yhteistyötä ja osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Kirjasto-, kulttuuri- ja sivistyspalveluja kehitetään kokonaisuutena. Edistetään omaehtoisen kulttuuri-, liikuntaja muun harrastustoiminnan edellytyksiä. Mittari: Laaditaan kulttuuripoliittinen ohjelma ja toteutetaan liikuntapoliittista ohjelmaa. Kasarmin kehittäminen kulttuurikäyttöön. Vastuutaho: Knookala Kasarmialuetta on kehitetty kulttuurikäyttöön EAKR-hankkeen ja tapahtumien kautta. Kasarmi 13 -rakennuksesta tilat on vuokrattu eteenpäin kulttuuritoimijoille. Kulttuuripoliittisen ohjelman laadinta on siirretty myöhempään. 2.4 Turvallisuutta, viihtyvyyttä ja ympäristön laatua kehitetään. Laaditaan Vaasan hyvinvointisuunnitelma Mittari: Hyvinvointisuunnitelma laadittu ja hyväksytty. Vastuutaho: Häyry, toimialajohtajat Liikuntapoliittista ohjelmaa on toteutettu järjestämällä harjoitustiloja seuroille, myöntämällä avustuksia sekä ylläpitämällä hyviä harjoitus- ja ulkoilupaikkoja. Metsäkallion lähiliikuntapaikan rakentaminen työn alla. Matalan kynnyksen ohjattua liikuntaa eri kohderyhmille on lisätty. Alakoululaisten aktion toimintaa on lisätty. Vuoden aikana laadittuun sähköiseen hyvinvointikertomukseen on sisällytetty turvallisuusosio. 58 Toteutetaan monipuolisia ja esteettömiä, ikääntyvien ja muiden erityisryhmien tarpeita vastaavia liikkumis- ja asumismahdollisuuksia. Mittari: Vanhojen kiinteistöjen hissirakentamisen edistyminen. Asuntoohjelman toteutumisen seuranta. Vastuutaho: Järvelä Vaasa osallistuu Hissi Esteetön Suomi 2017 hankkeeseen. Palkattu korjausavustaja ja aktiivinen markkinointi hissirakentamisen puolesta on lisännyt hakemusten määrää. Asunto-ohjelman toteutumista seurataan asunto-ohjelmatyöryhmän työjaoston toimesta säännöllisesti. Seuranta toteutetaan taulukon avulla, jossa on lueteltu kaikki hankkeet, toteutumaa seurataan tonttikohtaisesti. 3 Strategiset tavoitteet Kaupunkiorganisaation toimivuus: Vaasan kaupunkikonserni toimii tuottavasti ja vaikuttavasti sekä asiakaslähtöisyyttä ja yhteisöllisyyttä edistäen.

65 3.1 Kaupunki toteuttaa toiminnassaan asiakaslähtöistä toimintatapaa. Kehitetään strategista suunnittelua, monialaista yhteistyötä ja toimivia palveluverkkoja, -prosesseja ja projekteja Mittari: Vuodesta alkaen strategian päivittäminen ja talousarvion valmistelu ovat osa samaa prosessia. Käynnistetään projektitoiminnan kehittämishanke. Palveluprosessien kehittämistä jatketaan. Vastuutaho: Kaupungin johtoryhmä Päivitetty strategia hyväksytty KV Kh hyväksynyt linjaukset jatkovalmistelulle keskushallinnon tukipalveluiden kehittämiselle. Projektitoiminnan kehittämis-hanketta ei ole käynnistetty. Lukuisia yksittäisiä prosesseja on hallintokunnissa kuvattu mm. museoiden prosesseja ja hammashuollon prosesseja. Uudet intranetsivut tulevat edistämään yhteistyötä ja prosesseja. Uusien intranetsivujen kehittäminen aloitettiin. Kaavoitus toteuttaa vuorovaikutteisia prosesseja kuntalaisten kanssa. Energia- ja ilmasto-ohjelma toteutetaan (projektina) vuorovaikutteisesti eri sidosryhmien kanssa (kuntalaiset, yritykset, päättäjät, virkamiehet) 59 Kehitetään omistajaohjausta ja lisätään avoimuutta. Mittari: Hyväksytään uudistetut konserniohjeet ja laaditaan arviointikäytänteet. Vastuutaho: Finne Valtuusto hyväksyi syksyllä omistajastrategian. Konserniohjauksen kehittäminen jatkuu kaupunginhallituksen nimeämän toimikunnan johdolla. 3.2 Kaupunki on oikeudenmukainen, vastuullinen Toteutetaan säännöllisesti erilaisia kansalaisfoorumeja ja vuorovaikutteisia tilaisuuksia alueittain ja kansalaisryhmittäin. Johtamis- ja esimiesosaamisen kehittäminen. Mittari: Järjestetyt foorumit, kansalaistilaisuudet ja kuntalaisten kuulemiset. Vastuutaho: Häyry, toimialajohtajat Mittari: Esimiehistä 90% aloittanut esimiespassikoulutuksen Vuonna järjestettiin mm. valtuuston kyselytunti ja asukasfoorumeja. Sähköisistä foorumeista on käytössä nettikyselyt, PehmoGis ja kaupungin Facebook-sivut. Noin 80 % esimiehistä on aloittanut esimiespassikoulutuksen loppuun

66 ja kilpailukykyinen työnantaja. loppuun mennessä. Vastuutaho: Kaunisto mennessä. HR-johtamisjärjestelmien ja prosessien kehittäminen. Mittari: Sisäiset ohjeet ja toimintatavat (mm. perehdyttäminen) päivitetään, HR-prosessit kuvataan ja selvitetään työnjako ja vastuut johtamisjärjestelmässä. Vastuutaho: Kaunisto Hr-tukipalveluiden organisaatioselvitys käynnistetty. Hr-prosesseja kuvattu. 3.3 Kaupungin taloutta hoidetaan tasapainoisesti ja pitkäjänteisesti. 3.4 Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja verot, maksut ja taksat pidetään kilpailukykyisinä. Organisaatiokulttuurien ja toimintatapojen yhteensovittaminen kuntaliitoksen seurauksena. Laaditaan talouden tasapainotusohjelma. Palvelutaso, tuloveroprosentti, kiinteistöveroprosentit sekä vesija jätevesimaksut eivät poikkea oleellisesti ympäristökuntien ja vertailukaupunkien tasosta. Mittari: Muutosvalmiuteen liittyvät tukitoimenpiteet toteutettu esimiehille ja työntekijöille. Vastuutaho: Kaunisto Mittari: Talous on tasapainossa taloussuunnitelmakauden lopussa. Vastuutaho: Häyry, Finne Mittari: Vertailuryhmien keskiarvoa ei oleellisesti ylitetä eikä aliteta. Vastuutaho: Finne Muutosvalmiuteen liittyvät tukitoimenpiteet esimiehille ja työntekijöille toteutuneet suunnitelmien mukaan. Vuoden talouden toteuma on budjetoitua parempi. Tasapainon saavuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella on toteutettava rakenteellisia muutoksia 2014 ja Palvelutaso on kaupungin omien arvioiden mukaan keskeisissä palveluissa parempi kuin vertailukaupungeissa. Tuloveroprosentti ja yleinen kiinteistöveroprosentti ovat keskiarvoa korkeammat. Muut kiinteistöveroprosentit ovat keskiarvoa alhaisemmat. Vesimaksut ovat alhaisemmat kuin vertailuryhmällä. 60 Palvelujen yksikkökustannukset ovat vertailuryhmän keskiarvoa. Mittari: Vertailuryhmän keskiarvoa ei ylitetä. Vastuutaho: Finne Tavoite ei toteutunut, Vaasan yksikkökustannukset ovat pääosin keskiarvoa korkeammat. Parannetaan talousraportointia. Mittari: Uusi raportointijärjestelmä otetaan käyttöön. Vastuutaho: Finne Raportointijärjestelmä otettiin jo käyttöön loppuvuodesta Alkuvuodesta oli ongelmia uuden talousjärjestelmän kanssa ja raportointi saatiin toimimaan vasta kesällä.

67 61 2. TALOUDEN TOTEUTUMINEN Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Toteutumisvertailussa noudatetaan samaa rakennetta. 2.1 Käyttötalouden toteutuminen Valtuusto on talousarviossa vahvistanut määrärahat ja tuloarviot tulosaluetasolla. Alkuperäinen talousarvio sisältää koko uuden kunnan palveluihin osoitetun määrärahan. Käyttösuunnitelmissa toimielimet kohdistivat määrärahoja tarvittaessa oikeille toiminnoille tulosyksiköiden ja tulosalueiden välillä. Toimielinten ylittävät muutokset on päätetty kaupunginhallituksessa. Talousarvioon sisältyi myös varaus kuntaliitoksesta aiheutuviin toiminnan harmonisointitarpeisiin (mm. palkat, sis. hinnoittelu). Merkittävimmät muutokset käyttösuunnitelmissa aiheutuivat Vähänkyrön tuotannollisten tukipalveluiden muuttamisesta Vaasan malliin sisäisesti hinnoitelluiksi palveluiksi. Tästä syystä käyttösuunnitelma saattaa poiketa alkuperäisestä talousarviosta; sisäiset menot / tulot ovat saattaneet kasvaa, mutta ulkoiset menot ovat talousarvion sitovuustason mukaiset. Tulosaluekohtaiset määrärahat alkuperäisen ja muutetun talousarvion sekä käyttösuunnitelman mukaan ja toteutuma tulosalueittain on esitetty hallintokuntien toimintakertomuksissa sivuilla Toteutumavertailu on tehty suhteessa käyttösuunnitelmaan. Toimintakertomuksissa on myös esitetty perustelut suurimmille poikkeamille. Määrärahan sitovuustaso on bruttoyksiköillä toimielintaso, nettobudjetointiyksiköille on vahvistettu sitova nettomeno. Yhteenveto käyttötalouden määrärahojen toteutumasta sitovuustasoittain on esitetty sivuilla Poikkeama sarakkeessa on toteutumaa verrattu muutettuun talousarvioon +merkkinen poikkeama = tulojen toteutuminen yli ja menojen toteutuminen alle talousarvion - merkkinen poikkeama = menojen toteutuminen yli budjetoidun ja tulojen jääminen alle talousarvion

68 62 KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tulosalue Sivu Tarkastuslautakunta 110 Tarkastustoimi 64 Kaupunginvaltuusto 120 Kaupunginvaltuusto 64 Kaupunginhallitus 130 Kaupunginhallitus Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Taloustoimi Kaupunkikehitys Kaavoitus Avustukset Jäsenmaksut Osuudet Varausmäärärahat Keskitetysti hallinnoitavat kustannukset Työllistäminen Osuudet eriytetyssä kirjanpidossa oleviin liikelaitoksiin sekä liike- ja maksupalvelutoimintaan kohdistettavat kustannukset 82 Vähänkyrön aluelautakunta 150 Aluelautakunta 83 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveystoimen hallinto ja talous Sosiaalityö ja perhepalvelut Koti- ja laitoshoito Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito Yhteistoiminta-alue/Laihia 96 Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta Kasvatus- ja opetustoimen hallinto Varhaiskasvatus Perusopetus Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset Kuulaopisto 106 Toisen asteen koulutuslautakunta Toisen asteen yhteinen hallinto Vaasan Lyseon lukio Vasa Gymnasium & Vasa Svenska Aftonläroverk Vaasan ammattiopisto Vaasan aikuiskoulutuskeskus 113 Oppisopimustoimen johtokunta 320 Oppisopimuskoulutus 115 Vaasan työväenopiston johtokunta 330 Vaasa-opisto 116 Direktionen för Arbis 340 Vasa arbetarinstitut 117

69 63 Toimielin Tulosalue Sivu Vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikalautakunnan hallinto ja talous Liikuntaosasto Liikuntapaikkojen hoito Nuoriso-osasto 123 Museolautakunta Pohjanmaan museo Tikanojan taidekoti ja Kuntsin modernin taiteen museo 127 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Hallinto- ja talouspalveluyksikkö Kulttuurikeskus Kirjastotoimi 131 Teatteri- ja orkesterilautakunta Vaasan kaupunginorkesteri Vaasan kaupunginteatteri 133 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Ympäristölaboratorio Terveysvalvonnan yhteistoiminta-alue Eläinlääkintähuollon yhteistoiminta-alue 138 Tekninen lautakunta Yhteispalvelut Kiinteistötoimi Kuntatekniikka Vaasan Tekniset palvelut Vaasan Siivouspalvelut Vaasan Ruokapalvelut 146

70 64 TARKASTUSLAUTAKUNTA 110 Tarkastustoimi Toiminta-ajatus Kaupunginvaltuuston alainen tarkastuslautakunta huolehtii valtuuston toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä ja valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tarkastustoimi arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista ja kaupungin palvelutoiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä. Tavoitteiden toteutuminen Tarkastustoimi arvioi vuosittain valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteumista tarkastuslautakuntaan nähden sitovien tavoitteiden mukaisesti. Tarkastustoimelle asetetut tavoitteet toimintavuodelle ovat toteutuneet. Henkilöstöriskien hallintaan liittyen on vuoden aikana vakiinnutettu vuodesta 2011 käyttöönotettu malli henkilöstön kohdentamisesta kaupungin operatiivista toimintaa tukevaksi. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Arviointikertomus vuodelta 2012 Toteutunut Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Toimintamenot ja tulot Arviointisuunnitelma Henkilöstöriskien hallinta Toteutunut Toteutunut Alkuperäinen talousarvio Käyttösuun nitelma Talousarvio -muutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Toimintavuonna toimi yhteensä 3 tarkastuslautakuntaa, yhteensä 15 kokousta. Tästä huolimatta on toimintoja kyetty edelleen kehittämään niin, että taloudellisia menoja kyettiin rajaamaan yhdistyneessä tarkastustoimessa erittäin hyvin. Vuoden 2012 tilinpäätöksestä kasvoivat kuntaliitoksessa yhdistyneen tarkastustoimen toimintamenot vain 2,3 %. Lakisääteisiä tilintarkastuspalveluita on vuoden aikana laskutettu 72,7 pv (sopimus 1.6. alkaen 80 pv). Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 2-2 KAUPUNGINVALTUUSTO 120 KAUPUNGINVALTUUSTO Toiminta-ajatus

71 65 Kaupunginvaltuusto toimii kaupungin ylimpänä päätöksentekoelimenä, päättää Vaasan toiminnan suuntalinjoista sekä kuntalaisille järjestettävien palveluiden määrästä ja laadusta. Valtuusto hyväksyy talousarviossa ja -suunnitelmassa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungin toimialoille sekä päättää toiminnan rahoituksesta. Tavoitteiden toteutuminen Valtuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan uuden kaupunkistrategian. Marraskuun kokouksessa vahvistettiin talousarvio ja taloussuunnitelma sekä niihin liittyvät sitovat tavoitteet toimialoille ja palveluille. Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku TP 2012 TA TP Valtuuston kokoukset ja seminaarit lkm Päätökset lkm Kustannukset / kokous Kustannukset / asukas 4,51 6,08 8,95 Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Kuntaliitoksen toteuttaminen Vähänkyrön kanssa ja työssäkäyntialueen kokoisen kunnan aikaansaaminen. Yhdistymissopimuksen toteuttaminen Vähänkyrön kanssa. Voimavarojen kohdentamisesta eri toiminnoille talouden tasapainovaatimusten edellyttämällä tavalla valtuuston hyväksymän strategian mukaisesti. Valtuuston ja valtuustoryhmien puheenjohtajien kokouksien sekä valtuustoryhmien työskentelytapojen kehittäminen ja valtuutettujen tiedonsaannin parantaminen Neuvotteluiden käyminen työssäkäyntialueiden kuntien kanssa. Kaupungin vision ja strategian toteuttaminen. Sopimuksessa sovittujen asioiden toteutuminen on käynnistynyt muilta osin paitsi Perhepalvelukeskuksen perustamisen osalta. Neuvotteluita on käyty. Sopimuksia ei ole syntynyt. Valtuuston nähden sitovia tavoitteita on seurattu 2 kertaa vuodessa. Palvelurakenteen ja organisaation uudistaminen kaupungin prosessikartan suuntaiseksi Palvelurakenteiden ja organisaatioiden uudistamista valmisteltiin, mutta päätökset siirtyivät vuodelle 2014 Valtuuston päätöksenteon Valtuusto piti 10 kokousta. kehittäminen. Uudelle valtuustolle järjestettiin 5 perehdyttämistilaisuutta. Valtuustoryhmien puheenjohtajien kokouksia oli 10 kpl. Valtuustoaloitteiden käsittelyä kiirehditty monin tavoin ja erittäin vanhat aloitteet on käsitelty loppuun. Yli vuoden vanhoja käsittelemättömiä aloitteita oli vielä jäljellä Valtuuston extranetin uudistaminen. 34. Uusi extranet on käyttöönottoa vaille. Valtuustoseminaarit ajankohtaisista Vuoden aikana pidettiin 5 valtuusto- aiheista seminaaria ajankohtaisista aiheista. Valtuustoinstituution merkityksen Julkisuus ja näkyvyys, imagon Uusi 67-jäseninen valtuuston työ on esilletuominen. kehittäminen, kansalaisten käynnistynyt suunnitellusti. osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien Valtuustolla on oma Facebook ryhmä. lisääntyminen. Valtuuston itsearviointi tehtiin ja tuloksia on hyödynnetty mm. uuden strategian laadinnassa. Kansalaispalautteeseen vastaaminen tapahtuu nopeasti sekä Kansalaiskioskin Valtuuston kyselytunnit että sähköpostikyselyihin vastaamisen kaupunkilaisille 1-2 kertaa kohdalla. vuodessa. Kyselytunteja ei ole järjestetty. Riskienhallinnan kehittäminen Riskienhallinta politiikan Valtuuston hyväksymää Riskienhallinta-

72 66 hyväksyminen politiikkaa on maastoutettu mm. esimiespassikoulutuksissa ja muissa tilaisuuksissa. Hallintosääntöön tehtiin kuntalain edellyttämät muutokset joulukuun valtuustossa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta. Toimintamenot ja -tulot Alkuperäinen talousarvio Käyttösuun nitelma Talousarvio -muutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 19 KAUPUNGINHALLITUS 130 KAUPUNGINHALLITUS Keskushallinnon henkilöstömäärä Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt Toiminta-ajatus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua sekä hoitaa kaupungin ulkoisia suhteita. Kaupunginhallitus reagoi aktiivisesti toimintaympäristön muutoksiin. Tavoitteiden toteutuminen Kaupunginhallitus joutui vuoden aikana paneutumaan talouden säästöjen aikaansaamiseen ja teki tähän liittyen useita henkilöstöä koskevia päätöksiä, kuten lisäetuuksia koskevat, vakanssien täyttökielto, sijaisten käytön vähentäminen. Kaikissa toimintamenoissa pyrittiin myös säästöihin ja nämä yhdessä toivatkin tulosta ja alijäämä pieneni. Rakenteellisia muutoksia valmisteltiin, mutta näihin liittyviä päätöksiä ei toimintavuoden aikana tehty. Tavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti, mutta talouden tietojärjestelmän uudistaminen jouduttiin keskeyttämään ja vaihtamaan toimittajaa. PR-toiminnan tilaisuuksien ja osallistujien määrä oli selvästi pienempi kuin aikaisempina vuosina. Keskeiset taloudelliset tunnusluvut Tunnusluku TP 2012 TA TP Hallituksen kokoukset lkm Päätökset lkm Kustannukset /asukas 19,59 15,50 17,93

73 67 Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Kaupungin ja kaupunkikonsernin johtaminen siten, että kaupunginvaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuvat. Päätöksenteossa huomioidaan - toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, - päätösten yhdensuuntaisuus strategian kanssa, - pääprosessien kehittäminen, - talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin - tavoitteiden toteutumista seurataan 2 kertaa vuodessa. Kaupungin kehitystavoitteiden toteutumisen seuranta Vuonna toteutettiin laaja kaupunkistrategian päivitystyö. Uutta ketterää strategiaa on ryhdytty toteuttamaan. Keskeisimpinä strategian mukaisina kehitystavoitteina voidaan mainita INKA- ja kasvusopimusten solmiminen Pääprosesseja kehitetty mm. tukipalveluiden laajoilla selvityksillä ja sivistystoimen organisaatioselvityksillä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuma raportoidaan toimintakertomuksessa. Talouden toteutumaa on seurattu kuukausittain elokuusta lähtien. Johtamista tukevien ohjaus- ja tietojärjestelmien kehittäminen. Talousjärjestelmän käyttöönoton viivästyminen on vaikeuttanut talousseurantaa tilikauden aikana. Tiedonohjauksen järjestelmistä otettu käyttöön exreport-sovellus talouden ja terveydenhoidon oalta. Henkilöstöhallinnon osalta käyttöönotto siirtyi vuoden 2014 alkuun. Uuden johtamisjärjestelmän maastouttaminen ja organisaation ja palveluiden tuottamisen ja järjestämisen kehittäminen. Omistajaohjauksen kehittäminen suhteessa konserniyhtiöihin, liikelaitoksiin ja kuntayhtymiin. Merkittävimpien kilpailutusten koordinointi. Talousarviolaadinnan ja raportoinnin tietojärjestelmien kehittäminen. Kulttuurihallinnon, teknisen toimen ja keskushallinnon organisaatioiden uudistukset. Selvitetään tukipalvelulautakunnan perustaminen. Matkailutoimen organisoinnin kehittäminen. Omistajapoliittiset linjaukset on hyväksytty valtuustossa. Yhteistyötä kuntayhtymien ja keskeisten tytäryhtiöiden kanssa on tiivistetty toimintavuoden aikana. Kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat on kilpailutettu keskitetysti ja useita uusia puitesopimuksia on tehty, jolloin sopimukset kattavat paremmin koko kaupungin toiminnan. Kaupungin laskentajärjestelmän käyttöönotto jatkuu vuoden 2014 aikana. Organisaatioiden uudistamista valmisteltiin, mutta päätökset siirtyivät vuodelle Matkailutoimi uudelleenorganisoitiin ja perustettiin Vaasan seudun matkailu Oy, joka aloitti toimintansa vuoden lopulla.

74 68 Kaupungin imagon ja brandin kehittäminen. Kaupungin ulkoisten suhteiden hoitaminen laadukkaasti sidosryhmiin ja muihin yhteistyötahoihin Toimintamenot ja -tulot Kaupungin ja Vasekin viestinnän yhteistyön kehittäminen. Yhteisten viestintä- ja markkinointitoimenpiteiden kehittäminen ja toteuttaminen. Markkinointivuosisuunnitelman kehittäminen. Maailmanperintökuntien sopimuksen toteuttaminen. PR toiminta, kansainvälinen ja EU-toiminta sekä suorilla yhteyksillä sidosryhmiin, kuten yritykset, oppilaitokset ja järjestöt. Kaupunki ja Vasek ovat toteuttaneet yhdessä useita viestintätoimenpiteitä mm. Energy Vaasa, energialähettiläs, Jackpot korkeakoulukampanja. Viestinnän toimenpiteitä on mitattu ja seurattu. Ohjausryhmä on hyväksynyt Vaasan seudun markkinointisuunnitelman. Maailmanperinnön toimenpiteitä seurattu sekä kävijämäärien kehitystä seurantaan. PR-tilaisuuksia 67 kpl ja niissä 6860 osanottajaa. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 8 Kaupunginhallituksen alkuperäinen talousarvio sisälsi mm. seuraavia kuntaliitoksessa siirtyneitä määrärahoja, jotka käyttösuunnitelmassa jaettiin asianmukaisille tulosalueille: - keskushallinto - elinkeinotoiminta, projektit - Arpeeti - Kyrönmaan opisto sekä - Aluelautakunta ja yhdistymissopimukseen liittyviä eriä. Kaupunginhallituksen talousarviota on korjattu varausmäärärahoien siirroilla käyttösuunnitelman yhteydessä. Säästöt syntyivät siitä, että osa suunnitelluista projekteista ei toteutunut. 131 HALLINTOPALVELUT Toiminta-ajatus Hallintopalvelut huolehtii kaupunginvaltuuston ja hallituksen sekä kaupunginjohdon ja asiantuntijoiden sihteeripalveluista ja valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä. Hallintopalveluiden tehtävänä on myös huolehtia eräiden kaupungin hallinnolle keskitetysti tuotettavien palvelujen ja kaupunkilaisille tarjottavien yhteispalveluiden järjestämisestä. Tavoitteiden toteutuminen Kaupunginkanslia Valtuuston, kaupunginhallituksen ja yleisjaoston kokoukset toteutuivat suunnitellusti. Uusien luottamushenkilöiden koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen Hallintopalvelut osallistui

75 69 aktiivisesti. Kevään aikana tehtiin Hallintopalveluiden tukipalveluista peruskartoitukset ja esitettiin niiden osalta kehittämistoimenpiteet. Myös asiakirjahallintoa ja päätöksentekoa kehitettiin ja sähköisen kokouskäytäntö otettiin laajasti käyttöön eri luottamushenkilötoimielimissä. Kaupungin tiedotuslehteä julkaistiin 3 numeroa ja lisäksi viestintäyksikkö vastasi laajasta koko internet, extranet ja intranet kokonaisuuden kehittämisestä. Uusien verkkosivujen käyttöönotto on vuoden 2014 alkupuolella. Taloudellisesti vuosi oli hyvä, sillä säästöjä saatiin aikaan ennakoitua enemmän ja tuloja kasvatettua. Tunnusluvut TP 2011 TP 2012 TA TP Järjestetyt työkokoukset lkm Kokouksiin osallistuneet henkilöt yht Julkaisujen määrä Tiedotustilaisuuksien määrä Keskuskirjaamo; kirjatut asiat Talous- ja velkaneuvonta Vaasanseudun talous- ja velkaneuvontapalvelut järjestetään Vaasanseudun kuntien yhteistyönä. Keskimääräinen jonotusaika on ollut noin 36 päivää, joka alittaa selvästi valtakunnallisen 60 päivän tavoitteen. Tunnusluvut TA TP Jonotusaika 42 päivää 35,8 päivää Atk-osasto Atk-osasto pääsi tavoitteisiinsa ja kykeni turvamaan hallinnon ja palvelusektorien tarvitsemat tietotekniikka- ja tietoverkkopalvelut. Lukuisia uusia kehittämishankkeita käynnistettiin ja uusia sovelluksia otettiin käyttöön. Kaupunki oli aktiivisesti kehittämässä Tiera palveluita osallistumalla eri kehittämishankkeisiin ja ottamalla käyttöön sähköistä asiointia. Taloushallinnon järjestelmien ongelmat heijastuivat atk-osaston työmäärään ja joidenkin kehittämishankkeiden siirtämisenä tulevaisuuteen. Tunnusluvut TP 2011 TP 2012 TA TP Palvelimien määrä Virtuaalipalvelimien määrä Työasemien määrä Kaupungin kriittisestä menestystekijästä johdettu toiminnan tavoite/periaate Tukipalvelujen kehittäminen tehokkaiksi Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Puhelinvaihteen, kielenkääntämön, postituksen ja asiakirjahallinnon kehittäminen vastaamaan paremmin ydinprosessien tarpeita. Sähköisen asioinnin kehittäminen Graafisen alan palvelujen tuotannon ja hankinnan keskittäminen/koordinointi. Tavoitteen toteutuma Hallintopalveluiden vastuulla olevien tukipalveluiden koko hallintoa koskevat selvitykset ja kehittämisehdotukset tehtiin kesään mennessä. Sähköisen asioinnin kehittäminen aloitettiin Tieran kanssa, mutta hanke ei edennyt suunnitellusti ja toteutukset siirtyivät pääosin seuraavalle vuodelle. Tulos on Asiakastyytyväisyyttä on kartoitettu graafisissa palveluissa

76 70 Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen valmisteluprosessin kehittäminen sekä sujuvuuden turvaaminen Tietotekniikan toimivuuden korkeasta tasosta huolehtiminen. Tiedotuksen hoitaminen siten, että kuntalaiset ja eri sidosryhmät saavat riittävästi ja ajantasaisesti tosiasioihin perustuvaa tietoa kaupungin toiminnasta ja palveluista. Kehitetään sähköistä päätöksentekoprosessia, asiointia ja tiedonvälitystä. Jatketaan puhelin ja dataliikenteen yhdistämistä ns. VoiP -ratkaisun avulla. Ohjataan ja tuetaan uusien tietojärjestelmien käyttöönottoa (mm. asiakirjahallinto, terveystoimi, taloushallinto, henkilöstöhallinto). Atk-osaston palvelutason kehittäminen. Julkaistaan tiedotuslehti 3 kertaa vuodessa, sekä järjestetään n. 35 tiedotustilaisuutta. ja saatu palaute on ollut erinomaista. Kaupunginhallitus ja valtuusto ovat ottaneet käyttöön sähköisenkokousjärjestelmän ja tiedonvälitystä extranetin kautta on kehitetty. Valmisteluprosessin sujuvuuteen ja laatuun kiinnitetty erityistä huomiota ja valmisteluprosessia on uudistettu. Puhelin ja dataliikenteen kehittämistä on jatkettu ja painopiste on siirtynyt yhä enemmän mobiili- ja VoiPliikenteeseen. Tietotekniikka on toiminut hyvin ja häiriötilanteita on ollut vähän. Varakonesali on valmistunut vuoden aikana ja tarkoitus peilata kaikki tärkeät tietojärjestelmät ja niiden tallennusjärjestelmät. Atk-osasto kilpailutti internetliittymän, jolloin opetuspuoli ja hallinto saavat omat internetliittymät. Verkkosivukokonaisuuden uudistus eteni käyttöönottovaiheeseen. Sähköistä asiointia kehitettiin ja otettiin käyttöön e-laskutus. Varastojen hallintaohjelmistoon toteutettiin kahden ison tietokannan yhdistäminen (keskusvaraston ja terveystoimen kannat). Otettiin laajasti käyttöön sähköinen kokouskäytäntö. Helpdesk toimintaa tilastoidaan ja seurataan eri raporteilla Tiedotuslehti ilmestyi 3 kertaa. Tiedotustilaisuuksien määrä 43 ja mediatiedotteiden määrä 48. www-sivuilla yhteensä 563 tiedotetta (35% enemmän kuin v. 2011) Tiedotuslehdessä toteutettiin viestintäkysely. Mediaseurannassa

77 71 (verkkomediat) Vaasa otsikoissa haulla osumia 5723 kpl. Kansalaiskioskipalvelussa kävi 3768 yksilöityä kävijää, ja sinne jätettiin 63 kysymystä. Kehitetään yhteispalvelua osana tukipalveluiden tuotantoa. Internetsivujen, intranetin ja extranetin uudistaminen Tiera Oy:n kanssa. Erityisryhmät huomioidaan viestinnässä paremmin. Sosiaalisen median käytön tehostaminen ja interaktiivisuuden kehittäminen verkkoviestinnässä. Tukipalveluselvityksissä on otettu huomioon uuden Asiakaspalvelupisteen käynnistäminen Kaupungin intranet, www-sivut sekä luottamushenkilöiden extranet saatiin tuotantovaiheeseen ja osin testattua. Työ jatkuu Viittomakielisiä palveluita on kehitetty. Marraskuusta lähtein kaupunginhallituksen tekemiin päätöksiin on voinut tutustua viittomakielisten videoiden kautta kaupungin Youtube-kanavalla. Kaupungin Facebook tykkääjien määrä on kasvanut mm. kampanjan avulla. Tykkääjien määrä oli v. yhteensä 4370 (v vastaava luku oli 680) otettu käyttöön. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Päätösviestinnän kehittäminen yhdessä virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa. Hallintokuntien viestintävastaavien tietotaidon parantaminen. Kriisiviestinnän parempi suunnittelu ja harjoittelu. Sisäisen valvonnan kokonaisarvio ja riskien hallinnan taso Kaupunginhallitus päätti - juttusarjassa kerrottiin kaupunginhallituksen päätöksistä tiivistetyssä muodossa ja kansantajuisesti www-sivuilla. Juttusarjaan tehtiin 29 juttua. Esimiespassikoulutuksen yksi päivä käsitteli viestintää. Viestintäpäivä koulutus järjestettiin keväällä ja syksyllä. Some-mentori toiminta on jatkunut. Tiedotuspäällikkö osallistui Pohja- Botten valmiusharjoitukseen, jonka palaute hyödynnetään. Hallintopalveluiden sisäinen valvonta on hyvällä tasolla (3) ja riskikartoitukset on tehty ja toimenpiteisiin on ryhdytty. Suurimpana riskeinä nähdään tietojärjestelmiin ja tilaturvallisuuteen liittyvät riskit.

78 72 Talouden toteutuminen Hallintopalveluiden talouden toteutuma oli budjetoitua parempi. Menot alittuivat ja tulot ylittyivät. Tulosalueeseen sisältyy nettobudjetointiyksikkönä toimiva graafiset palvelut, jolle on asetettu taloudellinen tavoite, joka ylittyi selvästi. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Graafisten palveluiden taloudellinen tavoite Tavoitetaso talousarviovuonna Tuloslaskelma tasapainossa. Graafisten palveluiden vuoden tavoitteena on nettotulo Tavoitteen toteutuminen Graafisten palveluiden toteutunut nettotulo on Nettolaskelmat on esitetty sivulla 160. Hallintopalvelut Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunni telma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 402 Toimintamenot ja -tulot sisältävät myös nettobudjetoinnissa olevan graafiset palvelut yksikön, jonka nettovaikutus on Muun hallintopalvelun osalta säästöä on syntynyt täyttämättömistä viroista ja toimista sekä palkattomista lomista. Viestinnän osalta osa hankkeista siirtyy toteutettavaksi vuoden 2014 aikana. Matkailutoimiston siirtyminen Vaasan seudun Matkailu Oy:lle vuoden 2014 alusta vaikutti siihen, ettei osaa hankkeista voitu toteuttaa vuoden aikana. Atk-osaston tulot ovat kasvaneet, koska uusia yksiköitä on tullut laskutuksen piiriin. 133 HENKILÖSTÖPALVELUT Toiminta-ajatus Vaasan kaupungin henkilöstöstrategian mukaan kaupunki on oikeudenmukainen työnantaja. Kaupungin henkilöstöpalveluiden toiminta-ajatuksena on huolehtia henkilöstö- ja palvelustrategian mukaisesti siitä, että kaupungilla on osaava, hyvinvoiva ja oikein mitoitettu henkilökunta, joka tuottaa ja järjestää kaupungin asukkaille palveluja riittävästi ja taloudellisesti. Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Käyttösuun nitelma 1000 Talousarvio muutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 59

79 73 Tavoitteiden toteutuminen Kaupungin kriittisestä menestystekijästä johdetun toiminnan tavoitteena on henkilöstöstrategian osa-alueiden käynnistäminen ja toimeenpano. Henkilöstöpalveluiden keskeisiksi tavoitteiksi vuodelle määriteltiin Hr-johtamisjärjestelmän kehittäminen, johtamis- ja esimiesosaamisen kehittäminen sekä kulttuurien ja toimintatapojen yhteensovittaminen kuntaliitosten myötä. Mittareiksi asetettiin kaupungin sisäisten ohjeiden ja toimintatapojen laatiminen sekä sen, että 90 % esimiehistä on aloittanut Esimiespassikoulutuksen vuoden loppuun mennessä. Tavoitteena oli myös, että muutosvalmiuteen liittyvät tukitoimenpiteet (Vaasan kaupungin toimintatavat, hallinnon sääntöjen perehdytys) toteutetaan kuntaliitoksen myötä siirtyvälle henkilöstölle. Hr-tukipalveluiden organisaatioselvitys käynnistettiin sekä hr-prosesseja kuvattiin. 146 esimiestä aloitti esimiespassikoulutuksen vuonna. Kuntaliitoksen johdosta siirtyneelle henkilöstölle järjestettiin kolme perehdyttämistilaisuutta. Muutosvalmiuteen liittyvät tukitoimenpiteet esimiehille ja työntekijöille toteutuivat suunnitelmien mukaan. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Henkilöstöstrategian osa-alueiden Hr-johtamisjärjestelmän Hr-tukipalveluiden käynnistäminen ja toimeenpano kehittäminen. organisaatioselvitys käynnistetty. Johtamis- ja esimiesosaamisen kehittäminen. Kulttuurien ja toimintatapojen yhteensovittaminen kuntaliitosten myötä. Hr-prosesseja kuvattu. Noin 80 % esimiehistä on aloittanut Esimiespassikoulutuksen loppuun mennessä. Muutosvalmiuteen liittyvät tukitoimenpiteet esimiehille ja työntekijöille toteutuivat suunnitelmien mukaan. Henkilöstöraportti laaditaan kevään 2014 aikana. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Sisäinen valvonta ja riskien Noudatetaan kaupungin Riskikartoitusraportti on laadittu. hallinta riskienhallintapolitiikkaa. Vähennetään henkilöstön vaihtuvuutta. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä on pysynyt ennallaan. 134 TALOUSTOIMI Toiminta-ajatus Taloustoimen toiminta-ajatuksena on tukea kaupunkikonsernin johtamista ja ohjausta, päätöksentekijöitä ja palveluntuottajia huolehtimalla kaupungin taloussuunnittelusta, talous- ja hankintapalveluista, rahoituksesta ja sijoittamisesta, konserniohjauksesta sekä ohjaus- ja seurantajärjestelmien toimivuudesta ja kehittämisestä. Talouspalvelut vastaa seuraavien tehtävien hoidosta ja kehittämisestä kaupunkikonsernissa: laskentatoimi sisältäen kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätöksen laadinnan, taloustilasto, verotus (erityisesti alv), rahoituksen operatiiviset tehtävät, maksuliikenteen hoidon, ostolaskuprosessin sekä myyntilaskuprosessin ja perinnän. Toimintaympäristö Taloustoimi on seurannut valtakunnallisen kuntarakennehankkeen edistymistä ja kehittymistä. Vaasan ja Vähänkyrön kanssa toteutui kuntaliitos Taloustoimi valmistautuu

80 74 kuntarakennemuutoksiin tiivistämällä yhteistyötä kuntien, kuntayhtymien ja kuntien omistamien yhtiöiden kanssa. Toimintaprosessien ja tietojärjestelmien kehittäminen on useampana vuonna ollut taloustoimen talousarviotavoitteina. Tietojärjestelmiä on määrätietoisesti uudistettu ja taloustoimen tietojärjestelmien kehittämistyö jatkuu tulevina vuosina. Tavoitteiden toteutuminen Tietojärjestelmien kehittämistyötä on jatkettu toimintavuoden aikana. Verkkolaskutus on otettu käyttöön. Myös mm. talouden raportointijärjestelmää (Exreport) uudistettiin. Uuden laskentajärjestelmän käyttöönotto on viivästynyt ja jatkuu Taloussuunnittelussa talouden tasapainotustyö on ollut keskiössä kaupungin heikentyneen taloustilanteen vuoksi. Konserniohjauksen kehittämistyötä on jatkettu. Kuntaliitoksen myötä konserniin tuli Vähänkyrön Vuokratalot Koy ja Kyrönmaan Jätevesi Oy. Uusia perustettuja yhtiöitä ovat Koy Vaasan Teatteriparkki ja Vaasanseudun matkailu Oy. Kuntalain muutoksen myötä on käynnistetty yhtiöittämisselvityksiä eräillä toimialoilla. Vuoden aikana hankintapalvelukeskus on keskittynyt kasvattamaan sopimuskattavuutta ja ohjeistamaan hallintokuntia hyvissä hankintakäytännöissä. On myös kehitetty uudenlaista auditointiprosessia palveluhankinnoille. Vuoden aikana toteutettiin kuljetuspalveluihin ja logistiseen optimointiin liittyvää projektia sekä varastojen yhdistymisprojektia. Myös yhteistyötä Vaasan Yrittäjien kanssa on pyritty syventämään. Sairaanhoitopiirin kanssa on tehty varastotoimintoihin kohdistuvaa yhteistyöselvitystä. Kaupungin kriittisestä menestystekijästä johdettu toiminnan tavoite/periaate Kaupunki toteuttaa toiminnassaan asiakaslähtöistä toimintatapaa Kaupungin omistajapolitiikka ja konserniohjaus on selkeästi määritelty Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti Hallintokunnan keskeiset tavoitteet Sähköiset palvelut Konserniohjauksen tiivistäminen ja avoimuuden lisääminen Toimintaprosessien ja tietojärjestelmien kehittäminen Tavoite Kaupungin e-palveluiden lisääminen Konserniraportoinnin ja yhteistyön lisääminen Palveluiden tuotteistus Tietojärjestelmien kehittäminen toiminnan painopistealueiden mukaisesti Tavoitteen toteutuma Verkkolaskutus otettu käyttöön Omistajapoliittinen ohjelma on hyväksytty valtuustossa. Konserniohjauksen kehittäminen jatkuu Palveluiden tuotteistus ei ole edennyt. Kehittämistoiminnassa on keskitytty laskentajärjestelmän kehittämiseen. Kaupunki on oikeudenmukainen, vastuullinen ja kilpailukykyinen työnantaja Henkilöstön työssä jaksamisen parantaminen ja työviihtyvyystyön tehostaminen Hankintaprosessin laajentaminen, selkiyttäminen ja sähköistäminen Työtyytyväisyyskyselytulosten parantaminen ja sairaus-poissaolojen säilyminen alle kaupungin keskiarvon Hankintojen sopimuskattavuutta on lisätty. Palvelujen hankintaprosessien auditointia kehitetty. Työtyytyväisyyskyselyä ei kaupungissa toteutettu.

