Sivistystoimi. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden palveluselvitys

Sivistystoimi Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden palveluselvitys 2014

1

Sisällysluettelo Taustaa... 4 Työryhmän kokoonpano... 4 Kuulemistilaisuudet ja nettikysely... 5 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alainen toiminta... 5 Mikkelin kaupunkistrategia ja kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan tulosalueet... 7 Kirjastot... 9 Nykytila... 9 Aiemmin toteutetut tehostamistoimenpiteet... 9 Liikunta- ja nuorisopalvelut... 10 Nykytila... 10 Aiemmin toteutetut tehostamistoimenpiteet... 10 Museot... 12 Nykytila... 12 Aiemmin toteutetut tehostamistoimenpiteet... 12 Yleiset kulttuuripalvelut... 13 Nykytila... 13 Aiemmin toteutetut tehostamistoimenpiteet... 14 Kaupunginorkesteri... 15 Nykytila... 15 Aiemmin toteutetut tehostamistoimenpiteet... 16 Työryhmän kehittämisesitykset... 17 Kirjastot... 17 Liikunta- ja nuorisopalvelut... 19 Museot... 23 Yleiset kulttuuripalvelut... 25 Kaupunginorkesteri... 25 Työryhmän esittämien kehittämisesitysten säästöt ja menot yhteensä... 27 2

3

Taustaa Mikkelin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 11.11.2013 ( 140, liite 10) kaupungin talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014-2017. Talousarviossa todetaan muun muassa, että Tuloslaskelman perusteella voidaan todeta, että kaupungin nykyinen tulotaso ei jatkossa riitä nykyisten laajuisten palvelujen ylläpitämiseen. Talousarviovuosi edellyttää toimialoilta määrätietoisia rakenteellisia muutoksia. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman 21.1.2013. Tämän lisäksi on valmisteltu perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys sekä käynnistetty vastaava selvitys koskien sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluita ja palveluverkkoa. Sosiaali- ja terveystoimen selvitystyö jatkuu huhtikuulle 2014 saakka ja vaikutukset prosesseihin ja rakenteisiin voidaan arvioida vuoden 2015 talousarvion valmistelussa. Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista käynnistetään vastaava palveluselvitys vuoden 2014 aikana. Selvitystyö käynnistettiin 6.2.2014. Työryhmän tehtävänä oli suunnitella taloudellisesti tehokas lähipalveluverkko kulttuuri-, liikuntaja nuorisolautakunnan alaiselle toiminnalle. Tavoitteena oli, että työryhmän linjauksia tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi siten, että niitä voidaan käyttää vuoden 2015 budjetin valmistelussa. Työryhmän kokoonpano Toivonen Hannu, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan jäsen, puheenjohtaja Huoponen Marianne, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja Häkkinen Sari, henkilöstöjärjestöjen edustaja Parkkinen Roosa, nuorisovaltuuston edustaja Sihvonen Jari, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan jäsen Vuori Juha, kaupunginhallituksen edustaja Väisänen Maini, yhdyskuntatekniikan päällikkö Tikkanen Petri, aluejohtokuntien edustaja Turunen Tiina, johdon sihteeri, työryhmän sihteeri Muut Isomöttönen Nikke, intendentti Karttunen Matti, museotoimenjohtaja Launonen Virpi, kirjastotoimenjohtaja Markkula Kristiina, vs. kulttuurijohtaja Mattila Antti, liikunta- ja nuorisojohtaja Siekkinen Virpi, sivistystoimenjohtaja 4

Aluejohtokuntien asiantuntijat Korhonen Kirsi, Suomenniemen aluejohtokunta, Pylkkänen Ilpo, Anttolan aluejohtokunta ja Saloviin Minna, Haukivuoren aluejohtokunta Kuulemistilaisuudet ja nettikysely Selvitystä varten järjestettiin kuulemistilaisuudet Mikkelissä 1.4., Ristiinassa 2.4., Suomenniemellä 7.4., Haukivuorella 8.4. ja Ristiinassa 9.4.2014. Kuulemistilaisuuksien yhteenveto liitteenä, liite 1. Selvitystä varten järjestettiin myös nettikysely eri kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntajärjestöille ja -toimijoille. Kirjasto ei osallistunut nettikyselyyn, vaan heillä oli asiakasraati. Nettikyselyn ja asiakasraadin tulokset liitteenä, liite 2. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alainen toiminta Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisten tulosalueiden yleiset kulttuuripalvelut, museot, liikunta- ja nuorisopalvelut, kirjastopalvelut ja kaupunginorkesteri tavoite on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia, harrastuneisuutta, lisätä poikkihallinnollisuutta, kehittää toimintaympäristöjä, lisätä sähköisten palvelujen käyttöä ja tehostaa kumppanuussuhteita yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Tulosalueet järjestävät asukkaiden hyvinvointia edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä palveluita. Ne tuottavat monipuolista ja laadukasta kulttuuri- ja liikuntatarjontaa, mikä mahdollistaa kuntalaisille sekä ohjattuja että omaehtoisia palveluja. Yleisö- ja kävijämääriä pyritään kasvattamaan erilaiset kohderyhmät huomioimalla, kehittämällä käyttäjälähtöisiä palveluja ja markkinointia. Lautakunnan palvelut ovat pääasiallisesti lähipalveluita, joilla turvataan palvelujen saatavuus ja saavutettavuus koko kaupungin alueella. Avustuksilla ja monipuolisilla yhteistyösopimuksilla ylläpidetään palvelutarjoomaa ja luodaan mahdollisuuksia kolmannen sektorin toimijoille kokeilla uudentyyppisten palveluiden tuottamista. Kaupungin eri toimijoiden kesken pyritään yhteistyöhön. Lautakunnan alaiset toimialat vaikuttavat myönteisesti Mikkelin mainekuvaan viihtyisänä kulttuurikaupunkina. 5

