ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

YLIVIESKA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Hakalahden (2.) kaupunginosan kortteli 4 ja siihen liittyvät katu- ja puistoalueet EHDOTUSVAIHE Vireille Teknisten palveluiden lautakunta 20.5.2013 60 Hyväksyminen Kaupunginhallitus 25.11.2013 xx Kaupunginvaltuusto xx.xx.2013 xx YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS. xx.xx.2013

1 Perus- ja tunnistetiedot 2 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVAN MUUTOS Ylivieskan kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 2. kaupunginosan (Hakalahti) korttelia 4 sekä lähivirkistys- (VL) ja yleisen pysäköinnin- (LP) aluetta ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 2. kaupunginosan (Hakalahti) kortteli 4 sekä katu- ja lähivirkistysaluetta 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue, pinta-alaltaan noin 3,6 ha, sijaitsee Hakalahdenkadun Ja Kalajoen välissä rajautuen idässä Valtakatuun ja lännessä Rahkorannan kaavattomaan omakotialueeseen. Kuva: Kaavamuutosalueen aluerajaus sekä vaikutusalueen rajaus osoitekartalla 1.3 Kaavan tarkoitus Kaupunki ryhtyi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin toimenpiteisiin asemakaavan muuttamiseksi Hakalahden kaupunginosaan sijoittuvassa korttelissa 4 ja siihen liittyvillä lähivirkistys- ja yleisen pysäköinnin alueilla Kassisen alueen tontinluovutuskilpailun pohjalta. Suunnittelualueella järjestettiin kaupunginhallituksen 31.10.2011 180 päätöksen mukaisesti tontinluovutuskilpailu asemakaavamuutoksen laatimisen pohjaksi sekä korttelin rakentajan valitsemiseksi. Tontinluovutuskilpailu alkoi 10.4.2012 ja päättyi 31.8.2012. Tontinluovutuskilpailun tavoitteena oli aikaansaada Ylivieskan keskustaa täydentävä ja elävöittävä korkealuokkainen suunnitelma ja toteutus. Kilpailuun saapui määräaikaan mennessä yksi ehdotus, joka sisälsi vaadittavat asiakirjat. Saapunut ehdotus täytti hakumenettelyssä asetetut ehdot osallistumisoikeutta koskien. Kilpailuun

3 osallistuvan ehdotuksen jätti Kaarron Rakennus Oy. Kilpailuehdotuksen suunnittelijana on ollut Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy. Kilpailuohjelman mukaisesti kaupunki laatii Kassisen aluetta koskevan asemakaavan muutoksen. Asemakaavoituksella tarkennetaan aluetehokkuus, tonttien rakennusoikeus, rakennusten massoittelu ja kerroskorkeudet sekä alueen autopaikoitus. Suunnittelualueen sijainti maisemallisesta arvokkaassa jokirannassa Ylivieskan kirkkoa vastapäätä asettaa alueen suunnittelulle erityisiä kaupunkikuvallisia vaatimuksia. Tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta, kehittää Hakalahdenkadun katutilaa ja sijoittaa uudisrakentamista Kalajoen rantaan. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota Kalajoen ranta-alueen ympäristörakentamiseen siten, että näkymät ja yhteydet rantaan säilyvät. Kerrostalotonttien jokirantaan avautuvien piha-alueiden liittyminen julkiseen rantavyöhykkeeseen ja asuinkerrostalojen yhteisten pihatoimintojen keskittämien yhdelle piha-alueelle on tutkittava. Kilpailuehdotuksessa esille tullut julkisten palvelujen sijoittamisen edellytykset Kassisen suunnittelualueelle tulee myös ratkaistavaksi. Alueella on kolme purettavaa puurakenteista asuinpientaloa vuosilta 1919-1959. Kassisen kaavamuutosalue ei ole nykyisen kaavan mukaisena toteutunut. Kuva: Kassisen alueen tontinluovutuskilpailu, suunnittelualue on rajattu puneella

1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Luontoselvitys 4. Selvitys Ylivieskan keskustan osayleiskaava / Arvokkaat alueet I 5. Rakennusselvitys ja kuntoarvio Virtala 6. Havainnekuvat 7. Kassisenkadun alustava yleissuunnitelmaluonnos 4 1.5 Luettelo muista asemakaavan muutosta koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Keskustan osayleiskaava 2030 3. Ylivieskan liikennesuunnitelma 4. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja asetus (895/1999) 5. Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki 6. Ympäristöministeriön ohjekirja (Asemakaavaselostus) Kuva: Tontinluovutuskilpailussa esitettyjä idealuonnoksia Kassisen kaavamuutosalueelta / Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 2 1.5 LUETTELO MUISTA ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA LÄHDEMATERIAALISTA... 4 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 6 2.2 ASEMAKAAVA... 9 2.3 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN... 9 LÄHTÖKOHDAT... 10 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 10 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 10 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 14 3.1.3 Maanomistus... 28 3.1.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 29 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 32 4.1 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE... 32 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 32 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 33 4.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 35 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 35 4.5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 36 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 36 4.5.2 Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen... 36 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 49 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS... 51 5.1 KAAVAN RAKENNE... 51 5.1.1 Mitoitus... 51 5.1.2 Palvelut... 52 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 52 5.3. ALUEVARAUKSET... 53 5.3.1 Korttelialueet... 53 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 53 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 53 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 61 5.5. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 62 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 62 5.7 NIMISTÖ... 63 5.8 KAAVATALOUS... 63 5.8.1 Yleistä... 63 5.8.2 Rakentamiskustannukset... 63 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS... 63 7 YHTEYSTIEDOT... 64

6 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen vireille tulo kaupunginhallituksen päätöksillä 26.1.2004 28 ja 20.11.2006 232. Päätöksissä esitettiin Rahkorannan alueelle kaavattoman pientaloalueen asema-kaavoittamista sekä kaavamuutosta Kassisen alueelle. Vireilletulon yhteydessä oikeutettiin maankäyttöyksikkö asettamaan valmisteluaineisto nähtäville. Valmisteluaineistona kolme kaavaluonnosvaihtoehtoa ja alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä 1.12. -15.12.2006. Kaavoituksen esittelytilaisuus pidettiin kaupungintalon valtuustosalissa 5.12.2006 klo 17.00. Kaavoituksen valmisteluvaiheessa pyydettiin lausunnot: - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus - Jokilaaksojen pelastuslaitos/ylivieskan paloasema - Jokilaaksojen poliisilaitos - Pohjanmaan PPO Oy, ( nykyinen PPO- Yhtiöt Oy) - Ylivieskan Vesiosuuskunta - Oy Herrfors Ab ( nykyinen Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu) - Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto ( ei ollut aikaisemmin erikseen) - Sonera Carrier Networks Oy Palautetta kaavoituksen valmisteluaineistosta vuonna 2006 saatiin 10 lausuntoa ja 6 mielipidettä. Vuodesta 2007 kaavoitusprosessi on ollut keskeytyksissä. Suunnittelualueen sijainti ydinkeskustan tuntumassa ja maisemallisesti arvokkaassa jokirannassa Ylivieskan kirkkoa vastapäätä asetti suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Hakalahden kaupunginosan Rahkorannan alueelle sijoittuvasta Kassisen alueesta järjestettiin tontinluovutuskilpailu kaupunginhallituksen päätöksellä 31.10.2011 180. Tontinluovutuskilpailu alkoi 10.4.2012 ja päättyi 31.8.2012. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.12.2012 89 Kaarron Rakennus Oy:n Kassisen aluetta koskevan ehdotuksen jatkotyöskentelyn pohjaksi. Kaarron Rakennus Oy:n kanssa tehdään kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistoimintasopimus. Neuvottelu 15.3.2013: Kaupunki / Kaarron Rakennus Oy, Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy. Kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistyösopimusluonnos käytiin läpi ja kilpailuehdotuksen pohjalta laadittu jatkosuunnitelman esittely asemakaavamuutoksen pohjaksi.

7 Kaavoituksen eteneminen jakaantuu kahteen vaiheeseen : 1. Kaavamuutosalue ns. Kassisen alue / pääosin kaupungin maanomistus etenee tontinluovutuskilpailun pohjalta. Suunnittelualueeseen sisältyy noin 17 m 2 yksityisessä omistuksessa olevaa kaavatonta aluetta, joka tarvitaan asuntokadun näkemäalueeseen. 2. Kaavaton Rahkorannan asuntoalue / yksityisten maanomistus, kaavoitus etenee myöhemmin. Tontinluovutuskilpailun aineistoa ja kaavoituksen etenemistä tontinluovutuskilpailun pohjalta käsiteltiin kaavatiimissä 25.3.2013. Kaarron Rakennus Oy / Mikko Kaarto ilmoitti sähköpostitse 27.3.2012 hyväksyvänsä kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistoimintasopimusluonnoksen vietäväksi kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistyösopimusluonnos Kassisen suunnittelualueesta hyväksyminen kaupunginhallituksessa 2.4.2013 105. Oikeutettiin allekirjoittamaan sopimus. Kassisen suunnittelualuetta koskeva kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistyösopimusluonnos allekirjoitettiin 17.5.2013. Työneuvottelu 27.5.2013 sovittu sähköpostitse Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Liisa Ranto-Oikari / kaavoitus Eriia Laru. Luonnosvaiheen työneuvottelu pidettiin 27.5.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoliikenne ja ympäristökeskuksessa ennen valmisteluaineiston nähtäville asettamista. Täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asemakaava- ja asemakaavamuutoksen luonnos nähtävillä 30 päivän ajan 3.6.2013 3.7.2013 teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 21.5.2013 60. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Kassisen alueen asemakaavasta ja asemakaavamuutoksesta pyydettiin valmisteluaineistona lausunnot: - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus - Jokilaaksojen pelastuslaitos/ylivieskan paloasema - Jokilaaksojen poliisilaitos - PPO- Yhtiöt Oy - Ylivieskan Vesiosuuskunta - Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu - Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto - Sonera Carrier Networks Oy -Peruspalvelukuntayhtymä Kallio -Liikuntalautakunta

8 Valmisteluaineistosta saatiin 7 lausuntoa: Herrfors Nät Verkko Oy Ab, Pohjois- Pohjanmaan museo, PPO- Yhtiöt Oy, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio varhaispalvelut, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Luonnoksesta esittivät kaavoituksen esittelytilaisuudessa 5.6.2013 asukkaat mielipiteitä ja ne kirjattiin muistioon. Kaavaluonnos valmisteltiin kaavaehdotukseksi. Ehdotusvaiheessa rajattiin pois luonnosvaiheessa mukana ollut, Kassisenkadun näkemäalueeksi varattu alue, pintaalaltaan noin 0,0017 ha. Kaavamuutosehdotuksen pohjalta laadittiin kiinteistökaupan esisopimusluonnos, joka hyväksyttiin: 16.9.2013 189 kaupunginhallituksessa 24.9.2013 65 kaupunginvaltuustossa Kiinteistökaupan esisopimus allekirjoitettiin 15.11.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen 15.8.2013 esittämässä lausunnossa edellytettiin pidettäväksi ehdotusvaiheen työneuvottelu, joka järjestettiin 10.9.2013. Asiasta sovittiin sähköpostitse 2.9.2013: Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskus arkkitehti Liisa Ranto-Oikari ja Ylivieskan kaupunki Eriia Laru. Viranomaisilta pyydetään lausunnot asemakaavamuutosehdotuksesta. Asemakaavan muutosehdotus käsiteltiin teknisten palveluiden lautakunnassa 17.9.2013 97. Tekninen palvelukeskus / maankäyttöyksikkö / kaavoitus asettaa asemakaavamuutosehdotuksen selostuksineen ja sitä koskevan täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRL:n 65 :n tarkoituksessa ja MRA:n 27 :ssä säädetyllä tavalla 30 päivän ajaksi. Asemakaavamuutosehdotuksesta esitetyistä lausunnoista, mielipiteistä ja muistutuksista ja niiden huomioimisesta on yhteenveto kaavaselostuksessa kohdassa 4.5.2. Kaupunginhallitus 25.11.2013 xx Asemakaavamuutos hyväksytään. Kaupunginvaltuusto xx.xx.2013 xx Asemakaavamuutos hyväksytään.

9 2.2 Asemakaava Nykytilanne: Asemakaavan muutoksella, pinta-alaltaan yhteensä noin 3,6 hehtaaria, on voimassa 19.2.1991 hyväksytty asemakaava. Kaavassa on merkittynä: Liikerakennusten korttelialue (KL-2), pinta-ala noin 1,9 ha, V- kerrosta, tonttitehokkuus e= 0,60 Yleinen pysäköintialue LP, pinta-ala noin 0,3 ha Puistoalue /Kassisen puisto VL, pinta-ala noin 1,4 ha Kaavamuutosalueesta kaupunki omistaa noin 3,4 ha ja yksityinen maanomistus on noin 0,2 ha. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, suunnittelualueen kaavamuutosalue on rajattuna puneella 2.3 Asemakaavamuutoksen toteuttaminen Asemakaavan muutoksella muodostetaan: Kerrostalokorttelialue (AK VI), jolle osoitetaan kuusi kerrostalotonttia. Rakennusoikeutta yhteensä 16 650 k-m 2, pinta-ala yhteensä noin 1,48 ha. Lähipalvelujen korttelialue (PL-1 II). Alueelle voi sijoittua päiväkoti-, senioritalotai hyvinvointi- ja terveyspalvelutoimintojen tiloja. Rakennusoikeutta 800 k-m 2, pinta-ala yhteensä noin 0,22 ha. Autopaikoituksen korttelialueen tontit LPA-1 I ja LPA-1 II. Korttelialueille osoitetaan Hakalahdenkatuun rajoittuen pysäköimispaikka, jolle autokatoksen rakentaminen on sallittu (p-1, 101 ap), Kassisenkatuun rajoittuen yksikerroksinen autojen säilytyspaikan rakennusala (a I, 34 ap, 500 k-m 2 ) ja Hakalahdenkatuun rajoittuen kaksikerroksinen autojen säilytyspaikan rakennusala, jolle saa rakentaa kaksi pysäköintitasoa (a II, 102 ap, 1410 k-m 2 ). Rakennusoikeutta on yhteensä 1910 k-m 2, pinta-ala yhteensä noin 0,66 ha. Lähivirkistysaluetta Kalajoen ranta-alueelle noin 1,02 ha.