81 75 Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Käyttösuun -nitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot KAUPUNKIKEHITYS Toiminta-ajatus Kaupunkikehityksen tehtävänä on ennakoida ja hoitaa aktiivisesti seudullista elinvoimapolitiikkaa, huolehtia aluekehitys- ja seutuyhteistyöstä sekä osallistua kaupunkipolitiikkaan liittyviin ohjelmiin. Lisäksi kaupunkikehitys hoitaa kaupunkistrategioihin liittyvät tehtävät, osallistuu hallinnon kehittämiseen, tuottaa tieto- ja tilastomateriaalia sekä uutena tehtävänä on EU-rahoituslähteiden seuranta ja arviointi. Kaupunkikehitys edustaa myös koko kaupunkia erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa. Tavoitteiden toteutuminen Kertomusvuonna luotiin uusia toimintatapoja seudullisesti sekä seudun ja valtion välillä. Vaasa onnistui molemmissa haastavissa tavoitteessaan pääsemällä mukaan sekä kasvusopimus- että Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan. Molempien ohjelmien kautta Vaasan rooli varteenotettavana kasvukeskuksena vahvistuu ja yhteistyötavat kaupungin, elinkeinoelämän sekä yliopistojen välillä ovat entisestään parantuneet. Kasvusopimuksen tarkoituksena on seudun kilpailukyvyn vahvistaminen yhteistyössä valtion, seudun kuntien ja muiden toimijoiden kesken. Kasvusopimuksen tavoitteena on tukea kansallista ja Vaasan seudun tavoitetta luoda Euroopan johtava energiateknologiakeskittymä Suomeen 2030 mennessä. Tämä toteutetaan vahvistamalla Vaasan kaupunkiseudun elinvoimaisuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä, yhdyskuntarakenteen kestävää kehittämistä sekä sosiaalista eheyttä. Kohti yhteistä päämäärää valmisteltiin kasvusopimusta seudun eri avaintoimijoiden kanssa. Seuraavat tahot allekirjoittivat sopimuksen : TEM, OKM, LVM, YM, VM, STM Pohjanmaan ELY keskus, Pohjanmaan liitto, Vaasan korkeakoulukonsortio ja Vaasan kaupunki/vasek. Innovatiiviset kaupungit ohjelman (INKA) tavoitteena on synnyttää korkeatasoisesta osaamisesta uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä ja tätä kautta luoda uusia työpaikkoja. Ohjelma haastaa kaupunkiseutuja luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Lähtökohta on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivis paikallinen yhteistyö ja voimavarojen koonti. Keinoina ovat uuden tyyppiset kehitysympäristöt, edelläkävijämarkkinoiden luominen sekä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö osaamisen hyödyntämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriö on hyväksynyt ohjelmaan viisi kansallista teemaa ja niiden vetovastuussa olevat kaupunkiseudut. Vaasan kaupunkiseutu vastaa Kestävät energiaratkaisut -teemasta. Midway Alignment of the Bothnian Corridor -hankkeessa on haettu EU-tukea, minkä tavoitteena on parantaa Pohjois-Ruotsin ja Länsi-Suomen välistä liikenneyhteyttä. Hankkeessa suunnitellaan, rakennetaan ja parannetaan liikenneyhteyttä uusien liikennemallien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen kautta sekä hyödyntämällä useita eri logistiikkamuotoja. Euroopan komissio on

82 76 myöntänyt 6,129 miljoonaa euroa hankkeelle. Myönteinen päätös rahoituksesta on hieno saavutus. Toimilla tulee olemaan huomattava vaikutus alueen talouden piristämiseen, ja että ne parantavat perifeerisen alueen saavutettavuutta. EU:n tasolla on näin tunnistettu Vaasan ja Uumajan välisen kuljetusreitin merkitys. Kuntarakenneuudistusta ohjaava kuntarakennelaki astui voimaan Se velvoittaa Vaasanseudun kuntia laatimaan kuntaliitosselvityksen työssäkäyntialueella. Kaupunki haki valtiovarainministeriöstä erityisen kuntajakoselvityksen asettamista, mutta sen aloitus ja siihen liittyvät selvitykset siirtyivät vuoden 2014 puolelle. Vuorovaikutteisen strategiaprosessin edelleen kehittäminen on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden strategian kesäkuussa ja jatkotyöskentely käynnistyi syksyllä. Strategiaprosessin sovittaminen budjettiaikatauluun on toteutunut osittain. Työskentely asian suhteen jatkuu. Laajentuneen kunnan vaikutus on strategioissa huomioitu. Vähänkyrön kaupunginosa on osa Vaasan kaupungin strategiaa. Elinvoimapoliittinen ohjelma tulee koskemaan koko Vaasanseutua. Asiasta päätettiin syksyllä. Loppuvuosi käytettiin yhteisen näkemyksen löytämiseksi. Tästä syystä elinvoimapoliittisen ohjelman varsinainen alkamisajankohta siirtyi vuoden 2014 alkuun. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Vaasanseudun Kasvusopimus on laadittu. Kasvusopimus allekirjoitettu kasvusopimuksen laatiminen seudun avaintoimijoiden kanssa Kuntarakenneuudistuksen aktiivinen edistäminen ja siihen liittyvien selvitysten laatiminen Selvitykset laadittu sovitun aikataulun mukaisesti Kuntajakoselvityksen aloitus ja siihen liittyvät selvitykset siirtyivät vuoden 2014 puolelle. Vuorovaikutteisen strategiaprosessin edelleenkehittäminen Elinkeinopoliittisen ohjelman laadinta Ennakoiva rekrytointi kaupunkikehityksessä Strategiaprosessi sovitettu budjettiaikatauluun ja laajentuneen kunnan vaikutus huomioitu Elinkeinopoliittinen ohjelma laadittu sovitun aikataulun mukaisesti Henkilöstön jatkuvuus turvattu Strategiaprosessi on kehitetty. Yhteensovittaminen budjettiaikatauluun on toteutunut osittain. Vähänkyrön kaupunginosa on osa Vaasan kaupungin strategiaa Elinvoimastrategian laadinta siirtyi vuodelle 2014 Yhteen toimeen ei saatu täyttölupaa. Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Käyttösuun -nitelma Talousarvio -muutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Kaupunkikehitykseen kuuluu kaksi tulosyksikköä: kaupunkikehitys ja elinkeinojen kehittäminen. Uuden käytännön mukaisesti Kaupunkikehitykseen kirjattiin myös alueellisen kehittämisen menot, EAKR-vastinrahat ja ERS-hankkeiden kuntarahoitusosuudet. Säästöä syntyi kokonaisuudessa

83 , josta lähes puolet eli syntyi EAKR-vastinrahoista. ESR-hankkeiden kuntaosuuksista jäi säästöön Em. säästöt johtuivat siitä, ettei uusia hankkeita alkanut kertomusvuonna, koska rakennerahaston ohjelmakausi päättyi. Alueellisesta kehittämisestä jäi säästöä , koska selvitykset siirtyivät vuodelle Elinkeinojen kehittämisestä jäi säästöön , koska ulkopuolisiin projekteihin ja Innovatiiviset kaupungit (INKA) -hankkeen kohdalla oli varauduttu suurempiin menoihin. Varsinaisista kaupunkikehityksen toimintamenoista jäi säätöjä , joka johtui pääasiallisesti yhden vakanssin täytön lykkääntymisestä. 136 KAAVOITUS Kaavoituksen ydintehtävänä on tuottaa kaupungin strategisia tavoitteita toteuttavia ohjelmia, kaupunkisuunnitelmia ja kaavoja sekä niihin liittyviä selvityksiä. Vuorovaikutteisella suunnittelulla ja suuntaa antavalla ohjauksella luomme edellytyksiä ekologisesti kestävien, toimivien, turvallisten ja viihtyisien elinpiirien rakentamiselle kaupungin ja kaupunkiseudun asukkaille, yrityksille ja eri toimijoille. Tavoitteiden toteutuminen Kertomusvuosi oli kaavoitukselle haasteellinen. Vuoden aikana kaavoituksen henkilöstöresursseista puuttui keskimäärin kolmannes ja muutto tekniseen virastotaloon oli merkittävä ja se vaati aikaa. Pääosin Kaavoituksen tavoitteet tulevat suoraan kaupungin strategisista tavoitteista ja ne toteutuivat lähes suunnitellusti. Seudun kunnat osallistuivat Vaasanseudun rakennemallityön laadintaan. Kaavoitus oli vetovastuussa asunto-ohjelman ohjelmatyössä sekä raportoinnissa. Asunto-ohjelma tulee jatkossa olemaan osa maankäytöntoteuttamisohjelmaa, jonka perustyö tehtiin vuoden aikana. Asuntorakentaminen hidastui kertomusvuonna eikä asuntoohjelman mukainen tavoite 500 as/v täyttynyt. Vaasan yleiskaava 2030 päätös saatiin hallintooikeudesta ja 95 % kaavan sisällöstä hyväksyttiin. Yleiskaava eteni kuitenkin korkeimpaan hallintooikeuteen. Torkkolan tuulivoima-alueen osayleiskaava sai lainvoiman. Tärkeitä keskustan täydennysrakentamisen kohteita linjattiin arkkitehtikilpailujen kautta. Raviradan yleisessä arkkitehtikilpailussa saatiin 63 ehdotusta ja yksityisten tahojen järjestämän Flickskolanin kutsukilpailun kautta saatiin asemakaavoituksen pohjaksi raikas, toimiva ja kaupunkirakenteen huomioiva ehdotus. Lisäksi Linja-autoasemanaukion alueen uuden asemakaavamuutoksen luonnosvaiheen jatkoksi ja kehittäjäkumppanin valitsemiseksi järjestettiin osittainen suunnittelukilpailu. Kaupan kaavojen osalta osayleiskaava Risön, Liisalehdon ja Kuninkaankartanon alueelle sekä asemakaavan muutos Risön alueelle pääsivät etenemään kun Maankuntakaavan Vaihekaava 1:n hyväksyttiin. Tervajoen Eilon kolmion, Laajametsä II:n ja Vanhan Sataman alueen asemakaavoitus alkoivat. Nummen koulun, Klemettilän laitosalueen, ja Hietalahden monitoimiviheriön palloiluhallin alueen asemakaavamuutokset etenivät luonnosvaiheeseen. Pukinkulman, Böle II:n ja Karran alueiden kaavat olivat julkisesti nähtävillä ja etenivät loppuprosessiin. Purolan päiväkodin, Vaasan sataman alueen, Hietalahden urheilualueen, Teatterikorttelin, Mäkikaivontie 1:sen, Vikingan, Yhdystien Kokkolantien risteyksen ja Klemettilä Pohjoinen II: alueiden asemakaavat saivat lainvoiman. Asemakaavasaldo oli kuluvan vuosituhannen paras. Osa Kaavoituksen tavoitteista tulee teknisen toimialan taholta. Ne toteutuivat suunnitelmien mukaan. Laadittiin yhteinen malli kaavataloudellisesta laskelmasta, osallistuttiin henkilöstötarpeiden ennakointityöhön sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yhteisen mallin kehittämiseen ja käyttöönottoon.

84 78 Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Kehitetään tiedottamista ja vuorovaikutusta Toteutetaan kh:n hyväksymää kaavoitusohjelmaa Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Asiakaskyselyt Selkeytetään prosessien toimintatapoja Edetty kaavoitusohjelman mukaisesti Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportoinnin toteuttaminen yhtenäisen mallin pohjalta Käyttösuunni telma Talousarvio -muutokset Palautekyselyt toteutettiin seminaareissa. Vuoden aikana järjestettiin 50 tilaisuutta, joissa kaavoitus oli järjestäjänä tai tilaisuudessa alustajana. Kaavoituksen nettisivuja uudistettiin. Luonto Vaasa sivustoa täydennettiin luontotyyppitiedolla. Prosessikirjan päälinjat määriteltiin ja on käytössä. Lähes kaikki kohteet etenivät kaavoitusohjelmassa esitetyn aikataulun mukaisesti, lukuun ottamatta Kuninkaankartanoa, Sundomin keskustaa, Gerbyn rinnettä ja KWH Pipen alueita (Uponor Infra). Kronan alueen kaavamuutos jäi tauolle Kemiran Vaasasta lähdön takia. Hyväksyttyjen asemakaavojen kerrosala oli Krs m2. Asemakaavakohteiden luontoselvitysalueiden kokonaispinta-ala oli 260 ha ja yleiskaavakohteiden pinta-ala oli 2365 ha. Suunnittelutarveratkaisuja ja poikkeamisia valmisteltiin 79. Yhtenäisen mallin pohjalta tehtiin riskitaulukko, riskimatriisi ja riskienhallintasuunnitelma. Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Kaavoitukseen kuuluu kaksi tulosyksikköä: 1218 kaavoitus ja 1219 kaavoituksen konsulttipalvelut. Kokonaissäästö oli , josta tulee palkkasäästöistä. Säästöä syntyi täyttämättömistä viroista, erityyppisistä palkattomista lomista ja vapaasta sekä pitkistä sairauslomista. Konsulttipalvelujen palveluostoista jäi säästöön Osa kaavahankkeista oli toteutettu edullisemmin kuin alun perin oli arvioitu ja osa hankkeiden lopputoteutuksesta siirtyi seuraavalle vuodelle. Muuttokustannukset jäivät arvioitua pienemmiksi. Tulojen lisääntyminen johtui kauttakulkulaskutuksesta. AVUSTUKSET, JÄSENMAKSUT JA OSUUDET Kuuluivat alkuperäisessä talousarviossa yhteen tulosalueeseen, jolle myönnettiin määrärahaa , tuloarvio oli käyttöönotetun laskentarakenteen mukaan nämä ovat kolme erillistä tulosaluetta 140 Avustukset, 141 Jäsenmaksut ja 142 Osuudet.

85 AVUSTUKSET Avustuksia maksettiin vuoden aikana yhteensä euroa. Avustusmäärärahaa käytettiin toiminta-avustuksiin yhteisöille ja yhdistyksille euroa sekä lahjoitusvirkoihin ja osaamisperustan vahvistamiseen euroa. Suurimmat toiminta-avustusten saajat ovat Wasa Footballcup Oy, jolle myönnettiin euroa ylipainehallin rakentamiseen, Vaasan yliopistosäätiö euroa, Högskolestiftelsen i Österbotten euroa, Vaasan kesäyliopisto euroa, Vaasan Oopperasäätiö euroa sekä Mustasaaren musiikkijuhlat euroa. Vaasassa vuoden aikana järjestettyjä tapahtumia tuettiin eurolla. Lahjoitusvirkoihin käytettiin voimassa olevien päätösten mukaisesti euroa. Osaamisperustan vahvistamiseen varatun euron määrärahan käytöstä päätti kaupunginhallitus Korkeakoulukonsortion on raportoitava hankkeiden toteutumisesta kaupunginhallitukselle 2014 alussa. Vaasan osuutena Medibothnia-hankkeesta maksettiin euroa. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitel ma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Talousarviossa oli varattu määrärahaa avustukseen Vaasan meripelastusseura ry:lle pelastusveneen hankintaan. Hankinta ei toteutunut, joten määräraha jäi säästöön. Lisämäärärahaa myönnettiin vuoden aikana mm. Wasa Footballcup Oy:lle avustukseen ylipainehallin rakentamiseksi juniorijalkapalloiluun (kv ) sekä yleisestä avustusrahastosta avustuksiin tehty tuloutus. 141 JÄSENMAKSUT Jäsenmaksuja maksettiin vuoden aikana euroa. Suurimmat jäsenmaksut olivat Suomen Kuntaliitto euroa, Kunnallinen työmarkkinalaitos euroa ja Pohjanmaan Matkailu euroa. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarvio -muutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot OSUUDET Osuuksiin, yhteensä euroa, sisältyvät suurimpina Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymä ( euroa), Pohjanmaan liitto ( euroa), Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur ( euroa), Vaasanseudun Kehitys Oy Vasek euroa sekä Oy Vaasa Parks Ab

86 80 Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 362 ELINKEINOJEN TUKI Alkuperäisessä talousarviossa tulosalueen määräraha oli euroa ja tuloarvio euroa. Käyttösuunnitelmassa määräraha kohdistettiin seuraaville: - matkailun yhteismarkkinointi ( euroa) tulosalueelle 131 hallintopalvelut - elinkeinoprojektit ( euroa) tulosalueelle 135 kaupunkikehitys - Vaasanseudun Kehitys Oy Vasek sekä Vaasan kaupungin ja Oy Vaasa Parks Ab:n välinen palvelusopimus (yht. menomääräraha euroa, tuloarvio euroa) tulosalueelle 142 osuudet. Määrärahojen toteutumat ovat mukana em. tulosalueiden toteutumissa. KOTIKUNTAKORVAUKSET Alkuperäisessä talousarviossa budjetoitiin määräraha euroa ja tuloarvio euroa tähän tulosalueeseen. Käyttösuunnitelmassa tulosalue siirrettiin varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnalle. Toteutumasta on selvitys varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan toimintakertomuksessa. VARAUSMÄÄRÄRAHAT Tulosalueelle varattiin alkuperäisessä talousarviossa toimintamenoihin 11,9 milj. euroa, tuloarvio oli 2,853 milj. euroa. Määräraha sisälsi sekä varsinaisia varausmäärärahoja, jotka eri päätöksillä siirretään toiminnan toteuttavalle hallintokunnalle, että keskitetysti hallinnoitavien tehtävien määrärahoja (mm. eläkkeet, vakuutusmaksut). Uudessa laskentarakenteessa tulosalueesta muodostettiin kaksi tulosaluetta, 143 Varausmäärärahat sekä 144 Keskitetysti hallinnoitavat kustannukset. 143 VARAUSMÄÄRÄRAHAT Käyttösuunni telma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Määrärahan toteutuma sisältää mm. lomapalkkajaksotuksen muutoksen n euroa. Tuloihin sisältyy suurimpana eränä kuntaliitokseen liittyvät yhdistymiskorvaus ja korvaus valtionosuuden vähenemisestä.

87 81 Määrärahaa on päätösten perusteella siirretty hallintokunnille 2,441 milj. euroa; määräraha on siirretty mm. tekniseen toimeen (varaus saastuneiden maiden puhdistukseen) ja kaupunginhallituksen muille tulosalueille (mm. kehittämisrahat, EAKR-vastinrahat). Palkkavaraukseen budjetoituja sairausvakuutuskorvauksia on hallintokunnille siirretty toteutumien perusteella 2,384 milj. euroa. Talousarviomuutokset ovat nettomääräisenä euroa. Palkkavaraukseen budjetoitiin määräraha vuoden sopimuksen mukaisen järjestelyerän vaikutuksiin. Hallintokunnat ovat kattaneet korotukset talousarvioidensa puitteissa, joten varaus on jäänyt säästöön. 144 KESKITETYSTI HALLINNOITAVAT KUSTANNUKSET Käyttösuunnitel ma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Suurimpana eränä toteutuneissa menoissa on eläkemenoperusteinen eläkemaksu 8,4 milj. euroa. Talousarviomuutos sisältää mm. varhaiseläkkeisiin ja uudelleensijoittamiseen budjetoitujen määrärahojen siirron niiden hallintokuntien talousarvioihin, joihin toteutuneet kustannukset on kirjattu. 145 TYÖLLISTÄMINEN Toiminta-ajatus Työllistämisen toiminta-ajatuksena on vaasalaisten pitkäaikaistyöttömien palkkatukityöllistäminen sekä koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistäminen sekä siviilipalveluspaikkojen tarjoaminen Vaasalaisille siviilipalveluvelvollisille. Työllistämistoimenpiteet kohdistuvat palkkatukityöllistämiseen. Tavoitteiden toteutuminen Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ylittyi rahallisesti kuin myös kuukausitasolla. Tavoitteena oli 1000 kk/v ja toteuma oli 1792 kk. Tähän vaikutti palkkatuen saannin helppous v. ja hallintokuntien aktiivinen asenne palkkatukityöllistämiseen nousi myös rekrytointikiellon myötä. Syksyn yt-neuvottelut estivät TE-toimiston palkkatuen myöntämisen, eikä tieto saavuttanut hallintokuntia riittävän ajoissa. Työsuhteita solmittiin, vaikka palkkatukea työsuhteisiin ei myönnetty. 2-4 kk työsopimuksen jatkoja myönnettiin 24 kappaletta, perusteina hakijan taloudellinen tilanne sekä työnkohteen erittäin suuri tarve työntekijän työllistämiseen. Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyömääräraha ylittyi. Nuoria työllistyi 542 kk edestä ja kesäduunisetelillä avustettiin 54 nuoren kesätyöllistymistä. Alkukesästä näytti että työllistämisen määrärahaa on runsaasti käytettävissä ja kesätyöllistämiseen panostettiin enemmän.

88 82 Kaupungin kriittisestä menestystekijästä johdettu toiminnan tavoite/periaate Pitkäaikaistyöttömien, ja nuorten alle 25-vuotiaiden työllistäminen. Muut projektit ja hankkeet Ostopalvelusopimuksin tukea pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja muiden vaikeasti työllistettävien osallistumista projekteihin ja työvalmennukseen Jupitersäätiössä. Kesätöiden järjestäminen koululaisille ja opiskelijoille. Siviilipalvelupaikkojen turvaaminen Toimintamenot ja tulot Tavoitteet / tavoitetaso vuodelle Työllistetään kaupungin yksiköihin ½ vuoden työsuhteeseen pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria alle 25-vuotiaita mahdollisimman tasaisesti pitkin vuotta n.1000 kk ajaksi. Myönnetään 2-4 kuukauden jatkoaikoja n. 7 kpl, tärkeimpänä kriteerinä taloudellinen tilanne. Edesauttaa muiden projektien ja hankkeiden työllistämistä edistävää toimintaa. Vuosittain tehtävien ostopalvelusopimuksien tavoitteet sekä työvalmennuspäivät (hankkeiden kautta n. 190 henkilöä, yht valmennuspäivää) /kustannukset enintään Järjestetään kesätyöpaikkoja koululaiselle ja opiskelijalle n. 500 kk ajaksi Siviilipalvelupaikkoja 10 kpl hallintokuntien omien paikkojen lisäksi. Tavoitteiden toteutuminen Kaupungin virastoihin ja laitoksiin työllistettiin palkkatuella 1792 kk Kaupungin oma jatko 2-4 kk myönnettiin 24 henkilölle. Projektien ja hankkeiden tavoitteet ovat täyttyneet arvioidulla tavalla. Jupiter-säätiössä oli projekteissa ja työvalmennuksessa yhteensä 998 henkilöä joista uusia oli 367 henkilöä. Valmennuspäiviä kertyi Jupiter säätiön asettamat tavoitteet ylittyivät. Jupiter säätiölle on myönnetty tukea 1,2 Milj., lisäksi avustusta hankkeiden toteuttamiseen Kesätyömäärärahalla järjestettiin koululaisille ja opiskelijoille kesätöitä 542 kk kaupungin virastoihin ja laitoksiin. Kesäduunisetelillä avustettiin 54 nuoren kesätyöllistymistä kuukauden ajaksi. Siviilipalveluvelvollisia on ollut 16 joista 10:n palvelus jatkui vuodelta 2012 ja viiden palvelusvelvollisuus jatkui vuodelle Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunni telma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Sitovan nettomenon toteutuminen on esitetty sivulla OSUUDET ERIYTETYSSÄ KIRJANPIDOSSA OLEVIIN LIIKELAITOKSIIN SEKÄ LIIKE- JA MAKSUPALVELUTOIMINTAAN KOHDISTETTAVAT KUSTANNUKSET Talouden toteutuminen Vaasan osuus pelastustoimen menoista olivat alkuperäisen talousarvion mukaan euroa. Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta päätti palauttaa kunnille yhteensä euroa vuoden pelastustoimen ylijäämästä, palautuksesta oli Vaasan osuus n euroa.

89 83 Tulosalue sisältää lisäksi mm. johtokeskuksen menot sekä palovesilaitteiden huollosta ja rakentamisesta Vaasan Vedelle maksettavan korvauksen euroa. Tulot koostuvat yleishallinnon ja muiden kustannusten kohdistamisesta liikelaitoksille, tuotannollisille tukipalveluyksiköille sekä normirahoitteisille oppilaitoksille. Tulojen ylitys selittyy suureksi osaksi vuoden käyttösuunnitelmaan sisällytetyllä (kh ) säästöohjelmalla. Nettoyksiköille säästö kohdistettiin sisäisellä laskutuksella. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnite lma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot VÄHÄNKYRÖN ALUELAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Aluelautakunta valvoo Vähänkyrön alueen kehittämistä ja edunvalvontaa yhdistymissopimuksen mukaisesti. Aluelautakunta turvaa alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuudet kehittää lähipalveluja ja asuinympäristön toimivuutta. Aluelautakunta seuraa, arvioi ja kehittää alueen palvelujen toimivuutta, saatavuutta ja laatua. Tavoitteiden toteutuminen Toteutetaan Vaasa-Vähäkyrö kuntaliitossopimusta, vahvistetaan Vähänkyrön alueen elinvoimaa ja kasvua. Aluelautakunnalla oli 15 kokousta, joissa käsiteltiin yhteensä 129 asiaa. Vähänkyrön terveysaseman ja Tervajoen koulun rakennushankkeet etenevät hankesuunnitelmien aikataulujen mukaisti. Maaseutuohjelma on laadittu ja sen toteutus alkaa vuonna Palvelukeskus Fyrrykartanon hankesuunnittelu ei ole edennyt odotusten mukaisesti. Aluelautakunta järjesti alueen asukkaille yhden tiedotus- ja keskustelutilaisuuden. Yhteispalvelupiste avattiin 2.1., avoimien ovien päivä oli syksyllä. Työpaja Arpeetin valmentautujien työpäivätavoite saavutettiin. Toimintamenot ja tulot Käyttösuun nitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate

90 84 Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 4-4 Määräaikaiset 6-6 Työllistetyt 2-2 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Vaasan sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on järjestää vaasalaisille ja yhteistoimintasopimuksen mukaan myös yhteistoiminta-alueen asukkaille hyvän elämän edellyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ennaltaehkäistä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntymistä yhdessä asiakkaiden, eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteiden toteutuminen Taloudelliset. Hallintokunta selvisi toimintavuoden haasteista ja tavoitteista kuitenkin hyvin huomioiden ne ongelmat mitkä kaupungin kiristynyt taloustilanne toiminnan toteuttamiselle aiheutti. Uuden Vaasan alueella löydettiin ensimmäisen toimintavuoden aikana hyvin yhteiset toimintamuodot sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisessa. Tiukka talouskuri mahdollisti talouden osalta hyvän toteutuman toimialan oman toiminnan osalta. Huolestuttavana asiana hallintokunta on nostanut keskusteluun erikoissairaanhoidon menokehityksen, mikä ei ole noudattanut niitä linjauksia mitä kaupunkikonsernin sisällä muutoin on toteutettu. Hallinto ja talous. Kaupungissa toimintavuonna toteutetut henkilöstösäästöt sekä uudet rekrytointiohjeet korostivat selkeästi hallinnon merkitystä ja tarvetta kokonaisuuden ohjauksen tukena. Kaupungin taloushallinnon järjestelmien ongelmat hankaloittivat selvästi taloushallinnon toimintoja ja raportointia sekä aiheutti runsaasti lisätyötä kirjanpidon ja tilinpäätöksen valmistelussa. Hallinnon ja talouden alueella aloitettiin laatutyö SHQS-menetelmällä. Sosiaali-ja perhepalvelut Palvelut pystyttiin antamaan asiakkaille annettujen säädösten puitteissa tavoitellen myös toiminnan vaikuttavuutta. Ilahduttavaa oli positiivinen kehitys lastensuojelun palvelualueella, jossa lastensuojelun vireille tulossa saavutettiin merkittävä parannus määräaikojen osalta. Henkilöstörekrytointi tulosalueen avainryhmien osalta oli edelleen haasteellista. Toimintavuonna saatiin käyttöön uudet tilat Vaasan yhteisöhoidon osalta sekä vammaispalveluille uusi Purohovin asumispalveluyksikkö Palosaarella. Koti-ja laitoshoidon osalta lähdettiin toteuttamaan uuden lainsäädännön vaatimuksia. Vanhustenhuollon palvelurakenneuudistus ei edennyt suunnitellusti, johtuen palvelutalorakentamisen viivästymisestä sekä aluehallintoviraston päätöksistä palvelutaloja koskien. Hoitohenkilökunnan pitkä täydennyskoulutus saatiin päätökseen ja Telecarelääkäripalvelu laajennettiin koko palveluasumiseen. Terveyspalveluissa lääkäreiden rekrytointi on ollut edelleen haasteellista. Jonot lääkäriin ja hammaslääkäriin pidentyivät, mutta ovat kuitenkin vielä hoitotakuun rajoissa. Opetusterveyskeskuksen suunnittelu jatkui koko vuoden. Ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirin vastuulle ja diabetes poliklinikka koti- ja laitoshoidon tulosalueelle Toimintamenot ja tulot Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunni telma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen)

91 85 Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 760 Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt HALLINTO JA TALOUS Toiminta-ajatus Hallinnon ja talouden palvelualueiden tehtävänä on tukea, ohjata ja koordinoida tulosalueita niiden johtamisessa, kehittämisessä ja suunnittelussa. Nämä kolme palvelualuetta vastaavat tehtävistään tehtäväjakonsa mukaisesti ja järjestävät myös viraston muut keskitetysti hoidettavat palvelut, kuten tietohallinnon, hallinnon asiantuntijapalvelut ja muut tukipalvelut. Tavoitteiden toteutuminen Hallinnon ja talouden alueella aloitettiin laatutyö SHQS-menetelmällä, tavoitteena ulkoinen auditointi keväällä 2014 yhdessä koti- ja laitoshoidon uusinta-auditoinnin kanssa. Kuntaliitoksen myötä laajentuneet palvelut sekä yhteistoiminta-alueen tukipalvelut pystyttiin hoitamaan suunnitellusti. Seutukunnallisen yhteistyön ja paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten muutosten suunnittelemisessa ja toteuttamisessa on oltu aktiivisesti mukana. Hallinnossa jatkettiin rakenteiden selkeyttämistä ja toiminnan kehittämistä. HR-tukipalvelut ja lakiasiainyksikkö yhdistettiin hallinnon asiantuntijapalvelut - yksiköksi. Myös postituksen ja kirjaamon työpisteet yhdistettiin. Tehtävien uudelleenjärjestelyillä ja työkuvien läpikäynneillä vältyttiin lisärekrytoinneilta. Tavoitteena oli myös kehittää työhyvinvointia ja rekrytointia resurssien puitteissa henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaamiseksi. Tätä vaikeutti normaalitoiminnan oheen tulleet suuret lisätehtävät, poikkeava rekrytointi ja mahdollisten lomautusten suunnittelu. Henkilöstösäästöjen läpivienti tarkoitti mm. koulutusmäärärahojen vähentämistä, rekrytointien lykkäämistä tai niistä luopumista, tehtävien uudelleenjärjestelyjä, sijaisten käytön vähentämistä, palkattomia vapaita ja henkilöstöetujen heikennyksiä. Esimiesten ja henkilöstön ohjeistaminen ja tukeminen menettelytapamuutoksissa oli työllistävää. Sähköisten sovellusten käyttöönottoa lisättiin ja tietojärjestelmiä kehitettiin yhdessä keskushallinnon ja toiminnallisten tulosalueiden kanssa (mm. vanhan potilastietojärjestelmä Finstarin siirto sähköiseen arkistoon, Nettiklaara, ITTE-itseilmoittautumisautomaatin käyttöönotto pilottihankkeena, eresepti ). Viraston earkisto-projekti käynnistyi ja tulee jatkumaan kärkihankkeena seuraavana vuonna. Arkistotoimen ja asiakirjahallinnon ohjeistus saatiin ajantasaisiksi. Maksutoimistossa on toimintavuonna asioinut 213 asiakasta. Maksupäätöksiä (kotihoito ja tukipalvelut, asumispalvelu ja laitoshoito) on tehty yhteensä 7177 kpl; luku sisältää myös alennuspäätökset. V. alusta lukien Carl & Carolinan ja Fylgian (55 asiakasta) asiakasmaksut siirtyivät toimistoon. Maksupäällikkö on tehnyt päätöksiä mm. maksun perimättä jättämisestä 47

92 86 kpl. Päätöksiä poistettavista laskuista on tehty 59 kpl, pääsyinä kuolinpesän varattomuus, toimeentulon turvaaminen ja sosiaaliset syyt. laskujen määrä/kk maksutulot/kk -kotihoito ja palveluasuminen 1950 kpl laitoshoito 509 kpl Tukipalveluissa on turvallisuuden takaaminen pisteissämme ollut yksi tärkeimmistä tavoitteistamme. Virastoon on perustettu Turvatiimi, joka käsittelee kaikki turvallisuuteen liittyvät hankinnat keskitetysti. Valvontakameroita on asennettu Pääterveysaseman alueelle ja Ristinummen aluetoimistoon, myös henkilöturvalaitteita on päivitetty. Kuljetustoiminnan ja hoitotarvikevaraston siirtymistä teknisen toimen puolelle on valmisteltu v. (tot. v alusta). Talouden toteutuminen Toimiva- ja monipuolinen palvelurakenne Hyvinvoinnin edistäminen Rekrytointiprosessien läpikäynti ja rekrytoinnin kehittäminen Prosessi mallinnettu Lisätä sijaisten määrää niin, ettei henkilöstövajaus johda potilasturvallisuuden vaarantumiseen Valtuusto on hyväksynyt ensimmäisen sähköisen hyvinvointikertomuksen. Kehittämistyö jatkuu. Henkilöstön ja sijaisten määrää ei ole voitu lisätä, vaan säästösyistä vähentää. Vakituisia sijaisia menetetty toisille työnantajille. Asiakasmaksutoimiston tehtävien lisääminen ja siirto kentältä alkuperäisen suunnitelman mukaan Asiakasmaksutoimisto sovitun mukaisesti toimii Toimisto toimii suunnitellun mukaisesti. Koti- ja laitoshoidon maksupäätökset (paitsi palvelusetelit) hoidetaan siellä. Viides laskutussihteeri mahdollisti maksukattoasioiden hoitamisen keskitetysti. Vähänkyrön hallinnon ja talouden käytäntöjen yhdenmukaistaminen Vaasan mukaisiksi Käytännöt on yhdenmukaistettu ja ohjeistettu Toimii yhdenmukaisin käytännöin ja asiakasmaksuin. Tavoitteiden, voimavarojen ja toiminnan tasapaino Palvelujen tuotteistamisen ja toimintolaskennan jatkaminen resurssien mukaan Tuotteistamista ja toimintolaskentaa on toteutettu joka tulosalueella Toimintolaskentakoulutusta annettu uusille vastuuhenkilöille, työtä jatkettu terveysasemien osalta. Toimitilapalveluverkkoselvitykset etenevät eri palveluihin ja Toimitila- ja tarveselvitys tehty pääosalla toimintoja Selvitykset tehty hallinnon, sosiaalityön ja perhepalvelujen kaikkien tilojen osalta, terveyspalveluissa hammashoidon selvitys kesken (koti- ja laitoshoidossa oma selvitys)

93 87 Osaava, uudistava ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointi tuloksen ja toteut- Työilmapiirikyselyn jalkauttaminen kehittämiskohteiden taminen Työhyvinvointikysely siirretty kevääseen V.2012 kehittämiskohteet läpikäyty ja raportoitu keskushallinnolle, niiden toteutuma selvitetty v.. Viraston sairauspoissaolot enintään 14,0 päivää keskimäärin Exreportìn henkilöstöosion mukaan virastossa sairauspoissaolopäivää, keskimäärin 19,64 pv/hlö. Ammattitaidon ylläpito ja täydennyskoulutuksen järjestäminen Koulutuspäivät mukaiset suunnitelman Koulutukset toteutuivat pääosin suunnitellusti. Kielikoulutuksen lisääminen Mahdollisten uusien kielitaitovaatimusten vaatiman kielikoulutuksen lisääminen hoito henkilöstölle Kielikoulutusta annettu normaalisti. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 19 Toimintatulot: Tulot toteutuivat v. n alle muutetun talousarvion. Poikkeama johtuu projektien valtion ja muiden kuntien korvauksista arvioituihin summiin nähden, osittain syynä tässä on hankkeiden menojen toteutuma talousarviota pienempänä. Toimintamenot: Menoissa syntyi alitusta muutettuun talousarvioon nähden n Summa koostuu eri toimintojen useista menolajeista, eniten säästöä syntyi palvelujen ostoissa. 210 SOSIAALITYÖ JA PERHEPALVELUT Toiminta-ajatus Tulosalueen tehtävänä on vahvistaa yksilön ja perheen elämänhallintaa, osallisuutta, omatoimisuutta, sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä asiakkaan tarpeista lähtevillä palveluilla ja toimenpiteillä. Tavoitteiden toteutuminen Tulosalueella annettiin toimintavuoden aikana ennaltaehkäiseviä ja korjaavia palveluja lapsille, nuorille, perheille sekä aikuisille vammaispalveluissa, lastensuojelussa, psykososiaalisissa