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan tulot ja menot tulosalueittain ovat seuraavat: Kuvio 1. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan tulot ja menot tulosalueittain. Yhteensä lautakunnan alaisen toiminnan toimintamenot ovat 16,63 milj. ja toimintatulot 2,26 milj.. Mikkelin kaupungin toimintamenot ovat 441,31 milj. ja toimintatulot 163,15 milj.. Lautakunnan menot ovat siis 3,8 % ja tulot 1,4 % koko kaupungin menoista ja tuloista. Tulosalueen henkilöstö on seuraavasti: Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Kirjastot 44 3 47 Liikunta ja nuoriso 60 20 80 Museot 12 0 12 Yleiset kulttuuripalvelut 4 2 6 Kaupunginorkesteri 14 3 17 Yhteensä 134 28 162 Taulukko 1. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen henkilöstö (tilanne 31.12.2013, henkilöstöpalvelut). Tulosalueiden henkilöstö on hieman yli 4 % kaupungin henkilöstömäärästä. 6

Mikkelin kaupunkistrategia ja kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan tulosalueet Kuntalain 1 :n mukaan Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.. Mikkelin kaupungin strategia ja strategiset toimenpiteet toteuttavat kuntalakia kaupungin strategia on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia. Mikkelin kaupunkistrategia lähtee kolmesta näkökulmasta: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvoinnista. Näkökulmista on muodostettu ohjelmat Asukkaiden hyvinvointiohjelma, Elinkeinojen hyvinvointiohjelma ja Ympäristön hyvinvointiohjelma. Ohjelmiin on koottu kehittämistoimenpiteet, joilla strategiaa toteutetaan. (Kuvio 2) Kuvio 2. Mikkelin kaupunkistrategian kolme näkökulmaa ja tärkeimmät tavoitteet. Mikkelin väestö on sosioekonomiselta ja ikärakenteeltaan pienoiskuva Suomesta. Asukkaiden hyvinvointia ajatellen Mikkelillä on kuitenkin tiettyjä kehittämistarpeita, joita strategiassa on tunnistettu. Mikkeliläiset juovat alkoholia noin litran enemmän vuodessa kuin suomalaiset keskimäärin, sairastavuus on hieman Suomen keskiarvoa korkeammalla tasolla ja mikkeliläisten ennenaikaiset kuolemat ovat muun maan keskiarvoa korkeammat. Päihteet ovat merkittävä ennenaikaisia kuolemia aiheuttava tekijä. Toisaalta mikkeliläisten hyvinvoinnissa on myös paljon 7

myönteisiä piirteitä: osa kuntalaisista harrastaa varsin aktiivisesti liikuntaa, kulttuuria ja muita hyvinvoinnin kannalta tärkeitä aktiviteetteja, osa on hyvin passiivisia. Polarisoitumiskehitys on haasteena. Kullekin hyvinvointiohjelmalle on määritelty kolme strategista päämäärää, ja näitä koskevat yksityiskohtaisemmat tavoitteet ja mittarit, joilla kehitystä voidaan seurata (kuvio 3). Kuvio 3. Asukkaiden hyvinvoinnin mittarit ja tavoitetasot. Asukkaiden hyvinvointiohjelmassa korostetaan asukkaiden osallistamista hyvinvoinnin tuottamiseen. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisilla tulosalueilla on tärkeä rooli kaupunkistrategian toiminnan toteuttamisessa ja hyvinvoinnin lisäämisessä: ne luovat mahdollisuuksia ja toimintaympäristöjä asukkaiden omaehtoiseen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja lisäämiseen sekä ennalta ehkäisevät sekä fyysistä että psyykkistä pahoinvointia. Kaikkien nykyisten kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelujen järjestäminen maantieteellisesti laajalla alueella eripuolilla kaupunkia yhä niukkenevilla resursseilla on vaikeaa. Tästä syystä käynnistettiin tämä palveluverkkoselvitys kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisessa toiminnassa. Työryhmän tehtäväksi annettiin suunnitella taloudellisesti tehokas lähipalveluverkko kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnan alaiselle toiminnalle. 8

Kirjastot Nykytila Kirjasto tarjoaa kirjasto- ja tietopalveluja Mikkelin kaupungin asukkaille sekä yhteistoimintasopimusten mukaisesti seudun kuntien asukkaille. Mikkelin kaupunginkirjasto toimii myös Etelä-Savon maakuntakirjastona. OKM rahoittaa maakuntakirjastotoimintaa noin 100 000 e/vuosi. Kirjasto tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuksia omaehtoiseen itsensä kehittämiseen ja luo virikkeitä vapaa-ajan viettoon. Kirjaston keskeisiä tehtäviä on taata kansalaisen tietohuolto, edistää lukemisharrastusta sekä tarjota tiloja ja välineitä oppimiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Kirjastojen valtionosuusrahoitus tulee valtion perusbudjetista (vrt. perusopetus, pelastustoimi, osa sotepalveluista). Mikkeli saa valtionosuutta noin 1,06 M, joka on noin 1/3 kirjastopalveluihin käytetystä summasta. Tämän jälkeen asukaskohtainen kustannus kirjastopalveluista on noin 32. Kuntien on pakko järjestää kirjastopalvelut jollakin tavalla lain säätämässä laajuudessa (kirjastolaki (4.12.1998/904) ja kirjastoasetus (18.12.1998/1078)). Lisäksi toimintaa ohjaa OKM:n laatusuositus kirjastoille. Laki mahdollistaa kuntien välisen yhteistyön. Mikkelissä tätä mahdollisuutta on käytetty laajasti: kaupungilla on voimassa yhteistoimintasopimus kirjastopalveluiden järjestämisestä kolmen naapurikunnan kanssa (kh 9.5.2011 169 ). Toimipaikkoja: 13 + kirjastoauto + Moision laitoskirjasto Henkilökuntaa: 48, joista vakituisia 44 ja 4 määräaikaisia (oppisopimus) Budjetti: menot 3 619,3 T, tulot 690,2 T, kate 2 929,1 T Vuonna 2013: lainoja 903 910, lainausoikeutta käytti noin 35 % asukkaista, käyntejä 603 102 (9,87/asukas), näyttelyitä 384, tapahtumia 373, käyttäjäkoulutuksia 147. Aiemmin toteutetut tehostamistoimenpiteet Vuodesta 2008 alkaen on lakkautettu kokonaan kaksi lähikirjastoa (Kaituemäki ja Kalvitsa), ja yhden lakkautetun kirjaston tilalle on perustettu uusi (Siekkilä/Kalevankangas). Vakansseja on lakkautettu kolme. Seutukirjastomallin luominen on tehostanut henkilöstön käyttöä seudullisesti: kirjastotoimenjohtajan, palvelupäällikön, asiakaspalveluvastaavan, vahtimestarin sekä hankinnan ja luetteloinnin henkilökunnan työaikaa sekä kustannuksia jaetaan sopimuskuntien kesken. Vuonna 2014 tämä tarkoittaa euromääräisesti noin 60 000 euroa. 9