10 Katualuetta: Kassisenkatu, joka on osittain pihakatu pinta-ala noin 0,19 ha. Kaavoituksen hyväksymisen jälkeen tontinluovutuskilpailun ehtojen mukaisesti kilpailun voittaneen esityksen pohjalta laaditun kaavoituksen mukaisesti Kaarron Rakennus Oy toteuttaa alueelle kerrostalokorttelin kahdessa vaiheessa. Ensimmäiseksi rakennetaan kolme kerrostaloa tavoitevuosina 2015-2018. Toisessa vaiheessa, tavoitevuosina 2019-2021, rakentuu alue kokonaisuudessaan eli loput kolme asuinkerrostaloa. Autopaikoitukselle varatut pysäköintikorttelit LPA-1 I ja LPA-1 II, Hakalahdenkatuun rajoittuen, toteutetaan asuntorakentumisen etenemisen mukaisesti ja autopaikat jaetaan AK- tonteille rakennusoikeuksien suhteessa, lisäksi LPA-1 I tontin nro 10 p-1 osalle osoitetaan PL-1 tonttia palvelevia autopaikkoja vähintään kahdeksan. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Fyysinen tila, väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Asemakaavan muutosalueen korttelin 4 KL-2 tontti nro 1 ei ole vielä voimassaolevan, vuonna 1991 hyväksytyn, asemakaavan mukaisena liiketonttina rakentunut. Kassisen kaavamuutosalueella on kolme rakennusta vuosilta 1919 1959 ja ne ovat puurakenteisia. Rakennusinventointi alueelta on tehty kaavoituksen vireille tulon jälkeen vuonna 2006 (kaupunginarkkitehti Pekka Taskinen). Inventoinnissa mukana ollut ns. Rossilan kiinteistö on kaavamuutosalueelta purettu. Rakennusinventointia on täydennetty kiinteistöllä Virtala 977-406-1-69 sijaitsevan vuodelta 1919 olevan rakennuksen osalta ja siitä on laadittu ehdotusvaiheeseen ja kaavaselostuksen liitteeksi tarkempi rakennusselvitys ja kuntoarvio. Inventointi ja kuvat (Google maps) kaavamuutosalueella olevista kiinteistöistä: Kohde 11. Ketara T., 977-406-1-262 (R) (P) 2. luokka Tila: Päivärinne, rekisteröity 27.10.1959, 0,871 ha Asuinrakennuksen korjaussuunnitelma on tehty 2.3.1966 Kaupunki on omistanut kiinteistön vuodesta 2007

Kohde 12. Ketara O., 977-406-1-263 Tila: Halme, rekisteröity 27.10.1959, 0,1803 ha Rakennus on tyypiltään 50-lukulainen, jossa on taloussiipi, rakennuslupa on vuodelta 1956. Kaupunki on omistanut kiinteistön vuodesta 2007. 11 Kohde 14. Virtala, 977-406-1-69 (R) (P) 2. luokka Tila: Virtala, tila rekisteröity 29.4.1929, 0,4906 ha Tilalla on vuodelta 1919 oleva hirsirunkoinen rakennus, jossa toimi tuolloin tuberkuloosihuoltotoimisto ja rakennuksen sijoittui myös lääkärin asunto. Rakennusta peruskorjattiin vuonna 1955, jolloin siihen tehtiin Tuberkuloosihuoltoliiton toimesta sisäisiä muutostöitä. Suunnittelija oli arkkitehti Uki Heikkinen Oulusta. Asuinkäytössä rakennus oli 1960- luvulla ja vuoteen 1982 siinä toimi Kasvatusneuvola. Kiinteistö siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 1971 ja se peruskorjattiin päiväkotitoiminnan käyttöön. Päiväkotitoiminta jatkui vuoteen 2005 saakka, jonka jälkeen rakennus jäi vajaakäytölle ja se on toiminut bändiharjoittelutilana ja ajoittain teatteriväen käytössä. Virtalan rakennusta ei ole esitetty Keskustan osayleiskaavassa suojeltavaksi.

12 Kaavamuutosalueesta osa on kaupungin hoitamaa nurmialuetta ja Kalajoen rantaaluetta sekä ns. Kassisen talon entinen pihapiiri

13 Toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö Kassisen suunnittelualue rajautuu Rahkorannan kaavattomaan asuinpientaloalueeseen. Lähiympäristössä on myös julkista rakentamista: Aluetta vastapäätä Hakalahdenkadun varressa ovat Rahkolan koulu ja Ylivieskan lukio. Vastapäätä kaavamuutosaluetta Kalajoen toisella puolen sijaitsee Ylivieskan kirkko. Kalajoen rantaan on rakennettu kevyen liikenteen väylä. Aluetta rajaa pohjoisessa Hakalahdenkatu ja idässä Valtakatu, joka Helaalansillan kautta johtaa ydinkeskustaan. Kaavoitettava alue rajautuu ja sisältyy osittain Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö RKY2009 selvitykseen ja on mainittu selvityksessä kohteena Kalajokivarsi Ylivieskan keskustassa ja Savisilta. Kuva: Helaalan silta keskustaan Kuva: Näkymä Helaalan sillalta kaavamuutosalueelle

3.1.2 Rakennettu ympäristö 14 Kuvia rakennetusta ympäristöstä (kuvat Google Maps) Koulut, kaavamuutosaluetta vastapäätä Hakalahden kadun varressa on Rahkolan koulu ja Ylivieskan lukio Kuva: Rahkorannan koulu Kuva: Lukio Päiväkoti kävelyetäisyydellä Helaalankadun varrella

15 Rahkorannan kaavaton pientaloalue rajautuu kaavamuutosalueeseen ja kaavattoman alueen rakennuskanta on eri vuosikymmeniltä eli osa on ollut jo vuoden 1944 rakennuskaavaluonnoksen kartoilla ja uusimmat kaksi rakennusta ovat rakentuneet vuosina 2006-2008. Jäljempänä tekstissä on esitettynä alueen rakennukset ja rakentamisvuodet. Hakalahdenkatu 13a, rakennettu 1962 Rahkolantie 8, rakennettu 1953 Hakalahdenkatu 7, rakennettu 1957 Hakalahdenkatu 1, rakennettu 1959

16 Rahkolantie 2, asuinrakennus vuodelta 1922. Toiminut maatilana ja pihapiirissä on samalta aikakaudelta entinen navettarakennus. Lisäksi rakennuspaikalla on muita talousrakennuksia. Rahkolantie 6, rakennettu 1953 Talousrakennus 1995 Rahkolantie 4, rakennettu 1948-1951, laajennus 1976 Talousrakennus 2003 Hakalahdenkatu 3, rakennettu 1950-luvulla Sijainti entisen ns. sähkötalon takana Peruskorjaus 1982. Talousrakennukset myöhemmin. Rahkolantie 1, asuinrakennus on rakennettu 1920, vuokrakäytössä 2013. Pihapiiristä on purettu navetta vuonna 2005.

17 As Oy Heikkiläntie, Hakalahdenkatu 13b-d rakennettu 1963 Rahkolantie 3, rakennettu 2006 Rahkolantie 2a, rakennettu 2007-2008 Kaavamuutosalueen itäpuoli on rakentunut kerrostaloalueeksi vuosina 2000 2013.

18 Suunnittelualue liittyy erilaisiin keskustatoimintojen alueisiin. Keskustassa on kattavat peruspalvelut ja useita elintarvikekauppoja, joilla osalla on laajat aukioloajat. Kaavamuutosalue tukeutuu keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Valtion virastotalo, Ylivieskatalo Akustiikka, terveyskeskus ja kirkko ovat kävelyetäisyydellä. Kassisen alue sijoittuu alle 0,5 kilometrin etäisyydelle ydinkeskustasta. Kirkko Terveyskeskus Virastotalo Akustiikka

19 Kaupunkikuva Kaava-alue rajoittuu Hakalahdenkatuun ja Valtakatuun, jotka ovat kokoojakatuja. Kaupunkikuva on voimassaolevan asemakaavan mukaisena toteutunut lukuun ottamatta kaavamuutoksen alaista korttelin osaa ja kaavatonta Rahkorannan pientaloaluetta. Kaavamuutosalueen itäpuolelle sijoittuva, ns. Meijerinranta on 2000- luvulla rakentunut kerrostaloalueena, jossa 3-5 krs asuintaloja. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavamuutosalue ei ole työpaikka-aluetta.

Liikenne 20 Kaavamuutosalueen liittyminen tieverkostoihin. Alue rajautuu Hakalahden ja Valtakadun kokoojakatuihin, jotka toimivat kaupungin sisääntuloväylinä. Nyt kaavoitettavaa aluetta rajaavan Hakalankadun liikennemäärät on vuoden 2006 liikennemallissa ollut välillä Ouluntie - Valtakatu 4350 ajon/vrk ja aluetta idässä rajaavan Valtakadun liikennemääräksi välillä Hakalahdenkatu - Kauppakatu noin 8100 ajon/vrk.

21 Vuodelle 2020 yleissuunnitelmassa kaava-alueeseen rajoittuvan Hakalahdenkadun liikennemääräksi välillä Ouluntie - Valtakatu arvioitu liikenne-ennusteena noin 6 200 ajon/vrk ja Valtakadun liikennemääräksi välillä Hakalahdenkatu - Kauppakatu noin 11 500 ajon/vrk. Hakalahden kokoojakadulta on nykyisellään kolme liittymää Kassisen alueen kaavamuutosalueelle. Kevyen liikenteen yhteydet ovat katuverkostossa.

22 Kalajoen rantaan on rakennettu vuonna 2007 kevyen liikenteen reitti. Samalla rannat on tuettu kivilouheella. Reitin ja joen välissä kulkee puukaide graniittisilla tolpilla. Kuva: Kalajoen pohjoisrannan uusi reitti kaavamuutosalueella. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei sijaitse muinaismuistoja tai muistomerkkejä. Kassisen alueesta Kalajoen rantavyöhyke, Rahkolantie 2, Rahkola, Kassisen pihapiri ja Virtalan päiväkoti kuuluvat Ylivieskan keskustan osayleiskaavatyössä laaditun perusselvityksen mukaisesti keskustan arvokkaaseen Kirkko - Rahkoranta kokonaisuuteen. Kaavoitettava alue rajautuu ja sisältyy osittain Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö RKY2009 selvitykseen ja on mainittu selvityksessä kohteena Kalajokivarsi Ylivieskan keskustassa ja Savisilta. Kirkko- Rahkoranta arvokas alue sijaitsee Ylivieskan keskustassa Kalajoen varressa kirkon ympärillä ja läheisyydessä.

23 Selvityksessä on todettu: Arvokkaat alueet ovat kohteita, joilla on erityistä paikallista merkitystä ja joiden omaleimaisuutta kannattaa siksi vaalia. Kohteet on valittu erityyppisiä aluekohteita, jotka kuvastavat Ylivieskan kaupungin kehitystä, ne ovat monella tapaa paikkakunnan asutus- tai elinkeinohistoriaan liittyviä. Kohteet ovat ehjiä ja laajoja kokonaisuuksia, jotka edustavat parhaiten Ylivieskan kaupungin arvokkainta ympäristöä. Kirkko- Rahkoranta aluerajauksessa mainitusta, vuodelta 1919 olevasta, Virtalan talosta on laadittu kaavaehdotusvaiheessa selvitys rakennuksen kunnosta ja mahdollisista vaurioista. Selvitys on kaavaehdotuksen selostuksen liitteenä. Virtalan taloa koskien päivitetään museoviraston inventointilomake ja toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseolle. Virtalan taloa ei ole keskustan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan eikä voimassa olevaan asemakaavaan merkitty suojeltavaksi ja tämän asemakaavamuutoksen yhteydessä laaditussa selvityksessä todetaan mm: Rakennuksen ulkoasua ei ole muutettu vuoden 1955 remontin jälkeen. Sisällä ei ole alkuperäisyyttä paljoa säilynyt. Rakennuksen tekniikka on vanhentunutta ja vaatisi uusimista. Rakennusta ei ole varustettu salaojalla. Kellaritilan lattiassa oli suoranaisia vesilammikoita ja seinissä oli jälkiä vesivalumista ja kosteudesta. Kiinteistö ei sovellu nykyvaatimusten mukaiseen päiväkotikäyttöön. Rakennuksen soveltaminen asuin- tai muuhun käyttöön on haasteellista. Kalajokivarsi on yhä säilyttänyt monia perinteisiä elementtejään. Alue on toiminnoiltaan sekoittunut ja rakennukset on rakennettu eri aikoina. Arvokkaaseen alueeseen kuuluu Kalajoen etelärannalla Ylivieskan kirkko ja sitä ympäröivät vanha hautausmaa ja Kirkkopuisto sekä Terveystien pientaloalue. Joen pohjoispuolella alueeseen kuuluu jokirannat Valtatien sillalta Ouluntien sillalle, siten, että alueeseen kuuluvat Kassien entinen pihapiiri ja Rahkolan päärakennus sekä rannan arvokas kasvillisuus ja tulvaniitty. Alueeseen kuuluu myös jokialue näiden rantojen välissä ja siinä olevat saaret Pappisaari ja Varpusaari. Kirkko ja hautausmaa ovat alkuperäisessä käytössään. Joen eteläranta on kirkkoa ja terveyskeskusta lukuun ottamatta yksityisten käytössä.

