Palkitut vuonna 2012 Vuonna 2012 palkittiin kaksi hakijaa laatupalkinnolla ja yksi hakija kunniamaininnalla. Alla ovat palkintotoimikunnan perustelut. LAATUPALKINTO Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY) on maakunnallinen 14 kunnan omistama koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Vuonna 2011 opiskelijamäärä oli noin 7 700 opiskelijaa, joista valtaosa oli ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Perustehtävänä koulutuskuntayhtymällä on valmentaa opiskelijoista vastuullisia osaajia ja kehittämällä työelämää edistää hyvinvointia ja alueen menestystä. Visiona on olla erinomaisista oppimistuloksista ja osaamisesta tunnettu kansallinen ja kansainvälinen menestyjä. Koulutuskuntayhtymä on onnistuneesti kehittänyt vision suuntaisesti toimintaansa maakunnallisena, laadukkaana ja tuloksellisuuden parantamiseen sitoutuneena oppivana organisaationa. Koulutuskuntayhtymä on tehnyt pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti laatutyötä, mikä näkyy mm. yhteisesti sovittuina koko koulutuskuntayhtymää koskevina toimintatapoina, systemaattisena strategisten ja operatiivisten tavoitteiden asetteluna sekä niiden seurantana, arviointina ja tulosten pohjalta tapahtuvana kehittämistoimintana. Tavoitteiden asettelussa otetaan hyvin huomioon saavutetut tulokset ja ennakoidaan aktiivisesti myös toimintaympäristön muutoksia ja sidosryhmien tarpeita. Avoimesta ja osallistavasta suunnittelusta ja toteutuksesta hyvänä esimerkkinä on Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymän aloituspaikkaprosessi, jossa aloituspaikkojen kohdentaminen tapahtuu. Johtaminen on määrätietoista ja tulevaisuuteen orientoitunutta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä toimi pitkäjänteisesti valitun strategiansa mukaisesti. Vastuullisuus arvona näkyy selkeästi sekä läpi suunnitteluprosessin että toiminnan. Merkittävänä alueellisena ja maakunnallisena toimijana Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ottaa erinomaisesti huomioon työelämän ja sidosryhmien tarpeet oman toiminnan suunnittelussa. Strategisessa suunnittelussa on verkostoiduttu aktiivisesti muiden maakunnan keskeisten toimijoiden kanssa. Koulutuskuntayhtymä on vahva alueellinen, maakunnallinen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka toimii aktiivisesti erilaisissa hankkeissa ja ohjausryhmissä. Hanketoiminta tukee hyvin strategisten tavoitteiden saavuttamista. Isona, maakunnan eri osissa toimivana kouluttajana, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä toimii hyvin yhteisten toimintatapojen ja ohjeiden mukaisesti. Ohjeiden kattavuus ja vastuullinen toiminta sekä esimiestyö varmistavat toiminnan laadukkuuden. Esimiesten ja muun henkilöstön tarkoituksenmukainen koulutus tukee toiminnan pysymistä tavoitteiden mukaisena. Hyvin toteutettu ja kattavasti toimiva opiskelijahallintojärjestelmä tukee vahvasti perustehtävän toteutumista. Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin 040 348 7555, etunimi.sukunimi@oph.fi, www.oph.fi Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, 00531 Helsingfors, telefon 040 348 7555, förnamn.efternamn@oph.fi, www.oph.fi
2 Nopea reagointi, henkilöstön osallistuminen esim. aloituspaikkaprosessiin ja arvon vastuullisuus näkyminen käytännön toiminnassa ovat esimerkkejä hyvistä toimivista käytännöistä. Koulutuskuntayhtymä valmistautuu tulevaisuuden haasteisiin ennakoiden, tästä esimerkkinä dialogisen johtamisen kehittäminen. Työvaltaisia ja toiminnallisia opetusmenetelmiä on kehitetty ja toimintaa on kehitetty sekä erityistukea tarvitsevien että edistyneiden opiskelijoiden tarpeisiin vastaamiseksi. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymällä on kattava ja toiminnan kannalta asianmukainen mittaristo. Toimintatapojen suunnittelussa, toimeenpanossa sekä arvioinnissa tasapainotettu mittaristo ohjaa selkeästi toimintaa. Valitut mittariston näkökulmat on sovellettu tarkoituksenmukaisesti koulutuskuntayhtymän tarpeisiin. Tulokset ovat pääsääntöisesti hyviä ja kehittyneet hyvin, lisäksi tulostavoitteet on saavutettu. Tuloksia arvioidaan vertailuryhmään ja koulutuskuntayhtymä pärjää hyvin vertailuissa. Tavoitteet asetetaan jatkuvan parantamisen mallin mukaisesti, systemaattinen tavoite on parantaa esim. asiakastuloksia 0,2 yksikköä vuosittain. Erityisteeman toteutuminen Opiskelijoiden hyvinvointiin on panostettu ja palvelua on tarjolla riittävästi, erityisesti aikuisopiskelijoiden tuki näyttäytyy esimerkillisenä. Kilpailutoiminnassa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on pärjännyt hyvin. Kilpailutoiminnalle asetetut syvällisemmät tavoitteet, kuin pelkässä kilpailutoiminnassa pärjääminen, tukevat opetuksen kehittämistä merkittävästi ja lisäävät opiskelijoiden motivaatioita. Kilpailutoiminta sitouttaa valtaosan opettajista hyvin perustyöhön ja jatkuvaan parantamiseen. Henkilöstön hyvinvointiin ja työ- ja toimintakyvyn edistämiseen panostetaan suunnitelmallisesti. Henkilöstöstrategiaa ja työhyvinvointiohjelman tavoitteita on viety käytäntöön. Esimiestyön kehittämiseen panostetaan mm. kouluttamalla esimiehiä. Koulutuskuntayhtymässä seurataan työoloja tekemällä vuosittain kysely, jonka tulokset ovat olleet hyvällä tasolla ja kehittyneet positiiviseen suuntaan. Kyselyn tulosten käsittelyyn on organisaatiossa yhtenevä malli. Myönteistä on myös kehittämistoimenpiteiden systemaattinen seuranta. Henkilöstöllä on monia mahdollisuuksia osallistua toiminnan kehittämiseen ja oman osaamisensa päivittämiseen, esim. jokaisella opettajalla on mahdollisuus ja velvollisuus käydä työelämäjaksolla strategiakauden aikana. Henkilöstöä kannustetaan kehittämään toimintaa esim. Arjen hyvät käytännöt ja innovaatiot kilpailun avulla. Positiivista kilpailussa on mm. kannustaminen yhteistyöhön, opiskelijoiden osallistumismahdollisuus ja järjestelmällisesti mietitty tapa tunnistettujen innovaatioiden levittämiseen. Yhteisen tekemisen kulttuuria on vahvistettu myös tiimitoiminnalla. Yksikköjen välistä vuoropuhelua on tärkeää kuitenkin edelleen lisätä. Oppimisympäristöjä kehitetään yhdessä työelämän kanssa mm. ottamalla käyttöön uutta teknologiaa. Kestävän kehityksen huomioon ottaminen toiminnassa on yksi painopistealue, jota on linjattu kestävän kehityksen toimintaohjelmassa. Kaksi yksikköä on tähän mennessä saanut OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatin. Opiskelun tukena on ammatillisia ohjaajia, ja opiskelijoille tarjotaan erilaisia opiskelijahuoltopalveluja tasalaatuisesti.
3 LAATUPALKINTO Turun kristillinen opisto (Turun kristillisen opiston säätiö) Turun kristillinen opisto on yksityinen, Turun kristillisen opiston säätiön ylläpitämä kansanopisto, jonka toiminnan lähtökohtana on tukea opiskelijoiden elämänhallintaa ja omatoimisuutta kokonaisvaltaisen oppimisen ja internaattipedagogiikan avulla. Opiskelijoille on tarjolla yksilöllisesti suunnattuja tukipalveluja, jotka on integroitu saumattomasti opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Välittävän ohjauksen kulttuuri ulottuu esimerkillisesti työelämään asti. Turun kristillinen opisto on vahvasti profiloitunut arvopohjansa suuntaisesti. Opiston erikoistumisalana on humanistinen ja kasvatusalan ammatillinen koulutus. Opiston järjestämiä perustutkintoja ovat lapsi- ja perhetyön ja viittomakielisen ohjauksen perustutkinto. Ammattitutkintoja ovat koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen, suntion ja audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto. Opisto toimii myös oppisopimustoiminnan yhteistyökumppanina. Ammatillisen perustutkinnon opiskelijoita oli lukuvuonna 2011 2012 183 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa oli noin 63 opiskelijatyövuotta. Säätiön tiloissa toimii oppimisvaikeuksiin liittyviä kartoitus-, kuntoutus- ja materiaalipalveluja tuottava