Liikunta- ja nuorisopalvelut Nykytila Liikunta- ja nuorisopalvelut edistää palveluillaan ja rakennetulla ympäristöllään asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymiskehitystä. Monipuolinen nuorisotyö ja liikuntapaikkatarjonta sekä kansalaistoiminnan tukeminen avustuksin kannustavat kuntalaisia ohjattuun ja omaehtoiseen toimintaan. Liikuntapaikkarakentaminen ja jo olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnostaminen paremmin nykyvaatimuksia vastaaviksi lisää kuntalaisten liikkumista. Keskitettyjä palveluja lukuun ottamatta (liikuntalaitokset, osa suuremmista kentistä, etsivä nuorisotyö) liikunta- ja nuorisopalvelut ovat luonteeltaan alueellisia tai lähipalveluita, joiden tavoitettavuus sekä kaupunki- että haja-asutusalueella tulee turvata. Palveluiden ylläpitäminen maantieteellisesti laajalla alueella ja niukkenevilla resursseilla on kuitenkin vaikeaa, ja palveluverkkoon jouduttaneen palveluverkkoselvityksen ja kaupunginvaltuuston asettaman talouden tasapainottamisohjelman perusteella tekemään karsintaa. Liikunta- ja nuorisopalvelut TA2014 Toimintakulut 7 870 100 Toimintatuotot 1 341 900 Toimintakate 6 528 200 Liikunta- ja nuorisopalveluilla on 65 sellaista vakituista työsuhdetta ja vakanssia (kuukausipalkkaiset ja tuntipalkkaiset), jotka ovat täytettyinä tai joihin on täyttämisjärjestely meneillään. Lisäksi käytetään tuntuvasti työllistämistoimenpitein työllistettyä työvoimaa (eri kentät, jäähallit), ostopalvelua (haja-asutusalueen liikuntapaikat) ja tuuraavia määräaikaisia tuntityöntekijöitä (Naisvuoren uimahalli). Liikuntapaikkoja on pitkälti yli kaksi ja puoli sataa, kun kaikki vähäisellä käytöllä ja matalalla hoitoasteella olevat kentät, retkisatamat ja ulkoilureitit lasketaan mukaan. Kustannuksiltaan suurimpia liikuntapaikkoja ovat liikuntalaitokset (uimahallit, jäähallit, tekojäärata). Listaus liikuntapaikoista on liitteenä. Omalla henkilöstöllä avoinna pidettäviä nuorisotaloja on seitsemän. Tarkempi listaus nuorisotiloista on liitteenä. Liikuntaseuroja ja nuorisoyhdistyksiä tuetaan vuosittain noin 240 000 euron avustusmäärärahoin. Aiemmin toteutetut tehostamistoimenpiteet Liikunta- ja nuorisopalveluiden tulosalueella on tehty viime vuosina palveluverkkoon, palveluiden määrään ja henkilöstörakenteeseen kohdentuvia leikkauksia ja vähennyksiä, jotka tulee tulevaisuuden palveluverkkoa suunnitellessa ottaa huomioon. Alla listatut vähennykset on tehty vuoden 2006 jälkeen. 10