94 88 palveluissa, sosiaalityössä ja maahanmuuttajatyössä. Pääsääntöisesti palvelut pystyttiin antamaan asiakkaille annettujen säädösten mukaisesti. Laitoshoidossa palvelujen käyttöaste oli korkea, yli 90 %. Vuoden tulosalueen toiminnan erityisenä piirteenä olivat monissa toimitiloissa havaitut sisäilmaongelmat ja niistä johtuvat sairauslomat, jotka haittasivat asiakastyötä. Syksyllä päätetty rekrytointikäytäntö hankaloitti toimintaa erityisesti kolmivuorotyössä ja mahdollisten lomautusten suunnittelu vei paljon esimiesten työaikaa. Lakisääteisten määräaikojen saavuttamisessa oli edelleen ongelmia mm. lastensuojelun ja sosiaalityön palvelualueilla. Lastensuojeluasioiden vireille tulossa määräaikoihin pääsemisessä tehtiin huomattava parannus (98,2 %), mutta lastensuojelutarpeen selvittämisessä jäätiin selkeästi tavoitteesta. Tulosalueen asiakasprosessit ovat usein pitkäkestoisia ja asiakkaiden luottamuksen saavuttaminen vaatii paljon aikaa. Määräajan saavuttamisen rinnalla on yhä tärkeämpää arvioida myös työn vaikuttavuutta. Toimintavuoden aikana oli edelleen vaikeuksia saada mm. sosiaalityöntekijöiden, psykologien, sairaanhoitajien ja lähihoitajien tehtäviin päteviä hakijoita, viranhaltijoita ja erityisesti lyhytaikaisia sijaisia. Pätevien sosiaalityöntekijöiden osuus sosiaalityön palvelualueella parani, mutta lastensuojeluun ei saatu useista hauista huolimatta palkattua riittävästi päteviä sosiaalityöntekijöitä. Psykososiaalisissa palveluissa otettiin käyttöön toimintavuoden alussa Vaasan yhteisöhoidon uudet tilat, mutta niihin jouduttiin sijoittamaan helmikuussa myös päihdeaseman toiminnot Sepänkyläntie 4:stä pitkään jatkuneiden sisäongelmien vuoksi. Selviämishoito siirrettiin Aaltokodin tiloihin. Asiakaspaikkojen määrä aleni lähes 50 %, mikä puolestaan vähensi tuloja. Vammaisten asumispalveluyksikkö Purohovi otettiin käyttöön alkusyksystä. Käynnistettiin suunnittelutyö Kustaalan yhden asumisyksikön siirrosta Alkulan pienkodin vapautuneisiin tiloihin. Maahanmuuttajatyössä valmisteltiin uusi kotouttamisohjelma, ja jatkettiin kotoutumisen edistämisestä annetun lain toteuttamiseksi ryhmätoimintoja Kotomajassa sekä Pohjanmaan liiton rahoituksella Welcome Office -neuvontatoimintaa, jolle suunniteltiin jatkoaikaa kesään 2014 saakka. Tulosalueella jatkettiin suunnittelutyötä suomen- ja ruotsinkielisen sosiaalityön koulutuksen järjestämiseksi sosiaalityöntekijöiden saatavuuden parantamiseksi. Tätä tukevaksi toiminnaksi saatiin kehittämisrahaa Pohjanmaan liitolta ja korkeakoulukonsortiolta Vaasan seudun sosiaali- ja terveys-alan opetus- ja tutkimusklinikkakokeiluun. Suoritetietoja painopistealueittain Suorite, tunnusluku TP 2012 TP Nuorisoasema Klaara (käyntikertoja) Perheneuvola (käyntikertoja) Lastensuojeluasian vireille tulot Lastensuojelutarpeen arvioinnit Lastensuojeluasiakkaat (ls-lapset) Pohjanmaan sosiaalipäivystys (toimenpiteet) Päihdeasema (hoitovuorokausia) Polikliininen hoito (korvaushoitokäyntejä) Nuorten päihdepysäkki Haavi (käyntejä) Kuntouttava työtoiminta (toimintapäiviä) Aikuissosiaalityö- ja ohjaus (käyntejä) Aikuissosiaalityö (asiakassuunnitelmia) Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet

95 89 Toimeentulotukihakemukset Maksettu toimeentulotuki e/asukas 134 e 126 e Kuljetuspalvelu (voimassaolevia päätöksiä) Henkilökohtainen apu (asiakkaita) Vammaispalveluiden asumispalvelut (asiakkaita) - oma toiminta ostopalvelu Päivä- ja työtoiminta-asiakkaita - oma toiminta - ostopalvelu Mielenterveyskuntoutujien asuminen (asiakkaita) Muut tavoitteet Tavoitetaso vuodelle Tavoitteen toteutuma Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut Asiakkaiden osallisuuden ja kuulemisen parantaminen Osallisuuden ja kuulemisen tapoja on määritelty ja kokeiltu Kaste-projektissa kahdeksan henkilöä suoritti kokemusasiantuntija-koulutuksen. Nuorten fokusryhmähaastattelut tehty. NettiKlaara- hankkeessa nuoret osallistuneet suunnittelutyöhön ja hankkeen toteuttamiseen asiakkaina ja kuntalaisina. Vammaispalveluissa käytetty vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä palvelusuunnitelmien valmistelussa. Osallistuttiin kahteen World Cafe - kuulemiseen. Sähköisen asioinnin kehittäminen Palvelujen sisällön ja työmenetelmien kehittäminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kotoutumisohjelma Toimenpiteet sähköisen asioinnin kehittämiseksi on aloitettu ja pilotoinnit käynnistyneet Osallistuminen suunnitelmien mukaisesti Kaste-hankkeisiin ja Osallisena Suomessa hankkeeseen: Netti@Klaara S.O.S. Pohjanmaa Perhekaste 2 Vammaiskaste Osallisena Suomessa, polku 2 Toimintaan suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma valmis ja hyväksytty valtuustossa NettiKlaara hankkeessa tehty palvelusivusto osana Klaaran palveluja, käyttöönotto viivästynyt ohjelmatoimittajasta johtuen. Sähköisen toimeentulotukihakemuksen pohja ja prosessikuvaus tehty, mutta hanke pysähtyi ohjelmatoimittajan (Tiera) valinnan jälkeen. Kaste-hankkeet päättyneet suunnitelmien mukaisesti. Osa menetelmistä otettu käyttöön. Osallisena Suomessa hanke päättyi Hanketoiminnot on otettu käyttöön. Vammaiskaste-hanke päättynyt Hyvinvointisuunnitelmaa täydennetty neuvolatoiminnan osalta. Kotoutumisohjelma käsitelty sotelassa 12/

96 90 Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne Lainmukaisissa määräajoissa pysyminen Painopisteen siirtäminen sijaishuollossa laitoshoidosta perhehoitoon Nuoret kärkiasiakasryhmäksi Eroavien perheiden palvelujen kehittäminen Henkilöstön osaamiskartoitukset Palveluverkosto- ja tilaselvityksen tekeminen tulosalueen palveluista Tavoitteiden, voimavarojen ja toiminnan tasapaino Mielenterveys- ja päihdepalvelujen organisointi toteutetaan Palvelujen järjestäminen Määräajat ovat lainmukaisissa rajoissa Perhehoitajien koulutusta järjestetään suunnitelman mukaisesti Palveluja annetaan suunnitelmallisesti ja monitoimijaisesti Pilottiryhmä(t) käynnistetty Osaamiskartoitukset valmiina 12/ Kustaalan toimitilojen suunnittelu Vaasan päihdekuntoutusyhteisön ja Rantakodon uusien tilojen käyttöönotto, Meritähden tilojen suunnittelu Palvelujen organisointi on tehty ja prosessit on mallinnettu ja käytössä. Tiimit toimivat tehtyjen suunnitelmien mukaisesti Palveluja järjestetty tarvetta Lastensuojelussa vireille tulot 98,2 %. Toimeentulotuessa päästiin määräaikoihin keskimäärin 96 %:iin (mm. em. sisäilmaongelmat). Muissa palveluissa pääsääntöisesti määräajoissa. Laitoshoidossa hoitoaikoja saatu lyhennettyä. Perhehoidon palkkiot alemmat kuin maassa keskimäärin. S.O.S.-hankkeessa kohderyhmänä koulupudokkaat. Nuoret asiakkaat tavataan henkilökohtaisesti. Sosiaalityön palvelusuunnitelmien tekeminen lisääntynyt. Solid Youth - hankkeessa haastateltu nuoria maahanmuuttaja-asiakkaita. Pohjanmaan perhekaste 2 - projektissa kokeiltu eroauttamista perheneuvolan ja lastensuojelun kanssa, kokeilu onnistunut. Työmenetelmä vakiinnutettu perheoikeudellisissa palveluissa. Kesken Alkulan pienkodin remontoiminen Kustaalan osastoksi selvitetty, Meritähden ja vammaisten lasten iltapäivähoidon tilojen suunnittelu aloitettu. Päihdekuntoutusyhteisön tilat otettu käyttöön, sinne siirr. myös päihdeaseman toimintoja. Rantakodon uudet tilat käyttöön 9/. Aloitettiin mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen tarveselvitystyö. Tulosalueen palvelupisteiden tilaselvitys valmistunut 11/, yhteenveto tekeillä. Kehitysvammaisten osalta jatkettu suunnittelutyötä yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamiseksi. Palvelujen organisointi ja hallinnon kehittäminen kesken. Asumispalvelujen siirtoa psykososiaalisiin palveluihin valmisteltiin. Pääsääntöisesti toteutunut hyvin.

97 91 Vähänkyrön asuinalueen asukkaille Osaava, uudistuva ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstömitoituksen kehittäminen Täydennyskoulutusta annetaan suositusten mukaisesti Työnohjauksen järjestäminen tarpeiden mukaisesti Vaasan seudun sosiaali- ja terveysalan opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan kehittäminen vastaavasti Henkilöstömitoitus suhteessa suosituksiin on määritelty Täydennyskoulutusta on saatu suositusten mukaisesti Työnohjaukset on toteutettu suunnitelmien mukaisesti Kokeiluvaihe aloitettu suunnitelman mukaisesti Palvelua annetaan asiakasvastaanotolla Vähässäkyrössä ja kotikäynneillä. Ei ole selvitetty mitoituksia. Lastensuojelun laatusuosituksiin kaavailtu: lasta/sos.työntekijä, Vaasassa jopa n. 70 lasta. Sosiaalityön palvelualueelle saatu hyvin sosiaalityöntekijöitä. Koulutuspäiviä järjestetty koulutussuunnitelman mukaisesti määrärahojen puitteissa. Toteutuneet pääsääntöisesti suunnitelmien mukaisesti. Hankerahoitus järjestynyt. Suunnittelutyö (1 htv) kilpailutettu pätevän tekijän saamiseksi. Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 90 Toimintatulot: Tulot toteutuivat alle muutetun talousarvion. Tuet ja avustukset toteutuivat alle muutetun talousarvion , suurin syy tähän oli perustoimeentulotuen menojen alittumisen vaikutus valtionosuuteen sekä se, että ulkomaalaistoimiston projektit jäivät toteutumatta. Toisaalta maksutuotot toteutuivat ja muut toimintatuotot yli talousarvion. Toimintamenot: Toimintakulut toteutuivat alle muutetun talousarvion Henkilöstökuluissa syntyi säästöjä , koska mm. kaikkia sosiaalityöntekijöiden vakansseja ei saatu täytettyä pätevillä hakijoilla. Palvelujen ostot toteutuivat yli muutetun talousarvion Ylitys johtui pääasiassa asiakaspalvelujen ostoista kuntayhtymiltä vammaispalvelussa ja valtiolta lastensuojelussa. Toimeen-tulotuki jäi alle talousarvion kokonaisuudessaan Muut tuet ja avustukset kotitalouksille toteutuivat yli muutetun talousarvion Henkilökohtainen apu ylittyi vammaispalveluissa ja työmarkkinatuen kuntaosuus sosiaalityön palvelualueella

98 KOTI- LAITOSHOITO Toiminta-ajatus Koti- ja laitoshoidon palveluilla tuetaan tarpeen mukaan ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten vaasalaisten itsenäistä ja turvallista, hyvää elämää sekä heidän toimintakykynsä ylläpitämistä ja parantamista. Tavoitteiden toteutuminen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista astui pääosin voimaan Laki asettaa kunnille kolmen kuukauden määräajan (palvelun hakemisesta) tuottaa ikääntyneen tarvitseman kiireettömän sosiaalipalvelun. Jonotusajat tulee julkaista kahdesti vuodessa. Pitkäaikaishoidon voi järjestää ikääntyneelle vuodeosastohoitona ainoastaan lääketieteellisellä indikaatiolla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 6.5. aikataulutetun suunnitelman vanhustenhuollon palvelurakenteen muuttamiseksi: Kaupunginsairaalan rooli on jatkossa kuntouttava. Pitkäaikaishoito järjestetään palveluasumisena. Ennaltaehkäisevää työtä ja kuntoutusta tehostetaan. Kotihoito on järjestelmän perusta. Aikataulu on haasteellinen. Suunniteltuja vuodeosastojen sulkemisia ei päästy tekemään, koska palvelutalojen rakentaminen ei etene aikataulun mukaan. Paikallinen AVI teki palveluasumiseen tarkastuskäynnit jo 2012 lopulla. Selvityksiä ja lisäselvityksiä on kirjoitettu. Alkulan pienkoti suljettiin. Ahvenkoti muutettiin eläkeläistaloksi (kuten myöhemmin käy Vuorikodinkin). Toimet ovat oman kehittämissuunnitelman mukaisia. Poistumisturvallisuutta on parannettu ja henkilöstömitoitusta tarkistettu. Kirkkopuistikon palvelutalon kohtalo on edelleen auki. Lopullista valvontapäätöstä ei vielä ole saatu. Geriatrisen potilaan palveluketju on mallinnettu VKS:n perusterveydenhuollon yksikön kanssa. Kotiutusyksikön sairaanhoitajat aloittivat keväällä kotiutushoitajatoiminnan keskussairaalassa. Siirtoviivepäivät saatiin laskuun ja laskutus oli 2196 päivää (2012 päiviä oli 3010). Vähäkyrön alueen palveluyksiköt siirrettiin selkeästi palvelualueiden ohjaukseen. Fyrrykartanon palvelukeskuksen peruskorjaus ja laajennussuunnitelma hyväksyttiin tilahallintoryhmässä. Muistihäiriöisten päiväpalveluja ostettiin edelleen muistiyhdistyksiltä. Ahvenkodin yhteyteen avattiin oma päivähoitopaikka Muistola. Kysyntä ylittää edelleen tarpeen. Omaishoidon määräraha loppui syksyllä ja loppuvuonna voitiin myöntää vain erityisomaishoidontukea. Sisäilmaongelmat ovat vaivanneet erityisesti ikäkeskuksen toimipisteissä sekä kotisairaalassa. TeleCare-lääkäripalvelu laajennettiin hyvien kokemusten jälkeen koko palveluasumiseen. Henkilöstön 3-vuotinen täydennyskoulutus (asiakaslähtöinen ja toimintakykyä ylläpitävä työote) saatiin päätökseen. Erityisesti laitoshoidossa on jätetty pysyvästi täyttämättä vapautuneita vakansseja. Varaudutaan palvelurakenteen muutokseen, jossa tarvitaan erilaista ammatillista osaamista ja koulutustaustoja. Tämä, toiminnan jatkuvat muutokset sekä rekrytointikielto ovat saattaneet henkilöstön jaksamisen usein äärimmilleen. Muut tavoitteet Tavoitetaso vuodelle Tavoitteen toteutuma Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut Systemaattinen laadunvarmistus Tehdään ylläpitoauditointi, ostopalvelujen auditointi. Ylläpitoauditointi tehtiin 5/13 ja erityiskohteena oli ikäkeskus.

99 93 Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne Hoidon porrastuksen parantaminen Tavoitteiden, voimavarojen ja toiminnan tasapaino Palvelutarvetta vastaava henkilöstörakenne ja henkilöstö Osaava, uudistava ja motivoitunut henkilöstö Asiakaslähtöinen ja toimintakykyä ylläpitävä työote Osaava henkilöstö Talouden toteutuminen Laatupoikkeamien tunnistaminen ja korjausesitykset. Palvelurakenteen kehittämistyö on jaettu osaprojekteiksi ja aikataulutettu. Muutama kehittämisosio saadaan jo tehtyä. Henkilökunnan mitoituksen toteutuminen. Vakanssien täyttöaste on vähintään 85 %. Tuplavuorokorvausten ym. määrä ei kasva. Kolmevuotisen täydennyskoulutuksen vaikutus arvioidaan. Laaditaan yhteenvedot osaamistasoista ja vajeesta koulutusta ja henkilöstösuunnittelua ohjaamaan. Laatumittarien tulokset on käyty läpi eri organisaatiotasoilla KV hyväksyi aikataulutetun kehittämissuunnitelman 5/13. Toimenpiteitä esitetty kohdassa Tavoitteiden toteutuminen Rakennemuutoksen vuoksi tyhjentyneitä vakansseja hoidettu paljon sijaisilla. Myös rekrytointiohjeiden vuoksi työvuoroissa vajetta. Tuplavuoroja tehty tulosalueella 453 (ed.vuosi 421, lisäystä erit. palveluasumisessa) Täydennyskoulutus päättyi. Ohjausryhmä arvioi säännöllisesti tuloksia, yhteenvedot tulevat AMK:n julkaisuun. Oma osaamiskartta todettu liian raskaaksi, kaupungilla ei ole työkalua osaamisen arviointiin. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 235 Toimintamenot Muutettuun talousarvioon nähden koko tulosalueen menot ylittyivät n Ylitykset eri menolajeissa johtuvat pääosin palvelurakenneuudistuksen viivästymisestä suunnitellusta. 230 TERVEYSPALVELUT Toiminta-ajatus Terveyspalvelut tulosalueen tehtävänä on tuottaa hyvää elämää tukevia, kuntalaisten tarvitsemia terveydenhuollon asiantuntijapalveluita. Tavoitteena on sairauksien ennalta ehkäisy, hoito ja vajaakykyisen toimintakyvyn parantaminen yhteistyössä potilaan, eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

100 94 Tavoitteiden toteutuminen Omalääkärille päästiin v. keskimäärin 5,3 viikossa (hoitotakuun raja on 12 viikkoa). Työssä olevien omalääkäreiden määrä vaihteli kuukausittain siten, että lääkäripula oli keskimäärin 7,4 lääkäriä. Omalääkärin virkoja oli yhteensä 32,5. Hammaslääkärille odotus oli noin 20 viikkoa (hoitotakuun raja on 24 viikkoa), ja suuhygienistille oli seitsemän viikon odotus. Hammashuollon työvoimatilanne oli hyvä, mutta palveluiden kysyntä kasvaa edelleen. Hoitohenkilökuntaa riitti vakituiseen työsuhteeseen, mutta sijaisten saanti oli vaikeaa. Talousarvioon hyväksyttiin uusia vakansseja 5 kpl, joista 2 kpl 50 %. Vähänkyrön kunta liittyi Vaasaan Tässä yhteydessä tulosalueelle siirtyi Laihia-Vähäkyrötulosalueelta yhteensä 23 vakanssia. Sairaankuljetus (ensihoito) siirtyi 1.1. lukien valtakunnallisesti erikoissairaanhoidon vastuulle. Diabetesvastaanotto siirtyi 1.5. lukien Koti- ja laitoshoidon tulosalueelle, jolloin Terveyspalvelut-tulosalueelta väheni 5,5 vakanssia aloitettu Opetusterveyskeskuksen suunnittelutyö jatkui koko vuoden. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku TP 2011 TP 2012 Päiväajan käynnit lääkärin vastaanotolla Päivystyskäynnit lääkärin vastaanotolla Käynnit hoitajan vastaanotolla Hammashuollon käynnit Muut tavoitteet Tavoitetaso vuodelle Tavoitteen toteutuma Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut Hyvä palveluiden saatavuus ja peittävyys Terveyden edistäminen Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne Nk. neuvola-asetuksen mukainen toiminta Kiireetön jono lääkärille ja hammaslääkärille 2-4 viikkoa. (Asemakohtainen minimi 1,4vk ja maksimi 8,5vk.) Ylipainoisten koululaisten määrän vähentäminen Nuorten tupakanpolton vähentäminen Terveystarkastusten toteuttaminen asetuksen mukaisesti. Lääkärille keskimäärin 5,1 viikkoa. Hammaslääkärille yli 5 kk. 1., 5. ja 8. luokan laajoista tarkastuksista koottujen tietojen perusteella kouluikäisten ylipainoisuus on lisääntynyt 1-2 %. Vuoden kouluterveyskyselyn tulosten mukaan perusopetuksessa ja ammattiopistossa on edelleen tapahtunut positiivista kehitystä. Lääkärin tarkastukset opiskeluterveydenhuollossa lisääntyivät ed. vuoteen verrattuna. Hoitajan tarkastukset

101 95 Uuden terveydenhuoltolain mukaisen toiminnan suunnittelu Tavoitteiden, voimavarojen ja toiminnan tasapaino Asukkaiden palvelujen saamisen parantaminen Terveyspalvelujen toimitilojen kartoitus palveluverkkosuunnitelmaa varten Osaava, uudistava ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstön hyvinvoinnin parantaminen Henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehtiminen Talouden toteutuminen Suunnitelma käsitelty lautakunnassa Asukkaiden määrä / omalääkärivakanssi = 1900 Asukkaiden määrä / hoitajan vakanssi (terveysasemat) = 780 Terveyspalvelujen tilakartoitus on tehty. Työilmapiirikyselyn tulos kaupungin keskiarvoa. Asetuksen mukainen täydennyskoulutus annetaan suositusten mukaisesti. toimivat asetuksen mukaisesti. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma hyväksyttiin lautakunnassa as / virka 770 as / toimi Tilakartoitus kesken. 8 kohdan keskiarvo v oli 3,59 / kaup 3,63. Kaupunkiin verrattuna huonoin oli palkkaus (-0,26). Paras oli tasa-arvo (+0,12) ( v.2012) Koulutus toteutui suunnitellusti. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 370 Toimintatulot Toimintatulot toteutuivat noin arvioitua vähemmän. Myyntituotot toteutuivat lähes arvioidusti (=lääkäreiden evo-korvauksia, pakolaisten erityiskustannusten korvauksia, kotikuntakorvauksia ja Kelan EU-korvauksia). Sen sijaan maksutuotot alittivat budjetoidun summan n :lla johtuen terveyskeskus- ja hammashoitomaksutulojen toteutumisesta alle arvion. Toimintamenot Toimintamenot toteutuivat n alle arvion. Palkat ja palkkiot toteutuivat n alle arvion. Vakinaisten viranhaltijoiden palkoissa säästyi johtuen täyttämättömistä lääkärin- ja hammaslääkärin vakansseista. Työsuhteisten kuukausipalkat ylittyivät n :lla. Palvelujen ostot ylittyivät runsaat Suurimpia menoeriä olivat lääkäripäivystyksen ostopalvelut, jossa ylitystä n , hammaslääkäripäivystyksen osto, mikä ylittyi n ja Vähänkyrön lääkäripalvelujen osto, jossa ylitys oli n

102 96 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -menot jäivät lähes alle arvion. Diabetestarvikkeiden siirryttyä Koti- ja laitoshoidon tulosalueelle 1.5. lukien suurimmaksi tarvikkeiden menoeräksi Terveyspalveluihin jäi lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet, toteutuma runsaat ERIKOISSAIRAANHOITO Toiminta-ajatus Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää kuntayhtymän jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja ratkaista ensisijaisesti oman alueen väestön erikoissairaanhoitoa vaativat terveysongelmat. Kunnat maksavat asukkaidensa erikoissairaanhoidosta käytön mukaan. Tavoitteiden toteutuminen Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Vaasalaisten osuus sairaanhoitopiirin sairaaloissa Suorite, tunnusluku TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP Poliklinikkakäynnit Hoitopäivät Sydänpaketit, lkm 385 *) *) *) *) Drg-paketit, lkm *) sisältyvät Drg-paketteihin. Talouden toteutuminen Alkuperäinen Käyttö- Talousarviomuutokset Muutettu Tilinpäätös Poikkeama talousarvio suunnitelma talousarvio (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 45 Tuloina Vanhan Vaasan Sairaalan potilaiden entisten kotikuntien korvauksia; nämä henkilöt ovat vaihtaneet Vaasan kotikunnakseen v , ja VSHP on laskuttanut aluksi Vaasaa. Ensihoito siirtyi 1.1. lukien valtakunnallisesti erikoissairaanhoidon vastuulle. Ensihoidon osuus Vaasan sairaanhoitopiirin 89 milj. :sta on YHTEISTOIMINTA-ALUE LAIHIA Toiminta-ajatus Laihian tulosalueella toteutetaan Vaasan kaupungin ja sosiaali- ja terveysviraston strategisten tavoitteiden sekä kaupungin ja Laihian kunnan yhteistoimintasopimuksen mukaisia kuntalaisten hyvän elämän edellyttämiä laadukkaita, taloudellisesti ja alueellisesti toteutettuja palveluita.

103 97 Tavoitteiden toteutuminen Toiminnan keskeisinä tavoitteina on toimintavuoden aikana ollut 1. panostus oikea-aikaisiin ja laadukkaisiin palveluihin, 2. toimiva ja monipuolinen palvelurakenne, 3. tavoitteiden, voimavarojen ja toiminnan tasapaino sekä 4. Osaava, uudistuva ja motivoitunut henkilöstö. Tavoitteiden toteutumista ja toiminnanohjausta on suoritettu mm. saatavuuden /hoitoon pääsyaikojen, suoritemäärien, suoritehintojen, talouden toteuman ja koulutuspäivien seurannan avulla. Lautakuntaan ja aluejaostoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet mukailevat vuoden osalta muun viraston tavoitteita eikä niissä ole kaikilta osin huomioitu tulosalueen erityspiirteitä. Tulosalueen tavoitteissa on myös yksikkökohtaisia nettomeno- ja suoritemäärätavoitteita, jotka ovat toteutuneet kokonaisuudessaan hyvin lähellä asetettuja tavoitteita. Tulosalue on pystynyt hoitamaan palvelutoimintansa vahvistetun talousarvion puitteissa. Lääkärinvastaanoton hoitajakäyntien määrä ylittyi arvioidusta, mikä selittyy hoitaja-lääkäri työnjaon mukaisella toiminnalla. Neuvolatoiminnassa käyntimäärä alittui suunnitellusta, mutta toiminnassa noudatettiin asetuksen mukaisia käyntejä ja hyvää hoitokäytäntöä sekä viraston yleistä ohjeistusta. Yhteenvetona voidaan todeta, että toimintavuoden aikana on pysytty kaikilta osin hoitotakuun mukaisissa rajoissa ja määräajoissa. Hammashuollossa hoitoon pääsy kääntyi kuitenkin uudelleen kasvuun syksyllä osaaikatyöjärjestelyiden johdosta ja myös asetettu suoritemäärä alittui. Suun terveydenhuollon hoitoon pääsyyn on kiinnitettävä erityistä huomioita vuoden 2014 aikana. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Muut tavoitteet Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut Hyvä palveluiden saatavuus ja peittävyys Terveyden edistäminen Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne Nk. neuvola-asetuksen mukainen toiminta Uuden terveydenhuoltolain mukaisen toiminnan suunnittelu Tavoitteiden, voimavarojen ja toiminnan tasapaino Asukkaiden palvelujen Tavoitetaso vuodelle Kiireetön jono lääkärille ja hammaslääkärille 2-4 viikkoa Päivien määrä ensimmäiseen vapaaseen aikaan Nuorten tupakanpolton vähentäminen Ylipainoisten koululaisten määrän vähentäminen Kouluterveyskysely Terveystarkastusten toteutuminen ja laajan terveystarkastuksen toteutuminen asetuksen mukaisesti kouluterveydenhuollossa Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman käsittely lautakunnassa Asukasmäärä / vakanssit Vaasa: terveysasemien lääkärivakanssi = 1700 Tavoitteen toteuma Tilanne vaihtelee lääkäreittäin/hammaslääkäreittäin päivittäin, pysytty hoitotakuun rajoissa. Terveystarkastukset tehty asianmukaisesti, ylipainon vähentämien tavoitteena Laihia ei mukana Lääkäriresursseja on ollut käytettävissä riittävästi. Ala-asteella toteutunut, yläasteikäisillä vanhempien osallistuminen ollut vähäisempää. Terveystarkastuksia tehty, osa ei toteutunut ns. laajana. Ei lautakunnassa. 4,5 vakanssia: täytettynä 3,8, vrt. asukaslukuun 8000: 1700 antaisi lääkärimäärän 4,7,

104 98 saamisen parantaminen Terveyspalvelujen toimitilojen kartoitus palveluverkkosuunnitelmaa varten Osaava, uudistava ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstön hyvinvoinnin parantaminen Henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehtiminen Asukasmäärä / vakanssit Vaasa: asukkaiden määrä /terveysasemien sairaanhoitajan vakanssi = 780 Tilanne tilakartoitustyössä Työilmapiirikyselyn tulos, tavoite kaupungin keskiarviota Toteutuneet koulutuspäivät ammattiryhmittäin, asetuksen mukainen täydennyskoulutus toteutuu (Vaasassa % täyttämättä) 1.3. sotelan päätöksellä muutettiin Laihian lääkärinvastaanoton vakanssipohjaa: vastaanotolla osastonhoitaja, 5 sairaanhoitajaa ja 2 perushoitajaa. Laskettuna 7 s-hoitajalla ja 8000 asukasta: 8000 :780 olisi tarve 10,25 sh Ei tehty Laihian osalta Kysely siirtynyt tehtäväksi keväällä 2014 Koulutukset pystytty järjestämään. Tarkempi raportti henkilöstökertomuksen yhteydessä. Talouden toteutuminen Kokonaisuudessaan tulosalueen talousarvion toteuma on tilanteessa on n. 6 M, mikä alitti talousarvion n (TA 6,145 M ). Vaasan kaupungille tulosalueen kustannusvaikutus on 0. Kuntaosuus (tulosyksikköjen nettomenot yhteensä) on ,61 ja tähän lisätty investoinnit ,83, yhteensä ,44. Kuntalaskutuksessa on toimintavuoden aikana peritty ennakkona mm. asukaslukuun, suoritteisiin, palvelunkäyttöön ja arvioituihin suoritehintoihin perustuen n. 5,444 M. Kunnalle on näin ollen palautettava ennakkoon kerätyn kuntaosuuden ylitys, n Lopullisen kuntalaskutuksen osuus tarkentuu tilinpäätöksen lopullisesti valmistuessa. Yhteistoiminta-alueen sopimuksen mukaan kuntalaskutuksen tasauslasku on laskutettava kunnalta viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarvio -muutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Toimintatulot Toimintatuotot vastaavat toimintamenoja suuruudeltaan, koska yhteistoimintakorvauksilla katetaan nettomenot. Toimintatuotot ilman kuntaosuuksia ylittyivät n Tulojen ylityksiä tapahtui tiliryhmissä muut toimintatuotot sekä muilta kunnilta saadut korvaukset. Maksutuotot alittuivat n Toimintamenot Henkilöstömenot alittuivat kokonaisuudessaan n Palvelun ostot ylittyivät tulosalueella kokonaisuudessaan noin

105 99 VARHAISKASVATUS- JA PERUSOPETUSLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta huolehtii johtosäännön mukaan niistä tehtävistä, jotka lasten päivähoidosta sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetuissa laeissa sekä perusopetuslaissa ja näihin liittyvissä muissa laeissa ja asetuksissa on säädetty kunnan tehtäväksi. Lisäksi lautakunta vastaa musiikkioppilaitoksessa tapahtuvasta musiikin- ja tanssinopetuksesta. Jaostot käyttävät kaupunginvaltuuston myöntämien ja lautakunnan päättämien resurssien puitteissa itsenäistä päätösvaltaa kieliryhmäänsä koskevissa opetushallinnollisissa asioissa. Esiopetuksen osalta jaostot käsittelevät omaa kieliryhmäänsä koskevat opetukseen ja sen kehittämiseen liittyvät asiat ja hyväksyvät opetussuunnitelmat ja niihin liittyvät muut suunnitelmat. Lautakunnan tavoitteena on luoda tuloksellisen ja taloudellisen toiminnan edellytykset ja seurata tavoitteiden toteutumista. Lautakunta on säännöllisesti seurannut toiminnan ja talouden kehitystä. Lisäksi se on tunnusluvuin arvioinut toimintaa. Lautakunnan alaisuudessa on kasvatus- ja opetusvirasto. Toimintamenot ja tulot Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 677 Henkilöstörakenteen jatkuva tarkastelu ja eläköityminen ovat vaikuttaneet suotuisasti henkilöstömenojen kehitykseen. Sijaisten määrää on koko syksyn ajan supistettu. Hankerahaa on tuloutunut budjetoitua enemmän. Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vuosi Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt VARHAISKASVATUS- JA PERUSOPETUSTOIMEN SEKÄ KUULA-OPISTON HALLINTO Toiminta-ajatus Virastolla on yhteinen hallinto- ja talousyksikkö, joka käsittää yleishallinnon ja henkilöstö- ja talousyksiköt. Yhteisiä palveluja tarjoavat myös suomenkieliseen perusopetusosastoon sijoitettu palveluyksikkö ja ruotsinkieliseen perusopetusosastoon sijoitettu kehittämisyksikkö. Yhteisen hallinnon tehtävänä on avustaa viraston johtajaa ja osastojen johtajia johtamis- ja kehittämistyössä. Tavoitteiden toteutuminen Kaupungin kriittisestä menestystekijästä johdettu toiminnan tavoite/periaate Taata kaupungissa riittävät, laadukkaat, monipuoliset ja tasapuoliset varhaiskasvatusja perusopetuspalvelut, sekä Tulosalueen keskeiset tavoitteet vuodelle Kehittämissuunnitelman toteuttaminen ja uuden strategian toteutuksen käynnistäminen Laatukriteerien ja arvioinnin käytännön Tavoitteen toteutuma Arvioitavana moniammatillisen yhteistyön kehittäminen. Seurantakeskusteluja on

106 100 turvata myönteinen, edistyksellinen kasvun ilmapiiri. Henkilöstön saatavuuden turvaaminen Henkilöstön pätevyyden kehittäminen Työssä jaksamisen turvaaminen Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Kaupunki on oikeudenmukainen, vastuullinen ja kilpailukykyinen työnantaja toteutus Henkilöstösuunnitelma Sijaisrekrytoinnin toiminnan vakiinnuttaminen Osaamiskartoitus ja sen pohjalta henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat Pitkien sairauspoissaolojen vähentäminen Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hallinnon palkat saatetaan vertailukelpoiseksi muiden hallintokuntien kanssa. pidetty ja toimenpidesuunnitelma laadittu. Syksyn säästötoimenpiteisiin asti oli täyttötilanne hyvä, vaikka palkkaus edelleen alle kaupungin yleisen tason. Määräaikaisten ja sijaisten täyttökielto on vaikeuttanut tilannetta. Rehtoreiden ja päiväkodinjohtajien kartoitus on menneillään. Koulutussuunnitelmat on tehty. Sairauspoissaolot keskim. 13,49 / pv / henk ( 14,49 pv v. 2012) 24 Vartu-mallin mukaista keskustelua on käyty 22 henkilön kanssa Työ on kesken. Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate VARHAISKASVATUS Toiminta-ajatus Subjektiivinen oikeus kunnan järjestämään päivähoitopaikkaan alkaa vanhempainrahakauden päätyttyä. Se toteuttaa alle kouluikäisen lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeutta saada lapselleen päivähoitopaikka, mikä mahdollisuuksien mukaan tulisi järjestää myös vanhempien toivomassa muodossa. Päiväkodit ja perhepäivähoito, leikkitoiminta, kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki ovat perheille vaihtoehtoisia toimintamuotoja. Varhaiskasvatus on ollut jaettuna kolmeen maantieteelliseen alueeseen: pohjoinen alue, keskustan alue, itäinen alue alkaen on Vähäkyrö muodostanut varhaiskasvatuksen neljännen alueen. Vuoden luvut sisältävät myös Vähänkyrön tiedot. Vaasassa esiopetus toteutetaan varhaiskasvatuksen yksiköissä. Kuusivuotiaiden ilmaista esiopetusta on annettu 4 h/pv ja 728 tuntia/v, työpäiviä yhteensä 182. Erityistä tukea tarvitseville lapsille järjestetään heidän tarpeitaan vastaavasti tukea erityisvarhaiskasvatuksen piirissä.