24 Luonnonmuodot ja maisema Kalajoessa on keskustan kohdalla Juurikoski. Koski on nykymuodossaan noin kilometrin mittainen ja alkaa rautatiesillan itäpuolelta jatkuen aina kirkon länsipuolelle ja Kassisen kaavamuutosalueelle saakka. Joki tekee kirkon ja Kassisen suunnittelualueen kohdalla jyrkän mutkan, jonka jälkeen joki levenee kirkon länsipuolella Kassisen aluetta vastapäätä. Koskessa on Varpusaari ja Pappisaari, jotka ovat muodostuneet joen aiheuttaman maa-ainesten kulutuksen ja kasaamisen seurauksena. Kaavamuutosalue Kuva: Juurikoski ulottuu Kassisen kaavamuutosalueelle asti Kuva: Kassisen alueen haaparyhmä, vasemmalla Pappisaari, edessä Varpusaari kirkon rannasta nähtynä. Kuva: Pappisaari koillisesta, matalikko saaren ja pohjoisrannan välissä

25 Kirkko Rahkoranta-alueen arvot Osa alueesta kuuluu arvokkaaseen Savisilta Ylivieskan kirkko- Pappisaarikulttuurimaisemaan (RKY2009). Kirkko on valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde. Kalajoki on Hamarinkosken alapuolisilta osiltaan suojeltu koskien suojelulailla. Kerroksisuus: Alue kuvastaa Ylivieskan alkuvaiheita maaseutupitäjänä ja kehitystä itsenäiseksi kunnaksi Alkuperäisyys Kirkko ympäristöineen on säilynyt hyvin alkuperäiset tai vanhat piirteensä: kirkon muoto, uusgoottinen ulkoasu, vanhan hautausmaanrakenne ja kasvillisuus Edustavuus: Kirkko ympäristöineen edustaa ajalleen luonteenomaista tyyppiä ja on sen hyvin säilynyt esimerkki. Symbolikohde: Pappisaareen liittyvä perimätieto ison vihan aikaisista tapahtumista havainnollistaa maamme historian vaiheita. Intensiteetti: Alueella korostuvat erityisesti maisemalliset arvot ja joki on aluetta hallitseva maisematekijä. Alueella joen koskimaisema ja ihmisen vaikutus asettuvat rinnakkain. Joenmutkat, saaret ja rantakasvillisuus muodostavat vaihtelevan maisemakokonaisuuden. Kirkko sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla joen mutkassa. Muutamat arvokkaat rakennukset istuvat hyvin maisemassa. Saarten ja pohjoisrannan välinen matalaetinen alue on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas. Pohjoisrannan tulvaniityllä on maisemallista arvoa. Kassisen pihapiirin kasvistolla on puistomaisuutena vuoksi maisemallista arvoa. Pohjoisrannan haaparyhmällä on maisemallista arvoa ja se on myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä. Kaavamuutosalueelle toteutettu kevyen liikenteen reitti korostaa alueen arvoja tuomalla niitä paremmin esille. Suosituksena yleiskaavatyön yhteydessä laaditussa selvityksessä on kirjattuna seuraavasti: Laadittavissa asemakaavoissa ja sen muutoksissa on suositeltavaa ottaa alueen arvot huomioon ja edistää niiden säilymistä.

26 Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, maanalaiset puhelin- ja kaukolämpöjohdot. Kuva: Tekninen huolto Pilaantuneet maa-alueet Kaava-alueella ei ole todettu pilaantuneita maa-alueita.

27 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue sijoittuu vilkkaasti liikennöityjen Hakalahdenkadun ja Valtakadun varteen keskelle kaupunkirakennetta. Suunnittelualueen itäpuoli on toteutunut kerrostaloalueena. Korttelia vastapäätä Kalajoen etelärannalla on ydinkeskusta.. Kuva: Ilmavalokuva vuodelta 2011, kuvassa on näkyvissä kaava- ja kaavamuutosalueen sijoittuminen lähellä ydinkeskustaa.

28 3.1.3 Maanomistus Suunnittelualueesta pääosan eli noin 3,4 ha (94,1 %) omistaa kaupunki, yksityinen maanomistus on noin 0,2 ha (5,9 %). Kuva: Suunnittelualueen maanomistus Kiinteistöluettelo: 1) kaupungin maanomistus Ylirahkola 977-406-5-42 Rantakoski 977-406-5-40 KL-2 tontti 977-2-4-1 Virtala 977-406-1-69, rakennukset (purettavat) Rossila 977-406-1-261 Päivärinne 977-406-1-262, rakennukset (purettavat) Halme 977-406-1-263, rakennukset ( purettavat) 2) yksityinen maanomistus Ranta-Unhola 977-406-6-225 Yht.alue 977-406-878-18

29 3.1.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joita on täydennetty 1.3.2009. Tämän kaavatyön osalta on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen ja eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005, jonka uudistaminen on lähtenyt vireille 2010. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Ylivieskan taajamatoimintojen aluetta (A) Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon kk-3. Maakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä 28.8.2012-26.9.2012. Kaavamuutosalue sijoittuu luonnoksessa maakunnan alueellisen keskuksen ydinalueelle (C-2), johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja ja asumista. Suunnittelualue on voimassaolevassa maakuntakaavassa: TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Kuva: Ote maakuntakaavasta

30 Suunnittelumääräykset maakuntakaavassa: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on 7.6.2011 40 hyväksynyt keskustan osayleiskaava 2030. KH on 10.10.2011 168 määrännyt osayleiskaavan tulemaan voimaan. Kaavamuutosalue Kuva: Ote keskustan osayleiskaava 2030 Kaavamuutos -alue rajautuu ja sisältyy osittain yleiskaavan mukaan:

31 Kaavamuutosalueen lähiympäristössä on myös yleiskaavamerkinnät: Kohde nro 11. Pappisaari sijoittuu kaavamuutosalueeseen rajoittuvaan Kalajoen vesistöön. Selvitykset Kaavoitettava alue rajautuu ja sisältyy osittain Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö RKY2009 selvitykseen ja on mainittu selvityksessä kohteena Kalajokivarsi Ylivieskan keskustassa ja Savisilta. Rakennusinventointi Rahkorannan alueelle on laadittu 2006 ja tämän kaavamuutoksen yhteydessä on laadittu erillinen rakennusselvitys ja kuntoarvio kiinteistöstä Virtala. Kaavaselostukseen on laadittu kuvaus rakennetusta ympäristöstä. Asemakaava Asemakaavan muutosalueella, pinta-alaltaan yhteensä noin 3,6 hehtaaria, on voimassa 19.2.1991 hyväksytty asemakaava. Kaavamuutosalueelle on kaavalla osoitettu liikerakennusten (KL-2) korttelialuetta 1,9 ha, yleistä paikoitusaluetta (LP) 0,3 ha ja puistoaluetta (VL) 1,4 ha. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa kaavamuutosalue on rajattuna puneella

32 4 Asemakaavamuutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen laatimista koskeva aloite tuli 2006 maankäyttöyksiköltä ja kaavatiimiltä. Kassisen alue ei ollut rakentunut voimassaolevan vuodelta 1991 olevan asemakaavan mukaisena. Tavoitteena oli yleiskaavan tavoitteiden pohjalta eheyttää kaupunkirakennetta, kehittää Hakalahdenkadun katutilaa ja sijoittaa uudisrakentamista Kalajoen rantaan. Kaavoitus on ollut keskeytyksissä vuosina 2007-2010. Sijainti maisemallisesti arvokkaassa jokirannassa Ylivieskan kirkkoa vastapäätä asettaa suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Keskellä kaupunkirakennetta ja alle 0,5 kilometrin etäisyydellä keskustassa Kalajoen rantaan rajoittuvan alueen kaavoittaminen eteneminen tuli ajankohtaiseksi, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.12.2012 89 Kaarron Rakennus Oy:n tontinluovutuskilpailuun laatiman Kassisen aluetta koskevan ehdotuksen kaavoituksen jatkotyöskentelyn pohjaksi. Luonnosvaiheessa suunnittelualueeseen rajattiin mukaan noin 17 m 2 :n suuruinen yksityisen maanomistajan omistuksessa oleva kaavaton alue, joka osoitettiin kaavoituksessa Kassisenkadun näkemäalueeksi Hakalahdenkadulle. Tämä alue on kuitenkin ehdotusvaiheessa rajattu pois, Kassisenkatu muodostetaan osittain pihakaduksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Alueen kaavoitukseen ryhtymistä on käsitelty kaupunginhallituksessa 26.1.2004 26 ja 20.11.2006 232. Samalla oikeutettiin tekninen palvelukeskus asettamaan valmisteluaineistona nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kolme kaavamuutosluonnosta koskien Rahkorannan kaavatonta aluetta sekä Kassisen kaavamuutosaluetta. Kaavoitus ilmoitettiin tulleeksi vireille lehti-ilmoituksella 1.12.2006 sanomalehti Kalajokilaaksossa ja Vieskalaisessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kolme kaavamuutosluonnosta olivat nähtävillä 1.12. - 15.12.2006. Vuosina 2007-2010 kaavoitusprosessi oli keskeytyksissä. Sijainti maisemallisesti arvokkaassa jokirannassa Ylivieskan kirkkoa vastapäätä asettaa suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Rahkorannan alueelle sijoittuvasta Kassisen alueesta järjestettiin tontinluovutuskilpailu kaupunginhallituksen päätöksellä KH 31.10.2011 180. Tontinluovutuskilpailu alkoi 10.4.2012 ja päättyi 31.8.2012. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.12.2012 89 Kaarron Rakennus Oy:n Kassisen aluetta koskevan ehdotuksen jatkotyöskentelyn pohjaksi. Neuvottelu 15.3.2013: Kaavoitus / Kaarron Rakennus Oy, Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy ja kaupunki. Kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistyösopimusluonnos käytiin läpi ja kilpailuehdotuksen pohjalta laadittu jatkosuunnitelma esiteltiin asemakaavamuutoksen pohjaksi. KH 2.4.2013 hyväksyy kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistoimintasopimuksen ja oikeuttaa sen allekirjoittamisen. Sopimus allekirjoitettiin 17.5.2013, jonka jälkeen kaavan valmisteluaineisto on asetettavissa nähtäville teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä.

33 Hakalahden kaupunginosaan sijoittuvan Rahkorannan alueen kaavoitus etenee kahdessa vaiheessa. 1. Kaavamuutosalue ns. Kassisen alue/kaupungin maanomistus etenee tontinluovutuskilpailun pohjalta. Ehdotusvaiheessa rajattiin pois luonnosvaiheessa mukana ollut, Kassisenkadun näkemäalueeksi varattu alue, pinta-alaltaan noin 0,0017 ha. 2. Kaavaton Rahkorannan asuntoalue / yksityisten maanomistus, kaavoitus etenee myöhemmin 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely, viranomaisyhteistyö on esitetty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Rahkorannan kaavoituksen vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineiston nähtävillä olosta on ilmoitettu osallisille 23.11.2006 postitetuilla kirjeillä ja lehti-ilmoitus kaavan vireille tulosta ja valmisteluaineiston nähtävillä olosta julkaistiin kaupungin tiedotuslehdissä Kalajokilaakso ja Vieskalainen 1.12.2006. Rahkorannan alueen kaavoituksen esittelytilaisuus pidettiin 5.12.2006 kaupungintalolla valtuustosalissa. Valmisteluvaiheen OAS ja luonnos nähtävillä 11.6.- 25.6.2012, jona aikana kolme kaavaluonnosvaihtoehtoa ja alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin viranomaisille lausunnolle ja siitä saatiin palautetta seuraavasti: Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymä/ ympäristöterveydenhuolto 22.11.2006 Jokilaaksojen pelastuslaitos/ylivieskan paloasema 22.11.2006 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan liitto Tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan museo 22.11.2006 Poliisitoimi 22.11.2006/04.12.206 Ylivieskan Vesiosuuskunta 22.11.2006 Oy Herrfors Ab 22.11.2006/15.12.2006 Pohjanmaan PPO Oy 22.11.2006 Sonera Carrier Networks Oy 22.11.2006 Tielaitos, Oulun tiepiiri 22.11.2006 YK, Ympäristöyksikkö 22.11.2006/15.12.2006 Osallisille lähetettiin kirjeitse tiedoksi kaavoitus ja saatiin palautetta seuraavasti: Kivioja Veikko 22.11.2006/ 3.12.2006 Rahkolan perikunta / 9.12.2006 Luukko Raine / 11.12.2006 Ojanperä Esa / 12.12.2006 Rajaniemi Pekka ja Eija, Liikanen Jouko, Parikainen Pirjo, Tuomaala Lassi, Huhtakangas Sauli ja Anne-Mari / 14.12.2006 Polvi Reijo / 18.12.2006 Em. osalliset ovat kaavattoman asuntoalueen asukkaita ja tämä osallisten mielipide ja palaute tullaan huomioimaan Rahkorannan asuntoalueen kaavoituksen jatkuessa.