Vähennetyt tilat ja palvelut Nuorisopalvelut - Tuppuralan nuorisotalo - Loukeen leirikeskus - Bänditiloja (5 bändille) Rokkalasta - Bänditiloja (3-4 bändille) Mikonkadulta - Kokoontumistila nuorisojärjestöille 4 kpl (Rokkalasta, Porrassalmenkadulta, Nuijamiehestä 2kpl) - Norolan nuorisotalo - Nuorten työpaja koneineen ja kalustoineen siirretty elinkeino- ja kilpailukyky-yksikköön - Yhteinen tilaratkaisu Olkkarin ja Nuorisokahvila Starlightin kanssa, Starlightin vanhasta tilasta luovutaan. Tilahallinto vuokraa tilan eteenpäin. - Haukivuoren nykyinen nuorisotalo irtisanotaan uusien tilojen valmistuessa yhtenäiskoululle. Rakennus voidaan myydä. - Vuokratuki nuorisojärjestöjen nuorisojaostojen tiloihin lopetettu (vähintään 5 järjestöä) - Kaupunginhallituksen vaatimat säästöt (1-2% kerrallaan) talousarvioon eri vuosina toteutettu. - Avustusmäärärahoja leikattu, seuraava talousarvio laskettu leikatulle pohjalle. Liikuntapalvelut - Liikuntapalveluiden varastoja - Kattilansillan koulun liikuntasali. Koulu purettu, korvaavaa tilaa ei saada. - Vanhan Kalevankankaan koulun liikuntasali. Koulu purettu, korvaavaa tilaa ei saada. - Parkkilan ulkoilureitin ylläpito lakkautettu. Valaistus puretaan. - Kaksi miestä talvisin liikuntapaikkojen hoitoon tekniseltä toimelta (aiemmin ilmainen siirto, YITkuntatekniikalle yhtiöittämisen jälkeen maksullinen, jolloin jouduttiin lopettamaan, vaikeuttanut taloudellisesti ja työn kuormittavuudelta kenttien hoitoa) - Taloudellisen resurssin väheneminen Haukivuoren kuntaliitoksen yhteydessä (liikuntapalveluille tuli hoidettavaksi uusia alueita ja kiinteistöjä, mutta henkilöstöresurssia tai toimintarahaa ei siirtynyt, ylläpito oman budjetin sisältä) - Kalevankankaan vanhan koulun viereinen kenttä - Pankalammen toinen kaukalo - Joidenkin hiekkakenttien jäädyttämättä jättäminen talvisin (Vipunen, Ilmarinen, Lyseo ym.) - Vanhan Kalevankankaan koulun ja Otavan koulun kuntosalien ylläpito lopetettu - Kerovuoren (Haukivuori) retkeilyreittiä lyhennetty - Uimarantojen ylläpito lopetettu kolmessa kohteessa: Tuukkala, Pitkäjärvi (pienempi) ja Kalevankangas. - Kaupunginhallituksen vaatimat säästöt talousarvioon (1-2% kerrallaan) eri vuosina toteutettu. - Avustusmäärärahoja leikattu, seuraava talousarvio laskettu leikatulle pohjalle. Henkilöstövähennykset Nuorisopalvelut siivooja talonhoitaja-siivooja raittiussihteeri nuorisotoimenjohtaja (perustettu yhdistetty liikunta- ja nuorisojohtajan virka) suunnittelija (siirretty hallinnosta kentälle nuoriso-ohjaajan toimeen) nuoriso-ohjaaja (elinkeino- ja kilpailukyky-yksikköön) 11

Määräaikaiset ohjaajat nuorisotaloilta (tuntiohjaajia palkkaamalla pystyttiin aiemmin pitämään kaksi ohjaaja nuorisotaloa kohti, nyt taloilla pääsääntöisesti yksi ohjaaja) Liikuntapalvelut liikuntatoimenjohtaja (perustettu yhdistetty liikunta- ja nuorisojohtajan virka) liikuntapaikkamestari siivooja (jäähallit) hallimestari (jäähallit, täyttämättä vuodesta 2008) Museot Nykytila Museotoimessa on 12 vakanssia, joista kaksi on puolipäiväistä. Tämä tarkoittaa yhteensä yhtätoista henkilötyövuotta. Toimipisteitä on 14 eri paikassa mikä aiheuttaa ongelmia pienellä henkilöstöresurssilla toimittaessa. Huonokuntoiset ja epäkäytännölliset toimitilat vaikeuttavat toimintaa. Sisäilmaongelmat Päämajamuseossa ja taidemuseossa vaarantavat henkilökunnan ja asiakkaiden terveyden. Graniittitalossa olosuhdehallintaa ei saada museotoiminnan edellyttämälle tasolle. Tilojen lämpötila ja suhteellinen kosteus vaihtelevat hallitsemattomasti. Tämä vaarantaa kokoelmien ja näyttelyesineiden turvallisuuden. Olosuhdehallinnan vaikeudet, huono sisäilma ja toimitilojen esteettömyysongelmat taidemuseossa ovat johtaneet taidemuseon tilatyöryhmän perustamiseen. Tilatyöryhmä pohtii taidemuseolle uutta sijoituspaikkaa. Remontoitu päämajamuseo saataneen avatuksi yleisölle viimeistään loppukesästä 2014. Museotoimen budjetista yli 72 % menee tilavuokriin ja henkilöstömenoihin. Lisäksi muut kiinteät kustannukset; sisäiset palvelut, tietoliikennepalvelut, puhelimet ja museokohteiden hälytysjärjestelmät vievät yhdessä palkkojen ja tilavuokrien kanssa n. 85 % kaikista kuluista. Näyttelyt, tapahtumat, työpajat, konservointi ja markkinointi tehdään jäljelle jäävällä n. 15 %:lla budjetista. Tämä tekee museotoimen budjetoinnista haavoittuvan. Pienikin leikkaus määrärahoissa leikkaa tuntuvasti varsinaiseen toimintaan suunnattuja määrärahoja. Aiemmin toteutetut tehostamistoimenpiteet Henkilökunnan määrä museotoimessa on pysynyt samana viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vakansseja oli 12 myös vuonna 2005. Kuntaliitosten myötä hoidettavia museokohteita on sen sijaan tullut lisää. Harjukosken mylly siirtyi kulttuuritoimelta museotoimen hoidettavaksi. Viimeisimmän kuntaliitoksen myötä Ristiinassa sijaitseva Pien- Toijolan talonpoikaismuseo ja Suomenniemellä sijaitseva Nikkisen torppa siirtyivät museotoimen hoidettaviksi. Museotoimen budjetti on kymmenen vuoden aikana muuttunut seuraavasti: Museotoimen budjetti v. 2005 oli (TA 2005): Menot yhteensä: 822 248 euroa Toimintatuotot: 98 800 euroa 12