107 101 Vuonna jatkettiin kotona hoidettavien pienten lasten tuen maksamista (Täsmälisä). Tukea maksetaan 2 ikävuoteen ja maksettava summa on 200 euroa kuukaudessa ja 1.8. alkaen 250 euroa kuukaudessa. Lähtökohtana on perheiden valinta. Leikkipuistot ja avoimet päiväkodit tukevat kotona hoidettavien lasten vanhempia kasvatustyössä. Avoimen päiväkodin kerhotoiminnassa on lisätty ateriapalvelua vuonna. Kunnallisen päivähoidon kysyntä / 0 6-vuotiaat Kunnallisessa päivähoidossa 0 6-vuotiaita suhteessa ikäryhmään (%) - joista päiväkodeissa (%) joista perhepäivähoidossa (%) Kunnallisessa päivähoidossa 0 6-vuotiaita suhteessa hoidon tarpeeseen - kokopäivähoidossa (%) osapäivähoidossa (%)(- pelkästään esiopetuksessa (4t) 3 %) v. lapsia päivähoidossa yhteensä v. lapsia päiväkodeissa joista ostopalvelupäiväkodeissa Erityistä tukea vaativat lapset (resurssi)* v. lapsia perhepäivähoidossa Erityistä tukea vaativat lapset (resurssi)* Perhepäivähoitajia -joista kotona hoitavia perhepäivähoitajia Lapsia esiopetuksessa Erityistä tukea vaativat lapset (resurssi)* Lapsia erityisvarhaiskasvatuksessa Lapsia leikkitoiminnassa - leikkipuistoissa (lapsia keskim./toimintapäivä) kerhotoiminnassa avoimissa päiväkodissa (lapset /toimintapäivä) (aikuiset/toimintapäivä) Lasten kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tukea saaneita perheitä keskim./kk - joista yksityisen hoidon tukea saaneita perheitä joista osittaista tukea saaneita perheitä - täsmälisää saaneita perheitä keskimäärin kuukausittain *Lisäresurssia vaativat, erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä. Huom! Toimintavuoden aikana lasten määrä vaihtelee, tammi- toukokuussa lapsia on määrällisesti eniten hoidossa. Kesällä lomien vuoksi määrä laskee (kesä-, heinä ja elokuu). Syys- joulukuussa lapsimäärä kasvaa, mutta ei saavuta kevään lukemia. Tilastopäivä antaa sen hetkisen tilanteen eikä näytä vuoden aikana tapahtuvia vaihteluja hoidossa olevien lasten määrästä. Vuoden osalta luvuissa on mukana myös Vähänkyrön tiedot. Tavoitteiden toteutuminen Kaupungin kriittisestä menestystekijästä johdettu toiminnan tavoite/periaate Varhaiskasvatus- ja esiopetuspalvelujen saatavuuden ja riittävyyden takaaminen koko kaupungissa ja alueellisesti suomen- tai ruotsinkieli huomioiden Kaikille hakijoille järjestetään ko. palvelut lain määrittelemän ajan puitteissa ja perheiden tarpeet huomioon ottaen. Tarjonnan alueellinen kohtaami- Tulosalueen keskeiset tavoitteet vuodelle Päivähoitopaikka järjestetään mahdollisuuksien mukaan perheiden toiveen mukaisesti. Täsmälisän (2v) maksamista jatketaan ja tutkitaan mahdollisuuksia Tavoitteen toteutuma Kaikille hakijoille on pystytty tarjoamaan päivähoitopaikka lain määräämän ajan puitteissa, mutta ei täysin toiveita vastaavaa. Alueellinen kohtaaminen hoidon tarjoamisessa ei ole kaikilta osin toteutunut. Täsmälisä edelleen käytössä, 1.8. korotus 250 :n/kk,

108 102 nen ensisijaisesti lähipalveluperiaatteella Turvata jokaisen lapsen oikeus laadultaan hyvään ja monipuoliseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen sekä tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittyä omien edellytystensä mukaisesti. Maahanmuuttajalasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen Turvata kasvun ja oppimisen tukea tarvitseville lapsille yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ja oppia muiden lasten kanssa omien edellytyksiensä mukaisesti ja heidän tarvitsemansa palvelut ja kuntoutus huomioiden Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen varhaiskasvatuksessa. Kaikilla yksiköillä on verkkoyhteys ja asianmukainen, riittävä laitteisto. Jokaisella yksikön henkilökuntaan kuuluvalla on mahdollisuus käyttää tietokonetta työssään. Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen täsmälisän toiminnan laajentamiseen. Avointa leikkitoimintaa kehitetään tukemaan pienten lasten hoitoa kotona. Asiakastyytyväisyyden arvioinnin tulos 3,5 tai sitä suurempi. Seurataan omahoitajuus Lasten silmin - mallin toimivuutta Kasvatuskumppanuuskoulutus jatkuu Tuetaan lasten kielen kehitystä (S2/R2-kieli). Esiopetuksessa on käytössä kieliraketin mukainen havainnointi ja dokumentointi. Sisäasiainministeriön hanke Osallisena Suomessa jatkuu. Tukea tarvitsevien lasten hoidon, kasvatuksen ja oppimisen tukimuotojen kehittäminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Tukea tarvitsevien lasten tilastoinnin kehittäminen. Tukea tarvitsevien lasten tietojen sähköinen dokumentointi Panostetaan henkilöstön atk-koulutukseen ja tukeen. Opetusohjelmien käyttö pedagogisessa toiminnassa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Web-palveluiden tarjonta asiakkaille. Henkilöstölle työnohjausta. Koko henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta kesä-elokuun aikana. muutoin laajuudeltaan ennallaan. Leikkitoiminnassa 6 uutta kerhoryhmää, näistä kahdessa ateriatarjoilu. Gustavsborgin avoimen kerhossa ateriatarjoilu 1.9. alk. 3 leikkipuistoa lakkautettu. Vuosittaisen asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 3,46 (HUOM! asteikko 1-4, ennen asteikko 1-5) Toimii kaikissa alle 3-v.ryhmissä. Koulutusta jatkettu Osallisena Suomessa projekti päättynyt. Valmistavaa esiopetusta on annettu 4 ryhmässä. Kolmiportainen tuki käytössä. Keltot siirtyneet alueille (oppilashuollon mukaisesti), yhdenvertaisen palvelun turvaamiseksi kaikille lapsille. Tilastointia pilotoitu Muksunettiohjelman kautta. Kehittämistyö jatkuu. Henkilöstön jatkuva koulutus ja tukea jatkettu Opetusohjelmia otettu käyttöön jossain määrin, mutta lasten käyttöön ei ole riittävästi laitteistoa saatavilla. Läsnä -sovellus (henkilöstön ja lasten läsnäolon seuranta mobiililaitteella) pilotointi aloitettu. Perhepäivähoidon webpalveluita laajennettu. Työnohjausta järjestetty tarpeen mukaan. Täydennyskoulutusta järjestetty koko henkilöstölle kesällä.

109 103 Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 175 Päiväkotien sekä ryhmäperhepäivähoitokotien osalta on jatkettu kartoitusta päivähoitopaikoista. Joihinkin ryhmiin on vuoden aikana tehty rakenteellisia muutoksia, johtuen tiloista tai henkilökunnan määrästä. Sundomin päiväkodin valmistumisen yhteydessä on tarkistettu päivähoitopaikkatilannetta ja päädytty lakkauttamaan Korkeamäen päiväkoti sekä Trollebon, Rödstuganin ja Vitsippanin ryhmäperhepäivähoitokodit (30.6.). Pikkutupa (monivammaisten lasten ryhmä) on lakkautettu Myös Vähänkyrön osalta on tarkistettu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen päivähoitorakennetta. Esiopetus on keskitetty neljään yksikköön. Kyseisissä ryhmissä on järjestetty sekä esiopetus että sen lisäksi tarvittava päivähoito. Muutoksia on tehty ryhmäperhepäivähoitokoteihin. Leikkipuistoja lopetettiin keväällä kolme vähäisen käytön vuoksi. Avoimen päiväkodin kerhoryhmiä lisättiin viidestä kerhosta 11 kerhoon. Lämpimän aterian tarjoamista kerhoissa laajennettiin vuoden aikana, jolloin kerhoissa tarjottiin lämmin ateria yhteensä seitsemässä kerhoryhmässä. Ostopalvelupäiväkotien hoitopaikat lisääntyivät vuonna sopimuksen mukaisesti, English Playschooliin lisättiin 4 paikkaa (yli 3-vuotiaille) 1.8. alkaen. Kesäajan maksuttomuutta lasten poissaolojen ajalta toteutettiin edellisen kesän tapaan kesä-heinäkuussa sekä lisäksi elokuun poissaoloa ajalla , mahdollisuutta käytti yhteensä 1605 lasta. Tuloja kertyi budjetoituun nähden noin enemmän. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea on maksettu yhteensä ( vuonna 2012) ja hoitotuen kuntalisää (Täsmälisää) ( vuonna 2012), yhteensä ( v 2012). Talousarvio alittui näiden osalta Sijaisten määrä on syksyn aikana supistettu minimiin mikä rakenteellisten muutosten lisäksi selittää vuoden toteutuman. Toimintakulujen käyttö on 95,4 % budjetoidusta määrärahasta. 303 PERUSOPETUS Toiminta-ajatus Peruskoulutoiminnan toiminta-ajatus on tarjota korkealuokkaista peruspalvelua kasvatuksen, oppimisen ja opetuksen alalla sekä huolehtia siitä, että palvelut ovat suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden saatavilla. Peruskoulutuksen omaan toimintaan kuuluvat opetus ja pedagogiset palvelut, maahanmuuttajien valmistava opetus ja tukiopetus, kansainvälinen toiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta, oppilashuolto, kiinteistönhoito, sisäinen hallinto sekä palvelut ulkopuolisille.

110 104 Oppilasmäärät TP 2011 TP 2012 TP Oppilasmäärä/vuosi TP 2008 TP 2009 TP 2010 Luokkien 1-6 oppilaat ja esioppilaat Luokkien 7-9 oppilaat ja lisäoppilaat Yhteensä (ilman valmentavaa opetusta) joista erityisen tuen päät. saaneet, ei pid. opv joista vaikeimmin kehitysvammaisia,pid. opv joista muita vammaisoppilaita, pid. opv Valmistava opetus Luvut ovat keskiarvoja. TP = Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön alueen oppilasmäärä ja Keskimääräiset pedagogiset resurssit / oppilas Vuosi TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP Yleisopetus, luokat 1-6 1,57 1,61 1,69 1,70 1,68 1,77 Yleisopetus, luokat 7-9 2,03 2,09 2,18 2,21 2,41 2,5 Luokkamuotoinen erityisopetus 2,93 2,82 3,06 3,50 3,88 3,96 Vammaisopetus 4,40 4,66 4,52 4,24 4,37 4,71 Perusopetus keskimäärin 1,84 1,89 1,96 1,99 2,03 2,09 Resurssit sisältävät opetushallituksen avustuksella rahoitetut opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetut tunnit sekä kerhotunnit ja stipendi- ja kehittämisrahaston varoin rahoitetut kerho- ja tukitunnit. Sairaalaopetusta ei ole huomioitu. Aamu- ja iltapäivätoiminta Kevät 2010 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät Syksy Koululaisten määrä Kaupungin omissa yksiköissä - Perusopetuksen yksiköt Varhaiskasvatuksen yksiköt Yhteistyökumppaneiden järjestämä Yhteensä Tavoitteiden toteutuminen Kaupungin kriittisestä menestystekijästä johdettu toiminnan tavoite/periaate Johtajuuden vahvistaminen Henkilöstön työhyvinvointi Tulosalueen keskeiset tavoitteet vuodelle Rehtoreiden/apulaisrehtoreiden tehtäväkuvat ja ajankäyttö kartoitetaan. Osaamiskartoitukset vakiinnutetaan henkilöstön kehittämisen välineeksi Osaamiskartoitukset ohjaajille Tavoitteen toteutuma Työkuvausten ja ajankäytön kartoitus tehty Rehtoreiden osaamiskriteerit laadittu. Koulutusten järjestäminen kartoitusten pohjalta Koulutukset järjestetty minimitasolla säästösyistä. Arvioinnin kehittäminen Laatukriteereihin pohjautuvan Arviointijärjestelmän otettu arviointijärjestelmän käyttöönotto ja käyttöön. Seurantakeskustelut viety vakiinnuttaminen suunnittelussa, läpi. kehittämisessä ja arvioinnissa Opetus ja opetusjärjestelyt Perusopetuksen tuntiresurssi 2 Toteutunut (osin Opetusryhmien

111 105 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Oppimisympäristöjen kehittäminen Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen Talouden toteutuminen vvh/oppilas Opetuksen laatuun vaikuttavat tekijät:opetusryhmien koko, eri tukimuodot, tukiopetus, erityisopetus, joustavat opetusjärjestelyt ja oppilashuolto. Oppiashuollon toimintojen turvaaminen Talotoimen ja perusopetuksen yhteinen fyysisten olosuhteiden arviointi sekä kartoituksessa esiin tulleiden epäkohtien korjaustoimenpiteet ja vuosikorjausesitykset Uusien tieto-ja viestintäteknisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja käyttöönotto Laitekannan ja ohjelmistojen päivittäminen Opetustilan it-ja av-varustus Jokaisella opettajalla on käytettävissä työasema. It-tuen ja pilvipalveluiden kehittäminen ja vahvistaminen Kodin ja koulun yhteistyön toimintatapojen määrittely pienentäminen -hankerahoituksella) Toteutunut Tavoite ei ole toteutunut johtuen vaikeuksista saada vakanssit (koulupsykologien) täytetyiksi. Kokoukset pidetty tarpeen mukaan. Koko sivistystoimen It-strategia kehitetty. Laitekanta ja ohjelmistot päivitetty resurssien mukaan. Office 365 otettu osittain käyttöön Tiera oppi pilotoidaan. Koulun oppilaiden huoltajille osoitettu viihtyvyyskysely kehitetty. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 436 Toimintatuloja kertyi noin budjetoitua enemmän. Säästövaatimukset on otettu vakavasti. Sijaisten määrä on supistettu minimiin, koulunkäynninohjaajien resurssia on vähennetty ja aamu- ja iltapäivätoiminnan toiminta-aikaa on rajoitettu klo 8-16 syksystä lähtien. Palvelut ja aineet ja tarvikkeet alittavat myös huomattavasti budjetoidun määrärahan. Toimintakulujen käyttö on 96,3 % budjetoidusta määrärahasta. Suomenkielisten peruskoulujen osalta käytettiin stipendi- ja kehittämisrahaston tuottoa koulujen toimintaan. Vuoden aikana toimintaan käytetyt menot katettiin em. rahaston tuotoilla yhteensä ,78. Ruotsinkielinen stipendi- ja kehittämisrahaston 3 865,44 :n tuottoa on käytetty lähinnä stipendejä ja virkistystä varten. Hankerahaa on käytetty yhteensä ,69. Lisäksi on saatu muita avustuksia, yhteensä ,51. Ulkopuolisilta saaduilta tuloilta on näin ollen toimintaa rahoitettu kaikkiaan ,20 eurolla.

112 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOTIKUNTAKORVAUKSET Tulosalueen menoksi kirjataan korvaukset muissa kuin kaupungin esi- ja peruskouluissa opiskelevista vaasalaisista oppilaista ja tuloksi korvaus muiden kuntien oppilaista, jotka ovat oppilaina kaupungin peruskouluissa. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate *) Kaupunginhallituksen alaisuudessa vuoteen KUULA-OPISTO Toiminta-ajatus Kuula-opisto on taideoppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää musiikin ja tanssin sekä niihin liittyvien taidemuotojen opetusta. Opetuksen tulee kehittää valmiuksia luovaan ja monipuoliseen musiikin ja tanssin harrastamiseen ja esittämiseen sekä alan ammattiopintoihin. Keskeisenä tavoitteena on myönteisen musiikki- ja tanssisuhteen luominen. Tavoitteiden toteutuminen Kuula-opiston 61. toimintavuosi on ollut sisäisen toiminnan stabilisointia vilkkaan juhlavuoden jälkeen. Toiminnan resurssien käytön tehostamiseksi Kuula-opisto otti käyttöön uuden oppituntien pituuksien määräämisjärjestelmän. Uudet pyrkijät 6-8v. otettiin ilman testiä taloon valmennusoppilaina. Myös yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa jatkuu. Varsinkin musiikkileikkikoulutoiminta kasvaa ja lapsimäärä on nyt yli 600. Tämä on hyvä kehitys myös oppilasrekrytoinnin kannalta. Tanssiosaston haasteet ovat merkittävät kun kilpailevan yksityisen koulun toiminta laajenee. Kuula-opiston tanssiopetus keskittyy lastentanssiin ja baletin opetukseen. Syksyllä otettiin myös käyttöön vapaa-oppilaspaikan anomismahdollisuus. Tilat ovat olleet vilkkaassa käytössä ja Toivo Kuula salissa oli vuoden aikana 59 muuta käyttökertaa. Kaupungin kriittisestä menestystekijästä johdettu toiminnan tavoite/periaate Oppilaat Tyytyväiset ja osaavat oppilaat Uusien opetusmenetelmien kehittäminen Tulosalueen keskeiset tavoitteet vuodelle Oppilasrekrytointi Yhteistyö koulujen kanssa Yhteistyöverkosto koulujen musiikin- ja liikunnanopettajien kanssa. Silta musiikkileikkikoulusta opistoon Tanskari musiikkileikkikoulun ja lastentanssin yhteistyö Karuselliopetus Musiikkiteknologian kehittäminen / opetussuunnitelmat Tavoitteen toteutuma Hakijat yhteensä 198, joista 166 musiikkiin ja 32 tanssiin. 44 lasta otettu soitinvalmennukseen Opettajavaihdon takia hanke ei toteudu. 20 oppilasta Teknologia integroitunut muun musiikin perusteiden

113 107 Musiikki- ja tanssi Elävä ja vireä musiikki- ja tanssikulttuuri. Henkilökunta Osaava, sitoutunut, motivoitunut ja kannustava henkilökunta. Koulutus Toimiva työnjako Työilmapiiri Perehdyttäminen Organisaatio Toimiva organisaatio Sisäisen yhteistyön parantaminen Yhteistyö Hedelmällinen yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Koulut ja päiväkodit Musiikin perusteiden opetus Yhteissoiton jaksottaminen Konsertti- ja esitystoiminnan kehittäminen uusissa tiloissa Tuntiopettajien ja yhteisten opettajien sitoutuminen Projektityön kehittäminen Yksilöity ja yhteinen koulutussuunnitelma Mestarikurssitoiminta Työkuvien ja vastuualueiden selkeyttäminen Ikääntymisen huomioiminen Tyky-toiminnan kehittäminen Opettajan opas Syväperehdyttäminen Hallinnon resurssien huomioiminen oppilashallinto-ohjelman kehittäminen sekä Wilman käyttöönotto Eri osastojen keskinäinen yhteistyö Päiväkotimuskarit Kouluyhteistyön muodot: Puhallinorkesterikoulu Kornetti ja klarinettikerho Drumline Tanssi päiväkodeissa Jousikoulu Orkesteri ja yhtyetoiminta Tanssi opetukseen Osa yhteissoitosta on sidottu eri konserttihankkeisiin Konserttien määrä oli 75 Yleisömäärä arv Kehityskeskustelut maaliskuussa Konserttityöryhmä Osaamisen kartoitus suoritettu maalis-huhtikuu Viulu/Op. Janne Malmivaara ja piano /Op. Liisa Malmivaara (Turku) Vastuuopettajien työnkuvat selvitetty Kehityskeskustelut 1 tilaisuus Kehityskeskustelut Henkilöstökokousten sisältö uudistettu Kesätyöntekijä 1 kk Yhteissoittokollegio 3 kok. 12 päiväkotia mukana 5 koulua mukana 12 oppilasta 15 oppilasta 12 oppilasta Ei toteutunut opettajanvaihdon takia 18 oppilasta Vaasan kaupunginorkesteri Vaasan kaupunginteatteri Vaasa opisto/arbis Lähikunnat Yhteiskonsertti Yhteistyösopimus Yleinen oppimäärä/tanssi Vähänkyrön liittyminen Vaasaan Laihian sivutoimipiste Isonkyrön sivutoimipiste Mustasaari / tanssi Vaasassa ja Pietarsaaressa Tanssiesitykset Työn alla Oppilasmäärä eri osastoilla: 9 musiikki, 5 tanssi, 5 muskari ja 3 lastentanssi 40 musiikki ja 19 tanssi 26 musiikki 13 tanssi,5 lastentanssi Talous Kestävä ja vakaa talous Maltillinen maksupolitiikka Vapaaoppilaspaikka otettiin käyttöön

114 108 Tilat Tarkoituksenmukaiset tilat Hyvä julkisuuskuva ja arvostus Ulkopuolista rahoitusta hankkeisiin Yhteensä Tiedotus- ja markkinointistrategian päivitys Muut kuin opiston ja VKK:n käyttö, 59 käyttökertaa Työn alla. Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 66 TOISEN ASTEEN KOULUTUSLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimialaan kuuluvat lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetuissa laeissa ja niihin liittyvissä asetuksissa määritellyt tehtävät. Toimintamenot ja -tulot Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Uusien tilojen kapasiteetin hyödyntäminen Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Toisen asteen yhteinen Toisen asteen yhteinen hallinto 18 hallinto Lukiot 60 Lukiot 7 Ammattiopisto, 161 Ammattiopisto, 17 Aikuiskoulutuskeskus 75 Aikuiskoulutuskeskus 9 Määräaikaiset Lukiot 12 Ammattiopisto, 44 Aikuiskoulutuskeskus 35 Lukiot 13 Ammattiopisto, 13 Aikuiskoulutuskeskus 43 Yhteensä TOISEN ASTEEN YHTEINEN HALLINTO Toiminta-ajatus Toisen asteen yhteinen hallinto toimii oppilaitosten koordinoivana toimintona, josta johdetaan koko toista astetta koskevia tiedotus-, markkinointi- ja viestintä-, kirjasto-, atk-, varasto- ja

115 109 hallintopalveluita. Toisen asteen yhteiseen hallintoon on budjetoitu koko toisen asteen yhteiset toiminnot. Tavoitteiden toteutuminen Yhteinen hallinto tarjoaa toiselle asteelle keskitettyjä hallintopalveluja tehokkaasti. Kaupungin kriittisestä menestystekijästä johdettu toiminnan tavoite/periaate Toisen asteen hallinto- ja tukipalvelujen toimintaa tehostetaan. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Talouden toteutuminen Arviointikriteeri/mittari Henkilöstömitoitusta tarkistetaan toiminnan tehostamista vastaavaksi Toinen aste kokonaisuudessaan toteuttaa alueen työvoiman saannin kannalta tärkeitä toimenpiteitä. Tavoitteen toteutuma Osa-aikaisuudet tehostivat osaltaan henkilöstöresurssin käyttöä, mutta henkilöstöpäällikkö- resurssin poistuminen heikensi toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Koulutustarjonta vastaa alueen elinkeinoelämän kysyntään. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate VAASAN LYSEON LUKIO Toiminta-ajatus Lukio-opintojen tavoitteena ovat lukion päättötodistus ja ylioppilastutkintotodistus. Yleissivistävänä kouluna lukio antaa jatko-opintokelpoisuuden yliopistoon ja korkeakouluun. Aikuislinja tarjoaa vaihtoehtoisia opiskelumuotoja aikuisväestön opiskelutarpeiden tyydyttämiseksi. Tavoitteiden toteutuminen Päivälukiossa opiskelijamäärän kehitys on ollut nouseva. Aikuislinjan osalta vuosittainen vaihtelu on ollut vähäistä. Suuressa yksikössä läpäisyyn vaikuttaa ikäryhmän heterogeenisuus. Eri vuosikurssien osalta siinä voi olla merkittäviä eroja. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden lukumäärä on jonkin verran kasvanut. Erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden lukumäärä on myös lisääntynyt. Opiskelijamäärät Vuosi TP 2011 TP 2012 TP Päivälukiot Aikuislukiot Vakituiset opiskelijat Aineopiskelijat alkaen 2 2 0,4

116 110 Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Opiskelijamäärä Turvataan nykyinen opiskelijavolyymi rekrytointialueella Opiskelijamäärä, vähintään opiskelijaa Läpäisy Lukion oppimäärä suoritetaan enintään 3 vuodessa lukio-opiskelun aloittamisesta 90 % päivälukion aloittaneesta suorittaa lukion oppimäärän enintään kolmessa vuodessa Toteutuma 81% Opiskelijatyytyväisyys Vuosittainen arviointi. Tavoite : 3,6 Toteutuma 3,7 Opiskelijaterveydenhoito Jokaiselle toisen asteen koulutuksen opiskelijalle taataan vastaanotto 1 krt/v Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Talouden toteutuminen Työvoiman saanti Opiskelijapohja Ei saatavissa. Kaikki lukion aloittaneet ovat päässeet terveydenhoitajan tarkastukseen ensimmäisen lukuvuoden aikana. Tarve on arvioitu henkilöstösuunnitelmassa. Ennakointi on tehty ajoissa ja on huomioitu erityisen tuen tarve. Lukion toiminta resursoidaan yksikköhintaperusteisesti. Toimintaan sovelletaan ylivuotista nettobudjetointia. Toiminta on sopeutettu taloudellisiin kehyksiin opetusryhmiä suurentamalla ja säästämällä sijaiskuluissa. Kurssitarjonta on kuitenkin toteutettu vuosisuunnitelman mukaisesti. Koulun kehittämistoimintaa on viety eteenpäin useiden hankkeiden kautta yhteistyössä Vasa gymnasiumin kanssa. Valtuustoon nähden sitova tavoite Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset / opiskelija Arviointikriteeri/mittari Päivälukio 6 126,87 /opiskelija Aikuislukio 3 667,24 /opiskelija Tavoitteen toteutuma Päivälukiot 6 103,86 /opiskelija Aikuislukiot 3 896,23 /opiskelija Nettolaskelmat on esitetty s Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot Toimintavuoden ylijäämällä lukiot varautuvat mahdollisiin yksikköhintojen leikkauksiin ja muihin valtion asettamiin säästötoimiin. 313 VASA GYMNASIUM JA VASA SVENSKA AFTONLÄRORVERK Toiminta-ajatus Vasa gymnasium tarjoaa nuorille hyvää yleissivistävää teoreettista koulutusta turvallisessa ympäristössä, joka tukee heitä heidän jatko-opinnoissaan kolmannella asteella. Vasa svenska aftonläroverk antaa aikuisille ja nuorille mahdollisuuden suorittaa henkilökohtaista suunnitelmaa noudattavia lukiokursseja etäopiskeluna, omien tarpeiden ja oman aikataulun pohjalta, aikuislukion opetussuunnitelman mukaan.

117 111 Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Kaikki asetetut tavoitteet ovat toteutuneet, alla olevan taulukkotietojen mukaisesti. Opintoohjaus on antanut hyviä tuloksia, esim. kehityskeskustelujen avulla myös kodit on aktivoitu. Jokainen opiskelija tapaa kuraattorin ja terveydenhoitajan vähintään kerran lukuvuodessa. Opettajakunta on pätevä. Opiskelijat Vuosi TP 2011 TP 2012 TP Päivälukiot Aikuislukiot Vakituiset opiskelijat Aineopiskelijat alkaen 26 6,9 3,5 Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Opiskelijamäärä Vasa gymnasium 141 Vasa svenska aftonläroverk 65 Vasa gymnasium 142 Vasa svenska aftonläroverk 70 Läpäisyys, opiskelijat läpäisevät 90 % opiskelijoista 94 % tutkinnon 3 vuodessa Opiskelijaviihtyvyys 3,6 3,8 Oppilashuolto Jokaiselle opiskelijalle taataan 100 % vähintään yksi käynti oppilashuollossa lukukausittain. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Pätevän henkilöstön/opettajien saatavuus Opiskelijoiden/opintomateriaalin saatavuus 100 % Talouden toteutuminen Lukion toiminta resursoidaan yksikköhintaperusteisesti. Toimintaan sovelletaan ylivuotista nettobudjetointia. Lukiot ovat suoriutuneet kaupungin asettamista säästövelvoitteista ja samanaikaisesti toteuttaneet työsuunnitelmaan kirjattua toimintaa. Sijaisten palkkaaminen on ollut suurennuslasin alla ja tässä koulut ovat seuranneet kaupungin ohjeita, ja säästäneet. Lukiot ovat käyneet läpi kurssitarjontaansa, jotta olisivat lähitulevaisuudessa valmiita kohtaamaan tiukempia aikoja. Valtuustoon nähden sitova Arviointikriteeri/mittari tavoite Normihinta, valtionosuus/opisk. Vasa gymnasium 7 254,21 Vasa svenska aftonläroverk 3 667,24 /opisk. Tavoitteen toteutuma Vasa gymnasium 7 256,84 /opisk. Vasa svenska aftonläroverk 3 328,07 /opisk. Nettolaskelmat s Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot

118 VAASAN AMMATTIOPISTO Toiminta-ajatus Oppilaitoksen toiminta-ajatuksena ja yleisenä koulutuksellisena tavoitteena on kouluttaa ammattitaitoista, laaja-alaisen pätevyyden omaavaa henkilöstöä elinkeinon, työelämän ja yhteiskunnan nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on antaa jatko-opiskeluvalmiudet ylemmälle koulutusasteelle. Tavoitteiden toteutuminen Keskeyttämisen ehkäisyn, läpäisyn ja opiskelijatyytyväisyyden tavoitteet ovat toteutuneet. Opiskelijamäärän toteuma alittaa tavoitteen, talousarvioesityksen mukainen tavoite oli 1975 opiskelijaa ja toteuma oli 1916 opiskelijaa. Opiskelijamäärät koulutusaloittain ja asteittain (rahoituslain mukaisesti) OPISKELIJAMÄÄRÄT TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP - tekniikka ja liikenne turvallisuusala kulttuuri, artesaani liiketalouden ja hallinnon ala luonnontieteiden ala matkailu- ja ravitsemis- ja talousala sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala kulttuuri, viestintä maahanmuuttajien koulutus vammaisten valmentava ja kuntouttava koul. - ammatilliseen perusk. valmentava koulutus Yhteensä Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Työllistyminen Työllistyminen mitataan kysymällä 54,5 % tieto budjettivuonna valmistuvilta opiskelijoilta. Tavoite 75 % Jatko-opiskelu Jatko-opiskelu mitataan kysymällä 6,4 % tieto budjettivuonna valmistuvilta opiskelijoilta. Tavoite 20 % Keskeyttämisen ehkäisy Mittari perustuu tilastointipäivän 4,9 % henkilöpohjaisiin opiskelija- tietoihin, mikäli opiskelija ei seuraavan vuoden tilastointipäivänä ole enää opiskelijana, eikä ole valmistunut, hänet lasketaan keskeyttäneeksi. Tavoite 6 % Läpäisy Läpäisymittari kertoo aloittamisvuoden 73,6 % ja sen jälkeisen kolmen seuraavan vuoden valmistuneiden opiskelijoiden osuuden aloittaneista. Tavoite 70 % Opiskelijatyytyväisyys Mittaus tehdään budjettivuoden 3,8 (asteikko 1-5) päättyessä internetin kautta tehtävänä kyselynä. Tavoite 3,8 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Pätevän opetushenkilöstön saaminen tietyille koulutusaloille Ongelmia pätevän opetushenkilöstön saamisessa, varsinkin tekniikan alalla.

119 113 Talouden toteutuminen Vaasan ammattiopiston toiminta resursoidaan yksikköhintaperusteisesti. Toimintaan sovelletaan ylivuotista nettobudjetointia. Kertyneellä ylijäämällä varaudutaan vuosien aikana tapahtuviin ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksiin. Valtuustoon nähden sitova tavoite Resurssit Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset ,61 /opiskelija Arviointikriteeri/mittari /opiskelija Menoihin sisällytettävä takuusummasta Tavoitteen toteutuma Toteutuneet kustannukset ,06 /opiskelija Nettolaskelmat on esitetty sivuilla Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot VAASAN AIKUISKOULUTUSKESKUS Toiminta-ajatus Vaasan aikuiskoulutuskeskus Vasa vuxenutbildningscenter oppilaitoksen tehtävänä on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen koulutuksen ja sitä tukevien työelämän kehittämispalvelujen tuottaminen. Tehtävänä on kouluttaa käytännön osaajia alueen työelämän tarpeisiin. Aikuiskoulutuskeskus kehittää ja palvelee yrityksiä ja muita työelämän organisaatioita alueen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Aikuiskoulutuskeskuksen toiminta perustuu kumppanuuteen ja vahvaan verkostoyhteistyöhön. Tavoitteiden toteutuminen Aikuiskoulutuskeskuksen toiminta suuntautui Vaasan alueen kannalta keskeisten elinkeinojen sähkö-, metalli- sosiaali- ja terveysalan sekä kaupan alan tarvitseman työvoiman aikuiskoulutukseen sekä maahanmuuttajakoulutukseen. Kehittämishankkeiden avulla käynnistettiin koulutusten toteutusmallien kehittäminen, jotta ne vastaisivat entistä paremmin ammatillisen koulutuksen rahoituksessa tapahtuviin leikkauksiin. Opiskelijarekrytointi onnistui yli tavoitteiden ja tavoitteena ollut opiskelijatyöpäivien määrä ylitettiin (yht opisktpv). Koulutustoiminnan kokonaisliikevaihto toteutui n. 1 milj.e budjetoitua suurempana (perustutkinto-opiskelijoiden määrän kasvu, nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoitus). Maksullisen palvelutoiminnan tavoite jäi toteutumatta, joskin se oli suuruudeltaan vuoden 2012 tasoa. Koulutuksen keskeyttämisessä päästiin tavoitteeseen; erityisesti tutkintoon valmistavissa koulutuksissa on tapahtunut positiivista kehittymistä. Tehostetun ohjauksen ansiosta keskeyttämiset ovat vähentyneet vuosittain Suoritettujen koko tutkintojen määrä kasvoi hieman edellisen vuoteen verrattuna. Osatutkintojen määrä kasvoi merkittävästi johtuen osatutkintojen raportointitavasta.

120 114 Opiskelijatyöpäivien määrä TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP Työvoimapoliittinen koulutus, opiskelijatyöpäivät Ammatillinen lisäkoulutus, opiskelijatyöpäivät Ammatillinen peruskoulutus, opiskelijatyöpv. Muu koulutus, opiskelijatyöpäivät Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Suoritetut tutkinnot Suoritettuja tutkintoja yhteensä 710 Suoritettuja koko- ja osatutkintoja 1964 kpl (383 koko tutkintoa, 1581 osatutkintoa) Keskeyttäminen Keskeyttämis-% korkeintaan 8 % 7,2 % Opiskelijatyytyväisyys Maksullisen palvelutoiminnan osuus Henkilöstön kehittäminen Sisäinen valvonta ja riskien hallinta, toiminnan sopeuttaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusleikkauksiin Talouden toteutuminen Opiskelijapalautteiden keskiarvo: OPAL 4,0 ja AIPAL 4,0 Maksullisen palvelutoiminnan liikevaihto 7 %:a koulutustoiminnan liikevaihdosta Koulutusmenot 2,8 %:ia henkilöstömenoista Henkilöstö-, tila ja laiteresurssit tasapainossa käytössä olevaan rahoitukseen, %-osuus liikevaihdosta OPAL 4,1 AIPAL 4,2 4,5 % 2,8 % Toiminnan kustannukset tasapainossa suhteessa saatuun rahoitukseen: Henkilöstökustannukset 54,5 % liikevaihdosta Vuokrat 7,6 % liikevaihdosta Poistot 2,2 % liikevaihdosta Tulos- ja rahoituslaskelma oli tasapainossa. Perustutkintojen osalta valtionosuusnormin mukainen kustannus on pysynyt tasapainossa. Ylijäämällä varaudutaan vuosien aikana tapahtuviin ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksiin. Valtuustoon nähden sitova tavoite Tulos- ja rahoituslaskelma tasapainossa Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset 9 254,60 / perustutkinto-opiskelija Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Tulos- ja rahoituslaskelma Tulos- ja rahoituslaskelma tasapainossa Tilikauden tulos Rahoitusjäämä Käytettävissä oleva omarahoitus vuoden lopussa Laskelmat on esitetty sivuilla /perustutkinto-opiskelija Toteutuneet kustannukset 7 595,16 / perustutkinto-opiskelija Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot

121 115 OPPISOPIMUSTOIMEN JOHTOKUNTA 320 OPPISOPIMUSKOULUTUS Toiminta-ajatus Vaasan kaupungin oppisopimustoimen tehtävänä on johtaa ja valvoa oppisopimuksiin perustuvaa koulutusta Vaasan kaupungin ja Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur`in toimialueella voimaan tulleen ja muutetun yhteistyösopimuksen mukaan. Tavoitteiden toteutuminen Vuoden painopistealueena on ollut tukea opiskelijoita saavuttamaan tavoitteensa, suorittaa tutkinnon, sekä työllistyä. Koulutuksen järjestäjille osoitetuista oppisopimusten enimmäismäärästä Pohjanmaalla 30 % on osoitettu ensisijaisesti ruotsinkielistä oppisopimuskoulutusta varten. Kaupungin kriittisestä menestystekijästä johdettu toiminnan tavoite/periaate Tavoitteena on järjestää koulutus työpaikalla täydennettynä tietopuolisilla opinnoilla siten, että opiskelijasta tulee ammattitaitoinen työntekijä siinä ammatissa, mihin hän oppisopimusteitse valmistuu. Tavoitetaso vuonna Tavoitteena oli, että suurin osa opiskelijoista suorittaa ammatillisen tutkinnon ja työllistyy. Tavoitteen toteutuminen Vuoden aikana oppisopimusopiskelijoita oli 736, joista 325 solmi oppisopimuksen vuoden aikana. Suomenkielisiä opiskelijoita oli 443 ja ruotsinkielisiä 255 (34,6 %) sekä muunkielisiä 38. Opiskelijoista 145 suoritti tutkinnon. Kaikista vuonna opiskelunsa päättäneistä työllistyi noin 92,4 % Infotilaisuuksia pidettiin aikana oppisopimustoimistolla ja yhteistyötahoille n. 50 kpl. Toimintamenot ja -tulot Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Oppilaskohtainen valtionosuus kirjataan rahoitusosaan. Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 9-9

122 116 TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 330 VAASA-OPISTO Toiminta-ajatus Työväenopiston tavoitteena on edesauttaa kaikenikäisten kaupunkilaisten aktiivista ja hyvää elämää tietoyhteiskunnassa. Tavoitteensa toteuttamiseksi opisto tarjoaa lain edellyttämällä tavalla laadukasta ja monipuolista opetusta kohtuulliseen hintaan. Toiminnan perusajatuksia ovat elinikäinen oppiminen ja tasa-arvo. Niistä juontuvat opiston toiminnassaan vaalimat luovuuden, omaehtoisuuden ja osallistuvuuden arvot. Tavoitteiden toteutuminen Toiminnan painopistealueet 1. Laadukas ja aikaansa seuraava vapaan sivistystyön opetustarjonta 2. Taiteen perusopetus kasvatusta kulttuuriin ja osallisuuteen 3. Yhteisen asiantuntijuuden vahvistaminen osaaminen, yhteistyö ja kumppanuus 4. Osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen: nuorten maahanmuuttajien perusopinnot, monikulttuurisuusstrategia, erityisryhmät huomioiva toiminta ja kulttuuri Vuoden toimintaa Vaasa-opistossa sävyttivät Opistotalossa aloitetut mittavat muutostyöt ja sopimusneuvottelut Kyrönmaan opiston ja Laihian ja Isonkyrön kunnan kanssa yhteistoiminnasta kansalaisopistotoiminnan järjestämisestä. Nuorten maahanmuuttajien perusopinnot aloitettiin kaupungin rahoittamana. Opinnot aloitti 19 opiskelijaa. Taiteen perusopetuksen laatutyö käynnistyi Virvatuli-hankkeen myötä. Taiteen perusopetuksen kesäleiritoiminta kasvoi yhdestä kolmeksi leiriksi, ja toiminta vietiin Merikaartoon kuvataiteen iltapäiväopetuksen muodossa. Suorite, tunnusluku TP 2012 TA TP Kurssien määrä Opetustuntien määrä Valtionosuuteen oikeuttavien tuntien määrä x) Myönnetyt valtionosuustunnit Kurssilaisten määrä x) sisältää 800 tuntia nuorten maahanmuuttajanuorten perusopetusta, uutta toimintaa Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma taiteen perusopetuksen toiminnallinen kehittäminen ja oikea resursointi 150 uutta oppilasta Palvelu aloitetaan Vähässäkyrössä Oppilasmäärä lisääntyi 162:lla Kuvataideopetus aloitettu esteetön viestintä ohjauspalvelujen kehittäminen edistetään monikulttuurisuuden toteutumista ja huomioonottamista opiston kurssitoiminnassa ja viestinnässä nuorten maahanmuuttajien perusopinnot-kokeilun kehittäminen opiston opasteet ja nettisivusto selkoistettu 150 ohjaustuntia/v ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita hlöä/v 10 peruskoulututkintoa toiminnan vakiintuminen Merikaarron koululla Selkokieliversio nettisivuilla toteutettu Kulttuureista kiinnostunutta ja niitä hyödyntävää ilmapiiriä edistetty viestinnällä, henkilöstön koulutuksella ja osallistamisella toiminnan suunnitteluun; ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä kasvoi 15% 12 oppilasta (= kaikki) sai peruskoulun