34 Vuosina 2007-2010 Rahkorannan alueen kaavoitusprosessi oli keskeytyksissä. Sijainti maisemallisesti arvokkaassa jokirannassa Ylivieskan kirkkoa vastapäätä asettaa suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Rahkorannan alueelle sijoittuvasta kaupungin omistuksessa olevasta Kassisen alueesta järjestettiin tontinluovutuskilpailu kaupunginhallituksen päätöksellä KH 31.10.2011 180. Tontinluovutuskilpailu alkoi 10.4.2012 ja päättyi 31.8.2012. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.12.2012 89 Kaarron Rakennus Oy:n Kassisen aluetta koskevan ehdotuksen jatkotyöskentelyn pohjaksi. Neuvottelu 15.3.2013: Kaavoitus / Kaarron Rakennus Oy, Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy ja kaupunki. Kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistyösopimusluonnos käytiin läpi ja kilpailuehdotuksen pohjalta laadittu jatkosuunnitelma esiteltiin asemakaavamuutoksen pohjaksi. Hakalahden kaupunginosaan sijoittuvan Rahkorannan alueen kaavoitus etenee kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan Kassisen alueen asemakaava- ja asemakaavamuutosluonnos ja luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään. Kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistoimintasopimusluonnos hyväksytään kaupunginhallituksessa. Sopimus allekirjoitetaan, jonka jälkeen kaavan valmisteluaineisto asetetaan nähtäville. Ensimmäisessä vaiheessa valmisteltiin Kassisen alueen kaava- ja kaavamuutosluonnos sekä pidettiin luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu 27.5.2013. Kassisen asemakaavan ja asemakaavamuutosalueen valmisteluaineisto oli nähtävillä 3.6.2013-3.7.2013. Lausunnot, mielipiteet ja niiden huomioiminen on esitetty kaavaselostuksessa kohdassa 4.5.2. Luonnos on valmisteltu ehdotukseksi. Ehdotusvaiheen työneuvottelu Kaupunki / ELY -keskus pidettiin 10.9.2013, kuten Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus esitti valmisteluaineiston yhteydessä 15.8.2013 antamassaan lausunnossa. Viranomaisilta pyydetään myös lausunnot kaavaehdotuksesta. Lautakunta käsitteli valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot, mielipiteet sekä kaavoittajan vastineet ja esitti kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Kaupunki / Kaarron Rakennus Oy välinen esisopimusluonnos Kassisen alueen 1. toteutusvaiheesta valmisteltiin kaupunginhallituksen ja edelleen -valtuuston käsittelyyn. Kaavaehdotus oli nähtävillä 30.9.2013-30.10.2013 Kaavaehdotuksesta esitettiin kuusi lausuntoa ja kolme muistutusta. Lausunnot, muistutukset ja niiden huomioiminen on esitetty kaavaselostuksessa kohdassa 4.5.2. Kaavoitus etenee hyväksymisvaiheeseen.

35 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupunki järjesti kaupungin omistamalle Kassisen alueelle vuoden 2012 aikana tontinluovutuskilpailun asemakaavamuutoksen laatimisen pohjaksi ja alueen toteuttajan valitsemiseksi. Suunnittelualueen sijainti maisemallisesta arvokkaassa jokirannassa Ylivieskan kirkkoa vastapäätä asettaa alueen suunnittelulle erityisiä kaupunkikuvallisia vaatimuksia. Tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta, kehittää Hakalahdenkadun katutilaa ja sijoittaa uudisrakentamista Kalajoen rantaan. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota Kalajoen ranta-alueen ympäristörakentamiseen siten, että näkymät ja yhteydet rantaan säilyvät. Kerrostalotonttien jokirantaan avautuvien piha-alueiden liittyminen julkiseen rantavyöhykkeeseen ja asuinkerrostalojen yhteisten pihatoimintojen keskittämien yhdelle piha-alueelle on tutkittava. Kilpailuehdotuksessa esille tullut julkisten palvelujen sijoittamisen edellytykset Kassisen suunnittelualueelle tulee myös ratkaistavaksi. Kuva: Kassisen alueen tontinluovutuskilpailu, suunnittelualue on rajattu puneella Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupunki laatii asemakaavamuutoksen Kassisen alueelle MRL:n mukaisella kaavoitusmenettelyllä. Asemakaavoituksella pyritään vastaamaan Kassisen tontinluovutuskilpailussa asetettuihin tavoitteisiin. Kaavoitus uudistaa ydinkeskustan ilmettä ja elävöittää kaupunkikuvaa sekä samalla parantaa keskustan vetovoimaa uuden nykyaikaisen asuinkerrostalotuotannon osalta. Tontin omistajan ja kaupungin välillä laaditaan kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistoimintasopimus. Suunnittelualueessa oli luonnosvaiheessa mukana kaavatonta aluetta noin 17 m 2, mikä oli osoitettu asuntokadun näkemäalueeksi suunnittelualueelta Hakalahdenkadulle. Kaavaton alue eli kadun näkemäaluevaraus rajattiin pois kaavoituksen ehdotusvaiheessa. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet

36 Alue on maakuntakaavan ja keskustan osayleiskaavan mukaisesti osoitettu kerrostalovaltaisena asuntoalueena (AK). Alueelta on laadittuna oikeusvaikutteiseksi keskustan osayleiskaava 2030, joka on hyväksytty KV 7.6.2011 40. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Tavoitteena on uudistaa kaavaa siten, että korttelialue aivan ydinkeskustan tuntumassa rakentuu kokonaisuudessaan. Uudisrakentaminen sopeutetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen siten, että se tehostaa kaupunkirakennetta ydinkeskustassa yleiskaavan tavoitteiden pohjalta. Alueelle sijoittuvaa ns. Virtalan kiinteistöä koskien on laadittu rakennusselvitys ja kuntoarvio kaavoituksen ehdotusvaiheeseen. Em. kiinteistöä ei ole merkitty keskustan osayleiskaavassa suojeltavaksi ja rakennuksen sijainti kaupunkirakenteessa sekä laadittu selvitys puoltavat rakennuksen purkamista, mikä mahdollistaa laaditun kaavaehdotuksen mukaisen aluerakentamiskohteen toteuttamisen yleiskaavan tavoitteiden pohjalta aivan Ylivieskan keskustassa. 4.5 Asemakaavamuutoksen ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Asemakaavoitus pääosin kaupungin omistamalle Kassisen alueelle on laadittu tontinluovutuskilpailun mukaisena hankekaavana. 4.5.2 Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen Valmisteluaineisto oli nähtävillä 3.6.2013 3.7.2013 Kuva: Ote nähtävillä ollut kaavaluonnos

37 Kaavoituksen valmisteluaineistosta jättivät viranomaiset seuraavat lausunnot: 1. Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, 5.6.2013 Asemakaava-alueen sähköistys tullaan toteuttamaan maakaapelein alueelle jo rakennetusta puistomuuntamosta. Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen ei huomautettavaa. 2. PPO- Yhtiöt Oy, 10.6.2013 PPO-Yhtiöt Oy: llä menee kaapeleita asemakaavan muutos alueella. Liitteenä kartta alueen kaapeleista. Mikäli kaavamuutos 1 laajennus edellyttää kaapeleiden tai jakamoiden siirtotöitä, aiheutuvat kustannukset laskutamme Ylivieskan kaupungilta. 3. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatuspalvelut, 13.6.2013 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatuspalveluilla ei ole huomautettavaa tutustuttavaksi lähetystä Ylivieskassa sijaitsevan Hakalahden (2.) kaupunginosan kortteli 4 ja siihen liittyvien katu- ja puistoalueiden asemakaavan ja asemakaavan muutosten osalta. 4.Jokilaaksojen poliisilaitos 3.7.2013 Jokilaaksojen poliisilaitoksella ei ole huomautettavaa eikä lisättävää em. asemakaavan muutoksen sekä laajennuksen muutosehdotukseen. Kaavoittaja: Lausunnot 1-4 eivät anna aihetta muutoksiin kaavaehdotusvaiheessa. 5. Pohjois-Pohjanmaan Museo 7.6.2013 Ylivieskan kaupungin laatimassa Ylivieskan Hakalahden kaupunginosan korttelia 4 sekä lähivirkistys- ja yleisen pysäköinnin aluetta koskevassa asemakaavan muutos sekä asemakaavan laajennusluonnoksessa (Kassisen alue) on huomioitu suunnittelualueen sijainti vastapäätä Ylivieskan kirkon ympäristöä, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää Kalajokivarren Ylivieskan keskustan ja Savisillan rakennettua kulttuuriympäristöä. Hakalahden kaupunginosan korttelin 4 asemakaavan muutosluonnoksen suunnittelualueelta on selvitetty alueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet: Päivärinne, Halme ja Virtala (päiväkoti). Asemakaavaluonnoksen mukaan kaikki kohteet tultaisiin purkamaan uudisrakentamisen tieltä. Päivärinteen ja Halmeen pihapiirien rakennusten kulttuurihistorialliset arvot näyttävät asemakaavaselostuksen kuvien mukaan vähäisiltä eikä niiden purkamiselle katsota olevan estettä. Päiväkotina toimineen, ulkoasultaan monia alkuperäisiä piirteitä säilyttäneen ja kooltaan näyttävän Virtalan talon kohdalla kulttuurihistorialliset arvot sen sijaan ovat suuremmat. Perusteet sen purkamiselle edellyttävät lisäselvitysten tekemistä koskien kohteen kuntoa ja mahdollisia vaurioita. Kaavoittaja: Lausunnossa esitetysti vuodelta 1919 olevasta Virtalan talosta on laadittu rakennusselvitys ja kuntoarvio. Selvitys on kaavaehdotuksen selostuksen liitteenä. Virtalan taloa koskien päivitetään museoviraston inventointilomake ja toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseolle. Virtalan taloa ei ole keskustan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan eikä voimassa olevaan asemakaavaan merkitty suojeltavaksi ja se esitetään purettavaksi. Tämän asemakaavamuutoksen yhteydessä laaditussa selvityksessä todetaan mm:

38 Rakennuksen ulkoasua ei ole muutettu vuoden 1955 remontin jälkeen, mutta sisällä ei ole alkuperäisyyttä paljoa säilynyt. Rakennuksen tekniikka on vanhentunutta ja vaatisi uusimista. Rakennusta ei ole varustettu salaojalla. Kellaritilan lattiassa oli suoranaisia vesilammikoita ja seinissä oli jälkiä vesivalumista ja kosteudesta. Kiinteistö ei sovellu nykyvaatimusten mukaiseen päiväkotikäyttöön. Rakennuksen soveltaminen asuin- tai muuhun käyttöön on haasteellista. Rakennus sijoittuu kaupunkirakenteessa ydinkeskustan laajenemisalueelle ja rakennuksen purkaminen mahdollistaa laaditun kaavaehdotuksen mukaisen aluerakentamiskohteen toteuttamisen yleiskaavan tavoitteiden pohjalta aivan Ylivieskan keskustassa. 6. Jokilaaksojen pelastuslaitos, 12.6.2013 Ylivieskan kaupunki on esittänyt lausuntopyynnön Jokilaaksojen pelastuslaitokselle liittyen Hakalahden kaupunginosan korttelia 4 asemakaavan muutokseen. Pelastusviranomainen on tutustunut toimitettuun kaavaselvitykseen ja lausuu seuraavaa. Kaavaselostuksessa todetaan kaupungin sisäisen liikenteen kasvavan jonkin verran. Kaavamuutosalueen tonttiliikenne on tarkoitus ohjata Hakalahdenkadulle. Kevyen liikenteen turvallisuuden kannalta kyseenomainen katu tulee olemaan ongelmallisempi. Varovaisen arvion mukaan kaava-alueen asukaspohja voi kasvaa sadoilla ihmisillä ja tämä tulee väkisin lisäämään liikennöintiä mainitulla kadulla. Vaikka Hakalahdenkatu on rajattu asemakaavamuutosalueen ulkopuolelle, pyydämme huomioimaan muuttuvan tilanteen myös liikennejärjestelyiden osalta. Pelastuslain (379/2011) 30 :n mukaan kunnan velvollisuus on huolehtia alueellaan sammutusveden hankinnasta pelastuslaitoksen tarpeisiin. Riittävän tehokkaaksi sammutusvesijärjestelmäksi katsotaan, jos veden tuotto on yli 2000 1/min. Sammutusvesipisteen olisi hyvä olla 300 m säteellä kaava-alueen kiinteistöistä. Kyseisessä kaavaehdotuksessa on syytä huomioida sammutusvesijärjestelmän kattavuus varsinkin kun puhutaan huomattavista pinta-alan lisäyksistä. Riittävän tehokas vesiasema olisi syytä löytyä kaavamuutosalueen sisältä tai sen välittömästä läheisyydestä. Pelastuslain (379/2011) 11 :n mukaan hälytysajoneuvoille tarkoitetut tiet on pidettävä ajokelpoisina ja esteettöminä. Lisäksi teiden tulee mahdollistaa pelastustoimen tehtävien hoidon. Liikennejärjestelyiden tulee mahdollistaa kaavoitusalueella olevien kohteiden mahdollisimman hyvä saavutettavuus myös pelastuslaitoksen raskailla ajoneuvoilla. Kaavoittaja: Lausunnossa esitetysti sammutusvesipiste / riittävän tehokas vesiasema osoitetaan kaavamuutosalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavamuutosehdotusta. 7. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 13.08.2013 Kaavaluonnos on ollut nähtävänä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY-keskus) ja siitä on annettu seuraavaa palautetta: Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Alueidenkäyttöyksikkö Hakalahden korttelin 4 ja sen ympäristön ns. Kassisen alueen kaavan muutoksesta on pidetty yksi työneuvottelu kaupungin ja ELY -keskuksen välillä. Neuvottelussa keskusteltiin alueen ympäristöselvityksistä sekä muutamista kaavan erityiskysymyksistä.