Nettobudjetti: 723 000 euroa Lakisääteinen valtionosuus: 186 032 euroa Kaupungin netto-osuus kuluista: 536 968 euroa Museotoimen budjetti vuonna 2014 (TA 2014): Menot yhteensä 1 176 100 Toimintatuotot: 105 200 Nettobudjetti: 1 070 900 Lakisääteinen valtionosuus: 327 195 Kaupungin netto-osuus kuluista 743 705 Vuonna 2005 kiinteistömenot olivat 235 097 euroa. Kun kiinteistömenot ovat tänä vuonna 369 900 euroa, on kasvua kiinteistömenoissa 134 803 euroa. Kaupungin netto-osuus museotoimen kustannuksista on noussut aikavälillä 2005-2014 yhteensä 206 737 euroa, joten kiinteistökustannusten nousu kattaa koko budjetin netto-osuuden noususta yli 65 %. Samana ajanjaksona lakisääteinen valtionosuus on noussut yli 75 %. Erityisen voimakkaasti valtionosuus kasvoi vuosina 2008-2010. Lisääntyneistä valtionosuuksista vain pieni osa on suunnattu museotoimen budjettiin. Tulevaisuudessa valtionosuus pienentynee jonkin verran. Museotoimen toimintamäärärahoissa ei ole enää leikkaamista ilman merkittäviä toiminnan supistamisia. Yleiset kulttuuripalvelut Nykytila Yleisten kulttuuripalveluiden tehtävänä on tarjota laadukkaita ja monipuolisia kulttuuripalveluja, tukea asukkaiden omaa harrastustoimintaa ja luoda mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen taiteen eri aloilla, edistää kotiseututyötä sekä jakaa avustuksia. Kulttuuripalvelut perustuu lakiin kuntien kulttuuritoiminnasta ja sen mukaan kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. (Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 3.8.1992/728 pykälät 1. ja 2.) Kunnilla on laaja itsemääräämisoikeus sen suhteen, miten ne järjestävät kulttuuripalvelunsa. Kunta saa valtionosuutta yleisiin kulttuuripalveluihin 3,50 /asukas ja taiteen perusopetukseen 1,40 /asukas. Painopistealueina on lasten ja nuorten kulttuuripalvelut, ikäihmisten kulttuuripalvelut kulttuuriperintöohjelman toimeenpano ja asukkaiden hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä osallisuuden kehittäminen kulttuuritarjonnan avulla. 13

Kulttuuripalvelut jakavat kulttuuriyhdistyksille vuosiavustuksia, kohdeavustuksia ja säännöllisiä toiminta-avustuksia. Avustusten jakamisella luodaan monipuolista taidetta ja kulttuuria kaupunkiin sekä saadaan kuntalaisille hyvinvointia aikaiseksi. Henkilökunta: 4 Vakituista (kulttuurijohtaja, kaksi kulttuurituottajaa, toimistosihteeri) 1 Määräaikainen kulttuuriohjaaja (30.7.2014 asti) Yhden kulttuurituottajan tehtäväkuvaan kuuluu Mikkelin kaupungin museotoimen tehtäviä 15% työajasta. Toimistosihteerin tehtäväkuvaan kuuluu myös liikuntapuolen toimistosihteeritehtäviä 50%. Tilat: 1. Wanha Muuntamo (Pursialankatu 5, näyttelytila 111,5 m 2 ) vuokra 2064 /v 2. Anttolan viljamakasiini (Mikkelintie 39, 52 m 2 ) vuokra 2204 /v (Molemmat rakennukset ovat suojeltuja) 3. Kesäteatteri (Mikonkatu, loka-maaliskuu) 5859 /v 4. Varasto (Porrassalmenkatu 50) vuokra 2020 /v 5. Taiteiden talo (Puistokatu 3) vuokra 30 208 /v Budjetti: 2014: kulut 610.700 euroa. Kate 593.100 euroa. Tulotavoite 17 600 euroa. Aiemmin toteutetut tehostamistoimenpiteet Alla on lueteltuna ne kohteet, joihin on kohdistunut säästötoimenpiteitä ja muita muutoksia: - Urpolan kartano siirtyi kulttuuripalveluilta tilahallinnolle 1.1.2006. - Vuoden 2009 1 % säästö kulttuuripalveluiden osalta oli 11 334. - Kokopäiväinen toimistosihteerin vakanssi lakkautettiin 31.12.2006 tilalle tuli puolipäiväinen toimistosihteerin vakanssi. - Veturitallien kesäkäytöstä näyttelytilana luovuttiin 1.1.2011. - Kulttuuri- ja vapaa-aikasihteerin virka lakkautettiin 1.1.2011. Ristiinasta siirtyi kulttuurituottaja kulttuuripalveluihin 1.1.2013. 1.1.2012 kaupunginorkesterista tuli oma tulosyksikkönsä. Kokopäiväinen kulttuuritoimenjohtajan virka lakkautettiin 1.1.2012. Uusi kulttuurijohtajan virka perustettiin v. 1.1.2009. - Lasten kuvataideopetus siirtyi kansalaisopistolle 1.6.2013 ja samalla myös kulttuuripalveluiden budjetissa ollut kuvataidekoulun vuokramääräraha 31 928 siirtyi kansalaisopiston budjettiin. 14