123 117 pysyväksi toiminnaksi Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Talouden toteutuminen Valtionosuustason turvaaminen säästöolosuhteissa: opetustuntimäärän säilyttäminen ennallaan tuloja lisäämällä päättötodistuksen; uusi 19 oppilaan ryhmä aloittanut hankeajan jälkeisessä toiminnassa vos-oikeutetut tunnit ( v. 2012). Lukuun sis. 800 nuorisoluokan uuden toiminnan tuntia = tavoite saavutettu. - Toimintamenojen toteutumisaste 99,9 %, toimintatulojen toteutumisaste 109 % ja toimintakate % oli 96,8 %. - Opetushallituksen myöntämästä euron opintoseteliavustuksesta käytettiin euroa eläkeläisten/senioreiden ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kurssimaksualennuksiin. - muut kurssialennukset (työttömät) olivat yhteensä , josta 100 %:n alennuksen osuus on Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 48 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku TP 2012 TA TP Valtionosuus Nettomenot, valtionosuus huomioitu Nettomenot / asukas 10,9 10,4 10,8 Nettomenot / kurssilainen 70,9 66,1 77,3 Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt VASA ARBETARINSTITUT Toiminta-ajatus Toiminnan tarkoituksena on täyttää vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisen tehtävän: - toimia ruotsinkielisenä ja monikulttuurisena koulutuskeskuksena ja yhdessäolon paikkana - tarjota kohderyhmille mahdollisuuden osallistua monipuoliseen ja laadukkaaseen toimintaan kysyntää ja tarpeita vastaavissa muodoissa, jotka tukevat yksilöllistä kehitystä ja myötävaikuttavat elämänlaatuun - toimia yhteiskuntatoimijana hyvin toimivassa verkostossa muiden toimijoiden kanssa - tarjota tasokkaita palveluita läpi koko ketjun: informaatio kohtaaminen koulutus seuranta sekä aktiivisesti kehittää toimintaa läpi koko prosessin: suunnittelu-informaatio-

124 118 koulutus-arviointi-analyysi-kehitys. Vuoden painopistealueita oli kurssitoiminnan kehittäminen vastaamaan paremmin kasvavien kohderyhmien eli maahanmuuttajien ja senioreiden kiinnostuksiin ja tarpeisiin, taiteen perusopetuksen lisääntyneeseen kysyntään vastaaminen sekä hanketoiminnan kautta yhteistyön vahvistaminen alueen muiden opistojen ja kansainvälisten yhteistyöosapuolten kanssa. Tavoitteiden toteutuminen Hallintokunnan keskeiset tavoitteet vuodelle toiminta pysyy vuoden 2012 tasolla - jatkossakin laadukasta ja laajaa kurssitoimintaa, jolla edistetään kansalaisten elämänlaatua - taiteen perusopetuksella taloudelliset edellytykset kehittyä potentiaalinsa mukaan tukien lasten ja nuorten kasvua - kotoutumiskursseja tuetaan hanketoiminnalla, jota kehitetään yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa - yhteistyötä muiden alueen ruotsinkielisten opistojen kanssa vahvistetaan Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Säästövaatimukset johtavat tuntimäärän supistamiseen, joka osaltaan uhkaa vähentää valtiontukea. Toimintamenot ja -tulot Arviointi Tilastotietoja: - osallistujien ja opetustuntien määrä Seuranta, arviointi: - toiminnan laajuus ja laatu Talouden kehitys: - taiteen perusopetukseen resursseja Hanketoiminta: - hanketoimintaa kotoutumisen edistämiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi Valtionosuuksien kehitys -15. Tavoitteen toteutuminen Vuonna järjestettiin 8993 h ja sen lisäksi 173 h toimeksiantokoulutusta. Osallistujia 4894 (sis. taiteen perusopetuksen) ja 186 henkilöä toimeksiantokoulutuksessa. Osallistujamäärä netto Kurssien osallistujien ikäjakauma: 0-15 v. 11 %, v. 22 %, v. 21 %, v. 19 %, v. 20 %, 76 v. ja vanhemmat: 7 %. Osallistujista 21 % oli eläkeläisiä, 5 % työttömiä, 29 % osallistujista oli miehiä. Taiteen perusopetuksessa osallistujia 360. Taiteen perusopetusta on järjestetty samoilla resursseilla kuin Toiminnan laajuus on kasvanut ja toiminnan näkyvyyttä on vahvistettu. Hanketoiminta on keskittynyt yhteistyön lisäämiseen alueen muiden ruotsinkielisten opistojen kanssa sekä kansainväliseen vaihtoon. Maahanmuuttajaopetuksen aineistonvalmistushanke on saatettu loppuun. Valtionosuudet vuodelle 2014 ovat samalla tasolla kuin vuonna. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 13

125 119 Tunnusluku TP 2012 TA TP Valtionosuus Nettomenot, valtionosuus huomioitu Nettomenot / asukas 5,57 5,18 5,11 Nettomenot / kurssilainen 61,7 62,20 66,68 Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 9-9 Määräaikaiset Työllistetyt 1-1

126 120 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 446 Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN HALLINTO JA TALOUS Toiminta-ajatus Hallinto-osaston tehtävänä on hoitaa vapaa-aikaviraston toimisto-, henkilöstö- ja taloushallinnolliset toimistopalvelut sekä koordinoida ja kehittää näitä tiiviissä yhteistyössä kolmen toiminnallisen osaston kanssa. Hallinto-osasto toimii vapaa-aikalautakunnan yleisenä valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä ja huolehtii talouden seurantaan ja kehittämiseen liittyvistä tehtävistä. Yksikön alaisuudessa on myös vapaa-aikalautakunnan avustusmääräraha, josta lautakunta myönsi toimintaavustusta 72:lle liikunta- ja nuorisotyötä tekevälle yhdistykselle yht euroa. Tavoitteiden toteutuminen Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Talouden seuranta, raportointi ja toimistopalveluiden Seuranta- ja raportointiselvitykset Tavoite toteutunut. koordinointi ja kehittäminen. lautakunnalle, taloustoimeen ja keskushallinnolle. Jaetut avustukset yhdistyksille /asukas TP TP 2,97 Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöstöriskit Hallinto-osasto on asettanut tehdyssä riskienkartoituksessa tavoitteekseen ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilökunnan. Työntekijöiden ammatillinen kehittyminen ja muutosvalmiudet sekä tehtävien uudelleen järjesteleminen kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi tuo omat haasteensa tavoitteiden saavuttamiseen Henkilötyövuodet Koulutustaso

127 LIIKUNTAOSASTO Toiminta-ajatus Liikuntaosasto tuottaa monipuolisia liikunta- ja vapaa-aikapalveluja ottaen erityisesti huomioon liikuntamahdollisuuksien tarjoamisen myös yhdistystoiminnan ulkopuolelle jääville sekä luo edellytyksiä urheiluseurojen ja muiden liikunta- ja vapaa-aikatoimintoja järjestävien tahojen toiminnalle. Painopistealueita ovat: - Terveysliikuntatoiminnan järjestäminen aktivoimaan työikäistä väestöä. - Sovelletun liikunnan organisointi vastaamaan vammais- ja muun erityisliikunnan tarpeita. - Urheiluseurayhteistyö, valtakunnalliset ja alueelliset liikuntakampanjat. - Liikuntatila- ja aluevarausten hallinnointi. - Kuntosalitoimintojen ylläpito ja kehittäminen. - Nuorten liikuntatoiminnan saatavuuden turvaaminen ja iltapäivätoimintojen tehostaminen. - Uimahallin toimintojen kehittäminen ja markkinointi sekä uinninopetuksen organisoiminen. Tavoitteiden toteutuminen Toiminta toteutui pääosin tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Monipuolisia liikunnan harrastus- ja kilpailumahdollisuuksia pystyttiin tarjoamaan varsin kattavasti kaikkien vaasalaisten ja Vaasassa asuvien käyttöön ja näin voitiin edesauttaa monin tavoin vaasalaisten hyvää elämää elämänkaaren eri vaiheissa. Järjestettiin Vaasan mestaruuskilpailut yleisurheilussa, hiihdossa, jousiammunnassa ja bocciassa. Action Power-toiminta kohdistettiin pääasiassa 1-6-luokkalaisiin lapsiin joiden kokonaisliikuntamäärä on alle 2h/päivässä, ja lapsiin joilla ei ole mitään liikunnallista harrastusta tai liikkuvat liian yksipuolisesti. Liikuntakerhotoimintaa järjestettiin kaikilla vaasalaisilla alakouluilla, 1-3 ryhmää/koulu. Uimahallissa ylitettiin asiakkaan raja. Uimahallin viikko-ohjelma sisälsi 21 ohjattua vesivoimistelua, yhden venyttelyryhmän, neljä ohjattua kuntosalitoimintaa sekä yhden uintiklinikan. Vireä Vaasa - terveysliikuntaohjelma toimii Vaasan kaupungin työntekijöiden ja kaikkien vaasalaisten työikäisten liikunnalliseksi aktivoimiseksi ja terveyttä edistävän liikuntatietouden edistämiseksi. Soveltava liikunta järjesti toimintakaudella säännöllistä liikuntatoimintaa mm. seuraaville lasten ja nuorten erityisryhmille: kehitysvammaisille, liikunta- ja CP-vammaisille sekä erityislapsille ja -nuorille. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Liikuntapalvelujen tuottaminen painopisteenä oleville kohderyhmille Liikuntaryhmien määrät Osallistuja- ja kävijämäärät Liikuntaryhmien määrät toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Action liikuntakerhoja järjestettiin kaikilla vaasalaisilla alakouluilla 1-3 ryhmää ja yhteensä 59 ryhmää. Osallistujia vuoden aikana liikuntakerhoissa oli 987 lasta Urheiluseurojen kanssa yhteistyössä järjestettiin lajikouluja, joissa käyntikertoja 688. Sovelletun liikunnan ryhmiä järjestettiin 50/ vk ja näissä ryhmissä kävi keskimäärin n. 500 n. 30 viikon ajan. Uimahallissa kirjattiin käyntiä, kasvua käyntiä. Kesä-uimakouluihin (20 kpl) osallistui kaiken kaikkiaan 334 lasta. Vireä Vaasan säännölli-

128 122 Tilojen käytön maksimoiminen ja mahdollisten lisätilojen toteuttaminen ja käyttöönotto Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Uinninopetuksen järjestäminen alakoulun oppilaille siten, että 90 % oppilaista yläkouluun siirryttäessä olisi uimataitoisia. Liikuntatila- ja alueluovutusten määrien seuraaminen Lähiliikuntapaikkojen määrä/ as.luku Uimataitoisten % osuus yläkouluun siirryttäessä seen ryhmätoimintaan, viikoittain, on osallistunut keskimäärin 400 hlöä. Tapahtumissa on ollut osallistujia noin 4500 henkilöä. Terveysliikuntakortteja myytiin 544 kpl:tta. Timmi varausohjelmaan tehtiin yht h varauksia. Uimahallin tiloja (radat, ryhmäpäädyn saunat sekä kokoustilat) varattiin vuoden aikana h Metsäkallion alueen lähiliikuntapaikka valmistui. Vaasalaisten yläkouluun siirtyvien lasten uimataito-% oli keväällä yli asetetun tavoitteen eli 91,1 %. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Turvallisuusriski liikuntatoimintojen tuottamisessa Talouden toteutuminen Vähäinen henkilöstömäärä ja sijaisresurssien puute tekee toimintojen tuottamisesta haavoittuvaa ja on joissakin olosuhteissa turvallisuusriski Alkuperäinen talousarvio Mahdollisuus palkata lyhyellä varoitusajalla ammattitaitoisia sijaisia. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitäminen. Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot LIIKUNTAPAIKKOJEN HOITO Toiminta-ajatus Liikuntapaikkaosasto on huolehtinut liikuntapaikkojen harjoitus- ja kilpailukuntoon saattamisesta. Tavoitteena on, että liikuntapaikat ovat kuntalaisten ja seurojen käytössä ympäri vuoden, sääolosuhteet huomioiden. Tavoitteiden toteutuminen Talvi oli runsasluminen. Hiihtoladut ja jääalueet onnistuttiin pitämään hyvässä kunnossa koko talven ajan. Vähänkyrön Saarenpään ulkoilualue/ hiihtokeskus oli aktiivisessa käytössä. Öjbergetin talviurheilukeskus on pitkään auki (100 pv.). Jääladut tehtiin sekä pohjoiselle että eteläiselle kaupunginselälle. Kesällä edustuskentät Hietalahden jalkapallostadionin, Kaarlen kentän ja Raviradan nurmi olivat hyvässä kunnossa. Uimarannat hoidettiin kesätyöntekijöiden ja oman väen voimin. Yleisurheilun Kalevan kisat järjestettiin heinäkuun lopussa uudella peruskorjatulla Kaarlen kentällä. Kisat onnistuivat hyvin ja katselijoita oli lähes Kyrölän pesäpallokentän tekonurmipäällyste valmistui kesäkuun alussa. Öjbergetin 3 km latupohjan ja Nysvedbergetin (500m) valaistus uusittiin.

129 123 Tavoitteet vuodelle Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Liikuntapaikat pidetään kunnossa siten, että ne ovat turvallisesti kuntalaisten ja seurojen käytettävissä olemassa olevien resurssien puitteissa. Liikuntapaikkojen pitkän aikavälin perusparannusohjelma on laadittu. Asiakaspalautteet Kuntoarviot Kaarlen kentän peruskorjaus toteutettu. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöriskit Talouden toteutuminen Liikuntapaikkaosaston keski-ikä on varsin korkea, lähemmäksi 50 vuotta. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Uusien nuorien koulutettujen liikuntapaikkahoitajien palkkaamista eläkkeelle lähtevien tilalle. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot NUORISO-OSASTO Toiminta-ajatus Nuoriso-osaston toiminnan tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja kehitystä. Ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja edistää nuorten osallistumista omien tavoitteiden toteuttamisessa sekä yhteiskuntaan kasvamisessa. Tavoitteiden toteutuminen Vaasalaiset nuoret käyttivät aktiivisesti nuoriso-osaston palveluita ja toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, joka omalta osaltaan edistää nuorisotakuun toteutumista Vaasassa. Nuorten pitkään toivoma nuorisokahvila avattiin keskustan nuorisotila Kultsan II kerrokseen Kahvila toimii Walkers -periaatteella. Nuoriso-osaston musiikkikerho Rokkikoulu täytti toukokuussa kymmenen vuotta. Kerhon juhlavuotta juhlistettiin tuottamalla nuorisomusikaali yhteistyössä taiteen perusopetuksen kanssa, julkaisemalla Aloittelevan Rock-kitaristin käsikirja, järjestämällä perinteiset Rokkikoulun kevät- ja syysmatineat sekä pääjuhla kaupungintalolla. Nuoriso-osaston peruspalveluiden tuottamiseen saatiin lisäresursseja euron hankerahoituksella. Mm. Evald ja Hilda Nissin Säätiö on vuodesta 2005 tukenut nuoriso-osaston Ahaahanketta /vuosi. Lisäresurssien avulla pidettiin auki skeittihalli ma - la, tuotettiin osa kerhotoiminnasta sekä nuorisolain mukaiset monikulttuurisen nuorisotyön sekä nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Reimarin palvelut.

130 124 Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Nuorten sosiaalisten taitojen ja osallisuuden edistäminen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisy tarjoamalla nuorille ajanmukaisia matalankynnyksen harrastus- ja toimintamahdollisuuksia, tiloja ja ohjausta sekä erityisnuorisotyönpalveluita. -Nuorisotalot: - Kävijöiden määrä - Nuorisotalotyön laadun arviointi auditoimalla yhteistyössä Kokkola ja Seinäjoen nuorisopalvelujen kanssa. -Kävijöiden määrä: - skeittihallissa - tapahtumissa - kerhoissa, kursseilla - rokkikoulussa - leireillä, retkillä - Reimarissa: nuorten tieto- ja neuvontapalvelu, monikulttuurinen nuorisotyö - Etsivässä nuorisotyössä -Nuorisotaloissa käyntikertoja (lisäystä edelliseen vuoteen 7299), nuorisotalot olivat auki ka. 3-4 pv/vko. -Skettihalli oli auki ma - la, käyntikertoja noin Nuorisotapahtumissa kävijöitä 3864 (kasvua edelliseen vuoteen 1534). Ta pahtumia järjestettiin ka. 1/kk. -Kerhoissa, (mm. iltapäivä-, kulttuuri-, monikulttuuristen nuorten-, +18-vuotiden kerhot), kursseilla, retkillä ja leireil lä nuoria yhteensä Rokkikoulussa 100 oppilasta ja pitkät jonotusajat, yhteistyösopimus Lontoo laisen kansainvälisen musiikkioppilaitoksen kanssa ainoana Suomessa. -Reimarin palvelupisteessä kävijöitä 1526 ja Reimarin internetsivuilla käyn tejä , joista vars.palv. käyttäjiä Monikulttuuriseen nuorisotyöhön sisältyi yksilöohjausta (295 nuorta) sekä erillisiä ja integroituja tapahtumia, kerhoja (400 nuorta). -Nuorisovaltuusto kokoontui 11 kertaa, toimintakausi , kuusi lautakuntapaikkaa puhe- ja läs näolo-oikeudella, edustus kahdessa aluetoimikunnassa sekä eri asiantunti jatyöryhmissä. -Etsivässä nuorisotyössä asiakkaita yhteensä 280 ja jonossa etsivää työparia 1 nuorisoosasto, 1 Jupiter, 1 Föregångarna. Asiakkuuden kesto vaihteli 2:sta päi västä vuoteen. -Yhteistyöhankkeet: -VAO:n uusien oppilaiden ryhmäyttämnen. -JOPO: ssa 1 nuoriso-ohjaaja -Perhekeskuspalvelujen koordinointi ja nuorille suunnattujen palveluiden tuottaminen. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöriskit ja toimintariskit: Nuorten lisääntynyt pahoinvointi, aggressiivisesti käyttäytyvien nuorten määrän kasvu ja henkilöstösupistukset, joka lisäsi henkilöstön yksin työskentelyn määrää lisäsivät asiakkaisiin ja henkilöön kohdistuvia toistuvia turvallisuusuhkia. Tavoitteena vähintään kaksi ammattitaitoista nuorisoohjaajaa / nuorisotalo. Henkilöstön turvallisuuskoulutus ja uhkaavien väkivaltatilanteiden kohtaamisen toimintaohjeet sekä vartijoiden palkkaaminen nuorisotaloille pidempi aikaisissa väkivallan uhkatilanteissa. Henkilöstön kirjaamien väkivallan uhkatilanteiden määrä ja yhteydenotot poliisiin ja muihin viranomaisiin.

131 125 Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate MUSEOLAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt POHJANMAAN MUSEO Toiminta-ajatus Pohjanmaan museon talousarvioesityksessä vuodelle museon toiminta-ajatukseksi on määritelty tallentaa, tutkia ja vaalia Vaasan kaupungin ja Pohjanmaan alueen aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä sekä muinaismuistoja, rakennettua kulttuuriympäristöä ja luontoa. Pohjanmaan museo toimii maakunta- ja aluetaidemuseona sekä vastaa Museoviraston kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti rakennettuun kulttuuriperintöön sekä arkeologiaan liittyvistä viranomaistehtävistä alueellaan. Pohjanmaan museoon kuuluu Terranova Merenkurkun luontokeskus, jota ylläpidetään yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Tavoitteiden toteutuminen Museon toiminnalle asetetut keskeiset tavoitteet on pääosin saavutettu. Pohjanmaan museon toiminta painottui museon laajojen kokoelmien hallintaan ja hoitoon. Museo käynnisti tavoitteenasettelunsa mukaisesti kokoelmapoliittisen ohjelman laatimisen. Museo asetti tavoitteekseen kokoelmien säilytystiloja sekä näyttely- ja työskentelytiloja koskevan tarveselvityksen laatimisen. Kokoelmien säilytystilojen tarveselvitys laadittiin yhteistyössä Tikanojan taidekodin ja Kuntsin modernin taiteen museon kanssa. Museo järjesti toimintavuoden aikana 16 näyttelyä, yhden suunniteltua enemmän. Museossa kävi vuoden aikana yhteensä henkilöä. Kävijämäärä alittaa asetetun tavoitteen, joka oli Alitus johtunee osaltaan kävijätilastoinnin täsmentämisestä. Museon näyttelyt eivät kuitenkaan houkutelleet kävijöitä odotetulla tavalla. Näyttelyihin liittyviä opastuksia ja työpajoja järjestettiin 261 kertaa. Muita tapahtumakertoja oli 136.

132 126 Maakuntamuseo- ja aluetaidemuseostatukseen liittyvät neuvonta- ja muut palvelut toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Museo laati 5 julkaisua ja teki 6 laajamittaista rakennusperintöön ja arkeologiaan liittyvää inventointia. Viranomaislausuntoja annettiin 145 kpl. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Museoesineiden asianmukainen - valmistunut säilyttäminen, hoito ja tutkimus - käynnistetty Kokoelmien säilytystilan tarveselvitys. Kokoelmapoliittisen ohjelman laatiminen. Tutkimusstrategian määrittely, tutkimustoiminnan kehittäminen. Kokoelmien digitaalinen luettelointi. Kulttuurihistoriallisten kokoelmien eri esineryhmien inventointi ja kunnostaminen. - ei käynnistetty - digitoitu esinettä, 320 taideteosta, valokuvaa ja 602 luonnontieteellistä näytettä, yht objektia - käynnistetty - konservoitu 54 esinettä ja 197 taideteosta - lainattu kokoelmista 49 taideteosta ja 6 esinettä Toteutunut osittain. Näyttelyiden kävijämäärä alittanut tavoitteen. Näyttelytoiminnassa välitetään monipuolisesti kulttuurihistoriaan, taiteeseen ja luontoon liittyvää tietoa sekä elämyksiä. Terranova Merenkurkun luontokeskus: Vaasan kaupungin ja Metsähallituksen kehitetään luonto- ja tie- välinen yhteistyöhanke. dekeskukseksi. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöstön vähäisyys - Riski ei toteutunut Kokoelmien hoitoon liittyvät ongelmat - kokoelmapoliittisen ohjelman laatiminen - kokoelmien säilytystilojen tilatarveselvitys Valmistelu käynnistetty. Toimenpiteet toteutettu/ käynnistetty. Riski toteutunut osittain. Näyttelytoiminnan ongelmat - Tilatarveselvitystä ei ole laadittu. Riski ei ole toteutunut. Talouden toteutuminen Pohjanmaan museon talouden toteuma osoittaa :n ylijäämää verrattuna muutettuun talousarvioon. Menojen alitus johtuu henkilöstökuluissa toteutuneista säästöistä, yleisen säästövelvoitteen ( ) ylittymisestä sekä hanketoiminnan kulujen siirtymisestä vuodelle 2014 (vaikutus n , vastaava määrä ulkoista rahoitusta siirretty vuodelle 2014). Tuottojen alittuminen johtuu pääosin vuonna 2014 käytettäviksi siirretyistä ulkopuolisista avustuksista. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate

133 TIKANOJAN TAIDEKOTI JA KUNTSIN MODERNIN TAITEEN MUSEO Toiminta-ajatus Tikanojan taidekoti ja Kuntsin modernin taiteen museo ovat ammatillisesti hoidettuja taidemuseoita, joiden toiminta painottuu vaihtuviin näyttelyihin, Tikanojan lahjoituskokoelman ja Kuntsille talletettujen Kuntsin ja Swanlungin taidekokoelmien esittelyyn. Tikanojan taidekodin näyttelyt painottuvat tyyli- ja taidehistoriallisiin teemanäyttelyihin ja Kuntsin modernin taiteen museo esittelee näyttelyissään nyky- ja modernia taidetta. Museoille tärkeä pedagoginen toiminta ja yleisötyö ovat toiminnan keskiössä ja tavoitteena on syventää taiteen ja katsojan kohtaamista. Näyttelytoiminnan ohella museoiden toimintaan kuuluvat tutkimus- ja julkaisutoiminta sekä yleisölle suunnatut oheistapahtumat. Museoiden toiminnan tavoitteena on esitellä kuvataidetta ja siihen liittyvää kulttuuriperintöä yleisölle elämysten tuottamiseksi ja tiedon lisäämiseksi. Tavoitteiden toteutuminen Hallintokunta toteutti onnistuneesti toimintasuunnitelmansa mukaiset 8 taidenäyttelyä ja tavoitti vuoden aikana myös uusia kävijäryhmiä. Osana pedagogista toimintaa näyttelyiden saavutettavuutta lisättiin viemällä sisältöjä myös hoitokoteihin vanhusten ulottuville (Museo matkalaukussa - hanke) ja tuottamalla näyttelyaineistoja kolmella kielellä (su, ru, en) myös matkailijoiden tarpeet huomioiden. Taidekokoelmien tunnettuutta lisättiin julkaisemalla niihin liittyvää tutkimusta sekä osallistamalla yleisöä näyttelyn suunnittelussa. Uusia yhteistyökumppaneita löydettiin näyttelyhankkeiden kautta ja lisäksi valtakunnallista vakiintunutta yhteistyötä jatkettiin Ateneumin taidemuseon kanssa. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma 1) museot viestivät toiminnastaan valtakunnallisella tasolla 2) museoiden näyttely-, kokoelma-, julkaisu- ja pedagoginen toiminta sekä oheistapahtumat ovat vaikuttavia, tasokkaita ja valtakunnallisesti näkyviä 3) museot etsivät uusia työllistämisen muotoja rekrytoimalla tarvittavaa työvoimaa uusien kanavien kautta 1) museot lisäävät yhteistyöhankkeiden määrää näyttelytoiminnassaan 2) museot laativat toimintaansa ohjaavia dokumentteja 3) museot osallistuvat valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin, 1) - medianäkyvyys: osumaa sähköisessä mediassa (250), osumaa painetussa mediassa (300), valtakunnallista /kansainvälistä mediaosumaa (10) 2) - näyttelyiden lkm - näyttelyiden kävijämääräkasvu (+3-5 %) - näyttelyiden sisäinen arviointi (k/e) - kokoelmasta lainattujen teosten lkm (20), kokoelmalainojen vaikuttavuuden arviointi (kävijämät, yhteistyötahojen lkm) - julkaisut (2) - opastusten lkm (250) - työpajojen lkm (50) - oheistapahtumat lkm (20), joista yhteistyöhankkeita 50 % 3) uusien rekrytointikanavien löytäminen (2) 1) - yhteistyöhankkeiden osuuden kasvu näyttelytoiminnassa (k/e) - uusien valtakunnallisen tason yhteistyökumppaneiden löytäminen 2) - näyttelystrategian laatiminen (k/e) - kokoelmapoliittisen ohjelman laatiminen (k/e) 1) sähköisessä mediassa (323) painetussa mediassa (640) valtakunnallista/kv mediassa (31) 2) - näyttelyiden lkm (8) - näyttelyiden kävijämäärä (- 12,6 %) - näyttelyiden sis. arviointi (kyllä) - lainattujen teosten määrä (9) kävijämäärä ( ) ja yhteistyötahot (5) - julkaisut (2) - opastuksia (312 krt) - työpajoja (78) - oheistapahtumia (31 krt) 3) löydetty rekrytointikanavia (2) (korkeakouluharjoittelijat ja palkkatuetut työntekijät) 1) - yhteistyöhankkeiden kasvu (kyllä) - uusien yhteistyökumppaneiden löytäminen (museot, taiteilijat ja yksityiset lainaajat) (43) 2) - näyttelystrategia (ei) - kokoelmapoliittinen ohjelma

134 128 ovat valtakunnallisella tasolla tavoiteltu yhteistyökumppani ja toimivat alueellaan esikuvana 4) museoiden palvelut tuotetaan molemmilla kotimaisilla kielillä sekä tarpeen mukaan muilla kielillä 1) museot ylläpitävät laadukkaita opaspalveluita ja keräävät kävijäpalautetta sekä laativat saavutettavuus- ja esteettömyyskartoituksen 2) kokoelmateoksia konservoidaan suunnitelmallisesti 3) museot kehittävät toimintamallejaan sekä prosessejaan Sisäisen valvonnan tavoitteet Museoitten yhteisen kokoelmakeskuksen perustaminen Henkilökunnan kouluttautuminen ja tehtävänkuvausten ajantasaistaminen 2.3. Talouden toteutuminen - taidekokoelmien säilytystilojen tarveselvitys (k/e) 3) - hankkeiden lkm - toteutetaan alueellisesti merkittävä pilottihanke 4) sisäinen arviointi 1) - museon avoinna oloaikana asiakkaiden käytössä on keskusteluopas (k/e) - oppaiden perehdyttämisaineistot laaditaan jokaiselle näyttelylle (k/e) - asiakaspalautejärjestelmän luominen (k/e) - saavutettavuus- ja esteettömyyskartoituksen laatiminen (k/e) 2) konservoidut teokset lkm (10) 3) museoiden toiminnan ydinprosessit kuvataan (k/e) (k/e) koulutusmäärärahaosuuden kasvu (k/e) tehtävänkuvaukset (k/e) (ei) - taidekokoelmien säilytystilojen tarveselvitys (kyllä) 3) hankkeita (2), jotka jatkuvat v (Seinätön museo, Saavutettavuuskartoitus) 4) sisäinen arviointi (kyllä) 1) avoinna oloaikana paikalla keskusteluopas (kyllä) - oppaiden perehdyttämisaineistot (kyllä) - asiakaspalautejärjestelmä osassa näyttelyistä (kyllä) - saavutettavuus- ja esteettömyyskartoitus (ei) 2) - konservoituja teoksia (18) 3) - museoiden toiminnan ydinprosessit kuvataan (kyllä) (ei) - koulutukseen käytetyt määrärahat kasvaneet (kyllä) - vakituisen henkilökunnan tehtävänkuvaukset (kyllä) Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Toimintamenot olivat yhteensä , joista henkilöstökulujen osuus oli 51,6 %, kiinteistökulujen 19,5 % ja yleisten toimintakulujen 28,9 %. Museo ei kartuttanut kokoelmiaan omin varoin vuonna. Toimintatulot alittivat budjetoidun 7,3 %, mutta tulojen toteutuma kasvoi edellisestä vuodesta 6,8 %. Museoiden tulojen alitus tasapainotettiin kustannussäästöillä. KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Alueellisen, paikallisen ja valtakunnallisen yhteistyön kehittäminen kulttuuri- ja kirjasto-sektorilla yhteisen tekemisen ilon löytäminen fyysisiä ja virtuaalisia rajoja ylittämällä.

135 129 Toimintamenot ja tulot Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 120 Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt HALLINTO- JA TALOUSPALVELUYKSIKKÖ Toiminta-ajatus Tulosalue tuottaa hallinnon ja talouden tukipalveluita kulttuurikeskukselle ja kaupungin-kirjastolle. Hallinto- ja talouspalvelut sisältävät myös kirjaston virastomestaripalvelut ja kiinteistöihin liittyvät hallinnolliset tehtävät. IT-toiminnot on siirretty kaupunginkirjaston alaisuuteen. Tavoitteiden toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja sisäisen valvonnan tavoitteet Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Koulutettu, työhönsä sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta Koulutuspäivien ja osallistujien määrä Lukumäärät sisältyvät kirjaston lukuihin. Toimiva talousseuranta Kyllä / ei Jatkuva talousseuranta on toimiva. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Riittävän ammattitaidon varmistaminen Henkilökuntaa on osallistunut aktiivisesti erilaisiin sisäisiin ja ulkoisiin koulutuksiin ja seminaareihin. Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Toimintamenoissa säästöä syntyi , pääasiassa henkilöstöjärjestelyjen avulla.

136 KULTTUURIKESKUS Toiminta-ajatus Kulttuurikeskuksen tehtävänä on vastata yleisen kulttuuritoiminnan kehittämisestä, toteuttamisesta ja koordinoinnista, toteuttaa osaltaan laissa säädettyjä kunnan kulttuuritoiminnan tehtäviä luomalla edellytyksiä monimuotoiselle kulttuurityölle sekä edistämällä monipuolista kulttuuritarjontaa. Tarkoituksena on luoda yhdessä kaupunkilaisten ja kulttuuritoimijoiden kanssa elinikäinen kulttuurisuhde jokaiselle vaasalaiselle sekä korostaa kulttuuripalveluiden merkitystä osana ihmisen arkea ja hyvinvointia. Tavoitteiden toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ja sisäisen valvonnan tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti suunnitelmien mukaisesti. Avustuksia jaettiin 25 kpl ( ), lisäksi jaettiin itsenäisyyspäivän juhlassa vuoden Kulttuuripalkinto (2 000 ) sekä Nuori kulttuuritekijä -stipendi (1 000 ). Myöntöprosentti hakemusmäärään nähden oli 38,5 % ja haettuun summaan nähden 21,6 %. Vaasan XXI Kuorofestivaalille osallistui 68 kuoroa ja lauluyhtyettä, joista kahdeksan pääartisteja; n esiintyjää ja yleisöä n Ulkomailta kuoroja osallistui viidestä eri maasta yhteensä kahdeksan. Taiteiden yö on saavuttanut vuosien saatossa suuren suosion vaasalaisten ja lähialueiden asukkaiden keskuudessa. Tapahtuman käyntimäärä vuonna oli noin eli kävijöitä oli n Uutena, kiinnostavana ja yleisöä paljon keränneenä alueena toimi Kulttuurikasarmi. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Kasarmi 13 toiminnan kehittäminen Vuokralaisten (kulttuuritoimijoiden) Tilat ovat täynnä ja vuokrattu kulttuuritoimijoille. määrä rakennuksessa Ulkopuoliset rahoituslähteet Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Talouden toteutuminen Saatujen ulkopuolisten avustusten määrä Riittävän ammattitaidon varmistaminen Kasarmi 13 ja sen toimijat ovat olleet merkittävä osa Kulttuurikasarmi-hanketta ja alueen toimintaa jatkokehitettäessä. Ulkopuolista rahoitusta saatu Henkilökuntaa on osallistunut aktiivisesti erilaisiin sisäisiin että ulkoisiin koulutuksiin ja seminaareihin. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Toimintamenoissa säästettiin Toimintatuloja oli budjetoitua vähemmän. Kult- Tour -lehden toteutuneet toimintatulot ja -menot olivat n. 25 % budjetoitua pienemmät. Ulkopuolista

137 131 rahoitusta on saatu avustuksina sekä Pohjanmaan liiton myöntämään EAKRhankkeeseen tälle vuodelle (Kulttuurikasarmi, , yhteensä ). 372 KIRJASTOTOIMI Toiminta-ajatus Verkostoitunut kirjasto mahdollistaa pääsyn tiedon ja elämysten äärelle. Kirjasto ottaa toiminnassaan huomioon alueelliset tarpeet ja tukee kansalaisten sivistyksellisiä ja kielellisiä oikeuksia. Kaupunginkirjaston visiona on olla vastustamaton sivistyksen ja elämysten keskus sekä kohtaamispaikka näköalapaikka, jonne kaipaa takaisin. Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Koulukirjastoyhteistyön edelleen kehittäminen: kirjaston monipuolinen käyttö osana koulutyötä Tiedonhakuopetus ja kirjavinkkaus, kpl ja oppilaita Opastus 84 kertaa, 1804 osallistujaa. Vinkkaus172 kertaa, 3962 osallistujaa. Lainauskäyntejä 742, osallistujaa. Yhteistyö Vasa Övningsskolanin kanssa Terranova-yhteistyö Vastustamaton sivistyksen ja elämysten keskus sekä kohtaamispaikka Kirjaston verkkopalveluiden kehittäminen E-aineiston käyttö Fyysisten palveluiden saavutettavuus: kalustus Palveluprosessien kehittäminen asiakaskyselyn pohjalta Henkilöstön täydennyskoulutus: sisältöjen avaus ja markkinointi Aineiston luettelointi ja kirjastopalveluiden käyttöönotto Yhteistyöprojektin kehittäminen Järjestettyjen tapahtumien määrä; osallistujat/tapahtumat Tarjotut vinkit, artikkelit kpl Käyttö/lainat Saatu palaute Saatu palaute Koulutuspäivien ja osallistujien määrä Luettelointi on lukion osalta valmis, peruskoulun puolella luettelointi on vielä kesken. Opettajille on pidetty koulutukset ja lainauspiste toimii. Terranova-projekti odottaa rahoituspäätöstä. 435 tapahtumaa (sisältää luokan lainauskäynnit, ilman 389) ja osallistujaa (sisältää luokan lainauskäynnit, ilman 7886) Fi: 221 vinkkiä, 69 artikkelia (sisältää kaikki artikkelit esim. tapahtumiin liittyvät artikkelit) SV: 103 vinkkiä, 84 artikkelia (sisältää kaikki artikkelit, esim. tapahtumiin liittyvät artikkelit) FinElib-aineistot: Naxos Music Library: E-lehdet: 3138 (Express, Pressdisplay) E-kirjat: 2938 (Ellibs 601, Elib 2337) Asiakaspalvelutilamuutosten suunnittelu etenee, rahoituspäätöksiä odotetaan. Aineiston löydettävyyden edistäminen mm. Palvelujen muotoilu hankkeessa keväällä koulutuspäivää, 183 osallistujaa.