39 Viereisen Rahkorannan alueen sekä käsiteltävänä olevan Kassisen alueen ympäristöselvityksien laadinta on aloitettu aluekokonaisuuden kaavatyön käynnistyttyä vuonna 2006. Luontoselvitys on valmistunut vuonna 2006 ja rakennetun ympäristön selvitys perustuu keskustan yleiskaavan yhteydessä laadittuun 'Arvokkaat alueet selvitykseen vuodelta 2007. Alueen arvokkaimman rakennuksen, vuonna 1919 rakennetun Virtalan päiväkotirakennuksen kaavallisen suojelun tarpeen selvittämiseksi tulee siitä laatia tarkempi rakennusselvitys ja kuntoarvio. Muilta osin alueen rakennetun ympäristön kuvaus on kaavoituksen tarkoitusta varten riittävä. Kaavaselostuksen kohtaan 3.1.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset tulee kuitenkin lisätä tieto kaava-alueen rajautumisesta ja osittain sisältymisestä valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun ympäristöön RKY2009 Kalajokivarsi Ylivieskan keskustassa ja Savisilta. Samassa kohdassa olevaan Keskustan yleiskaavan sisällön kuvaukseen tulee lisätä selitys samaa aluetta kuvaavalle rasterimerkinnälle. Alueen kaavalla tavoitellaan tiivistä, kaupunkimaista ympäristöä ja asemakaavaluonnoksessa ohjataan toimintojen sijoittumista melko tarkasti. Kerrostalojen pohjois- ja koillispuolelle osoitettujen leikkialueiden (Ie) sijainnit eivät näytä auringonvalon ja turvallisuuden kannalta loppuun asti harkitulta varsinkin kun kerrostalojen eteläpuolella on runsaasti vapaata korttelitilaa. Valaistus ja turvallisuusongelmat ja lopullisesti niiden sijainti määräytyy rakennusluvassa. Kaavassa tulee kuitenkin olla riittävästi tutkittuna eri aluevarausten kelpoisuus niille osoittavaan käyttötarkoitukseen. Asemakaavan sisältövaatimuksiin kuuluu terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön muodostaminen. ELY -keskuksen mielestä kortteleiden sisäisiä järjestelyjä tulee vielä tutkia. Luonnonsuojeluyksikkö Laadittu luontoselvitys on asianmukaisesti laadittu ja riittävä. Selvityksen osoittamat arvokkaimmat alueet on jätetty kaava-alueen ulkopuolelle, jolloin vanha asemakaava jää näiden alueiden osalta voimaan. Luonnonsuojeluyksikkö katsoo, että Varpusaari ja Pappisaari tulee liittää kaava-alueeseen ja turvata luonnonarvojen säilyminen luo-merkinnällä. Vesirajassa kasvavat keltakurjenmiekat ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja, eikä selvityksessä ole arvioitu esiintymien luonnontilaisuutta, joten niitä on kohdeltava luonnontilaisina esiintyminä. Myös alueellisesti uhanalaisen sarjarimmen esiintymä tulee turvata. Kassisen alueeseen liittyvä haavikko lisää alueen luonnon monimuotoisuutta ja sen säilyminen on huomioitu riittävällä kaavamääräyksellä. Vesistöyksikkö Kaavakartassa esitetyt tonttikohtaiset alimmat rakentamiskorkeudet korttelissa 4 ovat oikein. Kaavasta tulee järjestää ELY -keskuksen ja kaupungin välinen työneuvottelu ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Kaavoittaja: Kaavoitusta koskevassa työneuvottelussa sekä ELY:n alueidenkäyttöyksikön lausunnossa esitetysti vuodelta 1919 olevasta Virtalan talosta on laadittu rakennusselvitys ja kuntoarvio. Selvitys on kaavaehdotuksen selostuksen liitteenä. Virtalan taloa koskien päivitetään myös museoviraston inventointilomake ja toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseolle.

40 Virtalan taloa ei ole keskustan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan eikä voimassa olevaan asemakaavaan merkitty suojeltavaksi ja se esitetään purettavaksi. Tämän asemakaavamuutoksen yhteydessä laaditussa selvityksessä todetaan mm: Rakennuksen ulkoasua ei ole muutettu vuoden 1955 remontin jälkeen, mutta sisällä ei ole alkuperäisyyttä paljoa säilynyt. Rakennuksen tekniikka on vanhentunutta ja vaatisi uusimista. Rakennusta ei ole varustettu salaojalla. Kellaritilan lattiassa oli suoranaisia vesilammikoita ja seinissä oli jälkiä vesivalumista ja kosteudesta. Kiinteistö ei sovellu nykyvaatimusten mukaiseen päiväkotikäyttöön. Rakennuksen soveltaminen asuin- tai muuhun käyttöön on haasteellista. Rakennus sijoittuu kaupunkirakenteessa ydinkeskustan laajenemisalueelle ja rakennuksen purkaminen mahdollistaa laaditun kaavaehdotuksen mukaisen aluerakentamiskohteen toteuttamisen yleiskaavan tavoitteiden pohjalta aivan Ylivieskan keskustassa. Kaavaselostuksen kohtaan 3.1.4 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset lisätään tieto kaava-alueen rajautumisesta ja osittain sisältymisestä valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun ympäristöön RKY 2009 Kalajokivarsi Ylivieskan keskustassa ja Savisilta. Ja samaan kohtaan olevaan Keskustan osayleiskaavan sisällön kuvaukseen lisätään selitys aluetta kuvaavalle rasterimerkinnälle. AK- tonteille esitetyt leikkialueiden ohjeelliset sijaintimerkinnät (le) poistetaan ehdotusvaiheessa. Asemakaavamääräyksiin lisätään AK- tonteilla on varattava leikkialuetta ja sen riittävyys sekä sijainti osoitettava rakennuslupamenettelyn yhteydessä Lähipalvelujen korttelialueelta (PL-1) poistetaan myös ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu tontin osa (le) merkintä. Asemakaavamääräyksiin lisätään määräys: PL-1 tontilla on varattava leikki- tai oleskelualuetta ja sen riittävyys sekä sijainti on osoitettava rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Luonnonsuojeluyksikkö esittää lausunnossaan, että Varpusaari ja Pappisaari tulee liittää kaava-alueeseen ja turvata luonnonarvojen säilyminen luo- merkinnällä!. Varpusaari ja Pappisaari ovat 19.2.1991 hyväksytyn asemakaavan mukaan merkitty VPalueiksi ja ne sijoittuvat asemakaavan mukaiselle Kalajoen vesialueelle (W). Yleiskaavan mukaan ne sijoittuvat myös suojellun vesi- ja koskialueen äärelle ja yleiskaavan määräyksen mukaisesti alueen käytössä kehittämisessä tulee turvata jokiluonnon arvojen säilyminen. Vastineena lausunnon esitykseen todetaan, että Varpusaarta ja Pappisaarta ei oteta mukaan tässä vaiheessa kaavamuutosalueeseen. Kaupungin kaavoituksessa on aloitettu kesäkuussa 2013 ydinkeskustan kaavarunkotyö. Kalajoen vesi- ja ranta-alueiden luontoarvojen inventointi tulee laadittavaksi laajempana kokonaisuutena käsittäen koko Kalajokeen rajoittuvan asemakaava-alueen osan ydinkeskustan kohdalla. Kirkko - Rahkoranta arvokas alue sijaitsee Ylivieskan keskustassa Kalajoen varressa kirkon ympärillä ja läheisyydessä ja nämä arvot edellytettiin huomioitavaksi, kun kaavamuutosaluetta koskien järjestettiin tontinluovutuskilpailu. Valmisteltua kaavaehdotusta käsiteltiin työneuvottelussa 10.9.2013 Kaupunki / Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

41 Kaavoituksen valmisteluaineistosta ovat osalliset esittäneet mielipiteitä seuraavasti: 1) Kaavoituksen esittelytilaisuudessa 5.6.2013 laadittiin muistio Kaavamuutosalueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat esittivät näkemyksiään kaavan valmisteluaineistosta ja muistiossa on yhteenveto: 1. Asunto Oy Heikkiläntien asukkaat esittävät: Kassisenkadun varteen osoitettu paikoitustila osoitetaan ehdotusvaiheeseen 1- kerroksisena. Kaksikerroksinen autopaikoitus osoitetaan Hakalahdenkadun varteen ja siirretään itään Valtakadulle päin. Myös paikoitusalueen edellyttämä ajoramppi suunnitellaan Hakalahdenkadulta päin ja poistetaan Kassisenkadun puolelta. 2. Sovittiin, että em. esitys otetaan tarkasteltavaksi ehdotusvaiheeseen. 3. Sovittiin, että Kassisenkadun katusuunnitelmaa koskeva tyyppipoikkileikkaus tehdään ja tarkastellaan, mikä on näkemäalueen tarpeen minimivaatimus. Pienempi näkemäalue yleensä kevyen liikenteen väylän puolella riittää, mutta pyöräilyllekin tulee varata näkemää. Ennen kuin kaavaehdotus asetetaan nähtäville, maastokatselmuksessa todetaan tehdyn katusuunnitelman ja näkemäalueen sijoittuminen suunnittelualueella. Kaavoittajan vastine: Muistion 2 kohdan esitys mukaisesti kaavaehdotuksessa on huomioitu kohta 1 eli paikoitustila osoitetaan Kassisenkadun varteen 1- kerroksisena ja paikoitusalueen ajoramppi on sekä 2- kerroksinen autopaikoitus osoitetaan Hakalahdenkadun varteen lähelle Valtakadun risteystä. Kassisenkadun alustava yleissuunnitelmaluonnos on laadittu ehdotusvaiheeseen. Katu toteutetaan pihakatutyyppisenä ja luonnosvaiheen näkemäaluevaraus poistuu Hakalahdenkadun ja Kassisenkadun kulmaan sijoittuvalta rakennuspaikan alueelta. Maastokatselmus järjestettiin 9.9.2013, jossa Hakalahdenkatu 13 a-d asukkaille todennettiin Kassisenkadun katusuunnitelman sijoittuminen. 2) Anne Mari Huhtakangas ja Pirjo Parikainen, 3.7.2013 Huomautus asemakaavaluonnoksesta koskien Hakalahden kaupunginosan korttelia 4 sekä lähivirkistys - ja yleisen pysäköinnin aluetta koskeva asemakaavan muutosta sekä asemakaavan laajennusta (Kassisen alue). Me allekirjoittaneet Hakalahdenkatu 13 C-D:n asukkaat lausumme kyseisen asemakaavaluonnoksen osalta seuraavaa: Kaavaluonnoksen esittelytilaisuudessa keskusteltiin autopaikkarakentamisesta. Me Hakalahdenkadun asukkaat esitimme silloin mielipiteenämme että LPA-1:11e kaavaluonnoksessa Hakalahdenkatu 13 A-D:tä vastapäätä piirretty autosuoja 60+ 62 autopaikkaa rakennettaisiin yksikerroksisena. Edelleen autosuojarakentamisen osalta: Voitaisiinko miettiä miten järjestää kulku PL-1 alueelle niin, että siitä aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä talojen Hakalahdenkatu 13 C ja D asukkaille? Kenties rakentamalla autosuoja kerrostalojen leikkialueeseen saakka jolloin siihen saataisiin samalla PL-1:11e pysäköintitilaa? Ramppialueelle varattua tilaahan ei siinä kohdalla tarvita. Voitaisiinko PL-1:n pysäköimispaikkajärjestelyt toteuttaa niin että kulku sinne tulisi muualta kuin Hakalahdenkatu 13 C:n kohdalta? Kenties muualta Kassisen kadulta? Haluaisimme samalla varmistaa yksityisyytemme kunnioittamisen ja turvallisen kulun tontillemme ja sieltä pois.