Kaupunginorkesteri Nykytila Kaupunginorkesteri on sivistystoimen tulosalue, jonka johtajana ja esimiehenä toimii intendentti ja lisäksi tulosalueella on yksi orkesterisihteeri. Orkesterissa on 12 muusikonvakanssia ja ylikapellimestari toimii ostopalvelusopimuksella. Orkesterin toiminta on kehittynyt voimakkaasti vuoden 2012 alusta alkaen. Kehityksen taustalla ovat kaupunginhallituksen asettaman orkesterin kehittämistyöryhmän vuonna 2011 tekemät linjaukset, joiden mukaisin toimenpitein orkesteria on kehitetty, sekä uudet rekrytoinnit, intendentti, ylikapellimestari ja konserttimestari. Orkesterin näkyvyys, julkisuuskuva, kansainvälinen maine ja hanketoiminta ovat kehittyneet merkittävästi. Orkesterin konsertti- ja vierailutoiminta on toiminnalliset tavoitteet ja muusikoiden työohjelman mahdollisuudet huomioiden hyvällä tasolla. Vuodessa esiintymisiä on yli 50 kpl ja toiminnan sisällöt ovat varsin monipuoliset. Yleisömäärien kehitys on ollut hidasta, mikä on jatkossa orkesterin suurimpia haasteita. Orkesterin oma tulonhankinta ja tulojen osuus toiminnan kuluista on noussut uudelle tasolle: omien tulojen määrä on yli kolminkertaistunut vuoden 2011 tasosta. Tuloissa ei kuitenkaan enää ole nähtävissä merkittävää kasvua ilman kuulijamäärien huomattavaa kasvua. Osa tuloista perustuu hankerahoitukseen ja harkinnanvaraisiin avustuksiin, joiden toteutuminen jatkossa ei ole itsestäänselvyys. Valtionosuusrahoituksen muuttuminen osittain tuloksellisuusmittareiden perusteella jaettavaksi aiheuttaa epävarmuutta rahoitukseen. Samalla se lisää painetta ylläpitää ja kehittää monipuolista, helposti saavutettavaa ja laajalti vaikuttavaa toimintaa tulosmittareissa pärjäämisen varmistamiseksi. Orkesterilla on motivoitunut soittajisto, mutta koonpanon pienuus aiheuttaa haasteita taiteelliselle kehittymiselle, ohjelmistosuunnittelulle ja monipuolisen ohjelmiston esittämiselle. Vaikka kaupunginorkesteri on ns. kokonainen jousiorkesteri, eli kaikki jousiorkesterin soitinryhmät ovat siinä edustettuina, myös jousiorkesterimusiikin vaatimukset edellyttäisivät usein suurempaa kokoonpanoa. Suurempien kokoonpanojen ohjelmisto rajautuu kaupunginorkesterin ulottumattomiin, ja pienet soitinryhmät rajoittavat orkesterin soinnillista ja taiteellista kehittymistä. Pieni soittajisto on myös erittäin haavoittuvainen; sairaustapauksissa sijaisten käyttäminen on välttämätöntä, mutta sijaisten saatavuus Mikkelin alueella on huono. Konserttitoiminnassa tarvittaviin kapellimestareihin ja solisteihin sekä yhteistuotantoihin varattujen toimintamäärärahojen tilanne on parantunut viimeisten kahden vuoden aikana oman tulonhankinnan onnistumisen ansiosta. Määrärahakehitys on kuitenkin jäljessä palkkiokehityksestä, ja kiinnostavien vierailijoiden käyttö tarvittavissa määrin on edelleen vaikeaa. Uskottava orkesteritoiminta tarkoittaa sitä, että orkesteri voi osana toimintaansa hyödyntää sellaisia suomalaisia ja kansainvälisiä taiteilijoita, joita myös muut ammattimaista orkesteritoimintaa harjoittavat tahot Suomessa käyttävät. Orkesterin kehitysaskeleet ovat tuoneet lisää tehtäviä hallinnolle, minkä lisäksi ammattiorkesteritoiminnan kannalta keskeiset tehtäväalueet - nuotistonhoito, viestintä ja markkinointi sekä orkesterijärjestäjän tehtävät - ovat puuttuvien resurssien vuoksi vajavaisesti 15

hoidetut. Tällä hetkellä orkesterin kahden hengen hallinto on ylikuormittunut ja toimii alimitoitetuilla resursseilla toiminnan volyymiin nähden. Nykyisissä olosuhteissa hallinnon työhyvinvointia ja työssä jaksamista voida turvata. Tämä vaikeuttaa toiminnan suunnittelemista pitkällä aikajänteellä ja kehitystyön eteenpäin viemistä, sillä hyvin suuri osa hallinnon ajasta menee operatiiviseen toimintaan liittyvien konserttitoiminnan käytännön asioiden hoitoon. Tämä aiheuttaa myös sen, että orkesterissa on hyödyntämätöntä toiminta- ja kehittämispotentiaalia. Olisi mahdollista tavoittaa enemmän yleisöä tehokkaammalla ja kohdennetummalla markkinoinnilla ja viestinnällä ja järjestää entistä monipuolisempaa ja saavutettavampaa toimintaa muusikoiden työohjelman puitteissa. Aiemmin toteutetut tehostamistoimenpiteet Kaupunginorkesterin toimintaa on kehitetty kaupunginhallituksen syksyllä 2010 asettaman orkesterin kehittämistyöryhmän voimin. Työryhmä työskenteli vuoden 2011 aikana ja sen loppuraportin linjaukset kaupunginhallitus on hyväksynyt keväällä 2012. Kehittämistyöryhmä linjasi, että orkesteri pysyy jatkossakin Mikkelin kaupungin omana orkesterina ja että sillä tulee olla vahva asema mikkeliläisessä ja eteläsavolaisessa kulttuurielämässä. Työryhmän mukaan orkesteri tulee kytkeä vahvasti tukemaan Mikkelin kaupungin strategisia päämääriä elinvoimaisesta kaupungista. Lyhyen aikavälin kehittämistoimenpiteitä olivat, että orkesterista muodostetaan oma tulosalue, perustetaan intendentin virka, kiinnitetään taiteellinen johtaja sekä kehitetään ohjelmistopolitiikkaa ja lisätään yhteistoimintaa. Työryhmä linjasi myös että orkesterin soittajiston kokoa tulee pyrkiä kasvattamaan. Tavoitteeksi asetettiin mm. kuulijamäärän merkittävä kasvu sekä oman tulonhankinnan tehostaminen. Orkesterissa on toteutettu kehittämistyöryhmän linjauksia koskien organisaatiorakennetta ja johtamisjärjestelmää, ohjelmistopolitiikkaa, tiedotusta ja markkinointia sekä yhteistyötä paikallisten ja muiden toimijoiden kanssa. Kehittämisryhmän linjaukset on nähty orkesterissa hyvänä suuntana kehittämistyölle, ja sen pääosin positiiviset tulokset ovat nähtävissä orkesterin nykytilassa. Suurin haaste on se, että kehitystyön vaatimaa työresurssia ei kyetty kehittämistyöryhmän linjauksissa ennakoimaan. 16