138 132 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Talouden toteutuminen Riittävän ammattitaidon varmistaminen Alkuperäinen talousarvio Henkilökuntaa on osallistunut aktiivisesti erilaisiin sisäisiin että ulkoisiin koulutuksiin ja seminaareihin. Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 95 Toimintamenoista säästettiin , pääasiassa henkilöstömenoista erilaisten järjestelyjen kautta. Kaupunginkirjaston toimintamenoista noin 56 % oli henkilöstömenoja. Toimintatuloja saatiin noin budjetoitua enemmän. Toimintatuloista 49 % oli erilaisia avustuksia, mm. OKM:n myöntämää maakuntakirjastoavustusta ( ) ja kirjastotoimen kehittämishankkeisiin tarkoitettuja avustuksia ( ). TEATTERI- JA ORKESTERILAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 65 Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Toiminta-ajatus Vaasan kaupunginorkesteri tuottaa taiteellisesti korkeatasoisia ja monipuolisia musiikkielämyksiä ja luo yhtenä keskeisenä kulttuurilaitoksena osaltaan kuvaa Vaasasta vetovoimaisena ja merkittävänä kulttuurikaupunkina. Orkesterin toimintaa ohjaa työ taidelaitoksena. Tavoitteiden toteutuminen Kaupunginorkesterilla on ollut vuoden aikana monipuolista ja korkeatasoista konserttitoimintaa sekä yhteistyöprojekteja: - sinfonia-, viihde-, koululais- ja vanhainkotikonsertit

139 133 - yhteistyö Seinäjoen kaupunginorkesterin, alueen musiikkiopistojen, Vaasan kaupunginteatterin ja Vaasan Oopperasäätiön kanssa - esiintymiset Korsholman ja Ilmajoen Musiikkijuhlilla - kamarimusiikkitoiminta - tilausesiintymiset Taloudellinen tilanne on määritellyt toiminnan laajuuden. Toiminnan laajuuteen ovat osaltaan vaikuttaneet myös ulkopuoliset avustukset, yhteensä Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Monipuolinen ja korkeatasoinen Esiintymisten määrä 89 esiintymistä konserttitoiminta Kuulijamäärä kuulijaa Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Talouden suunnittelu ja seuranta Talousraportit ja seuranta Toimintatuotot toteutuneet 169,7 % ja toimintakulut 106,3 % 2.3. Talouden toteutuminen Vuoden toteuma sisältää ulkopuolisin varoin toteutetun Muun erityiskatteisen toiminnan, jossa toimintamenot olivat ja toimintatuotot Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot VAASAN KAUPUNGINTEATTERI Toiminta-ajatus Vaasan kaupunginteatteri tuottaa taiteellisesti korkeatasoisia ja monipuolisia teatteriesityksiä ja luo yhtenä keskeisenä kulttuurilaitoksena osaltaan kuvaa Vaasasta vetovoimaisena ja merkittävänä kulttuurikaupunkina. Teatterin toimintaa ohjaa työ taidelaitoksena. Tavoitteiden toteutuminen Vaasan kaupunginteatterin vuoden toimintakatetavoite oli ja toteuma oli (sisältäen säästövelvoitteen n ). Tilikauden ylijäämä on Kumulatiivinen ylijäämä vuosina on yhteensä Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Tavoitteena on tuottaa taiteellisesti korkeatasoisia ja monipuolisia teatteriesityksiä ja luoda Ensi-iltojen määrä. Tavoitteena ensi-iltaa 6 (päänäyttämöllä 4, pienellä näyttämöllä 2). 6 Ensi-iltaa (4 päänäyttämöllä Iloinen leski, Oliver!, Pohjanmaa, Vadelmavenepakolainen;

140 134 yhtenä keskeisenä kulttuurilaitoksena osaltaan kuvaa Vaasasta vetovoimaisena ja merkittävänä kulttuurikaupunkina. 2 pienellä Kenttä, Ammu Appelsiini). Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Näyttämänostimien toimintavarmuuden parantaminen. Näyttelijäkiinnitysten hallittu lisääminen. Talouden toteutuminen Näytösten määrä. Tavoitteena 238 näytöstä. Kävijämäärä. Tavoite katsojaa. Nostinprojektin seuranta. Näyttelijäkiinnitykset. Omat näytökset 208, vierailunäytökset 34, eli yhteensä 242 näytöstä katsojaa (kokonaiskatsojamäärä katsojaa.) Näyttämönostinprojekti saatettu päätökseen hyvin tuloksin. Näyttelijäkiinnityksissä painotus siirtynyt vierailijoihin. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 51 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot RAKENNUSVALVONTA Toiminta-ajatus Rakennusvalvonta palvelee kaupunkilaisia ja huolehtii yleisen edun huomioon ottamisesta sekä käsittelee rakentamiseen tarvittavat luvat, suorittaa lupiin liittyvät tarkastukset ja antaa ohjeita rakentajille. Toimisto tukee teknistä tointa edistämällä, opastamalla ja valvomalla laadukkaan rakennuskannan ja viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä. Tavoitteiden toteutuminen Rakennusvalvontapalvelujen tarve on sidoksissa rakennustuotannon, uudis- ja korjausrakentamisen määrään ja siten edelleen vallitsevaan taloustilanteeseen. Lupahakemuksia jätettiin vireille 943

141 135 kpl (v. 2012, 853 kpl). Lupia myönnettiin lupia 862 kpl ja kerrosalaneliöitä m 2 (v oli 859 kpl ja m 2 ). Asuinrakentaminen oli vilkasta v.. Uusia asuinkerrostaloja rakennettiin 10 kpl, rivitaloja 12 kpl ja omakotitaloja 114 kpl. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Ennakoiva laadunohjaus osaksi viranomaistoimintaa Asiakaspalautteet Keskiarvo > 4,15 (asteikko 1-5) Palautteita 36 kpl Keskiarvo 4,34 Henkilöstön osaamisen ja muutosvalmiuden Jatko- ja täydennyskoulutuspäi- Koulutuspäivät 2,5 pv/hlö kasvattaminen vien lukumäärä Tasapainoinen talous Omarahoitteisuusosuus kolmen vuoden keskiarvona on %. Omarahoitteisuusosuus kolmen vuoden keskiarvona on 98,02 % (2011: 96,9 %, 2012: 98,6 %, : 98,57 %) Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Rakennusvalvonnassa aloitettiin syyskuussa 2011 yhdessä Tekesin ja Sitran kanssa toiminnan kehittämishanke Rakennusten energiatehokkuus ennakoiva laadunohjaus osaksi rakennusvalvontaa. Projekti toteutetaan ajalla Projektin menot ovat etupainotteisia ja siitä johtuu määrärahaylitys. Tulotilitykset on tehty vasta asti. Lisäksi menoihin on lisätty varhaiseläkemaksut, jotka rakennusvalvonnan osalta ovat Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset YMPÄRISTÖTOIMI Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksena on edistää elinympäristön terveellisyyttä ja viihtyisyyttä sekä luonnon ekologista monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä. Toimialaan kuuluvat ympäristönsuojelu- ja terveysvalvonta, eläinlääkintähuolto sekä ympäristölaboratorio. Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset YMPÄRISTÖNSUOJELU Toiminta-ajatus Ympäristönsuojelu huolehtii kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelutehtävistä kuten ympäristönsuojelu-, jäte- ja vesilain mukaisista tehtävistä.

142 136 Tavoitteiden toteutuminen Yksikkö tekee päätöksiä lupa- ja ilmoitusasioissa, tekee tarkastuksia sekä antaa neuvontaa ja opastusta ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman mukaisesti. Ilmanlaadun seurantaa jatkettiin yhdessä toiminnanharjoittajien kanssa. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Tehdään ympäristöraportti 2012 Raportin valmistuminen Raportti valmis Ilmastostrategia ja toimintaohjelma valmistuu Ilmastostrategian ja toimintaohjelman valmistuminen Ilmastostrategia integroitiin kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelmaan, Valvonta toteutetaan ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman mukaisesti joka valmistuu vuonna 2014 Toteutumisaste Toteutumisaste 90 % Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöstön ja muiden resurssien ylläpitäminen siten, että ne riittävät yksikön vastuulla olevien tehtävien suorittamiseen Arvioidaan sisäisen valvonnan toteutuminen ja tehdään suunnitelma vuodelle 2014 Talouden toteutuminen Arviointikriteeri/mittari Osallistutaan teknisen toimen ennakoivan henkilöstösuunnittelun projektiin Tavoitteen toteutuma Projekti toteutettiin suunnitelman mukaan Arviointi ja suunnitelma valmistuivat Alkuperäinen talousarvio Arvioinnin ja suunnitelman valmistuminen Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate YMPÄRISTÖLABORATORIO Toiminta-ajatus Ympäristölaboratorio tuottaa analyysi-, näytteenotto- ja asiantuntijapalveluja, jotka liittyvät ympäristön tilan ja elintarvikkeiden turvallisuuden seurantaan sekä terveydensuojelu-velvoitteiden täyttämiseen. Tavoitteiden toteutuminen Tutkittujen näytteiden määrä oli 6062 kpl. Näytemäärä pieneni jonkin verran vuoden 2012 tasosta. Laboratorion kehittämissuunnitelman mukaisesti elintarvikkeisiin liittyvistä tutkimus- ja asiantuntijapalveluista luovuttiin lopullisesti maaliskuussa ja uutena palveluna käynnistettiin sisäilma- ja rakennusmateriaalitutkimukset. Käynnistäminen ja koulutus veivät aikaa joten toiminta päästiin aloittamaan vasta vuoden loppupuolella.

143 137 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Arvioidaan sisäisen valvonnan toteutuminen ja tehdään suunnitelma vuodelle 2014 Laboratorion kemikaalien, kaasujen, ilmastoinnin ja paloturvallisuuden hallinta Talouden toteutuminen Arviointikriteeri/mittari Arvioinnin ja suunnitelman valmistuminen Valmiussuunnitelmaa ylläpidetään ja kehitetään Tavoitteen toteutuma Arviointi ja suunnitelma valmistuivat Valmiussuunnitelma ajan tasalla Toimintakate ylittyi eurolla. Tulot toteutuivat suunnitelmien mukaan. Palvelusopimuksen mukainen tilausten arvo toteutui. Uutena työnä laboratorio osallistui Tuovilanjoen ja Sulvanjoen alaosan tulvasuojeluhankkeeseen tarkkailusuunnitelman mukaan. Toimintamenot ylittyivät n eurolla. Ylitys johtuu ylimääräisistä henkilöstökuluista (uudelleensijoitus ja määräaikainen projektipäällikkö) sekä laitteiden huolto- ja kunnossapitokustannuksista. Huoltoja jouduttiin tekemään tavallista enemmän väistötiloista siirtymisen vuoksi. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot TERVEYSVALVONTA YHTEISTOIMINTA-ALUE Toiminta-ajatus Terveysvalvonta vastaa terveydensuojelu-, elintarvike-, tuoteturva-, tupakka- ja kemikaalilaissa kunnalle säädetyistä tehtävistä Vaasan ja Laihian muodostamalla yhteistoiminta-alueella. Tavoitteiden toteutuminen Toiminta perustuu vuosittain laadittavaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan, joka perustuu valtion asettamiin valvontatavoitteisiin. Suunnitelmasta toteutui 58 %, tavoitteena oli 75 %:n toteuma. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi tehtäviin kuuluu mm. ilmoitusten ja hakemusten käsittely, lausuntojen antaminen, valitusten käsittely, epidemioiden selvittäminen, asumisterveysasiat sekä asiakkaiden neuvonta ja ohjaus. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Valvonta toteutetaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvontasuunnitelman toteutumisaste Toteutumisaste 58 % Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöstön ja muiden resurssien ylläpitäminen siten, että ne riittävät yksikön vastuulla olevien tehtävien suorittamiseen Arvioidaan sisäisen valvonnan toteutuminen ja tehdään Arviointikriteeri/mittari Osallistutaan teknisen toimen ennakoivan henkilöstösuunnittelun projektiin Arvioinnin ja suunnitelman valmistuminen Tavoitteen toteutuma Projekti toteutettiin suunnitelman mukaan Arviointi ja suunnitelma valmistuivat

144 138 suunnitelma vuodelle 2014 Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO YHTEISTOIMINTA-ALUE Toiminta-ajatus Eläinlääkintähuolto vastaa peruseläinlääkäripalveluiden ympärivuorokautisesta saatavuudesta. Päivystysaikana (klo 16-08) palvelut järjestetään Vaasan, Mustasaaren, Vöyrin ja Laihian muodostamalla päivystysalueella. Eläinlääkintähuolto vastaa myös eläinsuojelulain valvonnasta, ennaltaehkäisevästä eläinlääkintätyöstä, tarttuvien tautien vastustuksesta, kunnan velvollisuudesta huolehtia irrallaan tavattujen lemmikkieläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä. Tavoitteiden toteutuminen Vaasan toimipisteessä pieneläinkäyntien määrä oli 2224 ja hoidettuja potilaita oli Maatiloille ja talleille tehtiin 29 sairaskäyntiä. Eläinsuojelutarkastuskäyntejä tehtiin yksikössä 10 kpl, joista 6 epäilyyn perustunutta eläinsuojelukäyntiä ja muut ns. rutiinitarkastuksia eläinkauppoihin, hoitoloihin jne. Luonnonvaraisia loukkaantuneita eläimiä tarkastettiin tai lopetettiin vastaanotolla 45 kpl. Laihian toimipisteessä pieneläinpotilaita oli 1186 kpl, suureläinpotilaita oli 257 kpl ja eläinsuojelutarkastuskäyntejä oli 6 kpl, joista 1 kpl oli aluehallintoviraston määräämä. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Peruseläinlääkäripalveluiden saatavuus ympäri vuorokauden Poikkeamat Ei poikkeamia Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöstön ja muiden resurssien ylläpitäminen siten, että ne riittävät yksikön vastuulla olevien tehtävien suorittamiseen Arvioidaan sisäisen valvonnan toteutuminen ja tehdään suunnitelma vuodelle 2014 Arviointikriteeri/mittari Osallistutaan teknisen toimen ennakoivan henkilöstösuunnittelun projektiin Arvioinnin ja suunnitelman valmistuminen Tavoitteen toteutuma Projekti toteutettiin suunnitelman mukaan. Yksikön resursseja vahvistettiin valvontaeläinlääkärillä. Arviointi ja suunnitelma valmistuivat Talouden toteutuminen Toimintakulut ylittyivät eurolla. Ylitys johtuu päivystyskorvauksista, joita laskutettiin odotettua enemmän johtuen jälkikäteen maksetuista korvauksista vuosilta 2009, , sekä valvontaeläinlääkärin palkkakustannuksista. Tulot puolestaan ylittyivät eurolla, johtuen lisäänty-

145 139 neiden menojen vaikutuksesta yhteistoimintakorvauksiin ja valtion korvaamista valvontatehtävien kustannuksista, joita oli arvioitua enemmän. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate TEKNINEN LAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta huolehtii, mikäli ei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin yhdyskuntarakentamisen edellytyksistä, kuten maa- ja vesialueiden hallinnasta, hankinnasta ja luovutuksesta, paikkatieto- ja kiinteistöinsinöörin palveluista sekä asuntoasioista, yleisten alueiden, liikenteen, maa- ja vesirakenteiden sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, viheralueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä jätehuollon, vesihuollon ja joukkoliikenteen viranomaistehtävistä, keskitetyistä ruokapalveluista sekä keskitetyistä siivouspalveluista. Lisäksi tekninen lautakunta toimii tielautakuntana. Tavoitteiden toteutuminen Tulosalueet ovat omissa tilinpäätöksissään esittäneet painopistealueensa ja toteutumat. Lautakunnan yhteisiä painopistealueita vuonna olivat seuraavat: Muut tavoitteet Ydintoimintojen ja rakenteiden selkeyttäminen sekä toimintatapojen kehittäminen Toiminnan tehostaminen säästövelvoitteen saavuttamiseksi Uusien taloussuunnittelu-, henkilöstösuunnittelu- sekä kirjanpitojärjestelmien käyttöönotto Toimintojen yhteensovittaminen Vähänkyrön Teknisen toimen kanssa ja yhteistyön laajentaminen uudelle asiakaskunnalle Sisäisen valvonnan tavoite Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan raportoinnin kehittäminen Tavoitteen toteutuma Teknisen toimen organisaatiomuutostyö on kesken. Säästövelvoitteen saavuttaminen selviää tulosaluekohtaisista toteumista. Tekninen toimi pilotoi talousarvion laadinnassa uutta henkilöstösuunnittelumallia. Yhteistyössä Henkilöstöpalveluiden ja Talouspalveluiden kanssa testattiin ja kehitettiin Exreport johdon tietojärjestelmää. Tavoite toteutui. Kehitettiin ja otettiin käyttöön kaikilla tulosalueilla COSOviitekehykseen pohjautuvaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportointimalli yhteistyössä sisäisen tarkastuksen kanssa. Toimintamenot ja tulot Poikkeamat on selvitetty tulosaluekohtaisissa toimintakertomuksissa. Luvuissa ovat mukana sekä kehykseen sisältyvät että sen ulkopuoliset tulosyksiköt.

146 140 Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot YHTEISPALVELUT Toiminta-ajatus Yhteispalvelut kehittää ja koordinoi toimintoja teknisen toimen vision ja sitä tukevien strategioiden toteuttamiseksi sekä antaa laadukasta hallintopalvelua. Tavoitteiden toteutuminen Keskeisenä painopisteenä vuonna oli edelleen kaupunginvaltuuston päätöksen sekä kaupunginhallituksen päätöksen toimeenpanoon ja organisaatiomuutokseen liittyvä teknisen toimen hallinnon kehittäminen, järjestäminen ja ylläpito yhteistyössä tulosalueiden ja toimialajohtajan kanssa siten, että samanaikaisesti Yhteispalveluiden asema ja rooli täsmentyvät. Kaupunginhallitus käsitteli toimialajohtajamallin ja keskushallinnon tukipalveluiden kehittämistä , mikä vaikuttanee myös Yhteispalveluiden toimintaan organisaatiomuutostyön edetessä. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Ollaan mukana Teknisen toimen osalta uusien taloussuunnittelu- ja kirjanpitojärjestelmien käyttöönotossa sekä henkilöstösuunnittelujärjestelmän tarvemäärittelyssä, testauksessa ja käyttöönotossa. Keskitytään ydinprosesseihin. Nettomenon kasvu vuonna alle 3 %. Laaditaan osaamissuunnitelmat. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Asiakirjat on säilytettävä siten, että ne ovat turvassa tuhoutumiselta, vahingoittumiselta ja asiattomalta käytöltä. ArkL /831, 12. BSC - tuloskortti BSC - tuloskortti, tilinpäätös BSC - tuloskortti Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportointi Yhteispalvelut koordinoi HRjärjestelmän testaamista Tetossa ja raportoi kehittämiskohteista järjestelmäuudistuksen projektiryhmälle. Talouden järjestelmien kehitystyö kaupunkitasolla kesken. Nettomenon kasvu oli 6 %, mutta toimintakulujen kasvu vain 2,4 %. Nettomeno kasvoi, koska toimintatuotot laskivat 16,7 % sisäisen laskutuksen vähentyessä toimintaa kehitettäessä. Toteutettiin henkilöstötarpeiden ennakointiprojekti, jossa selvitettiin mm. teknisen toimen osaamistarpeita Päivitettiin riskienkartoitus, tehtiin sisäisen valvonnan ja sen toteutumisen arviointi vuonna sekä suunnitelma vuodelle 2014

147 141 Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 2 Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset KIINTEISTÖTOIMI Toiminta-ajatus Kiinteistötoimen toiminta-ajatuksena on luoda edellytykset toiminnallisesti ja yhdyskuntataloudellisesti kilpailukykyiselle kaupunkirakenteelle huolehtimalla kaupungin maapolitiikan ja asunto-olojen kehittämisestä, maa- ja vesialueiden hallinnasta, hankinnasta ja luovutuksesta, paikkatiedon hallinnan kehittämisestä ja kartastotehtävistä, kiinteistönmuodostus- ja mittaustehtävistä sekä kiinteistörekisterin pidosta. Kiinteistötoimi jakaantuu seuraaviin tulosyksiköihin: o Tonttipalvelut o Kiinteistö- ja mittauspalvelut o Paikkatietopalvelut o Asumispalvelut Tavoitteiden toteutuminen Valtuuston hyväksymää maapoliittista ohjelmaa on toteutettu maanhankinnan, tontinluovutuksen ja muun maapolitiikan osa-alueilla. Kaupunki omisti vuoden lopussa maa-alueita 5973 ha ja vesialueita 2084 ha. Kaupungin omistamiin alueisiin kohdistuvia maanvuokrasopimuksia oli vuoden lopussa 3660 kpl. Toimintavuonna uutta raakamaata hankittiin 75 ha. Erityyppisiä asuntotontteja oli haettavana 162 kpl, joista 132 omakotitontteja ja 30 rivi-, paritalo- tai kerrostalotontteja. Asuntokerrosalaa luovutettiin rakennettavaksi vuokraamalla tai myymällä yhteensä noin k-m². Kaavoitukseen liittyviä laajoja maankäyttö- ja muita sopimuksia tehtiin ennätysmäärä erityisesti keskustan ja Pohjois-Klemettilän alueella. Tuloja maakaupoista, maanvuokrista ja maankäyttösopimuksista kaupunki sai yhteensä noin 13 milj.. Asuntoasioissa työllistivät hoivakoti- ja muut erityisasumishankkeet sekä aktiivisesti edennyt hissiprojekti. Ympäristöministeriö hyväksyi Vaasan mukaan alueelliseen kehittämisohjelmaan, jossa Vaasan kohteena on Ristinummi. Tavoitteena on mm. rakentaa Ristinummen keskustaan vanhusten palveluasumisen yksikkö sekä edesauttaa hissien rakentamista. Hanke on poikkihallinnollinen, jossa kiinteistötoimen asumispalvelut -yksikkö on mukana. Paikkatietopalveluissa solmittiin sopimus Esri Kuntalisenssistä, joka takaa rajoittamattomat käyttöoikeudet Esrin ArcGIS-ohjelmistoon paitsi Vaasan kaupungin työntekijöille myös naapurikunnille. Vaasaan liittyneen Vähänkyrön alue ilmakuvattiin toukokuussa. Vaasan keskusta ja Vaskiluoto myös laserkeilattiin. Pohjakartan ja maastomallien tuotantoprosessin uudistamiseksi käynnistettiin projekti, jossa edellä mainituista kuvauksista saadut 3D-aineistot ovat ratkaisevassa asemassa.

148 142 Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitoksen johdosta ladattiin vuoden alussa Vähänkyrön alueella sijaitsevien kiinteistöjen muuttuneet kiinteistötunnukset valtakunnallisesta kiinteistötietojärjestelmästä (KTJ) kaupungin paikkatietojärjestelmään. Samanaikaisesti päivitettiin KTJ:stä asemakaavaalueiden ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen sijaintitiedot Vaasan alueella. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Maaomaisuuden taloudellinen ja tehokas käyttö Riittävä raakamaavaranto monipuolisen ja kohtuuhintaisen tonttitarjonnan turvaamiseksi Maapoliittinen päätöksenteko ja valmisteluvastuut selkeytetään. Maaomaisuuden tietojärjestelmiä parannetaan. Hankitaan raakamaata vähintään 100 ha Toimintasääntöä, toimenkuvia ja tietojärjestelmiä kehitetty. Hankittu 75 ha. Tehokas paikkatietojärjestelmä Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Talouden toteutuminen Laajennetaan paikkatietopalvelujen käyttäjäkuntaa Sisäisen delegoinnin ja vastuiden selkeyttäminen Käyntikerrat internetkarttapalveluissa v.2012 olivat kpl ja v kpl. Delegointia ja varahenkilöjärjestelmää kehitetty. Tulosalueen budjetoiduista menoista toteutui noin 89 % ja tuloista noin 117 %. Taloudellinen tulos on näin ollen erinomainen. Maanvuokratulot ylittivät budjettitavoitteen lähes (toteutunut 6,905 milj. ). Kiinteän omaisuuden myyntituotto jäi tavoitteesta noin , toteuman ollessa noin 3,37 milj.. Maankäyttösopimustulot ylittivät budjettitavoitteen lähes 1,5 milj. :lla toteuman ollessa noin 2,35 milj.. Mittauspalveluiden tulotavoitteet ylitettiin myös selvästi. Muiden tulosyksiköiden tulot toteutuivat lähes budjetoidusti. Toimintamenojen säästöistä yli koostui hissiavustuksista ja loput pääosin palveluiden ostoista sekä tonttipäällikölle budjetoiduista palkkamenoista, rekrytoinnin epäonnistuessa. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 208 Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset 2 1 3

149 KUNTATEKNIIKKA Toiminta-ajatus Kuntatekniikka huolehtii liikenteen, liikenneväylien, viheralueiden, metsien, yleisten alueiden ja venesatamien suunnittelusta, maaperätutkimuksista, rakennuttamisesta, rakentamisesta ja ylläpidon järjestämisestä. Lisäksi Kuntatekniikka toimii sekä jätehuollon että vesihuollon viranomaistehtävissä. Poliisipiirin päällikön alaisena toimiala huolehtii kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta. Toimialan tehtävänä on myös vuokrata katualueita rakentamistarkoitukseen ja myöntää kaivulupia. Kuntatekniikka jakaantuu seuraaviin yksiköihin: Liikennesuunnittelu Kunnallistekniikan suunnittelu Rakentaminen Alueiden ylläpito Viranomais- ja erillistehtävät Viheralueyksikkö Tavoitteiden toteutuminen Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Toteutetaan asemakaava-alueita km 10,9 km Telan päätösten mukaisesti Toteutetaan Telan hyväksymää km 1,6 km kohdeluetteloa Kuntovajeen päivitys, saneerataan katuja 1 km Sisäisen valvonnan tavoitteet Riskien kartoituksessa ilmennyt oleellinen riski on alueiden ylläpidossa määrärahojen riittävyys. Tavoitteena on priorisoida toimintoja. Talouden toteutuminen Kuntovajeen muutos M Kuntovajeen muutos +3,0 M ( 43,3 M, ,3 M ) Katusaneeraus 1,6 km /yksikkö <2012 Kuntatekniikan kehyksen sisäiset menot toteutuivat 93 % ja tulot 105 %. Kadunpitokustannukset /km /km 2012 Investointeihin käytettiin 12,0 M, joista uusinvestoinnit 7,6 M, saneeraukset 2,6 M ja muut 1,8 M. Katuomaisuuden arvo on 281 M. Kun huomioidaan rakenteen tekninen poisto 2 %, laskennallinen kuntovaje on 43,3 M. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset 8-8 Työllistetyt

150 VAASAN TEKNISET PALVELUT Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa Vaasan kaupungin omistaman ajoneuvo- ja työkonekaluston hankinnasta, hallinnasta ja vuokrauksesta, huollosta ja korjauksesta. Lisäksi tulosalueelle on annettu hoidettavakseen erityisryhmien oppilaskuljetus sekä varastotoiminta. Perusajatuksena on tuottaa asiantuntevaa ja hinnaltaan kilpailukykyistä sekä asiakkaan prosessia tukevaa korjaamo-, kuljetus- ja varastopalvelua. Tulosalue jakaantuu seuraaviin yksiköihin: keskuskorjaamo, kuljetustoimisto, keskusvarasto sekä hallinto. Tavoitteiden toteutuminen Valtuustoon nähden sitovana taloudellisena tavoitteena oli tasapainoinen talous. Vaasan Tekniset palvelut toimii ylivuotisessa netossa. Toiminta on omarahoitteista siten, että tulorahoituksella katetaan toimintamenot ja nettoinvestoinnit. Investointimäärärahalla hankittiin pyöräkuormaaja, kuorma-auto, kolme henkilöautoa, pakettiauto sekä työryhmävaunu. Toimintavuosi oli työllisyysasteeltaan hyvä. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Tyytyväinen asiakas Tyytyväisyysaste; tulosalueen ka vähintään Tyytyväisyysaste 4,4 (2012). 4,4 (asteikko 1 5) Motivoitunut henkilöstö Työyhteisökysely; tulosalueen ka > 3,5 Kysely toteutetaan viimeistään 04/2014 (kaup.jory ) Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Keskeytyksettömän toiminnan turvaaminen Rekrytointijärjestelmän kehittäminen ja yhdenmukaistaminen Tulosalueilla ei edelleenkään yhdenmukaiset säännökset. Talouden toteutuminen Valtuustoon nähden Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma sitovat tavoitteet Talous tasapainossa Tulos- ja rahoituslaskelma Vuosikate (* Tilikauden tulos (* Kalustoinvestoinnit (nettomeno) (* Rahoitusjäämä (kumulat ) (* Nettolaskelmat on esitetty sivulla 162. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot Menojen alittuminen johtui pääasiassa säästöistä henkilöstömenoissa. Säästöä syntyi myös kaluston korjauskustannuksissa, mikä toisaalta heijastuu keskuskorjaamon tuloihin. Tulojen alittumiseen vaikutti osaltaan myös se, että keskusvarasto oli toimintavuoden aikana käytännössä suljettuna puolisen vuotta. Tilauskanta jokaisessa tulosyksikössä oli kohtuullinen ja vuokrakaluston käyttöaste korkea. Taloudelliset tavoitteet toteutuivat. Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt 3-3

151 VAASAN SIIVOUSPALVELUT Toiminta-ajatus Vaasan Siivouspalvelut vastaa kaupungin kiinteistöjen ja toimitilojen siivouksesta tuottaen siivousja oheispalveluja omana työnä ja ostopalveluna eri hallintokunnille sekä vähäisessä määrin myös yksityisille. Tavoitteiden toteutuminen Vaasan Siivouspalvelut on nettoyksikkö, johon sovelletaan ylivuotista nettositovuutta. Tulosalue panosti vuonna asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden parantamiseen, Vähänkyrön alueelta tulleiden uusien asiakaskohteiden yhteistyön kehittämiseen sekä kustannustehokkuuteen. Kohteiden siivoustyömäärämitoitusten siirtämistä uudelle mitoitusohjelmalle jatkettiin. Samalla aloitettiin projekti siivoustyömäärämitoitusohjelman ja laskutusohjelman yhteenliittämisestä kaupungin taloustoimen kanssa. Toinen painopistealue oli ryhmäyttäminen, jonka avulla pyritään parantamaan Siivouspalvelujen sisäistä tiedonkulkua, työhyvinvointia, yhteisöllisyyttä sekä kevyempien työmenetelmien käyttöönottoa. Suurena haasteena oli säästöjen toteuttaminen Siivouspalveluissa samaan aikaan, kun kaupungin kustannusten seurantajärjestelmää kehitettiin vuoden ajan, eikä ajantasaista tietoa ollut saatavilla. Siivouspalvelujen säästöt on mahdollista toteuttaa ainoastaan henkilöstökuluista (80 % Siivouspalvelujen budjetista). Säästökohde oli siivoojien sairaus- ja vuosilomien lomituksien työajat. Tämä aiheutti työtyytymättömyyttä ja heijastui kasvaviin sairauspoissaolopäiviin. Samoin Siivouspalvelujen asiakkaat kokivat tason alennuksen huonona. Yhteistyö Varhaiskasvatuksen päiväkotien puhtaanapidossa on jatkunut. Toimintavuonna on hoidettu yhteensä 25 päiväkodin siivous ja konsultointikohteita on yhteensä 14 kappaletta. Tavoitteena on siirtää kaikkien päiväkotien puhtaanapito Vaasan Siivouspalvelujen alaisuuteen vuosina Ulkopuolisiin palveluntarjoajiin verrattuna Vaasan Siivouspalvelut on kilpailukykyinen yksikkö, kun ylläpidetään realistinen siivoustehokkuus ja huomioidaan tilankäyttäjien hyvinvointi. Yhteistyötä ulkopuolisten siivouspalveluliikkeiden kanssa on jatkettu tilaamalla työ palveluliikkeiltä silloin, kun se on ollut kaupungin kannalta taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Turvallisuuden, viihtyvyyden ja ympäristön laadun kehittäminen Siivouspalvelujen palvelustrategia painottaa puhtaan ja turvallisen työ- sekä asiointiympäristön tärkeyttä kaupungin työntekijöille ja asukkaille. Siivoojan toimenkuvaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa kuuluu puhtaanapidon lisäksi oheiskasvattajan rooli Kaupunki on oikeudenmukainen, vastuullinen ja kilpailukykyinen työnantaja: Siivouspalvelut toimii tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten kanssa ja Siivouspalveluilla on päivitetty henkilöstöstrategia. Palvelukuvausten, siivoussopimusten ja siivoustyömäärämitoituksen kehittäminen Tehokas rekrytointi ja päivitetty henkilöstöstrategia Päivitetyt palvelusopimukset asiakkaiden kanssa Osa siivouskohteista mitoitettu uudella ohjelmalla, mitoitusta jatketaan Asiakaspalautteiden keskiarvo 4,32 Oppisopimuskoulutus vuonna : - 7 siivoojaa on suorittanut laitoshuoltajan ammattitutkinnon - 1 siivooja on suorittanut siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinnon - 2 esimiestä on aloittanut siivousteknikon erikoisammattitutkintoon valmentavat opinnot Yhteistyö Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen kanssa: työharjoittelijoita siivouskohteissa, yhteistyö tutkintojen kehittämisessä

152 146 Siivouksen kustannusten vertailu valtakunnallisesti sekä alueellisesti. Tasapainoinen talous Osallistuminen Pelkkää puhdasta hoitoa projektin ohjausryhmään Osallistuminen LEAN - projektin ohjausryhmään Henkilöstöstrategian päivitys liittyy teknisen toimen Henkilöstötarpeiden ennakointi projektiin Siivoustehokkuus (ka m²/h) - koulut (yleissivistävät) 249 m²/h (mukana perussiivous) - amm. oppilaitokset 425 m²/h - toimistot 303 m²/h - päiväkodit 110 m²/h Kustannukset neliötä kohti ( /m²/v) - koulut (yleissivistävät) 18,16 /m²/v - amm. oppilaitokset 8,51 /m²/v - toimistot 12,71 /m²/v - päiväkodit 38,28 /m²/v Talouden toteutuminen Valtuustoon nähden sitova Arviointikriteeri/ Tavoitteen toteutuma tavoite mittari Talous tasapainossa Tuloslaskelma Tilikauden tulos (kumulatiivinen ) Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet saavutettu Nettolaskelmat on esitetty sivulla 161. Palvelut toteutetaan kustannustehokkaasti. Verot, maksut ja taksat pidetään kilpailukykyisinä: Siivouspalvelut toimii kustannustehokkaasti, talous tasapainossa Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarvio- muutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Vuoden toimintatuotot toteutuivat budjetin mukaisesti. Palkat ja palvelujen ostot alittivat budjetoidun. Säästöjä toi omien sijaisten palkkaaminen sairauslomasijaisuuksiin ostopalvelujen sijaan. Tilikauden toteutunut positiivinen tulos lisätään kumulatiiviseen ylijäämään. Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt VAASAN RUOKAPALVELUT Toiminta-ajatus Vaasan Ruokapalvelut tuottaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja taloudellisella tavalla hyvää, maistuvaa ja asiakkaan terveyttä edistävää ruokaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositusten mukaisesti Ruokapalvelut on mukana vaasalaisten hyvän elämän arjessa. Maukasta energiaa lautasella Vaasan Ruokapalveluiden arvot ovat turvallisuus ja luotettavuus.