42 Etenkin Hakalahdenkatu C:n ja D:n asukkaita tulevan lähipalvelurakentamisen alueen liikenne- ja todennäköiset muutoinkin lisääntyvät melu ym. haitat tulevat häiritsemään ja aiheuttamaan vaaratilanteitakin. Hakalahdenkatu 13 C:n rakennukset ovat lähimpinä tulevaa Kassisen tietä; itse asiassa käytännössä aivan rajassa kiinni asemakaavapiirroksesta poiketen josta asiasta olemme olleet Mauri Haikalaan yhteydessä 3.7.2013. Haikala on luvannut olla yhteydessä Samuli Törmälään kaavapiirroksen ajan tasalle saattamiseksi. Se aiheuttanee muutoksia talojen kohdille suunniteltuihin liittymiin ja viherkaistoihin. Hakalahdenkatu 13 C:n autotalliin kulku on tien puolelta eikä kuten alkuperäisissä piirustuksissa oli 13 C:n pihan puolelta. Hakalahdenkatu 13 C sijaitsee suoraan vastapäätä nyt suunniteltua liittymää PL:1 alueelle. Omalle tontillemme emme voi näkö- ja meluesteitä rakentaa olemassa olevien autotalli ja piharatkaisujen takia. Miten järjestetään kulku autosuojiin? Tuleeko kaikki liikenne Hakalahdenkatu 13 C:n kohdalle suunnitellusta liittymästä mikäli se siihen tehdään vai tuleeko liittymiä useitakin Kassisen kadulle? Mielestämme yksi liittymä suoraan Hakalahdenkatu 13 C:n kohdalla tuo liikaa liikennettä ja melua ja rasittaa liiaksi Hakalahdenkatu 13 C:n ja Hakalahdenkatu 13 D:n yksityisyyttä. Kaavoittajan vastine: Mielipiteessä on viitattu yleisötilaisuudessa tehtyyn esitykseen, että Hakalahdenkatu 13 A-D:tä vastapäätä ja kaavaluonnoksessa Kassisenkadun varteen piirretty autosuoja rakennettaisiin yksikerroksisena. Kassisenkadun varteen suunniteltu 2- kerroksinen autopaikoitus on ehdotusvaiheeseen muutettu 1- kerroksiseksi ja 2- kerroksinen autopaikoitus on osoitettu sijoitettavaksi Hakalahdenkadun varteen lähelle Valtakadun risteystä, jonne siis myös ajoramppi siirtyy. Mielipiteessä ollaan huolestuneita lähipalvelurakennusten korttelialueen (PL-1) autopaikoituksen aiheuttamasta liikennöinnin aiheuttamasta häiriöstä ja esitetty, että liittymä ja kulku ko. korttelialueelle esitettäisiin muualle kuin Hakalahdenkatu 13 C:n kohdalta. On myös kysytty autosuojiin kulusta Kassisenkadun kautta sekä liittymien määrästä ko. kadulta. Kaavan pohjakartta ajantasaistetaan, mm. Hakalahdenkatu 13 C:llä olevan omakotitalon laajennuksen osalta, kuten mielipiteessä on toivottu. Autosuojiin kulkemisen järjestämisestä todettakoon, että Kassisenkadun varteen esitetty kaksikerroksinen autopaikoitussuoja on muutettu ehdotusvaiheeseen yksikerroksiseksi ja luonnosvaiheessa ollut 2-kerroksisen autosuojan liikenneramppi ja sen liikenne siirtyy muualle, mikä vaikuttaa Kassisenkadun liikennemäärään. Kortteliin 4 sijoittuvalle PL-1 tontille osoitetaan Kassisenkadulta ohjeellisena alueen sisäinen kevyen liikenteen yhteys, jolla PL-1 tontin huoltoajo on sallittu (jk/h) ja luonnosvaiheessa esitetyt PL-1 I tontin kahdeksan autopaikkaa esitetään kaavamääräyksellä varattavaksi LPA-1 I tontin 10 osaalueelta p-1. Lisäksi ajoneuvoliittymän likimääräistä sijoittumista esittävä nuolimerkintä poistuu PL-1 tontin kohdalta Kassisenkadulla. Ehdotusvaiheeseen on laadittu Kassisenkadun alustava yleissuunnitelmaluonnos, jonka pohjalta Kassisenkatu osoitetaan pihakaduksi, mikä parantaa kadun turvallisuutta. Suunnitelma on esitelty mielipiteen esittäjille maastokatselmuksessa 9.9.2013. Yhteenveto kaavaehdotukseen tehtävistä muutoksista: AK- korttelin rakennusoikeudet ovat tarkentuneet. Rakennusoikeutta on osoitettu 3 * 3050 k-m 2 + 3* 2380 k-m 2 + 6 * 60 k-m 2 = 16 650 k-m 2. Kaavaan osoitetaan kuusi kpl talousrakennusten ohjeellisia rakennusaloja, joille kullekin 60 k-m 2 rakennusoikeutta.

43 Autopaikoitusten korttelialueiden (LPA-1 I, LPA-1 II) rakennusoikeus on tarkennettu rakennussuunnitelmien pohjalta. Rakennusoikeus on yhteensä 1910 k-m 2. Autopaikoitusten korttelialueille on osoitettu Hakalahdenkatuun rajoittuen pysäköimispaikka, jolle autokatoksen rakentaminen on sallittu (p-1, 101 ap), Kassisenkatuun rajoittuen yksikerroksinen autojen säilytyspaikan rakennusala (a I, 34 ap, 500 k-m 2 ) ja Hakalahdenkatuun rajoittuen kaksikerroksinen autojen säilytyspaikan rakennusala, jolle saa rakentaa kaksi pysäköintitasoa (a II,102 ap, 1410 k-m 2 ). Ohjeellinen ajoyhteysmerkintä on lisätty LPA-1 II tontille. PL-1-tonttia palvelevia autopaikkoja on varattava LPA-1 I-tontin p-1-osalle vähintään kahdeksan. Kortteleiden ohjeellinen tonttien numerointi on muutettu. AK -korttelialueelle osoitetaan alueen sisäiselle jalankululle varattuja alueen osia (jk, ohjeellisena. PL-1 - tontille osoitetaan ohjeellinen sisäiselle jalankululle varattu alueen osa, jolla tonttia palveleva huoltoajo on sallittu (jk/h). Kassisenkatu osoitetaan osittain pihakaduksi ja valmisteluvaiheessa esitetty kadun näkemäaluevaraus (asemakaava-alue 0,0017 ha) poistetaan. Kaavamuutoskartalta poistetaan AK- tonteilta ohjeelliset leikki- ja oleskelualueeksi varatut alueen osa (le) merkinnät. Asemakaavamääräyksiin lisätään määräys AKtonteilla on varattava leikkialuetta ja sen riittävyys sekä sijainti on osoitettava rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Kaavamuutoskartalta poistetaan lähipalvelujen korttelialueelta (PL-1) ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le) merkintä. Asemakaavamääräyksiin lisätään määräys PL-1 tontilla on varattava leikki- tai oleskelualuetta ja sen riittävyys sekä sijainti on osoitettava rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Vuonna 1919 rakennetusta kiinteistöstä VIRTALA 977-406-1-69 on laadittu ehdotusvaiheeseen rakennusselvitys ja kuntoarviointi. Kaavamuutosalueella oleva kiinteistö on esitetty kaavoituksessa purettavaksi.

44 Kaavamuutosehdotus on ollut nähtävillä 30.9.2013 30.10.2013 Kuva: Ote kaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset kaavamuutosehdotuksesta sekä niiden huomioonottaminen Lausunnot: 1) Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaispalvelut 3.10.2013 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatuspalveluilla ei ole huomautettavaa tutustuttavaksi lähetystä Ylivieskassa sijaitsevan Hakalahden (2.) kaupunginosan korttelia 4 sekä katuja puistoalueita koskevasta asemakaavanmuutosehdotuksesta. 2) Peruspalvelukuntayhtymä Kallio/ Hyvinvointipalvelut ja Hoito- ja hoivapalvelut, 28.10.2013 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomauttamista Hakalahden kaupunginosan korttelia 4 sekä lähivirkistys- ja yleisen pysäköinnin aluetta koskevaan asemakaavan muutokseen (Kassisen alue). 3) Jokilaaksojen poliisilaitos, 28.10.2013 Jokilaaksojen poliisilaitoksella ei ole huomautettavaa em. asemakaavan muutosehdotuksesta. Huomiota on - aivan oikein - kiinnitetty sivulla 55 kappaleessa kaksi Kassisenkadun liikenteeseen todeten, että kevyen liikenteen kannalta on ongelmia aiheuttanut vilkkaan kokoojakatuna sisääntuloväylänä toimivan Hakalahdenkadun liikennemäärät ja mm. maankäytön ehostumisen myötä kevyen liikenteen pääverkkoon on tullut kehittämistarpeita. Kevyen liikenteen turvallisuuteen ja uuden asunto/pihakadun liikenteensujuvuuteen tulee jatkossa kiinnittää huomiota. 4) Museovirasto, 16.10.2013 Ylivieskan kaupungin maankäyttöyksikkö on pyytänyt Museoviraston lausuntoa asiakohdan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ehdotuksesta. Myös luonnoksesta 6.8.2013 antamaansa lausuntoon

45 viitaten Museovirastolla ei ole huomautettavaa asian johdosta arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun osalta. Alue on sisältynyt vuoden 2008 Ylivieskan keskustan osayleiskaavan 2030 arkeologiseen inventointialueeseen, eikä sieltä ole paikannettu muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Rakennetun ympäristön osalta lausunnonantaja on Pohjois-Pohjanmaan museo. 5) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, 24.10.2013 Kaavaehdotus on ollut nähtävänä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Kaavaehdotuksessa on otettu huomioon ne tarkistukset ja täydennykset, joista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 13.8.2013 luonnoksesta antamassaan lausunnossa huomauttanut. EL Y-keskuksella ei ole mitään huomautettavaa kaavaehdotukseen. 6) Pohjois-Pohjanmaan museo, 4.11.2013 Ylivieskan kaupungin laatimassa Ylivieskan 2. kaupunginosan (Hakalahti) korttelia 4 sekä lähivirkistys- ja yleisen pysäköinnin aluetta koskevassa asemakaavan muutosehdotuksessa (Kassisen alue) on huomioitu suunnittelualueen sijainti vastapäätä Ylivieskan kirkon ympäristöä, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää Kalajokivarren Ylivieskan keskustan ja Savisillan rakennettua kulttuuriympäristöä. Hakalahden kaupunginosan korttelin 4 asemakaavan muutosluonnoksen suunnittelualueelta on selvitetty alueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet: Päivärinne, Halme ja Virtala (päiväkoti). Virtalan osalta on laadittu museon esittämä kunto- ja vaurioselvitys. Asemakaavaehdotuksen mukaan kaikki kohteet tultaisiin purkamaan uudisrakentamisen tieltä. Päivärinteen ja Halmeen kiinteistöjen vähäisten kulttuurihistoriallisten arvojen sekä Virtalan kiinteistön monista vaurioista johtuen Pohjois- Pohjanmaan museo ei vastusta kohteiden purkamista. Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole huomautettavaa Ylivieskan 2. kaupunginosan (Hakalahti) korttelin 4 asemakaavan muutosehdotuksesta. Kaavoittaja: Lausunnoissa 1-6 ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. Muistutukset ehdotuksesta: 1)Minna ja Raine Luukko, 27.10.2013 - Kuinka lähelle tulee lähinnä oleva kerrostalo tonttiamme 1 rakennuksia (977-406-6-225 Luukko Minna ja Raine). - Millä aikataululla kaupunki aikoo rakentaa "pihakatu" alueen ja sen varteen tulevan viherkaista vyöhykkeen? - Mikä on kaupungin rakentamisaikataulu kassisenpuiston osalta? - Kaavaehdotuksessa ei näy mainintaa kulkuyhteydestä "kävelytie" joka liittyisi meidän pihatieliittymään, tämähän on haudattu suunnitelmasta pois. - Kuinka suuri on pinta-alaltaan pakkolunastettava pinta-ala ja paljonko on neliöhinta? Esitänkin että, joen puoleista rajaamme siirrettäisiin vastaavalla neliömäärällä joelle päin kaupungin omistamalle maalle. - Kaupungin piti toimittaa jonkinlainen luonnos viimeisen kerrostalon ylimpien ikkuna näkymistä meille päin. Kaavoittaja: Muistutuksen esittäjillä on omakotitalo kaavamuutosalueen viereisellä kaavattomalla ns. Rahkorannan asuntoalueella, jonka kaavoitus on etenemässä erillisenä kaavahankkeena. Heille on annettu poikkeuslupa ranta-alueelle rakennettaessa omakotitalon rakentamista varten 5.4.2007, rakennuspaikan koko kaavaluonnoksen mukaan on noin 4173 m 2, jolle rakennusoikeutta osoitettuna tehokkuudella e= 0,2 eli 834 k-m 2. Poikkeuslupaa haettaessa on hakijoilla ollut tiedossa Rahkorannan alueen (mukaan lukien ns. Kassisen alue) kaavoitus, jota koskevat luonnokset ovat olleet nähtävillä 1.12.2006-15.12.2006. Kaavaluonnosvaihtoehtoihin on osoitettuna Minna ja Raine Luukon omistaman tilan, kt 977-406-6-225 alueelle kaavoituksella muodostettavan erillispientalo (AOII) - tontin ulottuvuus sekä tontin viereisten

46 alueitten maankäyttövaihtoehdot, joissa on ollut myös mukana kerrostalovaihtoehto. Osa tilan alueesta noin 0,2057 ha on ollut osoitettuna puistoalueeksi jo nykyisin voimassaolevan vuonna 1991 hyväksytyn asemakaavan mukaan. Heidän tilastaan on osoitettu nyt nähtävillä olleessa Kassisen alueen kaavamuutosehdotuksessa puistoalueeksi noin 0,1934 ha ja katualueeksi noin 0,0123 ha. Tässä ns. Kassisen alueen kaavamuutoksessa ei käsitellä muutoin heidän omistamansa tilan, kt 977-406-6-225 tai muiden yksityisen omistamien tilojen alueita eikä niille osoitettavia kaavatonttien ulottuvuuksia. Kerrostalojen etäisyydet Luukkojen omakotitalosta ja talousrakennuksista ovat nähtävissä kaavaehdotuksesta. Kassisenkatu toteutetaan asemakaavaehdotuksen mukaisena pihakatuna sitten kun Kassisen alueen asuinrakentaminen sitä edellyttää arviolta alueen 2. toteutusvaiheen kuluessa vuosina 2019-2021. Tämän kaavoituksen yhteydessä ei ratkaista eikä sovita Luukkojen omakotitontin laajuutta, vaan se käsitellään alueen tulevassa Rahkorannan loppualueen kaavoituksessa. Kaavamuutosehdotuksessa ei myöskään ratkaista muistutuksessa a esitettyä kysymystä kulkuyhteydestä / kävelytiestä, joka liittyisi heidän pihatieliittymään. Raine ja Minna Luukon omistamaa kiinteistöä koskien on esitetty havainnekuvin, miten kerroskorkeuden muutos viidestä kuuteen kerrokseen vaikuttaa lähiympäristössä, kuten 5.6.2013 pidetyssä yleisötilaisuudessa on muistioon kirjattu tehtäväksi. Varjostus klo 9.00, kiinteistöllä 977-406-6-225 Varjostus klo 12.00, kiinteistöllä 977-406-6-225 Varjostus klo 15:00, kiinteistöllä 977-406-6-225 Varjostus klo 18:00, kiinteistöllä 977-406-6-225 Näkymä joen puolelta, kiinteistö 977-406-6-225 Näkymä sisäpihalta kiinteistö 977-406-6-225 Muistutus merkitään tiedoksi ja todetaan, ettei se anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta hyväksymisvaiheeseen.