Työryhmän kehittämisesitykset Kirjastot Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmassa kirjastot velvoitetaan 60 000 80 000 euron säästöihin valtuustokauden aikana. Ilman merkittäviä palvelusupistuksia säästöjä ei pystytä saavuttamaan. Jo nykyisellään Mikkelin kirjaston aukioloajat suhteessa henkilötyövuosiin ovat huomattavasti suuremmat verrattuna vastaavan kokoisiin maakuntakirjastoihin (Mikkeli 481,75 tuntia/htv, seuraavaksi eniten Joensuu 364,32 tuntia/htv, vuonna 2012). Tästä syystä henkilöstöä ei pystytä vähentämään ilman, että aukiolotunteja vähennetään. Kymmenien tuhansien eurojen säästöihin ei päästä ilman henkilöstövähennyksiä. 1. Toimintojen yhdistäminen Yhdistetään kirjasto ja yhteispalvelu Anttolassa ja Haukivuorella Kirjaston kannalta synergiaetuja ja säästöjä saadaan aikaan yhdistämällä kirjasto ja yhteispalvelu entisissä kuntataajamissa. Henkilöstön yhteiskäyttö: säästöä syntyy sijaiskustannuksissa. Pystytään tarjoamaan palvelua varmemmin poikkeustilanteissa. Yhdistämistä puoltavat erityisesti säästöt tilakustannuksissa. Säästöjä myös laitteiden osalta (esimerkiksi asiakaspäätteet, kopiokoneet, maksupäätteet ja kassat). Ilman tilakustannuksia säästöt ovat joitakin tuhansia euroja vuodessa. Kirjasto ja yhteispalvelu on yhdistetty jo Rantakylässä, Ristiinassa ja Suomenniemellä. Kokemukset ovat olleet positiivisia, ja säästöjä on jo saatu aikaiseksi. Ne eivät näy kirjaston budjetissa, mutta vaikutus on kaupungin budjettiin. 2. Kirjastoauton lakkauttaminen Säästöt: henkilöstökulut (hyödynnetään eläköitymisiä, ja siirretään kirjastoauton henkilökunta muihin pisteisiin, mahdollista toteuttaa asteittain vuodesta 2016 alkaen) 60 000 e, aineistokulut 14 000 e, muut kulut 28 000 e, yht.102 000 e. Uuden auton investointia ei tarvita. Palvelutaso säilytetään vuoden 2015 saakka. Riskit: Maaseudun palvelutason heikkeneminen. Reunaehdot: Kuntaliitossopimuksen mukaan kirjastoautopalvelut tulee järjestää vuoden 2015 loppuun saakka. Uuden auton hankinta on investointilistalla vuodelle 2015 (myös OKM:n perustamishankkeiden listalla), uuden auton hankintahinta on noin 250 000 300 000 euroa. Mikäli investointi toteutetaan, tulee palvelu turvata ja resurssoida seuraavaksi 15 vuodeksi. Huomioitava, että pätevien kirjastoautonkuljettaja-virkalijoiden rekrytoiminen erittäin vaikeaa. Lisäksi kirjastoautotallille on löydettävä uudet tilat, sillä nykyinen Rantakylän yhtenäiskoulun yhteydessä sijaitseva talli on otettu koulun remontin hankesuunnitelmassa muuhun käyttöön. Käyttäjämäärän radikaali muuttuminen. Kyläkoulujen kirjastopalvelut täytyy pystyä turvaamaan siirtokokoelmien sekä jalkautuvan kirjastokäytönopetuksen keinoin. Kiinteiden kirjastojen aukioloaikoja pitää pystyä sijoittamaan 17