153 147 Tavoitteiden toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vaasan Ruokapalvelut valittiin kaupungin vuoden työpaikaksi. Ruokapalvelut vastaa lähes kaikkien kaupungin hallintokuntien toimintayksikköjen ruokapalveluiden järjestämisestä. Vuonna tarjottiin vaasalaisille yli 3,1 miljoonaa laskennallista ateriaa, kasvua edelliseen vuoteen oli n.7 %. Tämä kasvu johtuu kuntaliitoksesta Vähänkyrön kanssa. Ruokapalvelut tuottaa ammattitaitoinen ja moniosaava henkilökunta alue-, valmistus- ja palvelukeittiöissä. Ruokalista on suunniteltu täyttämään valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset eri ikäryhmille. Ruokalistaa on muutettu elintarvikkeiden hinnannousun johdosta, sekä jonkin verran huomioitu hiilijalanjäljen suuruutta eri elintarvikkeiden kohdalla, esim. vähennetty naudanlihan osuutta listalla ja lisätty broileria ja kasviksia. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Asiakaslähtöiset palvelut asiakastyytyväisyys työtyytyväisyys Laskennalliset ateriat Ateriamäärä, lasken./ htv Henkilötyövuosi Henkilöstön määrä Liikevaihto / htv Toimintakulut / ateria (lask) Asiakastyytyväisyyskyselyiden keskiarvo asteikolla 1-5 on 3,75 tai sitä parempi Työyhteisökyselyn tuloksen keskiarvo asteikolla 1-5 on 3,6 tai sitä parempi Asiakastyytyväisyyskyselyiden keskiarvo oli 3,4 asteikolla 1-5 Ruokapalveluiden oli tarkoitus osallistua kaupungin yhteiseen työyhteisökyselyyn. Kyselyä ei toteutettu ,96 4,04 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöstön työssä jaksaminen sairaspoissaolot ,4 pvä/ henkilö 28,3 pvä/ henkilö Talouden toteutuminen Valtuustoon nähden sitovana tavoitteena oli tasapainoinen talous. Vaasan Ruokapalvelut toimii ylivuotisessa netossa ja rahoittaa tuloksellaan poistot. Ruokapalveluiden tulos oli alijäämäinen Vuodelta 2012 kertyneellä kumulatiivisella ylijäämällä katetaan osa alijäämästä. Nettolaskelmat on esitetty sivuilla Alijäämä syntyi menojen ylityksestä Suurin ylitys menoissa tapahtui elintarvikkeiden osalta Henkilöstökulut pysyivät talousarvion puitteissa. Ruokapalveluiden säästövelvoite toteutettiin laskuttamalla vastaava summa ruokapalveluilta. Säästövelvoite ei toteutunut muita menojen vähentämällä ja nyt tämä lasku näkyy lisäämällä menojen ylittymistä. Tulot jäivät alle muutetun talousarvion Tuloja vähensi laktoosittoman ruokavalion poistuminen keväällä erityisruokavalioista n sekä pääterveysaseman aterioiden väheneminen n Varhaiskasvatus tarjoama maksuton kesä vähensi huomattavasti lasten/aterioiden määrää päiväkodeissa n

154 148 Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate Poistot 40 Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt TILAPALVELU JA VESIHUOLTOLAITOS (VÄHÄKYRÖ) Sisältyivät alkuperäisessä talousarviossa kaupungin talousarvioon. Nämä toiminnot järjestetään Vaasassa liikelaitoksen toimintana, käyttösuunnitelmassa määrärahat ja tuloarviot on sisällytetty Vaasan Talotoimen ja Vaasan Veden talousarvioihin ja toteutumat sisältyvät näiden tilinpäätöksiin. Vähänkyrön tilapalvelun talousarvioon sisältyi myös siivoushenkilöstöä, näiden määrärahat sisältyvät käyttösuunnitelmassa ja tilinpäätöksessä Vaasan Siivouspalvelujen talousarvioon. Alkuperäinen talousarvio Käyttösuunnitelma Tilinpäätös Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate

155 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) Käyttötalousosaan budjetoidut tulot ja menot summataan tuloslaskelmaosaan. Tuloslaskelmaosaan budjetoitavia ja siinä seurattavia eriä ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot sekä satunnaiset erät. Alla oleva toteutumistaulukko sisältää valmistuksen omaan käyttöön siltä osin kuin se sisältyy talousarvioon. Taulukko ei sisällä liikelaitosten tuloja eikä menoja. Liikelaitosten tilinpäätökset sisältäen toteutumavertailun on esitetty kohdassa V Liikelaitosten tilinpäätökset. Liikelaitosten kaupungille tulouttamat korvaukset peruspääomasta sisältyvät tuloslaskelmaosaan rahoitustuottoihin. Alkuperäinen ta Tuloslaskelma kaupunki ilman liikelaitoksia Käyttösuunnitelma Ta-muutokset Muutettu ta Tilinpäätös Poikkeama +yli,-alle Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot alle,-yli Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Korkotuotot liikelaitoksilta Muut rahoitustuotot Peruspääoman korvaukset liikelaitoksilta Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) ,68 Tilikauden alijäämä

156 150 Toimintatulot ja menot Toimielin- ja tulosaluekohtaiset toimintakertomukset on esitetty sivuilla Niissä on selvitetty tarkemmin hallintokuntien toimintamenojen ja -tulojen toteutumista. Toimintakate alkuperäisessä talousarviossa on 400,3 milj. euroa ja käyttösuunnitelmassa 401,1 milj. euroa. Ero alkuperäisen talousarvion ja käyttösuunnitelman välillä johtuu pääosin seuraavista: - käyttösuunnitelmassa tarkistettiin joidenkin määrärahojen ja tuloarvioiden budjetointeja (esim. uimahallin sisäinen vuokra, perusopetuksen kuntalaskutukset) - peruskaupungin talousarvioon sisältyivät Vähästäkyröstä siirtyvät vesihuoltolaitoksen ja tilapalvelun määrärahat ja tuloarviot. Nämä on Vaasassa järjestetty liikelaitoksen toimintana ja määrärahat sisältyvät käyttösuunnitelmassa ao. liikelaitosten talousarvioihin. Käyttösuunnitelman laatimista on selvitetty tarkemmin sivulla 61. Toimintakate vuoden aikana tehtyjen muutosten jälkeen oli 403,6 milj. euroa, toteutunut toimintakate 391,2 milj. euroa eli 12,4 milj. euroa suunniteltua parempi. Toimintakatteen paranemiseen vaikuttivat sekä tulojen ylittyminen 4,4 milj. eurolla että menojen alittuminen 8,0 milj. eurolla. Vuoden aikana päätettiin lisäyksiä toimintamenoihin 8,4 milj. euroa ja toimintatuloihin 5,8 milj. euroa. Lisämäärärahoista pääosa oli tuloilla katettuja ja ne liittyivät ulkopuoliseen, vuoden aikana saatuun tilaustyö-, hanke- ja projektirahoitukseen. Sosiaali- ja terveystoimelle myönnettiin tuloilla katettua lisämäärärahaa 1,4 milj. euroa lähinnä koti- ja laitoshoitoon, lisäksi myönnettiin kattamatonta lisämäärärahaa 2 milj. euroa erikoissairaanhoidon menoihin. Toteutuneet toimintamenot jäivät n. 8 milj. euroa alle muutetun talousarvion. Kaupunginhallitus velvoitti vuoden käyttösuunnitelmaa käsitellessään ( ) hallintokuntia tarkistamaan käyttösuunnitelmiaan siten, että niihin sisällytetään yhteismäärältään 4,579 milj. euron säästöt. Kaupungin tasolla säästö toteutui. Suurin säästö syntyi henkilöstömenoissa. Talouden tasapainottamisohjelmaan liittyi toimenpiteitä henkilöstösäästöjen aikaansaamiseksi: yleisjaoston päätös henkilöstöhallinnon ohjeistusten päivittämisestä (23.6.), kaupunginhallituksen päätös ulkoisen rekrytoinnin kiellosta (12.8.) sekä päätös vuoden tulospalkkioiden poistamisesta (yj , kh ). Vuoden kirjanpidossa otettiin käyttöön uusi laskentarakenne. Siinä muuttuivat joidenkin tilien kirjauskäytännöt aikaisemmasta. Sosiaali- ja terveystoimessa mm. palvelusetelimenot (toteutuma n. 1,6 milj. euroa) kirjataan avustuksiin. Aikaisemmin ne olivat palvelut - ryhmässä, jossa määräraha vielä on. Tämän muutoksen vaikutus näkyy avustuksien määrärahan ylityksenä ja säästönä palvelujen ryhmässä. Toimintatuloissa suurimmat ylitykset syntyivät myynti- ja maksutuloissa. Maksutuloissa suurin yksittäinen erä oli maankäyttökorvauksissa (1,5 milj. euroa). Käyttösuunnitelmaan sisältynyt säästövelvoite toteutettiin nettoyksiköillä sisäisenä laskutuksena; tämä tuloerä sisältyy toteutuneisiin myyntituloihin, sen vaikutus myyntitulojen ylitykseen on n. 0,6 milj. euroa. Yhteenveto käyttötalousosan talousarvion toteutumisesta sitovuustasoittain on esitetty sivuilla Toimintatulot ja - menot toiminnoittain (ulkoiset sekä sisäiset menot ja tulot) milj. euroa sekä osuus kaupungin toimintatuloista ja menoista ovat: toimintamenot osuus toimintatulot osuus milj. % milj. % 22,4 4,4 4,5 3,7 21,9 4,3 9,7 7,8 Keskushallinto (kv, kh, tarkastustoimi, keskushallinnon virastot) Varausmäärärahat,keskitetysti hallinnoitavat kustannukset, osuudet, avustukset, jäsenmaksut

157 ,1 49,2 39,5 32,0 Sosiaali- ja terveyslautakunta, sis. erikoissairaanhoito 101,5 19,7 9,9 8,0 Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta, sis. kotikuntakorvaukset 43,5 8,5 9,8 8,0 Toisen asteen koulutus ja oppisopimus 8,4 1,6 1,7 1,4 Kulttuuri- ja kirjasto sekä työväenopistot 8,5 1,6 1,8 1,5 Vapaa-aikalautakunta 9,9 1,9 1,7 1,3 Kaupunginteatteri, -orkesteri ja museot 45,6 8,8 44,9 36,4 Rakennus- ja ympäristöltk sekä tekninen lautakunta 514,6 100,0 123,5 100,9 Toiminnot yhteensä Verotulojen erittely TP 2012 TA TP Poikkeama Muutos % +yli/-alle Kunnallisvero ,7 Kiinteistövero ,9 Osuus yhteisöverosta ,5 Yhteensä ,6 Talousarviomuutoksia ei vuoden aikana tehty. Veroprosentti on vuodesta 2010 alkaen 19,5. Kiinteistöveroa kannettiin vakituisista asunnoista 0,32 % ja muista asuinrakennuksista 0,92 %, yleinen kiinteistövero oli 1,0 %, voimalaitokset 2,50 % ja rakentamattoman rakennusmaan 3,0 %. Vuonna kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli 29,49 %. Maksuunpantu kunnallisvero ja maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot Vaasassa : Vuosi maksuunpantua kunnallisveroa vast. verotettava tulo, milj. muutos % vero-% maksuunpantu kunnallisvero muutos % milj ,4 0,6 19,0 178,5 0, ,8 0,8 19,5 184,6 3, ,4 4,1 19,5 192,2 4, ,9 3,2 19,5 198,3 3,2 Maksuunpantua kunnallisveroa vastaava verotettava tulo 2012 kasvoi koko maassa 3,6 %. Maksuunpannun kunnallisveron 2012 muutos edellisestä vuodesta oli koko maassa 3,1 %. Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot asukasta kohti vuosina : Vuosi /asukas Vaasa muutos Vaasa % /asukas koko maa muutos koko maa % , , , , , , , , , , , , , ,6

158 152 Valtionosuuksien erittely TP 2012 Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutoksineen TP Poikkeama +yli /- alle Muutos % Peruspalvelujen valtionosuus ,3 Verotuloperusteinen valtionosuuksien oikaisu ,2 Järjestelmämuutoksen tasaus ,8 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ,1 Yhteensä ,7 Rahoitustulot ja -menot Muihin rahoitustuottoihin sisältyy suurimpana eränä Vaasan Sähkö Oy:n osinkotuotto, yhteensä 11 milj. euroa. Liikelaitosten kaupungille tulouttamat tuottovaatimukset ovat 6,244 milj. euroa. Alkuperäisessä talousarviossa ne olivat 6 milj. euroa, liikelaitosten osuus vuoden talouden tasapainottamisesta toteutettiin korottamalla liikelaitosten tuottovaatimuksia (kv 19.8.). Korkokulujen toteutuma on 2,8 milj. euroa, toteutuma on lähes budjetoidun suuruinen Investointiosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) Investointien toteutuma kohteittain on sivuilla Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama INVESTOINTIMENOT talousarvio muutokset muutosten jälkeen alle/ - yli Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistonalainen irtain omaisuus Kiinteä omaisuus Osakkeet ja osuudet Peruspääoman sijoitukset omiin liikelaitoksiin MENOT YHTEENSÄ Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden ryhmässä säästöä syntyi mm. uuden ja muun kunnallistekniikan sekä valtion tiehankkeiden määrärahoissa. Talousarviomuutoksiin sisältyy vuonna 2012 kesken olleiden kohteiden uudelleen budjetoitua määrärahaa 2,0 milj. euroa. Vuoden 2014 investointien käyttösuunnitelma ei sisällä siirtoja vuodelta. Poistonalaisen irtaimen hankinnoissa jäi toteutumatta mm. Sorsantien palvelukodin ensikertaisen kalustamisen määräraha; hanke valmistuu 2014 ja määräraha kalustamiseen sisältyy vuoden 2014 investointien käyttösuunnitelmaan. Myös vapaa-aikalautakunnan vuodelle budjetoituja hankintoja

159 153 oli vuoden lopussa kesken ja siirtyi vuodelle Vuoden 2014 investointien käyttösuunnitelmaan sisältyy mm. uimahallin tulosjärjestelmän hankinta. Kiinteän omaisuuden toteutumaan sisältyy Palosaaren kampuskiinteistöjen hankinta, 1,365 milj. euroa. Hankintaan varattiin määräraha vuoden 2014 talousarviossa, hankinta toteutui jo vuonna ja vuoden 2014 määräraha poistettiin investointien käyttösuunnitelmassa. Osakkeet ja osuudet sisältää mm. Kova Login Oy Ab:n osakepääoman 1,260 milj. euroa (v maksettiin alkuosa 0,9 milj. euroa) sekä pääomasijoituksen 1,5 milj. euroa NLC Ferry Oy Ab:lle. Säästö on syntynyt kuntayhtymäosuuksissa. Valtuuston myöntämä (kv 19.8.) investointimääräraha euroa harjoittelujään rakentamiseksi muutettiin kassalainaksi (kv ). Vuoden 2014 talousarviossa on budjetoitu 1,387 milj. euroa vuodelta siirtyvää määrärahaa Vaasanseudun Areenat kuntayhtymälle harjoittelujäähän. Peruspääoman sijoitukset omiin liikelaitoksiin ovat 4,2 milj. euroa. Summa sisältää 0,52 milj. euroa Vaasan Vedelle kaupungin osuutena toimialueen ulkopuolisiin investointeihin sekä 3,6 milj. euroa Vaasan Talotoimelle uudisrakentamisinvestointeihin. Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama INVESTOINTITULOT talousarvio muutokset muutosten jälkeen alle/ + yli Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistonalainen irtain omaisuus Kiinteä omaisuus Osakkeet ja osuudet TULOT YHTEENSÄ Kiinteät rakenteet ja laitteet kohdan tuloihin sisältyy 0,97 milj. euroa rahoitustukea Midway Alignment - projektiin. Käyttöomaisuuden myyntituloa budjetoitiin alkuperäiseen talousarvioon yhteensä 9,7 milj. euroa, mistä myyntivoiton osuudeksi arvioitiin 6,7 milj. euroa ja investointiosaan kirjattavaksi tasearvon osuudeksi 3,0 milj. euroa. Toteutunut myyntitulo oli 9,3 milj. euroa, mistä myyntivoittoa oli 6,9 milj. euroa, ja investointiosaan kirjattu tasearvo 2,4 milj. euroa Rahoitusosan toteutuminen Rahoituslaskelmaa (kaupunki liikelaitoksineen) on selvitetty sivuilla Alla olevassa toteutumavertailussa ovat mukana rahoituslaskelman eristä anto- ja ottolainaus, joiden määrä on suunniteltu talousarviossa. Muut maksuvalmiuden muutokset ryhmään sisältyy useita eriä, kuten toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen muutokset, joiden muutoksia on talousarviossa vaikea ennakoida. Talousarvio Muutokset Muutettu ta Toteutuma Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset

160 154 Ottolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Antolainasaamisten vähennys, talousarviomuutos johtuu Vaasa-Seinäjoki rautatien sähköistämisen rahoituksesta. Valtion piti alkuperäisen suunnitelman mukaan palauttaa Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan ennakkorahoitus tammikuussa. Valtiolta saatiin suoritus jo vuoden 2012 lopussa, Vaasan osuus oli euroa. Valtuuston päätöksellä tehtiin vuoden rahoituslaskelmaan muutos, jossa saamisia pienennettiin ja kassavaroja lisättiin vastaavalla summalla. Pitkäaikaisten lainojen nostovaltuuksia korotettiin vuoden aikana yhteensä 14 milj. eurolla (kv ja 17.6.). Muutetun budjetin mukainen nettolainaus on 32,7 milj. euroa, toteutunut 26,7 milj. euroa. Lainasaamisten määrä vuoden lopussa oli 6,8 milj. euroa. Lainakanta vuoden lopussa oli 176,2 milj. euroa, euroa/asukas (2 172 euroa/asukas v. 2012). Rahavarojen muutoksen arvioitiin talousarviossa olevan -17,9 milj. euroa. Rahavarojen määrä tilinpäätöksessä oli 13,6 milj. euroa. 2.5 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumistaulukot Käyttötalousosa Hallintokuntien selvitykset talouden toteutumisesta on esitetty sivuilla Poikkeama: menot yli ja tulot alle -/ menot alle ja tulot yli + KÄYTTÖTALOUSOSA Sito- Alkuperäinen Käyttö- Muutokset Talousarvio Toteutuma Poikkeama vuus talousarvio suunnitelma muutosten jälkeen Tarkastuslautakunta Menot B Kaupunginvaltuusto Menot B Tulot Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Menot B Tulot (1 Keskushallinnon virastot (ilman graafisia palveluja) Menot B Tulot Graafiset palvelut N Menot (3 Tulot Nettomeno Avustukset, jäsenmaksut,osuudet, keskitetysti hallinnoitavat kustannukset Varausmäärärahat Menot B Tulot (1

161 155 Työllistäminen N Menot Tulot Selvitys työllistämisen nettomenon toteutumisesta kohdassa Nettoyksiköiden taloudellinen toteutuma Osuudet eriytetyssä kirjanpid. oleviin liikelaitoksiin sekä liike- ja maksupalvelutoimintaan kohdist. kustannukset Menot B Tulot Vähänkyrön aluelautakunta Menot B Tulot Sosiaali- ja terveyslautakunta Menot B Tulot Varhaiskasvatus-ja perusopetuslautak. Menot B Tulot Toisen asteen koulutuslautakunta Toisen asteen yhteinen hallinto Menot Tulot Lukiokoulutus, ammattiopisto ja aikuiskoulutuskeskus kattavat menot sitovuutensa puitteissa Lukiokoulutus normi x) Menot (2 Tulot Vaasan ammattiopisto normi x) Menot (2 Tulot Vaasan aikuiskoulutuskeskus Menot N (3 Tulot Nettomeno Valtionosuudet, kirjattu rah.osaan Oppisopimustoimen johtokunta Menot N Tulot Sitovuus: toiminta omarahoitteista (sis. valtionosuuden) Työväenopiston johtokunta Menot B Tulot Arbetarinstitutet`n johtokunta Menot B Tulot Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Menot B Tulot Vapaa-aikalautakunta Menot B Tulot

162 156 Museolautakunta Menot B Tulot Kaupunginteatterin ja -orkesterin johtokunta Kaupunginteatteri N Menot (3 Tulot Kaupunginorkesteri Menot B Tulot Rakennus- ja ympäristölautakunta Menot B Tulot Tekninen lautakunta Yhteispalvelut, kiinteistötoimi, kuntatekniikka Menot B Tulot Nettoyksiköt: Tekniset palvelut N Menot (3 Tulot Rahoitusmenot Vuosikate (nettotulo) Vaasan Ruokapalvelut N Menot (3 Tulot Rahoitusmenot Vuosikate (nettotulo/--meno) Vaasan Siivouspalvelut N Menot (3 Tulot Toimintakate Tilapalvelu ja Vesihuoltolaitos (Vähäkyrö) Menot Tulot ) Hiirikosken Energia Oy:n osakkeiden myynti Vaasan Sähkö Oy:lle oli talousarviossa tällä tulosalueella, toteutuma on kohdassa Avustukset, jäsenmaksut, osuudet ym. 2) Käyttötalousosan toteutumavertailutaulukossa on oppilaitoksista, joiden määrärahan sitovuustaso on valtionosuusnormi, esitetty bruttomääräisten määrärahojen ja tulojen toteutuma. Näiden valtionosuusnormin mukaisten kustannusten toteutumat ovat seuraavat: Lukiot, sitova normi 6 322,82euroa/opiskelija, toteutuma 6 291,90 euroa/opiskelija Ammatillinen perusopetus, sitova normi ,61 euroa/opiskelija, toteutuma ,06 euroa/opiskelija Lukiokoulutuksen ja ammatillisen opetuksen nettolaskelmat on esitetty sivuilla ). Nettoyksiköiden toteutuma suhteessa sitovaan nettomenoon on esitetty sivuilla

163 Investointiosa Sito Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama vuus talousarvio muutokset muutosten +alle/ INVESTOINTIMENOT jälkeen - yli arvion Kiinteät rakenteet ja laitteet Tekninen lautakunta 8200 Uusi kunnallistekniikka B Muu kunnallistekniikka B Valtion tiehankkeet B Kaupunkikuvan kohentaminen B Kaupunkikeskustan kehittäminen B Teollisuusalueet B Suunnitteluttaminen B Katuvalaistuksen saneeraus B Venesatamat B Viheralueet + Kasarmialue B Bölen hulevesityöt B Onkilahden kunnostus B Yhteensä Vapaa-aikatoimi / Vapaa-aikalautakunta 8250 Vapaa-aikatoimen investoinnit B Yhteensä Keskushallinto / Kaupunginhallitus 8270 Tietoliikenneverkot B Yhteensä Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä Poistonalainen irtain omaisuus Kaupunginhallitus 8309 Kh:n varausmääräraha investointeihin Kaupunginkanslian laitteet ja kalusto Puhelinvaihteen kehittäminen Tietojärjestelmien uusiminen Atk-osasto/Konehuoneen turv.parantaminen Kaupunkikorttijärjestelmä Talouden tietojärjestelmän uusiminen Atk-osasto/ohjelmat ja lisenssit Yhteensä B Sosiaali- ja terveyslautakunta 8350 Ensikertainen kalustaminen Hallinto ja talous/laitteet ja kalusto Sosiaali työ ja perhep./laitteet ja kalusto Koti- ja laitoshoito / laitteet ja kalusto

164 Terveyspalvelut / laitteet ja kalusto Atk-laitteet ja tietojärjestelmät Laihian yhteistoiminta-alue, kalusto ja laitteet Yhteensä B Varhaiskasvatus ja perusopetus ltk 8381 Perusopetus irtaimisto ja ohjelmat Perusopetus ensikert. kalustaminen Varhaiskasvatus ensikert. kalustaminen Yhteensä B Toisen asteen koulutus lautakunta 8406 Vaasan ammattiopisto Aikuiskoulutuskeskus Yhteensä B Työväenopiston johtokunta 8430 Työväenopiston poistonalainen irtain Yhteensä B Vapaa-aika lautakunta 8451 Liikuntatoimen laitteet Yhteensä B Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 8470 Kulttuuritoimen poistonalainen irtain Pääkirjaston kalusto ja laitteet Kirjastojärjestelmän uusiminen Yhteensä B Kaupunginteatterin ja -orkesterin johtokunta 8480 Kaup. teatterin kalusto ja laitteet Kaup.orkesteri, instrumentit Yhteensä B Rakennus ja ympäristölautakunta 8496 Ympäristölaboratorion laitteet Yhteensä B Tekninen lautakunta 8500 Yhteispalvelut, kalusto ja laitteet Kiinteistötoimi poistonalainen irtain Kiinteistötoimi tietojärjestelmät Pysäköintimittarit Liikennevalojen ohjauslaitteet Kuntatekniikan laitteet Ruokapalvelut, kalusto ja laitteet Tekniset palvelut, koneet ja N kulj.välineet Tekniset palvelut, muu poistonalainen irtain N Yhteensä B

165 159 Poistonalainen irtain omaisuus yhteensä Kiinteä omaisuus 8600 Kiinteän omaisuuden hankinta B Kiinteä omaisuus yhteensä Osakkeet ja osuudet 8700 Osakkeet B Kuntayhtymät B Peruspääoman sijoitus liikelaitoksiin B Osakkeet ja osuudet yhteensä MENOT YHTEENSÄ INVESTOINTITULOT + yli/ -alle arvion Kiinteät rakenteet ja laitteet 8200 Uusi kunnallistekniikka Muu kunnallistekniikka Vapaa-aika-alueiden kehittäminen Yhteensä Poistonalainen irtain omaisuus 8355 Sos.toimi, atk-laitteet ja tietojärjest Laihian yhteistoiminta-alue Kuljetustoimi, koneet ja kuljetusvälineet Yhteensä Kiinteä omaisuus ja osakkeet ja osuudet 8600 Kiinteän omaisuuden myynti Osakkeet Yhteensä TULOT YHTEENSÄ Nettoyksiköiden taloudellinen toteutuma Työllistäminen Sitova nettomeno on toteutuma Toimintamenot Toimintatulot Netto Siirretty hallintokunnille Tulosalueen 145 Työllistäminen toteutuma (ilman Jupiteria) Jupiter Yhteensä toteutunut nettomeno Yli sitovan nettomenon

166 160 Graafiset palvelut Rahoittaa tulorahoituksella käyttömenot ja investoinnit. Tasapainoa tarkastellaan kolmen vuoden jaksolla. Sitovana tavoitteena on toimintamenojen kattaminen toimintatuloilla eli toimintakate 0. V. toteutuma Toimintatulot Toimintamenot Tilikauden ylijäämä Vuosi Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma Vuoden toteutuma on ylijäämäinen. Kokonaisylijäämä vuoden lopussa on Vaasan Ruokapalvelut Rahoittaa tuloksellaan poistot. Tasapainoa tarkastellaan kolmen vuoden jaksolla. Tunnusluvut Laskennallisia aterioita Henkilöstö keskimäärin 180 Henkilötyövuodet 165 Liikevaihto / htv, Ateriamäärä / htv Toimintakulut / ateria, 4,04 V. toteutuma Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Rahoitusmenot Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätöksen mukaisiin toteutuneisiin menoihin sisältyy eriä, jotka talousarviossa budjetoidaan muille tulosalueille ja siirretään tilinpäätöksessä tälle tulosalueelle (varhaiseläkemaksut ja työllistä-

167 161 mismäärärahat ja korvaukset nettomääräisenä ). Ne on vähennetty siksi nettolaskelmassa toimintamenoista ja tuloista. Vuosi Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma Vuoden tulos on alijäämäinen. Kokonaisalijäämä vuoden lopussa on Alijäämäisen tuloksen syntymiseen vaikuttaneita tekijöitä on esitetty Vaasan Ruokapalvelujen toimintakertomuksessa. Alijäämä syntyi pääosin menojen ylityksistä. Vuoden 2014 aikana selvitetään menojen kasvuun vaikuttaneet tekijät sekä hinnoitteluperusteet. Kumulatiivinen alijäämä poistetaan ja ylivuotisen neton seuranta aloitetaan vuodesta Vaasan Siivouspalvelut Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma tasapainossa kolmen vuoden jaksolla. V. toteutuma Toimintatulot Toimintamenot Tilikauden tulos Tilinpäätöksen mukaisiin toteutuneisiin menoihin sisältyy eriä, jotka talousarviossa budjetoidaan muille tulosalueille ja siirretään tilinpäätöksessä tälle tulosalueelle (varhaiseläkemaksut ja työllistämismäärärahat ja korvaukset nettomääräisenä ). Ne on vähennetty siksi nettolaskelmassa toimintamenoista ja tuloista. Vuosi Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma Vuoden toteutuma on ylijäämäinen. Kumulatiivinen ylijäämä vuoden lopussa

168 162 Tekniset palvelut Rahoittaa tuloksellaan kalustoinvestoinnit. Tulosta seurataan tulos- ja rahoituslaskelmalla. Ylivuotista nettobudjetointia sovelletaan vuodesta V. tuloslaskelma Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Rahoitusmenot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöksen mukaisiin toteutuneisiin menoihin sisältyy eriä, jotka talousarviossa budjetoidaan muille tulosalueille ja siirretään tilinpäätöksessä tälle tulosalueelle (varhaiseläkemaksut ja työllistämismäärärahat ja korvaukset nettomääräisenä ). Ne on vähennetty siksi nettolaskelmassa toimintamenoista ja tuloista. Investointimääräraha koneisiin ja kuljetusvälineisiin oli alkuperäisessä talousarviossa ja muuhun poistonalaiseen irtaimeen V. rahoituslaskelma Vuosikate Investointimenot Investointitulot 929 Rahoitusjäämä Vuosi Vuotuinen rahoitusjäämä Kumulatiivinen rahoitusjäämä Vuoden rahoitusalijäämä on Kumulatiivinen rahoitusylijäämä vuoden lopussa Kaupunginteatteri Sitova nettomeno alkuperäisessä talousarviossa Nettomenoa oikaistaan valtionosuuksien lisäystä vastaavalla määrällä, oikaistu sitova nettomeno on V. toteutuma Toimintatulot Toimintamenot Nettomeno Sitova nettomeno v. toteutuma yli sitovan nettomenon 7 201

169 163 Vuosi Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan vuoden 2010 lopussa ollut kumulatiivinen alijäämä ( ) poistetaan ja ylivuotisen neton seuranta aloitetaan vuodesta Vuoden toteutuma on ylijäämäinen, kokonaisylijäämä vuoden lopussa on Toisen asteen koulutuslautakunta Lukiot, opetustoiminta Sitova tavoite: kustannukset /opiskelija korkeintaan valtionosuusnormin suuruiset Yhteensä V. toteutuma Kustannukset, käyttötalous Poistonalainen irtain 0 Kustannukset yhteensä Valtionosuus alle/-yli valtionosuuden Valtionosuuden perustana oleva opiskelijamäärä: alle 18v 903,8, yli 18 v. 105,9x0,58=61,4 yhteensä 965,2 Valtionosuusnormi /op ,82 Kustannukset /op 6 291,90 Kumulatiivinen toteutuma Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma käytettiin lukioiden peruskorjauksen jälkeiseen ensikertaiseen kalustamiseen euroa, minkä johdosta 2011 tulos jäi euroa alijäämäiseksi. Alijäämä katettiin aikaisempien vuosien ylijäämällä. Vuoden toteutuma on euroa ylijäämäinen Kumulatiivinen ylijäämä lopussa on euroa.

170 164 Lukiot, maksupalvelutoiminta Sitova tavoite: toimintakulujen kattaminen toimintatuotoilla. V. toteutuma Toimintatuotot Toimintakulut Tilikauden ylijäämä Kumulatiivinen toteutuma Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma Vuoden toteutuma on ylijäämäinen. Kokonaisylijäämä lopussa on Vaasan ammattiopisto, opetustoiminta Sitova tavoite: valtionosuusnormin mukaiset kustannukset ovat korkeintaan valtionosuusnormin suuruiset. Kustannuksiin sisältyy takuusumman laskutusta. V. toteutuma Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset Valtionosuus Tilikauden ylijäämä Opiskelijamäärä Valtionosuus /op ,61 toteutuneet kustannukset /op ,06 ylijäämä /op. 2,55 Vuoden valtionosuusrahoitus ammatillisessa perusopetuksessa on 1916 opiskelijaa x 9 789,26 /opiskelija tuloksellisuusrahaa. Kumulatiivinen toteutuma Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma (sisältää maksupalvelutoiminnan alijäämän kattamisen) Kv , hallintokäytävähanke rahoitetaan ylijäämästä

171 165 hallintokäytävän rahoitus Vuoden tulos ylijäämäinen, kokonaisylijäämä Kumulatiivisella ylijäämällä varaudutaan tulossa oleviin mahdollisiin yksikköhintojen leikkauksiin ja muihin valtion asettamiin säästötoimiin. Vaasan ammattiopisto, maksupalvelutoiminta Sitova tavoite: toimintakulujen kattaminen toimintatuotoilla V. toteutuma Toimintatuotot Toimintakulut Poistot Tilikauden ylijäämä Kumulatiivinen toteutuma Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma Ravintola Silverian alijäämän kattamiseen Ravintola Silverian alijäämän kattamiseen Ravintola Silverian alijäämän kattamiseen toteutuma ylijäämäinen. Kumulatiivista ylijäämää käytetään Ravintola Silverian alijäämän kattamiseen, minkä jälkeen kumulatiivinen ylijäämä vuoden lopussa on Valtuuston päätöksen mukaisesti lakkautettiin Ravintola Silverian toiminta kunnallisena liikelaitoksena ja toimintaa jatketaan osana oppilaitoksen toimintaa. Silverian alijäämä 2011 lopussa oli euroa. Alijäämästä puolet eli katetaan kolmen vuoden aikana maksullisen palvelutoiminnan ylijäämällä. Alijäämä on katettu lopussa. Vaasan aikuiskoulutuskeskus Tulosta seurataan tulos- ja rahoituslaskelmalla. Tuloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut

172 166 Toimintakate Rahoituskulut -183 Valtionosuus Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Rahoituslaskelma Vuosikate ,90 Investoinnit, netto ,00 Rahoitusjäämä ,90 Käytettävissä oleva omarahoitus ed. vuoden lopussa ,94 Tilivuoden rahoitusjäämä ,90 Käytettävissä oleva omarahoitus ,84 Valtionosuus koostuu ammatillisen perusopetuksen valtionosuudesta , ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuudesta ja nuorten aikuisten osaamisohjelman valtionosuudesta rahoitusjäämä on ylijäämäinen ,90. Kokonaisylijäämä lopussa on ,84. Ylijäämällä varaudutaan v ennakoitaviin ammatillisen koulutuksen ja työvoimakoulutuksen rahoitusleikkauksiin Yhteenveto määrärahan ylityksistä Käyttötalous Bruttohallintokunnat Kaupunginhallitus Ylitys Kaupunginhallitus Koko kaupunginhallituksen toimielin (sis. Työllistäminen (nettositovuus) varausmäärärahat) on n. 3 milj. euroa alle budjetin Sosiaali- ja terveyslautakunta Erikoissairaanhoidon menot ylittävät euroa muutetun talousarvion Ylityksestä on katettavissa euroa tulojen ylityksellä Arbetarinstitutet, johtokunta Tulojen ylitys euroa, nettoylitys euroa Kaupunginteatterin ja orkesterin johtokunta Kaupunginorkesteri Muu erityiskatteinen toiminta: menoylitys euroa, tulot yli arvion euroa. Nettoyksiköt Vaasan Ruokapalvelut Kumulatiivinen alijäämä euroa. Alijäämä poistetaan ja nettomenon laskenta aloitetaan uudelleen 2014.

173 167 Investoinnit Kaupunginhallitus Tietoliikenneverkot Osakkeet Ylitys on katettavissa kaupunginhallituksen poistonalaisen irtaimen määrärahan säästöllä Ylitys on katettavissa kaupunginhallituksen poistonalaisen irtaimen määrärahan säästöllä Kaupunginteatterin ja orkesterin johtokunta Kaupunginteatterin kalusto ja laitteet Määräraha suuren näyttämön pistenostinremonttiin sisältyi 2014 talousarvioon. Hanke toteutettiin jo. Vuoden 2014 määräraha on käyttösuunnitelmassa poistettu talousarviosta.

174 168

175 169 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

176 170 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,39 Maksutuotot , ,01 Tuet ja avustukset , ,90 Vuokratuotot , ,09 Muut toimintatuotot , , , ,39 Valmistus omaan käyttöön , ,15 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,92 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,65 Muut henkilösivukulut , ,39 Palvelujen ostot , ,72 Aineet tarvikkeet ja tavarat , ,90 Avustukset , ,61 Vuokrat , ,20 Muut toimintakulut , , , ,99 Toimintakate , ,45 Verotulot , ,95 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,90 Muut rahoitustuotot , ,27 Korkokulut , ,79 Muut rahoituskulut , , , ,87 Vuosikate , ,37 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,21 Kertaluonteiset poistot -2, , , ,42 Tilikauden tulos , ,05 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,73 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 0,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys(+) , ,76 Tilikauden yli- / alijäämä , ,08

177 171 RAHOITUSLASKELMA Vaasa Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,97 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot , ,29 Pakollisten varausten lisäys / vähennys , ,47 Muut tulorahoituksen korjauserät , , , ,01 Investointien rahavirta Investointimenot , ,42 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,85 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,83 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,82 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys , ,00 Antolainasaamisten vähennys , , , ,83 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,59 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,41 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,16 Vaihto-omaisuuden muutos , ,45 Saamisten muutos , ,21 Korottomien velkojen muutos , , , ,55 Rahoituksen rahavirta , ,79 Rahavarojen muutos , ,97 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,47 Rahavarat , , , ,97

178 172 VAASAN KAUPUNGIN TASE VASTAAVAA avaava tase A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , ,67 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,11 II III B C I II III Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,06 Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset , ,74 Rakennukset , ,41 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,36 Koneet ja kalusto , ,47 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,58 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,05 Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset , ,63 Muut lainasaamiset , ,64 Muut saamiset , ,78 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 0, , ,10 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,87 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,40 Muut toimeksiantojen varat , , , ,35 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,99 Keskeneräiset tuotteet , ,25 Valmiit tuotteet , , , ,76 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 2 000, ,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset , ,83 Siirtosaamiset , ,32 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,09 Lainasaamiset , ,00 Muut saamiset , ,62 Siirtosaamiset , , , ,74 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , ,13 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0, , , ,13 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,55 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,32

179 173 VASTATTAVAA avaava tase A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , ,82 II Arvonkorotusrahasto , ,37 III Muut omat rahastot , ,16 IV Edellisten tilikausien yli- / alijäämä , ,33 V Tilikauden yli- / alijäämä , , , ,60 B C D E I II POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero , ,21 Vapaaehtoiset varaukset , , , ,21 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,48 Muut pakolliset varaukset , , , ,12 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,51 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,75 Muut toimeksiantojen pääomat , , , ,17 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,68 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Liittymismaksut ja muut velat , , , ,66 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,58 Lainat julkisyhteisöiltä , ,70 Lainat muilta luotonantajilta , ,00 Saadut ennakot , ,47 Ostovelat , ,33 Muut velat , ,51 Siirtovelat , , , ,56 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,32

180 174 KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot ,36 Toimintakulut ,14 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta ,35 Toimintakate ,43 Verotulot ,32 Valtionosuudet ,52 Rahoitustuoto ja -kulut Korkotuotot ,27 Muut rahoitustuotot ,19 Korkokulut ,84 Muut rahoituskulut ,62 Vuosikate ,41 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,07 Tilikauden yli- ja alipariarvot ,00 Satunnaiset erät ,48 Tilikauden tulos ,86 Tilinpäätössiirrot ,04 Vähemmistöosuudet ,69 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,13

181 175 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate ,41 Satunnaiset erät ,48 Tulorahoituksen korjauserät ,48 Pakollisten varausten lisäys / vähennys ,51 Myyntivoitot ,35 Myyntitappiot 5 890, ,95 Investointien rahavirta Investointimenot ,27 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,05 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo , ,17 Toiminnan ja investointien rahavirta ,22 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys ,91 Antolainasaamisten vähennys , ,44 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,28 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,82 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,16 Oman pääoman muutos ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Maksetut osingot ,40 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset ,75 Vaihto-omaisuuden muutos ,76 Saamisten muutos ,34 Korottomien velkojen muutos , ,85 Rahoituksen rahavirta ,45 Rahavarojen muutos ,77 Rahavarojen muutos Rahavarat ,97 Rahavarat , ,77

182 176 VAASAN KAUPUNGIN KONSERNITASE VASTAAVAA 2012 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,25 Muut pitkävaikutteiset menot , ,63 Liittymismaksut , ,46 Ennakkomaksut , ,44 Yhteensä , ,78 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,48 Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset , ,90 Rakennukset , ,32 Rakennusten arvonkorotukset , ,15 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,35 Koneet ja kalusto , ,53 Muut aineelliset hyödykkeet , ,21 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,51 Liittymismaksut 5 163, ,37 Yhteensä , ,82 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyhteisöissä , ,69 Muut osakkeet ja osuudet , ,66 Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset , ,06 Muut lainasaamiset , ,46 Muut saamiset , ,57 Yhteensä , ,44 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,28 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,26 Saamiset Pitkäaikaiset , ,77 Lyhytaikaiset , ,66 Rahoitusarvopaperit , ,81 Rahat ja pankkisaamiset , ,93 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,75

183 177 VASTATTAVAA 2012 OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,82 Arvonkorotusrahasto , ,46 Muut omat rahastot , ,01 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä , ,04 Tilikauden yli- / alijäämä , ,98 Yhteensä , ,31 VÄHEMMISTÖOSUUS , ,29 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero , ,31 Vapaaehtoiset varaukset , ,64 Yhteensä , ,95 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset , ,45 Muut pakolliset varaukset , ,89 Yhteensä , ,34 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,35 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma , ,61 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma , ,71 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma , ,89 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma , ,30 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,75

184 178 TULOSLASKELMA-yhdistely Kaupunki Pohj.pelastusl. Satama Vaasan Vesi Aluetyöterveys Vaasan TalotoimEliminoimaton tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , , , , , , ,54 Maksutuotot , ,31 0,00 0, ,46 0, ,86 Tuet ja avustukset , ,87 0, ,93 0, , ,92 Vuokratuotot , , , ,60 0, , ,04 Muut toimintatuotot , , , , , , ,96 Valmistus omaan käyttöön ,03 0,00 0, ,06 0, , ,09 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , , , , , ,88 Henkilösivukulut Eläkekulut , , , , , , ,38 Muut henkilösivukulut , , , , , , ,75 Palvelujen ostot , , , , , , ,14 Aineet tarvikkeet ja tavarat , , , , , , ,37 Avustukset , ,13 0,00 0,00 0,00 0, ,08 Vuokrat , , , , , , ,90 Muut toimintakulut , , , , , , ,91 Toimintakate , , , , , , ,00 Verotulot ,28 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,28 Valtionosuudet ,65 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,65 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , , ,60 0, ,65 0, ,79 Muut rahoitustuotot ,42 23,57 0, ,50 0,00 0, ,49 Korkokulut ,70 0,00 0, ,47 0, , ,93 Muut rahoituskulut ,41-405, , , , , ,69 Vuosikate , , , , , , ,59 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , , , , ,90 Kertaluonteiset poistot -2,50-2,50 Satunnaiset erät Satunnaiset kulut 0,00 Tilikauden tulos , , , , , , ,81 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,75 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,75 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) ,68 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,68 Tilikauden yli- / alijäämä , , , , , , ,38 Eliminointi- ja oikaisukirjaukset Kaupungin Kaupunki Pelastuslaitos Satama Vaasan Vesi Aluetyöterv. Vaasan Talotoimtuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tilinpäätöksessä Toimintatuotot Myyntituotot 1) , , , , , ,92 Maksutuotot 1) , , ,61 Tuet ja avustukset 1) , , ,54 Vuokratuotot 1) , , , ,81 Muut toimintatuotot 1) , , , ,83 Valmistus omaan käyttöön 1) , , , ,96 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,88 Henkilösivukulut Eläkekulut ,38 Muut henkilösivukulut ,75 Palvelujen ostot 1) , , , , , , ,12 Aineet tarvikkeet ja tavarat 1) ,02 323, ,65 647,96 120, , ,23 Avustukset 1) 250, ,08 Vuokrat 1) , , , , , ,72 Muut toimintakulut 1) , ,00 587, , , , ,51 Toimintakate ,00 Verotulot ,28 Valtionosuudet ,65 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2) , , ,60 0, , ,00 Muut rahoitustuotot 3) , ,49 Korkokulut 2) , , ,14 Muut rahoituskulut 3) , , , , ,69 Vuosikate ,59 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,90 Kertaluonteiset poistot -2,50 Satunnaiset erät Satunnaiset kulut 0,00 Tilikauden tulos ,81 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,75 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) ,68 Tilikauden yli- / alijäämä ,38 1) Sisäisten ostojen ja myyntien eliminointi ,74 2) Sisäisen koron eliminointi ,72 3) Liikelaitosten peruspääoman tuoton eliminointi ,00