47 2. Anne-Mari Huhtakangas ja Pirjo Parikainen, 29.10.2013 Me allekirjoittaneet Hakalahdenkatu 13 C ja D:n asukkaat olemme olleet yhteydessä Riitta Konu-Vierimaahan muutosten osalta ja meille on kerrottu, että kaava olisi kuten meille maastossa esitelty muutos (16.6.2013). Kaavamuutoksen esittelysivuilta ja meille postitetuista luonnoksista näkyisi kuitenkin jotain muutoksia tehdyn sitten maastokäynnin. Kumpi tieto nyt sitten pitää paikkansa eli kumpi luonnoksista on se" tulevaisuus"? Maastokäynnin yhteydessä oli puhetta että 13 C ja D:tä vastapäätä tulevan liittymän kohtaa vielä kenties tarkasteltaisiin niin, että se olisi mahdollisimman turvallinen ja häiriötä tulisi mahdollisimman vähän jo olemassa oleville taloille. Muuttuiko tilanne käytännössä Hakalahdenkatu 13 C ja D:n kohdalla paremmaksi? Onko uuteen luonnokseen 17.9.2013 merkitty jk/h reitti suunniteltu kaavamuutoksessa 16.6.2013 olevan p alueen kohdalle vai miten se maastossa sijoittuu? Kuinka leveä tuo jk/ h väylä on? Mitä liikennettä jk/ h väylän kautta on tarkoitus käytännössä kulkea? Palveleeko se käytännössä kerrostalojen jäte- ym. liikennettä myös? Miten estetään parkkiliikenteen kulku jk/h tietä? Näyttäisi siltä, että kerrostalojen edustalla kulkee jalankulkutie. Eikö tuon tien alkuosaa Kassisenkadun puolelta voitaisi käyttää huoltoajoon PL-1 tontille jos jk/h alueen on tarkoitus palvella vain PL- 1:ttä? Kaavoittaja: Kaavoituksen esittelytilaisuudessa 5.6.2013 sovittiin, että Kassisenkadun katusuunnitelmaa koskeva tyyppipoikkileikkaus tehdään ja tarkastellaan, mikä on näkemäalueen tarpeen minimivaatimus. Pienempi näkemäalue yleensä kevyen liikenteen väylän puolella riittää, mutta pyöräilyllekin tulee varata näkemää. Ennen kuin kaavaehdotus asetetaan nähtäville, maastokatselmuksessa todetaan tehdyn katusuunnitelman ja näkemäalueen sijoittuminen suunnittelualueella. Kaavaluonnokseen merkittyä Kassisenkadun linjausta ja laajuutta on maanomistajille esitelty 1. kerran 16.6.2013 heidän pyynnöstään. Tapaamisessa sovittiin, että alueelle laadittua Kassisenkadun tyyppipoikkileikkausta tarkennetaan edelleen pihakatutyyppiseksi ja se esitellään maastokatselmuksessa uudelleen siten, että suunnitelma on paalutettu maastoon. Pihakatusuunnitelman laatija ja kaupungin edustajat tekivät toisen maastokatselmuksen 16.8.2013, jossa kohdattiin osa maanomistajista. Tällöin sovittiin, että suunnitelmaa tarkennetaan huomioiden asunto osakeyhtiö Heikkiläntien asukkaiden ja Pekka Rajaniemen huoli asuntokadun turvallisuudesta ja heille esitellään katusuunnitelmaa maastossa. Kolmas maastokatselmus pidettiin 9.9.2013, jolloin kuntatekniikan päällikkö Mauri Haikola ja kaupunginarkkitehti Risto Suikkari esittelivät maastoon merkityn Kassisenkadun pihakatusuunnitelman poikkileikkauksen Asunto Oy Heikkiläntien asukkaille ja Pekka Rajaniemelle. Ehdotusvaiheessa jo myönnyttiin asunto-osakeyhtiö Heikkiläntien asukkaiden Anne- Mari Huhtakankaan ja Pirjo Parikaisen luonnosvaiheessa esittämiin vaatimuksiin seuraavasti: Luonnosvaiheen mielipiteessä oli viitattu yleisötilaisuudessa tehtyyn esitykseen, että Hakalahdenkatu 13 A-D:tä vastapäätä ja kaavaluonnoksessa Kassisenkadun varteen piirretty autosuoja rakennettaisiin yksikerroksisena. Kassisenkadun varteen suunniteltu 2- kerroksinen autopaikoitus on ehdotusvaiheeseen muutettu 1- kerroksiseksi ja 2- kerroksinen autopaikoitus on osoitettu sijoitettavaksi Hakalahdenkadun varteen lähelle Valtakadun risteystä, jonne siis myös ajoramppi siirtyy. Mielipiteessä oltiin huolestuneita lähipalvelurakennusten korttelialueen (PL-1) autopaikoituksen aiheuttamasta liikennöinnin aiheuttamasta häiriöstä ja esitetty, että liittymä ja kulku ko. korttelialueelle esitettäisiin muualle kuin Hakalahdenkatu 13 C:n kohdalta. On myös kysytty autosuojiin kulusta Kassisenkadun kautta sekä liittymien määrästä ko. kadulta.

48 Kaavan pohjakartta ajantasaistetaan, mm. Hakalahdenkatu 13 C:llä olevan omakotitalon laajennuksen osalta, kuten mielipiteessä on toivottu. Autosuojiin kulkemisen järjestämisestä todettakoon, että Kassisenkadun varteen esitetty kaksikerroksinen autopaikoitussuoja on muutettu ehdotusvaiheeseen yksikerroksiseksi ja luonnosvaiheessa ollut 2-kerroksisen autosuojan liikenneramppi ja sen liikenne siirtyy muualle, mikä vaikuttaa Kassisenkadun liikennemäärään. Kortteliin 4 sijoittuvalle PL-1 tontille osoitetaan Kassisenkadulta ohjeellisena alueen sisäinen kevyen liikenteen yhteys, jolla PL-1 tontin huoltoajo on sallittu (jk/h) ja luonnosvaiheessa esitetyt PL-1 I tontin kahdeksan autopaikkaa esitetään kaavamääräyksellä varattavaksi LPA-1 I tontin 10 osa-alueelta p-1. Lisäksi ajoneuvoliittymän likimääräistä sijoittumista esittävä nuolimerkintä poistuu PL-1 tontin kohdalta Kassisenkadulla. Ehdotusvaiheeseen on laadittu Kassisenkadun alustava yleissuunnitelmaluonnos, jonka pohjalta Kassisenkatu osoitetaan pihakaduksi, mikä parantaa kadun turvallisuutta. Suunnitelma on esitelty mielipiteen esittäjille maastokatselmuksessa 9.9.2013. Muistuttajien luonnosvaiheen vaatimukset huomioitiin ehdotusvaiheeseen pääosin. PL-1 tonttia palvelevat autopaikat sekä tontille autoilla saapuminen on järjestetty LPA-1 korttelialueille ja niiden kautta eikä Kassisenkadulta. Ainoastaan huoltoajoa ja jalankulkua palveleva yhteys, leveydeltään 5 metriä, on osoitettu Kassisenkadulta. Maankäyttö ja rakennuslain 37 :n mukaan jokaiselle tontille tulee olla yhteys katuverkosta. Ko. yhteys ei palvele kerrostalojen jäte- ym. huoltoliikennettä ja palvelee ainoastaan PL- 1 tontille pääsyä jalkaisin ja PL-1 tontin huoltoajoa. Muistutus merkitään tiedoksi ja todetaan, ettei se anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta hyväksymisvaiheeseen. 3) Sorvisto Veikko, 15.10.2013 Muistutus Ylivieskan kaupungin Hakalahden kaupunginosan korttelin No 4 kaavaehdotukseen. Ns. Kassisen alue on ainoa kaupungin keskustan alueella olevista rakennuksista vapaana oleva kortteli. Kortteli on kirkkoa ja sen ympärillä olevaa kirkkomaata vastapäätä Kalajoen pohjoispuolella. Käsitykseni mukaan alue pitää varata rakentamattomana mahdollisesti tulevia tarpeita varten. Esimerkiksi puistoksi. Seurakunnan mahdollisesti tarvitsemaksi alueeksi. Joitakin kulttuurilaitoksia, teatteria, musiikkitaloa tms. tarpeita varten. Seurakunnan toimintaa varten on yhteys nykyiseen kirkkomaahan helposti toteutettavissa esimerkiksi puisen huojumattoman kaarisillan avulla. Asuinkerrostaloja pitäisi rakentaa sinne missä maapohja on raskaaseen rakentamiseen soveltuvaa, niin kuin esimerkiksi Kurulan alueella tai Salmiperän alueella. Myös kunnallistekniikan rakentamisen kustannukset asuntoa kohti tulevat halvemmiksi kuin joenranta-alueiden savimailla. Käsitykseni mukaan kaupunki on asukkaidensa reviiri kaikkine muotoineen, joten pelkkä asuntojen rakentaminen ei yksistään kehitä kaupunkia! Kaavoittaja: Kalajoen rannassa Keskustan tuntumassa on riittävästi puistoja. Kaavaehdotuksessa on Kalajoen ja asuntoalueen väliin esitetty viheraluetta. Muistutus merkitään tiedoksi ja todetaan, ettei se anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta hyväksymisvaiheeseen.

49 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunginhallitus 26.1.2004 28 ja 20.11.2006 232 Päätös Rahkorannan kaavattoman alueen asemakaavoittamisesta ja Kassisen kaavamuutoksen vireille tulosta sekä valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta 14 päivän ajaksi. Valmisteluaineisto ( kolme kaavaluonnosta ja alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä 1.12.-15.12.2006 Tekninen palvelukeskus /maankäyttöyksikkö. Kaupunginhallitus 31.10.2011 180 Tontinluovutuskilpailun järjestäminen Kassisen kaavamuutosalueelle, joka on kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallitus 12.11.2012 140 ja 26.11.2012 250 Valtuustolle esitys rakentajan valitsemiseksi ja kaavoituksen jatkamiseksi tontinluovutuskilpailun pohjalta. Kaupunginvaltuusto 18.12.2012 89 Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kaarron Rakennus Oy:n Kassisen aluetta koskevan ehdotuksen kaavoituksen jatkotyöskentelyn pohjaksi. Kilpailuehdotuksen suunnittelijana on ollut Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy. Kaavatiimi 25.3.2013 Keskusteltiin kaavoituksen etenemisestä Kassisen kaavamuutosalueen osalta. Kaupunginhallitus 2.4.2013 105 Kaavoituksen käynnistämis- ja yhteistyösopimusluonnoksen hyväksyminen. Sopimus allekirjoitettiin 17.5.2013, kun kaupunginhallituksen päätös lainvoimainen. Teknisen palveluiden lautakunta 21.5. 2013 60 Valmisteluaineisto asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Luonnosvaiheen työneuvottelu 27.5.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Kaupunki Viranomaisilta pyydetään lausunnot valmisteluaineistosta. Kassisen alueen kaavamuutosta koskeva valmisteluaineisto oli nähtävillä 3.6.2013 3.7.2013 Tekninen palvelukeskus /maankäyttöyksikkö. Kaavatiimi 14.8.2013 Valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot, mielipiteet sekä niihin laaditut kaavoittajan vastineet käsitellään. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Viranomaisneuvottelua ei pidetä. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavamuutosehdotuksesta. Ehdotusvaiheen työneuvottelu Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 10.9.2013.