siten, että asiointiliikennettä käyttävien on mahdollista käyttää kirjastopalveluita. Tämä voi tarkoittaa aukiolotuntien painottumista aamupäivään ilta-aukiolon kustannuksella. 3. Otavan kirjaston itsepalvelupilotti Säästöt: henkilöstön käytön tehostuminen, laajemman palveluajan tarjoaminen asiakkaille, noin 15 000 e Investoinnit: noin 90 000 e Riskit: Alueen henkilökohtaisesti tarjottavat kirjastopalvelut huononevat. Reunaehdot: Otavan kirjastotiloihin tulee tehdään tarvittavat muutokset ja investoinnit (sähköinen kulunvalvonta, kameravalvonta, liiketunnisteiset valot, kirjastoautomaatit sekä RFIDtekniikka). Yksi henkilö työskentelee kirjastossa tietyt päivät viikossa, muina aikoina kirjasto toimii itsepalveluna. henkilökunnan työpanosta ohjataan muihin kirjastoihin. Tarve tarkastellaan käytön ja käytettävissä olevan henkilöstöresurssin mukaan. Kirjastot 2015 2016 2017 2018 yhteensä Investointi 2015-2018 Toimintojen yhdistäminen *) 8 200 8 200 Kirjastoauton lakkauttaminen 42 000 30 000 30 000 102 000 250 000-300 000 Otavan kirjaston itsepalvelupilotti 15 000 15 000-90 000 yhteensä 8 200 57 000 30 000 30 000 125 200 160 000-210 000 *)Muita säästöjä ASPAn toimintaan Säästöt + Kulut - Kyseessä on kertaerät Muut työryhmän käsittelemät säästövaihtoehdot Mikäli kaupunki joutuu pohtimaan erityisen tiukkoja säästötoimenpiteitä, palveluverkkotyöryhmä selvitti kirjastojen toiminnan tehostamiseksi kaksi vaihtoehtoa, joita se ei kuitenkaan esitä tässä vaiheessa toteutettavaksi. 1. Lakkautetaan Lähemäen, Kalevankankaan, Otavan ja Rantakylän kirjastot Säästöt: henkilöstövähennyksiä ei ole mahdollista tehdä täysimääräisesti eläköitymisten kautta nopealla aikataululla. Henkilöstöä näissä kirjastoissa on yhteensä kuusi. Siirretään henkilökuntaa muihin pisteisiin. Säästöt henkilöstökuluissa asteittain vuodesta 2016 alkaen 180 000 e, aineistokulut 85 000 e, muut kulut 40 000 e. Vuokrat n. 150 000 e. Täytyy selvittää, onko tiloille muuta käyttöä vai jäävätkö tyhjilleen. Riskit: Lähemäen kirjasto on kolmanneksi käytetyin Mikkelin kirjastoista. Lainaus liki 50 000/vuosi. Kalevankankaan kirjasto edelläkävijä konseptoinnissa ja palvelutuotteiden kehittämisessä. Ainoa Mikkelin kirjastoista, jossa toteutetaan social library -ajattelua. Pystyykö toimintaa siirtämään toisiin kirjastoihin? Loppuuko social library -toiminta ja sen kehittäminen? Kaikkea käyttöä ei 18

pystytä ohjaamaan muihin kirjastoihin. Rantakylän kirjasto on toiseksi käytetyin Mikkelin kirjastoista. Lainaus noin 90 000/vuosi. Palvelee kasvavaa kaupunginosaa. Kaikki tilat remontoitu 2000-luvulla kirjastojen käyttöön. Kirjastot toimivat koulujen yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä, joten niillä on suuri merkitys oppilaiden tietohuollolle sekä rooli oppilaiden ajanviettopaikkana koulun jälkeen. Reunaehdot: pääkirjaston palveluita ja korvaavia palveluita on resurssoitava niin, että niiden kehittäminen on mahdollista. Yhteisöllisten menetelmien testaaminen ja kehittäminen saatava tehtäväksi toiseen kirjastoon, tilojen muokkaaminen. Kirjastojen tilat on saatava muuhun käyttöön. Korvaavia palveluja: siirtokokoelmat, jalkautuva kirjastokäytön ohjaus, kirjastoauto 2. Muutetaan Lähemäen, Kalevankankaan, Otavan ja Rantakylän kirjastot itsepalvelukirjastoiksi Säästöt: henkilöstövähennyksiä ei ole mahdollista tehdä täysimääräisesti eläköitymisten kautta nopealla aikataululla. Henkilöstöä näissä kirjastoissa on yhteensä kuusi. Siirretään henkilökuntaa muihin pisteisiin. Säästöt henkilöstökuluissa asteittain vuodesta 2016 alkaen 90 000 e. Investoinnit: Neljän kirjaston muuttaminen itsepalvelukirjastoksi maksaa noin 360 000 euroa. Riskit: Alueen henkilökohtaisesti tarjottavat kirjastopalvelut huononevat. Reunaehdot: Kirjastotiloihin tulee tehdään tarvittavat muutokset ja investoinnit (sähköinen kulunvalvonta, kameravalvonta, liiketunnisteiset valot, kirjastoautomaatit sekä RFID-tekniikka). Yksi henkilö työskentelee yhdessä kirjastossa tietyt päivät viikossa, muina aikoina kirjasto toimii itsepalveluna. Henkilökunnan työpanosta ohjataan muihin kirjastoihin. Tarve tarkastellaan käytön ja käytettävissä olevan henkilöstöresurssin mukaan. Pääkirjaston tietopalvelua on resurssoitava niin, että sen kehittäminen on mahdollista huomioiden sen lisääntyvä käyttö. Liikunta- ja nuorisopalvelut Nuorisopalvelut 1. Moision koulun yhteydessä olevan nuorisotila irtisanotaan Moision koululla on nuorisotoimen hallinnassa oleva nuorisotila. Tilaan ostetaan avointa nuorisotoimintaa kerran viikossa 4H-yhdistykseltä. Tila on auki neljä tuntia viikossa, pois lukien kesäaika. Nuorisopalveluilla ei ole osoittaa tilaan omaa työntekijää. Vuokrasäästö irtisanomisen jälkeen noin 17 000 euroa vuodessa, toimintakuluissa joitakin tuhansia euroja, kustannussäästö yhteensä noin 22 000. Tilan eteenpäin markkinointi on vaikeaa, koska tila koulun on kiinteistössä. Alue jää ilman nuorisotyötä. Vaikuttaa vuoden 2015 talousarvioon. 2. Etsivän nuorisotyön vakinaistaminen Esitetään, että etsivä nuorisotyö vakinaistetaan viisi etsivän nuorisotyöntekijän vakanssia perustamalla. Nuorisopalvelut on sijoittanut viisi etsivää nuorisotyöntekijää nuorten matalan kynnyksen Olkkari-palveluihin. Työntekijät on palkattu vuosittain erikseen haettavalla valtionapumäärärahalla määräaikaisin työsopimuksin. Toimenpiteellä ei välttämättä ole vaikutusta lähivuosien talousarvioon, sillä valtionapumäärärahaa on toistaiseksi ollut vuosittain haettavissa. Vaikutus noin 150 000 siitä lähtien, kun valtionapua ei 19