185 179 RAHOITUSLASKELMA-yhdistely Kaupunki Pohj. pelastusl Satama Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi Eliminoimaton rahoituslask. rahoituslask. rahoituslask. rahoituslask. rahoituslask. rahoituslask. rahoituslask. Toiminnan rahavirta Vuosikate , , , , , , ,59 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot , ,93 0, ,24 0,00 0, ,56 Pakollisten varausten lisäys / vähennys ,02 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,02 Muut tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,35 Toiminnan rahavirta yhteensä , , , , , , ,36 Investointien rahavirta Investointimenot , , , ,71 0, , ,89 Rahoitusosuudet investointimenoihin , , , ,31 0, , ,44 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,93 0, ,24 0,00 0, ,37 Investointien rahavirta yhteensä , , , ,16 0, , ,08 Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä , , , , , , ,72 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys ,00 0,00 0, ,00 0, , ,94 Antolainasaamisten vähennys ,00 0,00 0,00 401,97 0,00 0, ,97 Antolainauksen muutokset yhteensä ,00 0,00 0, ,03 0, , ,03 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,70 0,00 0, ,62 0, , ,28 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,39 0,00 0, ,65 0,00 0, ,04 Lainakannan muutokset yhteensä ,91 0,00 0, ,27 0, , ,68 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 0, ,41 0, , ,75 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset ,26 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,26 Vaihto-omaisuuden muutos ,97 0,00 0, ,07 0,00 0, ,04 Saamisten muutos , , , , , , ,80 Korottomien velkojen muutos , , , , , , ,61 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , , , , , , ,97 Rahoituksen rahavirta , , , , , , ,49 Rahavarojen muutos ,23 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,23 Rahavarojen muutos Rahavarat ,45 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,45 Rahavarat ,68 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,68 Muutos ,23 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,23 Eliminointi- ja oikaisukirjaukset Kaupungin Kaupunki Pohjanmaan Satama Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi rahoituslaskelma pelastuslaitos tilinpäätöksessä Toiminnan rahavirta Vuosikate 1) , , , , , , ,59 Satunnaiset kulut 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ,56 Pakollisten varausten lisäys / vähennys ,02 Muut tulorahoituksen oikaisuserät ,35 Toiminnan rahavirta yhteensä ,36 Investointien rahavirta Investointimenot 2) , ,14 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,44 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,37 Investointien rahavirta yhteensä ,33 Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä ,97 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys ,94 Antolainasaamisten vähennys ,97 Antolainauksen muutokset yhteensä ,03 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,28 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3) , , ,00 Lainakannan muutokset yhteensä ,72 Oman pääoman muutokset 2) , ,34 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset ,26 Vaihto-omaisuuden muutos ,04 Saamisten muutos 3) , , , , ,67 Korottomien velkojen muutos 3) , ,44 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä ,01 Rahoituksen rahavirta ,74 Rahavarojen muutos ,23 Rahavarojen muutos Rahavarat ,45 Rahavarat ,68 Muutos ,23 1) Sisäisten ostojen ja rahoituserien eliminointi ,74 2) Oman pääoman lisäyksen eliminointi ,75 3) Yhdystilin eliminointi ,13

186 180 TASE-yhdistely VASTAAVAA Kaupungin Pohj. pel.laitos Sataman Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi Eliminoimaton tase tase tase tase tase tase tase A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , ,52 0, , , , ,48 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ,14 0,00 0, ,49 0, , , , ,52 0, , , , ,73 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ,93 0,00 0,00 0,00 0, , ,93 Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset ,30 0, ,44 0,00 0,00 0, ,74 Rakennukset ,07 0, , ,09 0, , ,96 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , , ,67 0,00 0, ,95 Koneet ja kalusto , , , , , , ,37 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,91 0, , , , , , , , , ,27 III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet ,97 0,00 0,00 0,00 0, , ,12 Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset ,63 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,63 Muut lainasaamiset ,64 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,64 Muut saamiset , , , ,61 0, , ,13 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , , , ,61 0, , ,52 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot ,49 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,49 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet ,20 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,20 Muut toimeksiantojen varat ,53 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,22 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,22 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet ,39 0,00 0, ,37 0,00 0, ,76 Keskeneräiset tuotteet ,88 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,88 Valmiit tuotteet ,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,43 0,00 0, ,37 0,00 0, ,80 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 2 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,59 Siirtosaamiset ,28 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,28 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , , , , , , ,07 Lainasaamiset , , ,78 0, ,36 0, ,32 Muut saamiset , , ,84 0, , , ,88 Siirtosaamiset , ,35 0, ,58 0, , , , , , , , , ,97 III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin ,33 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,33 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,33 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,33 IV Rahat ja pankkisaamiset ,12 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,12 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , , , , ,96 VASTAAVAA Eliminointi- ja oikaisukirjaukset Kaupungin tase Kaupunki Pohj.pel.laitos Satama Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi tilinpäätöksessä A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot ,48 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,73 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ,93 Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset ,74 Rakennukset ,96 Kiinteät rakenteet ja laitteet ,95 Koneet ja kalusto ,37 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,27 III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 1) , ,88 Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset ,63 Muut lainasaamiset ,64 Muut saamiset 3) , , ,75 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0, ,90 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot ,49 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet ,20 Muut toimeksiantojen varat , ,22 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet ,76 Keskeneräiset tuotteet ,88 Valmiit tuotteet , ,80 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 2 000,00 Lainasaamiset 0,00 Muut saamiset ,59 Siirtosaamiset ,28 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset ,07 Lainasaamiset 2) , , , , ,00 Muut saamiset 2) , ,64 Siirtosaamiset , ,41 III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin ,33 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0, ,33 IV Rahat ja pankkisaamiset ,12 VASTAAVAA YHTEENSÄ ,78

187 181 VASTATTAVAA Kaupungin Pohj. pel.laitos Sataman Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi Eliminoimaton tase tase tase tase tase tase tase A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , , , , , , ,06 III Arvonkorotusrahasto ,93 0, ,44 0,00 0,00 0, ,37 IV Muut omat rahastot ,48 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,48 V Edellisten tilikausien yli- / alijäämä , , , , , , ,25 VI Tilikauden yli- / alijäämä , , , , , , , , , , , , , ,78 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero ,46 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,46 Vapaaehtoiset varaukset ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,46 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,46 C PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 Muut pakolliset varaukset ,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,10 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot ,26 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,26 Lahjoitusrahastojen pääomat ,91 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,91 Muut toimeksiantojen pääomat ,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,30 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,30 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,12 Lainat julkisyhteisöiltä ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 Liittymismaksut ja muut velat ,42 0,00 0, ,49 0,00 0, , ,42 0,00 0, ,49 0, , ,03 II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,00 0,00 0, ,60 0, , ,56 Lainat julkisyhteisöiltä ,27 0,00 0, ,05 0,00 0, ,32 Lainat muilta luotonantajilta ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 Saadut ennakot ,07 0,00 0,00 0,00 0, , ,73 Ostovelat , , , , , , ,54 Muut velat , , , , , , ,61 Siirtovelat , , , , , , , , , , , , , ,29 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , , , , ,96 VASTATTAVAA Eliminointi- ja oikaisukirjaukset Kaupungin tase Kaupunki Pohj.pel.laitos Satama Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi tilinpäätöksessä A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 1) , , , , , ,82 III Arvonkorotusrahasto ,37 IV Muut omat rahastot ,48 V Edellisten tilikausien yli- / alijäämä ,25 VI Tilikauden yli- / alijäämä , ,54 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero ,46 Vapaaehtoiset varaukset , ,46 C PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset ,00 Muut pakolliset varaukset , ,10 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot ,26 Lahjoitusrahastojen pääomat ,91 Muut toimeksiantojen pääomat , ,30 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,12 Lainat julkisyhteisöiltä ,00 Liittymismaksut ja muut velat 3) , , , ,65 II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ,56 Lainat julkisyhteisöiltä 2) , , ,00 Lainat muilta luotonantajilta ,00 Saadut ennakot ,73 Ostovelat ,54 Muut velat 2) , ,37 Siirtovelat , ,73 VASTATTAVAA YHTEENSÄ ,78 1) Peruspääomasijoituksen eliminointi ,24 2) Yhdystilin eliminointi ,56 3) Liittymismaksujen eliminointi ,38

188 182

189 LIITETIEDOT 183

190 184 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. ARVOSTUS- JA JAKOSTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT Pysyvät vastaavat - arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä rahoitusosuuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginvaltuuston hyväksytyn poistosuunnitelman mukaisesti. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt poistosuunnitelman muutoksen , joka on huomioitu suunnitelmapoistoissa 1.1. lähtien. Vähänkyrön kunnalta siirtyneiden pysyvien vastaavien suunnitelman mukaiset poistot on laskettu Vähänkyrön kunnanvaltuuston hyväksytyn poistosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Alle euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Maa-alueiden arvonkorotukset on tehty kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Arvonkorotus on tehty Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän peruspääoman korotusta vastaavalla osuudella. Pohjanmaan museon ja Tikanojan taidekodin taideomaisuus on luetteloitu ko. laitoksissa, eikä niillä ole kirjanpitoarvoa taseessa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt avaavan taseen Avaavassa taseessa on tehty Myllyn siilojen alaskirjaus ,89 euroa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tervajoen koulun ja Vähänkyrön terveysaseman alaskirjaus ,56 euroa. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet ja osuudet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseessa nykyarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen joko keskihinta-periaatteen mukaisesti, hankintamenon, sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Saamisten ja rahoitusarvopapereiden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen nykyarvoon. Vastikkeetta saadut rahoitusarvopaperit luetteloidaan erikseen. Johdannaissopimusten käsittely Johdannaiset sisältävät koron- ja valuutanvaihtosopimuksia. Kaikki koron- ja valuutanvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus Edellisen vuoden laskelmat on muutettu vastaamaan yhdistyneen kunnan laskelmia. Mikäli tämä ei ole ollut toteutettavissa, luvut on jätetty ilmoittamatta. Laskelmissa ja liitteissä on esitetty yhdistetyt luvut poikkeuksena rahoituslaskelma jossa on Vaasan kaupungin luvut.

191 185 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 2. TOIMINTATUOTOT TEHTÄVITTÄIN Sosiaali- ja terveystoimi ,03 Varhaiskasvatus ja perusopetus ,98 Ammatilliset koulut ja lukiot ,17 Muu kulttuuri- ja sivistystoimi ,56 Pelastustoimi ,85 Tekninen toimi ,03 Tukipalvelut ,36 Liiketoiminta ,46 Muut ,27 Yhteensä ,71 3. VEROTULOJEN ERITTELY avaava tase Kunnan tulovero , ,02 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,49 Kiinteistövero , ,44 Yhteensä , ,95 4. VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY avaava tase Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) , ,00 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus , ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus , ,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet , ,00 Valtionosuudet yhteensä , ,00 5. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 4-5 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5-20 vuotta tasapoisto Rakennukset vuotta menojäännöspoisto 5-20 % Rakennukset / Vaasan Satama vuotta tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta menojäännöspoisto % Poistonalainen irtain omaisuus 4-20 vuotta tasapoisto Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euron, on kirjattu vuosikuluksi. 6. KESKIMÄÄRÄISTEN POISTOJEN JA INVESTOINTIEN VASTAAVUUS v Keskimääräinen poisto ,56 Keskimääräinen omahankintameno ,01 Poikkeama ,44 Poikkeama % -43,22 Taloussuunnitelmakauden investointitaso on korkea. Investointien keskimääräinen omahankintameno laskee kuitenkin ,59 euroa (7,7 %) vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna. Poistosuunnitelmaa on muutettu tilikaudella poistojen ja investointien vastaavuuden parantamiseksi. Kaupungin toiminnan ja talouden tasapainottamistavoitteena on vuosikatteen nostaminen 30 miljoonaan euroon ja investointien rajoittaminen 40 miljoonaan euroon, jolloin kaupungin rahoitusalijäämä pienenee ja velanottotarve supistuu kestävälle tasolle suhteessa kasvavan kaupungin palvelurakenteeseen.

192 PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET 2012 Eläkevastuuvaraus , ,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 Vähennys tilikaudella , ,52 Eläkevastuuvaraus , ,48 Suvilahden kaatopaikan maisemointivaraus , ,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella , ,95 Suvilahden kaatopaikan maisemointivaraus , ,05 Alueiden puhdistamisvelvollisuudet , ,59 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 Alueiden puhdistamisvelvollisuudet , ,59 8. PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT JA MYYNTITAPPIOT Muut toimintatuotot Osakkeet ja osuudet ,55 Maa-alueet ,93 Rakennukset 0,00 Irtain omaisuus ,08 Yhteensä ,56 9. OSINKOTUOTTOJEN JA PERUSPÄÄOMAN KORKO- TUOTTOJEN ERITTELY Osinkotuotot muista yhteisöistä ,00 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä ,46 Yhteensä ,46

193 187 TASEEN LIITETIEDOT 10. ARVONKOROTUKSET Arvonkorotuksissa noudatetaan kaupunginvaltuuston (kv ) päättämiä periaatteita. Maa-alueiden arvostus perustuu arvioituun aluekohtaiseen todennäköiseen luovutushintaan. avaava tase Maa-alueet Arvonkorotukset ,74 Arvonkorotusten vähennys / myynnit ,00 Arvonkorotusten lisäys ,00 Arvonkorotukset , ,74 Osakkeet ja osuudet Arvonkorotukset ,63 Arvonkorotus , ,63 Arvonkorotukset yhteensä , , KUNTAYHTYMÄOSUUKSIEN ARVONMUUTOKSET KUNTAYHTYMÄOSUUKSIEN ARVONMUUTOKSET Kunna osuus Tasearvo Lisäys Tasearvo kuntayhtymän Ero 1.1. tilikaudella peruspääomasta Vaasan sairaanhoitopiirin ky , , , , ,88 Eskoon sosiaalipalvelujen ky , , ,47 0,00 - arvonkorotus , ,63 Pohjanmaan liitto , , , ,64 Svenska österbottens förbund , , , ,69 för utbildning och kultur Vaasanseudun Areenat ky , , ,05-0,05 Kårkulla samkommun , , ,13 0, VAIHTUVIEN VASTAAVIEN SAAMISET SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ Pitkäaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Muut saamiset ,59 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenä Siirtosaamiset 0,00 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset ,11 Lainasaamiset ,00 Muut saamiset ,36 Siirtosaamiset ,73 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenä Myyntisaamiset ,68 Lainasaamiset ,00 Muut saamiset ,45 Siirtosaamiset ,77 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset ,65 Lainasaamiset ,00 Siirtosaamiset , SIIRTOSAAMISET avaava tase Pitkäaikaiset Ennakkomaksut , ,08 Muut siirtosaamiset 0, , , ,32 Lyhytaikaiset Siirtyvät korot , ,49 Ennakkomaksut , ,98 Siirtosaamiset laskutukset 0, ,11 Muut siirtosaamiset , , , , VASTIKKEETTA SAADUT RAHOITUSARVOPAPERIT avaava tase Markkina-arvo Markkina-arvo Aktia osakkeita kpl , ,00

194 PYSYVÄT VASTAAVAT Kaupunki yhteensä Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut pitkä- Ennakkomaksut Yhteensä Maa-alueet Rakennukset Kiinteät raken- Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensä vaikuttei- ja keskeneräiset teet ja laitteet kalusto ja keskeneräiset set menot hankinnat hankinnat Poistamaton hankintameno , , , , , , , , ,84 Lisäykset tilikauden aikana , , , , , , , , ,15 Rahoitusosuudet tilikauden aikana ,75 0, ,75 0, , , , , ,69 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0, ,08 0,00 0,00-929, , ,71 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0, , , , , ,25 0,00 Tilikauden poisto ,34 0, ,34 0, , , ,06 0, ,09 Poistamaton hankintameno , , , , , , , , ,50 Arvonkorotukset , ,74 Kirjanpitoarvo , , , , , , , , ,24 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Osakkeet Osakkeet Kunta- Muut Yhteensä Saamiset Saamiset muutyhteensä tytäryhteisöt omistusyht. yhtymä- osakkeet ja tytäryhteisöt yhteisöt yhteisöt osuudet osuudet Hankintameno , , , , , , , ,42 Lisäykset , , , , , ,94 0, ,94 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset ,83 0,00 0, , , , , ,97 Hankintameno , , , , , , , ,39 Arvonkorotukset , ,63 Kirjanpitoarvo , , , , , , , ,39

195 OMA PÄÄOMA avaava tase Peruspääoma ,82 Muutokset tilikaudella 0,00 Peruspääoma , ,82 Arvonkorotusrahasto ,37 Arvonkorotusten lisäykset tilikaudella ,00 Arvonkorotusten vähennykset tilikaudella ,00 Arvonkorotusrahasto , ,37 Muut omat rahastot Vahinkorahasto ,05 Siirrot rahastosta tilikaudella 0,00 Siirrot rahastoon tilikaudella 0,00 Vahinkorahasto , ,05 Oppisopimustoimen rahasto ,11 Siirrot rahastosta tilikaudella 0,00 Siirrot rahastoon tilikaudella ,68 Oppisopimustoimen rahasto , ,11 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä ,33 Lisäys/vähennys tilikauden aikana ,08 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä , ,33 Tilikauden yli- /alijäämä ,08 Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämään ,08 Tilikauden yli-/alijäämä ,38 Tilikauden yli- /alijäämä , ,08 Oma pääoma yhteensä , , PAKOLLISET VARAUKSET avaava tase Eläkevastuuvaraus , ,48 Kaatopaikan maisemointivaraus , ,05 Varaus alueiden puhdistamisvelvollisuuksiin , , , , VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ Pitkäaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Muut velat 7 395,00 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Muut velat ,73 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille Muut velat ,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Lainat ,00 Ostovelat ,45 Muut velat 0,00 Siirtovelat 6 540,43 Saadut ennakot 0,00 Velat kuntyhtymille Lainat ,00 Ostovelat ,24 Muut velat 0,00 Siirtovelat ,53 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 6 632,76

196 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA, JOKA ERÄÄNTYY MYÖHEMMIN KUIN 5 VUODEN KULUTTUA avaava tase Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0, ,70 Yhteensä , , SEKKILIMIITTI avaava tase Luotollisen sekkitilin limiitti , , LIITTYMISMAKSUT JA MUUT VELAT Pitkäaikaiset avaava tase Liittymismaksut , ,80 Muut velat , ,18 Yhteensä , , SIIRTOVELAT avaava tase Lomapalkkajaksotukset , ,59 Palkkajaksotukset , ,17 Henkilösivukulut , ,08 Siirtyvät korot , ,33 Siirtovelat /ostolaskut , ,67 Tuloennakot ja muut lyhytaikaiset siirtovelat , ,13 Yhteensä , , HUOLLETTAVIEN VARAT 2012 Sosiaali- ja terveystoimi Asiakkaiden käteisvarat 5 337, , ELATUSTUEN TAKAUTUMISSAATAVAN LASKENNALLINEN KORVAUS 2012 Taseen saamisiin merkitty määrä , ,00

197 191 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 26. LEASINGVASTUUT 2012 Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,79 Myöhemmin maksettavat , ,06 Yhteensä , , VASTUUSITOUMUKSET 2012 Tytäryhteisöjen puolesta annetut Takaukset Alkuperäinen pääoma , ,20 Jäljellä oleva pääoma , ,91 Täytetakaukset Alkuperäinen pääoma , ,13 Jäljellä oleva pääoma , ,29 Osakkuus- ja muiden omistusyhteysyhteisöjen puolesta annetut Takaukset Alkuperäinen pääoma , ,00 Jäljellä oleva pääoma , ,60 Muiden puolesta annetut Takaukset Alkuperäinen pääoma , ,45 Jäljellä oleva pääoma , ,24 Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Osuus takausvastuusta , ,98 Mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen , ,35 rahastosta Sopimusvastuut Vuokravakuus, sosiaali- ja terveystoimi , ,38 Vuokravakuus, Jupiter-säätiö , ,00 vastuu voimassa asti. Vuokrariskin takaus, Oy Vaasa Parks Ab ,00 Pysäköintipaikkojen rakentamisvelvollisuus, Rantamylly , ,00 Tytäryhtiöille myönnettyjen kassalainojen limiitti , ,00 Ns Raatopakan kaatopaikan pilaantuneiden maiden poisto , ,00 Maankäyttösopimuksista kaupungille aiheutuvat velvoitteet , ,00 Tulospalkkioiden määrä sopimusten mukaan ,21 Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimus I Jäljellä oleva lainan pääoma , ,00 Sopimuksen päättymispäivä Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,48 % (kaupunki toimittaa) Koronvaihtosopimus II Jäljellä oleva lainan bullet-pääoma , ,00 Sopimuksen päättymispäivä Vaihtuva korko: 6 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 2,4 % (kaupunki toimittaa) Koronvaihtosopimus III Jäljellä oleva lainan pääoma , ,00 Sopimuksen päättymispäivä Vaihtuva korko: 1 kk euribor + 0,49 % (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 2,64 % (kaupunki toimittaa)

198 192 Koronvaihtosopimus IV Jäljellä oleva lainan pääoma , ,00 Sopimuksen päättymispäivä Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,223 % (kaupunki toimittaa) Koronvaihtosopimus V Jäljellä oleva lainan bullet-pääoma ,00 Sopimuksen päättymispäivä Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,595 % (kaupunki toimittaa) Koron- ja valuutanvaihtosopimus I Jäljellä oleva lainan pääoma , ,00 Sopimuksen päättymispäivä Kiinteä korko: 1 kk stibor + 0,58 % (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 6 kk euribor + 0,28 % (kaupunki toimittaa) Vaihdetun valuutan pääoma: SEK (pankki toimittaa) , ,00 Vaihdetun valuutan pääoma: EUR (kaupunki toimittaa) , ,00 Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu , ,34 v Arvonlisäverojen palautusvastuu 6 644, ,98

199 193 HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT 27. HENKILÖSTÖKULUT 2012 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,92 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,65 Muut henkilösivukulut , ,39 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,96 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen , ,20 Pakollisia varauksia tuloutettu henkilöstökuluihin , ,51 Yhteensä henkilöstökulut , , HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TEHTÄVÄ- ALUEITTAIN 2012 Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalipalvelut / avustajat 4 5 Varhaiskasvatus ja perusopetus Ammatilliset koulut ja lukiot Muu kulttuuri- ja sivistystoimi Pelastustoimi * Tekninen toimi Tukipalvelut Liiketoiminta Muut Yhteensä * lisäksi sivutoimisia puolivakinaisia palomiehiä TILINTARKASTAJAN PALKKIOT 2012 BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot ,69 Tilintarkastajan lausunnot 3 223,50 Palkkiot yhteensä ,19

200 194 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LAATIMISTA KOSKEVAT PERIAATTEET Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kuntayhtymät sekä tytäryhteisöt lukuun ottamatta Ekolämpö Oy:tä. Uusia tytäryhteisöjä on kuntaliitoksen jälkeen Oy Stormossen ja Vähänkyrön vuokratalot sekä v. perustettu Teatteriparkki Oy. Hiirikosken Energia myytiin Vaasan Sähkölle. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot, kulut sekä saamiset ja velat ja kiinteistöverot on vähennetty. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Osakkuusyhteisöistä on yhdistelty kunnan omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Rahoituslaskelma on laadittu yhteisöjen rahoituslaskelmien yhdistelmästä eliminoimalla siitä yhtiöiden väliset liiketapahtumat. Kuntayhtymistä Vaasan Sairaanhoitopiirin, Pohjanmaan liiton ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän omistusosuus kasvoi kuntaliitoksen myötä. Hiirikosken Energian myynti ja siitä aiheutuva sisäinen kate on eliminoitu rahoituslaskelmasta. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan, kuntayhtymien ja tytäryhteisöjen keskinäinen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Suurin osa yhtiöistä aloitti vuonna 2004 suunnitelmapoistojen tekemisen kirjanpidossaan. Näiden yhtiöiden edellisten vuosien poisto-oikaisuna käytetään vuoden 2003 tilinpäätökseen kirjattua poistoa, jota poistetaan tulevina vuosina samalla %:lla kuin yhtiö tekee suunnitelmapoistoja. Niiden tytäryhteisöjen, jotka eivät tee suunnitelmanmukaisia poistoja, aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Kiinteistö Oy Vaasan Ylioppilastalon poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Arvostus- ja jaksotusmenetelmät Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin Vaasan kaupungin tilinpäätöksessä. Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus Edellisen vuoden vertailutase on muutettu vastaamaan yhdistyneen kunnan konsernitasetta.

201 Tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhtiöt Kuntakonsernin osuus (1 000 ) Nimi Kotipaikka Kunnan omistusosuus Konsernin omistusosuus omasta pääomasta vieraasta pääomasta tilikauden voitosta/ tappiosta Tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Klemetinkaari Vaasa 61,90 % 61,90 % Kiinteistö Oy Myllynranta Vaasa 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Cargo Apron Vaasa 80,80 % 80,80 % Palosaaren Yrityskeskus Oy Vaasa 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Pikipruukki Vaasa 100,00 % 100,00 % As. Oy Pitkälahdenkatu Vaasa 100,00 % As. Oy Vaasan Asemakatu 43 Vaasa 100,00 % Kiinteistö Oy Sekahaku Vaasa 53,00 % 53,00 % Kiinteistö Oy Teerinimenkatu 8 Vaasa 100,00 % 100,00 % Vähänkurön vuokratalot Oy Vaasa 100,00 % 100,00 % Vaasan Asumisoikeus Oy Vaasa 100,00 % 100,00 % Asunto Oy Kråklundinkatu Vaasa 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Mäntyhovi Vaasa 70,00 % 70,00 % Vaasan Sähkö konserni Vaasa 99,93 % 99,93 % Vaasanseudun Kehitys Oy Vaasa 58,10 % 58,10 % Vaasan Ammattikorkeakoulu Oy Vaasa 74,00 % 74,00 % Palosaaren Kampus Oy Vaasa 100,00 % 100,00 % Kova Login Oy Vaasa 60,00 % 60,00 % Vaasan Pysäköinti Oy Vaasa 100,00 % 100,00 % Stormossen Oy Mustasaari 54,35 % 54,35 % Teatteriparkki Oy Vaasa 100,00 % 100,00 % Kuntayhtymät Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Seinäjoki 15,58 % 15,58 % Vaasanseudun Areenat ky Mustasaari 68,65 % 68,65 % Kårkulla Samkommun Parainen 5,92 % 5,92 % Pohjanmaan Liitto Vaasa 40,85 % 40,85 % Vaasan Sairaanhoitopiiri Vaasa 54,07 % 54,07 % Svenska Österbottens Förbund för Utbildning och Kultur Vaasa 22,03 % 22,03 % Osakkuusyhteisöt NLC Ferry Oy Vaasa 50,00 % 50,00 % Tutkimuskeskus Conradi Oy Vaasa 50,00 % 50,00 % Fab Bisatsen Vaasa 20,00 % 20,00 % Pohjanmaan Expo Oy Vaasa 30,20 % 30,20 % Kiint. Oy Ajurinkatu 14 Vaasa 38,00 % 38,00 % As.oy Koppelonkatu 2 Vaasa 31,11 % 31,11 % Oy Merinova Ab Vaasa 7,50 % 24,63 % Oy Vaasa Parks Ab (konserni) Vaasa 35,80 % 35,79 % Koy Palosaaren Laboratoriot Vaasa 43,01 % 43,01 % As.oy Perämiehenkatu 26 Vaasa 22,20 % 22,20 % Asunto Oy Vaasan Asemakatu 44 Vaasa 24,18 % 24,18 % Kiint. Oy Vaasan Ylioppilastalo Vaasa 50,00 % Kiinteistö Oy Ritz Vaasa 19,50 % 25,10 % Kyrönmaan jätevesi Oy Vaasa 50,00 % 50,00 % Yhteensä

202 196 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 3. ARVONKOROTUKSET Maa- ja vesialueet Arvo ,48 Arvonkorotukset ,02 Arvonkorotusten purku ,00 Arvo ,50 Rakennukset Arvo ,15 Arvonkorotusten purku ,22 Arvo ,93 Osakkeet ja osuudet Arvo ,88 Arvonkorotukset 0,00 Arvonkorotusten purku 0,00 Arvo ,88 Arvonkorotukset yhteensä ,31 4. MAA- JA VESIALUEET ERITTELY Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut ,34 Muut maa- ja vesialueet ,73 Maa- ja vesialueet yhteensä ,07 5. SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Pitkäaikaiset siirtosaamiset Ennakkomaksut ,28 Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä ,28 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Myyntisaamiset ,00 Palkkojen siirtosaamiset ,63 Korkosaamiset ,78 Verosaamiset ,49 Avustushakemukset ja jaksotukset ,09 Siirtosaamiset EU:lta 7 106,04 Kelan työterveyshuolto ,72 Ennakkomaksut ,41 Muut siirtosaamiset ,73 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä ,89 6. SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot ,59 Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset ,24 Korkojaksotukset ,36 Verot ,00 Muut menojäämät ,14 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä ,75 Siirtovelat yhteensä ,34

203 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevastuu ,40 Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu ,18 Suvilahden kaatuopaikan maisemointi ,51 Alueiden puhdistusvelvollisuus ,59 Kaatopaikkojen jälkihoito, Stormossen ,17 Muut pakolliset varaukset yhteensä ,85 8. PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET Eläkevastuu ,28 Lisäykset tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikaudella ,88 Eläkevastuu ,40 Potilasvastuuvakuutus VSHP ,17 Lisäykset tilikaudella ,02 Vähennykset tilikaudella 0,00 Potilasvastuuvakuutus ,18 Alueiden puhdistusvelvollisuus ,59 Lisäykset tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 Alueidenpudistusvelvollisuus ,59 Suvilahden kaatopaikan maisemointi ,05 Lisäykset tilikaudella 0,00 Vähennykset tilikaudella ,54 Suvilahden kaatopaikan maisemointi ,51 Kaatopaikan jälkihoitovaraus ,75 Lisäykset tilikaudella ,67 Vähennykset tilikaudella ,25 Kaatopaikan jälkihoitovaraus ,17 9. MUIDEN VELKOJEN ERITTELY Muut velat Liittymismaksut ,55 Muut velat ,27 Muut velat yhteensä , PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT JA TAPPIOT Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot ,93 Muut myyntivoitot ,01 Myyntivoitot yhteeensä ,94 Muut toimintakulut Muut myyntitappiot 5 890,36 Myyntitappiot yhteensä 5 890, TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN Sosiaali- ja terveystoimi Varhaiskasvatus- ja perusopetus Ammatilliset koulut ja lukiot Muu kulttuuri- ja sivistystoimi Pelastustoimi Tekninen toimi Tukipalvelut Liiketoiminta Muut Toimintatuotot yhteensä , , , , , , , , , ,36

204 198 Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Satunnaiset kulut Valtionosuudet ,41 Satunnaiset kulut yhteensä ,41 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIDOT 12. VELAT, JOIDEN VAKUUDEKSI ANNETTU KIINNITYKSIÄ KIINTEISTÖIHIN Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset ,03 Lainat julkisyhteisöiltä Vakuudeksi annetut kiinnitykset ,24 Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä ,27 VAKUUDET 13. OMASTA PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET Sitoumusten vakuudeksi annetut kiinnitykset ,08 Yhteensä ,08 Muiden puolesta annetut vakuudet Vakuudeksi annetut kiinnitykset ,00 Yhteensä ,00 Vakuudet yhteensä , LEASINGVASTUIDEN YHTEISMÄÄRÄ Seuraavalla tilikaudella maksettavat ,75 Myöhemmin maksettavat ,00 Yhteensä , VASTUUSITOUMUKSET Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma ,07 Jäljelläoleva pääoma ,79 Kuntien takauskeskus Osuus takausvastuusta ,82 Mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta , MUUT TALOUDELLISET VASTUUT Vuokravakuudet ,46 Tytäryhtiöille myönnettyjen kassalainojen limiitti ,00 Sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet ,80 Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu v ,77 Rantamylly, pysäköintipaikkojen rakentamisvelvollisuus ,00 Ns. Raatopakan kaatopaikan pilaantuneiden maiden poisto ,00 Arvonlisäveron palautusvastuu 6 644,15 Muut vastuut ,00 Sopimusvastuut yhteensä ,18 Johdannaissopimukset Vaasan Sähkö ,13 Johdannaissopimukset Vaasan kaupunki ,00 Johdannaissopimukset Pikipruukki ,77 Johdannaissopimukset Asemakatu 43 Johdannaissopimukset Stormossen Oy , ,00

205 OMAN PÄÄOMAN ERITTELY Peruspääoma ,82 Peruspääoma ,82 Arvonkorotusrahasto ,57 Lisäykset tilikaudella ,00 Vähennykset tilikaudella ,29 Arvonkorotusrahasto ,27 Muut omat rahastot Vararahasto ,50 Rahaston pääoma ,50 Vahinkorahasto ,05 Siirrot rahastoon 0,00 Siirrot rahastosta 0,00 Rahaston pääoma ,05 Oppisopimustoimenrahasto ,11 Siirrot rahastosta ,68 Rahaston pääoma ,43 Muut omat rahastot ,73 Siirrot rahastoon ,00 Siirrot rahastosta 3 050,01 Rahaston pääoma ,72 Muut omat rahastot yhteensä ,70 Edellisten tilikausien ylijäämä ,19 Tilikauden ylijäämä/alijäämä ,13 Oma pääoma yhteensä ,11

206 200 ULUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Tilinpäätös Päiväkirja Pääkirja Ostoreskontra Myyntireskontrat Pysyvät vastaavat Palkkakirjanpito Maksuliikenne Anto- ja ottolainat Konsernikirjanpito Varastokirjanpito Tase-erittelyt Käteiskassat 18 kpl Käteiskassat 16 kpl erikseen sidottuna sähköinen arkistointi mikrokortit sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi atk-tuloste sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi atk-tuloste atk-tuloste atk-tuloste erillisinä lomakkeina sähköinen arkistointi kassanauhat/tilityslomakkeet

207 201 LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET

208 202 Liikelaitosten vaikutus tulokseen Tuloslaskelmat Eliminointi ja oikaisu- Eliminoidut tulos- Kaupungin Kaupunki Liike- Eliminoi- kirjaukset laskelmat tuloslask. laitokset maton yht. Kaupunki Liike- Kaupunki Liike- tilinlaitokset laitokset päätöksessä Toimintatuotot Myyntituotot ) Maksutuotot ) Tuet ja avustukset ) Vuokratuotot ) Muut toimintatuotot ) Valmistus omaan käyttöön ) Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot ) Aineet tarvikkeet ja tavarat ) Avustukset ) Vuokrat ) Muut toimintakulut ) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ) Muut rahoitustuotot ) Korkokulut ) Muut rahoituskulut ) Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden yli- / alijäämä ) Sisäisten ostojen ja myyntien eliminointi ) Sisäisen koron eliminointi 76 3) Liikelaitosten peruspääoman tuoton eliminointi 6 244

209 203 Liikelaitosten vaikutus rahoitukseen Kaupunki Liike- Eliminoi- Eliminointi- ja oikaisu- Eliminoidut rahoitus- Kaupungin rahoitus- laitokset maton kirjaukset laskelmat rahoituslaslaskelma yhteensä rahoitus- Kaupunki Liike- Kaupunki Liike- kelma tilinlaskelma laitokset laitokset päätöksessä Toiminnan rahavirta Vuosikate ) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot Pakollisten varausten lisäys / vähennys Muut tulorahoituksen oikaisuserät Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot ) Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainauksen muutokset yhteensä Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos ) Lainakannan muutokset yhteensä Oman pääoman muutokset ) Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokse Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos ) Korottomien velkojen muutos ) Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Muutos ) Sisäisten ostojen ja rahoituserien eliminointi ) Oman pääoman lisäyksen eliminointi ) Yhdystilin eliminointi 5 006

210 204 Liikelaitosten vaikutus taseeseen Kaupungin Liike- Elimi- Eliminointi- ja oikaisu- Eliminoidut taseet Kaupungin tase laitokset noimaton kirjaukset tase tilinyhteensä tase Kaupunki Liike- Kaupunki Liike- päätöksessä VASTAAVAA laitokset laitokset A I II III B C I II III PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja kesk.er.hankinnat Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hanki Sijoitukset Osakkeet ja osuudet ) Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotuks Muut lainasaamiset Muut saamiset ) Ennakkomaksut ja keskeneräiset hanki TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset ) Siirtosaamiset ) Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihi Joukkovelkakirjalainasaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

211 Kaupungin Liike- Elimi- Eliminointi- ja oikaisu- Eliminoidut taseet Kaupungin tase laitokset noimaton kirjaukset tase tilinyhteensä tase Kaupunki Liike- Kaupunki Liike- päätöksessä laitokset laitokset VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma ) III Arvonkorotusrahasto IV Muut omat rahastot V Edellisten tilikausien yli- / alijäämä VI Tilikauden yli- / alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero Vapaaehtoiset varaukset C PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Liittymismaksut ja muut velat ) II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta ) Saadut ennakot Ostovelat Muut velat ) Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ ) Peruspääomasijoituksen eliminointi ) Yhdystilin eliminointi ) Liittymismaksujen eliminointi 149

212 206

213

214

215

216

217

218

219

220

221

222

223

224

225

226

227

228

229

230

231

232

233

234

235

236

237

238

239

240

241

242

243

244

245

246

247

248

249

250

251

252

253

254

255

256

257

258

259

260

261

262

263

264

265

266

267

268

269

270

271

272

273

274

275

276

277

278

279

280

281

282

283

284

285

286

287

288

289

290

291

292

293

294

295

296

297

298

299

300

301

302

303

304

305

306

307

308

309

310

311

312

313

314

315

316

317

318

319

320

321

322

323

324

325

326

327

328

329

330

331

332

333

334

335

336

337

338

339

340

341

342

343

344

345

346

347