50 Kaupunginhallitus 16.9.2013 189 Kaavoitus- ja yhteistyösopimuksen mukaisesti: Esisopimus Kassisen alueen 1. vaiheen tonteista. Sopimusluonnoksen hyväksyminen. Teknisten palveluiden lautakunta 17.9.2013 97 Oikeuttaa maankäyttöyksikön asettamaan kaavamuutosehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavamuutosehdotus on nähtävillä maankäyttöyksikössä 30.9.2013 30.10.2013. Kaavatiimi 11.11.2013 Ehdotusvaiheessa esitetyt lausunnot, muistutukset sekä niihin laaditut kaavoittajan vastineet käsitellään. Kaupunginhallitus 25.11.2013 xx, asemakaavamuutos hyväksytään. Kaupunginvaltuusto xx.xx.2013 xx, asemakaavamuutos hyväksytään.

51 5 Asemakaavamuutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Alueesta muodostuu osa Kassienkadun katualueen näkemäalueesta. Asemakaavamuutosalue on yhteensä noin 3,6 ha, josta: 1) Asuinkerrostalojen korttelialue AK VI 1,49 ha Korttelin 2-4 osa / tontit nro 3-8 Tonttitehokkuus e = 1,1 Rakennusoikeus 16 290 (AK) + 360 (t) k-m 2 = 16 650 k-m 2 kerrosluku VI 2) Autopaikkojen korttelialue, jolle autosuojan rakentaminen on sallittu LPA-1 0,66 ha Korttelin 2-4 osa / tontit nro 10-11 Tonttitehokkuus e = 0,30 Rakennusoikeus 1910 k-m 2 a I Yksikerroksinen autojen säilytyspaikka a II, Kaksikerroksinen autojen säilytyspaikka, jolle saa rakentaa kaksi pysäköintitasoa p-1 Pysäköimispaikka, jolle autokatoksen rakentaminen on sallittu 3) Lähipalvelujen korttelialue. Alueelle voi sijoittua päiväkoti-, senioritalo- tai hyvinvointi- ja terveyspalvelujen tiloja. PL-1 0,22 ha Tonttitehokkuus e = 0,38 Rakennusoikeus 800 k-m 2, Kerrosluku II 4) Lähivirkistysalue VL 1,02 ha Kassisenpuisto 5) Katualueet 0,19 ha Kassisenkatu, osittain pihakatuna toteutettava Alueelle aikaisemmin kaavoituksella osoitettu liikerakennusten korttelialue (KL) ja yleinen pysäköintialue (LP) on muutettu osittain asunto- (AK) ja osittain autopaikoitusten korttelialueiksi (LPA-1). Suunnittelualueelle muodostuu yhteensä rakennusoikeutta 19 360 k-m 2 ja aluetehokkuudeksi muodostuu e= 0,54 Puistoaluetta kaava-alueesta on noin 28,6 % ja suunnittelualueelle muodostetaan uusi katuyhteys.

5.1.2 Palvelut 52 Kaavamuutosalueen ja ydinkeskustan erottaa toisistaan Kalajoki. Kaavamuutosalue tukeutuu keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Keskustassa on kattavat peruspalvelut sekä useita päivittäistavaraliikkeitä, joilla on laajat aukioloajat ja alueelta on hyvät katu- ja kevyenliikenteen yhteydet keskustan palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on toteuttaa alueelle korkealuokkainen ja tiivisti kaupunkirakenteeseen sijoittuva korkeatasoinen asuntoalue. Jokirantaan osoitetaan riittävä viheralue ja kevyen liikenteen yhteydet, joilla turvataan kaupunkilaisille pääsy Kalajoen rantaan. Kalajoen rantamaisema ja näkymät kirkkoon päin tulee säilyttää osittain avoimina. Alueelta inventoitu haapametsikkö säilytetään. Alueen suunnittelua kaavan tarkoittamalla tavalla tullaan ohjaamaan kaupungin rakennusvalvonnassa. Hakalahdenkadun ja Helaalankadun liikennöinnin meluvaikutusta pyritään vähentämään rakennusten sijoittelulla ja piha-alueiden järjestämisellä suojaisiksi. Kerrostalorakentamisen vaatimukset estävät liikennemelun kantautumisen sisätiloihin. Rakentamisessa alueelle tulee huomioitavaksi alimmat rakentamiskorkeudet pysyvien rakenteiden osalta, jotka korttelissa 4 on: Tontit 7 ja 8 + 56.00 (N2000) Tontit 6, 9 ja 10 + 56.10 (N2000) Tontti 5 + 56,20 (N2000) Tontit 4 ja 11 + 56.30 (N2000) Tontti 3 + 56.40 (N2000)

53 5.3. Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Osuus 41,5 % kaavamuutosalueesta. Korttelialueen pinta-ala on yhteensä noin 1,4853 ha, kaavakartalla rakennusoikeuden määräksi on esitetty 16 650 k-m 2 vastaa tehokkuuslukua e= 1,1. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on VI. Autopaikkojen korttelialue, jolle autosuojan rakentaminen on sallittu (LPA-1) Korttelialueen pinta-ala on yhteensä noin 0,6574 ha, kaavakartalla rakennusoikeuden määräksi on esitetty 1910 k-m 2 vastaa tehokkuuslukua noin e= 0,29. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on II. Lähipalvelurakennusten korttelialue. Alueelle voi sijoittua päiväkoti-, senioritalo- tai hyvinvointi- ja terveyspalvelujen tiloja (PL-1) Osuus 6,1 % kaavamuutosalueesta. Korttelialueen pinta-ala on yhteensä noin 0,2170 ha, kaavakartalla rakennusoikeuden määräksi on esitetty 800 k-m 2 vastaa tehokkuuslukua noin e= 0,37. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on II. Lähivirkistysalueet (VL) Osuus 28,6 % kaavamuutosalueesta. Kalajoen ranta-alueet. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Merkittävimmät asemakaavamuutoksen aiheuttamat vaikutukset ovat vaikutukset kaupunkirakenteeseen, kaupungin asuntorakentamiseen sekä vaikutukset kaupunkikuvaan. Korttelialue on nykyisellään ollut pääosin rakentumatonta eikä ole rakentunut voimassaolevan asemakaavan mukaisesti liikerakennusten korttelialueeksi. Alueella on kolme rakennusta vuosilta 1919-1959, jotka kaavamuutoksen myötä tulevat purettaviksi. Kuva: Alueelta purettavat rakennukset Havainnekuva suunnittelualueesta: Arkkitehtitoimiston Jorma Paloranta Oy

54 Alueen rakentuminen 6- kerroksiseksi asuntoalueeksi tiivistää keskusta-alueen rakennetta ja edistää maankäytöllisen kehityksen tavoitteita, yleiskaavan tavoitteiden pohjalta: Ylivieskan asuntokysyntä noudattaa samaa trendiä kuin kaupunkiseutujen keskuspaikat yleensä. Kasvavaa kysyntää on maisemallisesti korkeatasoisista pienehköistä asuinnoista keskustan virikkeiden ja palvelujen ääressä. Ylivieskan kaupunkikuvassa pistekerrostaloilla on tärkeä asema. Ne viestittävät lakeuden kaupungin olevan laajan maaseudun keskus. Tämän teeman mukaisesti keskustaan on osoitettu kerrostalovaltaiset asuntoalueet (AK), jotka voivat täyttää kysynnän vaatimukset tasokkaasta kaupunkiasumisesta pienille perhekunnille. Asemakaavan muutos lisää vetovoimaisten keskusta-asuntojen tarjontaa. Samalla vaikutetaan kaupungin maineeseen laajemminkin hyvänä asuinpaikkana. Keskusta asumisen status kohoaa ja tämä lisää ydinkeskustan suosiota hyvänä palveluja ja viihtymistä tarjoavana asuinpaikkana. Keskustassa asuminen on kestävän kehityksen mukaista vähentäessään liikennettä kaupunkialueen sisällä. Kirkko - Rahkoranta arvokas alue sijaitsee Ylivieskan keskustassa Kalajoen varressa kirkon ympärillä ja läheisyydessä ja näitä arvot edellytettiin huomioitavaksi, kun kaavamuutosaluetta koskien järjestettiin tontinluovutuskilpailu. Havainnekuva suunnittelualueesta: Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy

55 Havainnekuva suunnittelualueesta: Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kerrostalorakentaminen lisää alueen väestön määrää keskustassa eli mitoitettuna 1 as/ 50 k-m 2 kaavamuutosalueelle olisi sijoittumassa 325 asukasta. Tontinluovutuskilpailun tarkemmassa suunnittelussa alueelle osoitettiin sijoitettavaksi 6 kerrostalotonttia / 180-190 asuntoa. Lisäksi alueelle sijoittuu lähipalvelurakennusten korttelialue (PL-1), jossa on rakennusoikeutta 800 k-m 2, eli alueelle voi sijoittua myös työpaikkoja. Yhdyskuntarakenne Kaavamuutosalueen ympäristö on rakentunut asemakaavojen mukaisesti erilaisina keskustatoimintojen alueina. Kalajoen rantaan tämän kaavamuutosalueen itäpuolelle on rakennettu kuusi kerrostaloa 2000-2013 ja vielä yksi on rakentumassa. Keskustan osayleiskaavan 2030 periaatteiden mukaisesti tämä kaavamuutos eheyttää ja tiivistää keskustaajaman maankäyttöä. Keskustan vajaakäyttöinen alue muuttuu tiiviiksi keskustarakenteeksi ja sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Tiivis ja eheyttävä maankäyttö parantaa materiaalien ja energian käytön tehokkuutta ja edistää niiden kestävää hyödyntämistä. Ekologista ja taloudellista kestävyyttä edistää paitsi yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen, myös maankäytön suunnittelu siten, että vähennetään autoriippuvuutta. Tiivis keskusta-asuminen tukee keskustan palvelujen laajentamista. Ilman tehokasta ja laadukasta asuinrakentamista keskustan laajentaminen ei onnistu. Alueen kehittämisen tulee olla määrätietoista, jotta kaupunkikuvallinen laatu ja tiiveys saavutetaan. Palvelut Kaavamuutosalueelle sijoittuu pääosin asumista. Alue tukeutuu keskustan julkisiin ja kaupallisiin lähipalveluihin, jotka ovat hyvin saavutettavissa kävellen. Erityisesti tiivistyvällä yhdyskuntarakenteella edistetään palvelujen saavutettavuutta ja verkostojen hyödyntämistä. Erityisesti kaupunkikeskustaa ja sen lähiympäristöä kehitetään eri ikäryhmille sopivana, sosiaalisesti rikkaana asuinalueena. Alueelle on sijoitettu Hakalahden alueen lähipalveluja varten korttelialuetta, jota voidaan käyttää päiväkoti- tai senioritalorakentamiseen.

56 Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueesta muodostuu pääosin asuntoaluetta aivan ydinkeskustan tuntumaan. Alueelle voi sijoittua myös työpaikkoja lähipalvelujen korttelialueelle (PL-1). Kaavamuutosalue Kuva: Näkymä kaavamuutosalueen suunnalta keskustaan päin Virkistys Kalajoen rantaan muodostuu asukkaille lähivirkistysalue. Lähialueella on myös virkistysja ulkoilualueita. Lähimmät muut puistot ovat Takkulanpuisto, Kirkkopuisto ja Veteraanipuisto. Urheilualueita ja uimahallin eteläpuolelle sijoittuva laaja Aarnimetsän lähivirkistysalue sijaitsevat Toivonpuiston kaupunginosassa, alle kilometrin etäisyydellä kaavoitettavasta kohteesta. Kuva: Ote osoitekartasta, jossa näkyy kaava-alueen sijoittuminen viheralueverkkoon

57 Liikenne ja melu Asemakaavamuutoksella on vaikutuksia kaupunkialueen liikenteeseen, keskusta-alueen sisäinen liikenne lisääntyy jonkin verran. Suunnittelualueelle sijoittuu yli kolmesataa asukasta ja alueelle on osoitettu pienimuotoinen työpaikka-alue. Kortteleiden pihaalueita esitetään kaavoituksella suojattavaksi liikennemelun vaikutuksilta rakentamalla kerrostalojen autopaikoitusalueet Hakalahden kadun varteen rajaamaan katutilaa. Vaikutukset liikenteeseen. Kaavamuutosaluetta rajaavat kokoojakatuina ja kaupungin sisääntuloväylinä palvelevat Hakalahdenkatu ja Valtakatu. Asuntoaluetta ja sille liikennöintiä suunniteltaessa ja rakennettaessa tulee kiinnittää huomiota kevyen liikenteen turvallisuuteen rakentamalla Hakalahdenkadun ja Valtakadun varsille turvalliset kevyenliikenteen väylät. Kassisenkatu toteutetaan pääosin pihakatuna, jolta kaavoituksen hyväksymisvaiheeseen on osoitettuna ainoastaan kadun itäpäähän ajoneuvoliittymä, jota kautta ohjataan PL-1 alueen varsinainen ajoneuvoliikenne LPA-1 paikoitusalueelle, johon PL-1 tontin autopaikoitus kaavassa esitetään sijoittuvaksi. Kassisenkadun pihakadun keskivaiheilta osoitetaan jalankulku / huoltoajoyhteys, joka palvelee vain PL-1 tonttia. Kaavassa on Kassisenkadulta esitetty: Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti, jolta yhteys PL-1 tontin paikoitukseen jk/h PL-1 tontille johtava 5 metriä leveä jalankulkuyhteys ja huoltoajo jk/h Kuva: Kassisenkadun alustava yleissuunnitelmaluonnos