Luki-Tuki-Keskus sekä kokous- ja hotellipalveluja tuottava yksikkö. Palvelut tukevat hyvin oppilaitoksen valitsemaa strategiaa. Opiston johto ja henkilöstö on aidosti sitoutunut laatutyöhön, mikä näyttäytyy jokapäiväisessä toiminnassa mm. opiskelijoiden kohtaamisessa ja opetuksessa yhtenäisinä opiskelijoiden tarpeet huomioon ottavina toimintatapoina. Laatutyö on onnistuttu esimerkillisesti tuomaan osaksi käytännön toimintaa. Mission mukaisesti Turun kristillisen opiston tavoitteena on olla juureva ja moderni, avoin ja rohkea, monipuolinen ja jatkuvasti kehittyvä kansanopisto. Opisto ottaa vastaan erilaisista taustoista tulevat, eri-ikäiset ihmiset sellaisina kun he ovat ja kannustaa jokaista kasvamaan persoonana, opiskelijana ja ammattilaisena. Toiminta ja tulokset osoittavat, että opisto on onnistunut näissä tavoitteissa erinomaisesti. Opisto hyödyntää myös järjestelmällisesti palautetta, arvioinnin tuloksia ja muuta tulostietoa kehittämistoiminnan suuntaamisessa. Turun kristillinen opisto toimii valitun arvopohjan mukaisesti rakennetun strategian suuntaisesti. Strategista suunnittelua on tehty johdon, henkilöstön, opiskelijoiden sekä olennaisiksi valittujen sidosryhmien ja työelämän kanssa. Opiston tulokset osoittavat valitun strategian onnistumisen. Tulokset ovat erinomaisella tasolla ja osoittavat erinomaista kehityssuuntaa (läpäisyaste, työllistyminen). Opisto osoittaa toiminnassaan arvopohjan mukaisten tekojen johtavan myös hyviin taloudellisiin tuloksiin. Kun opiskelijat valmistuvat ja työllistyvät, oppilaitoksen toiminta on kannattavaa. Strategia palvelee arvoperustaa, joka on kristillisen lähimmäisen rakkauden mukainen. Arvoperustalla taas on suora yhteys harjoitettavaan ohjaustoimin-
4 taan. Välittävään ohjaukseen on saatu sidottua paitsi opiston henkilöstö ja opiskelijat, myös työpaikkojen ihmiset. Työelämän kehittämistehtävä toteutuu myös tällä tavalla. Toimintatavat seuraavat arvoperustaa ja toteuttavat valittua strategiaa. Läsnä oleva kohtaaminen ja lähimmäisen rakkaus korostuvat sekä henkilöstön, opiskelijoiden, työpaikkojen ja muiden sidosryhmien edustajien palautteissa. Valittuja toimintatapoja toteutetaan laajasti koko opiston toiminnassa. Tavoitteiden ja toimintatapojen suunnittelemisen, toimeenpanemisen ja onnistumisten arvioinnin keskeinen sisäinen ohjaamisen työkalu on tasapainoinen tuloskortti (BSC). BSC:n käyttö on viety hyvin osaksi koko organisaation toimintaa. Opistolla on järjestelmä jatkuvan palautteen hankkimiseen ja käyttöön. Yksi tapa toteuttaa sitä, ovat tiimien kokoukset, joiden asialistojen ensimmäisenä asiana on aina saadun palautteen käsitteleminen. Palautetta taas kerätään jatkuvasti sekä opiskelija- että työelämäasiakkailta. Kehittämisen sykli on tiivis ja nopea. Ulkoiset ja sisäiset auditoinnit tukevat kehittämistoimintaa. Myös johtaminen on jatkuvan kehittämisen kohteena. Oppilaitoksen johto on sitoutunut toimintansa tutkimiseen ja kehittämiseen. Erityisteeman toteutuminen Turun kristillisen opiston toiminnassa viestittyy vahvasti yhteisöllisyys, yksilönä kohtaaminen ja lähimmäisen rakkaus, jotka edistävät onnistuneesti hyvinvoivan oppimisympäristöä syntymistä ja ylläpitämistä. Pedagogiseen toimintaan on onnistuneesti integroitu opiskelijoiden tukipalvelut, mikä näkyy hyvin erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin vastaamisena kokonaisvaltaisesti ja heijastuu opiskelijoiden tyytyväisyytenä. Opistossa kasvatetaan hyvään työkulttuuriin painottamalla työyhteisötaitoja ja valmiuksia ja ammatti-identiteettiin kasvamista. Opistossa on järjestelmällisesti suunniteltu ohjauksen prosessi, joka siirtää yhteisvastuun myös opiskelijoiden keskinäiseen toimintaan. Opiskelijoiden osallisuutta ja kuuluvuutta oppimis- ja työyhteisöön vahvistetaan mm. mahdollisuudella osallistua kehittämistoimintaan, yhteisöllisyys- ja vapaaehtoistyöpasseilla, yhteisillä tapahtumilla ja opistoneuvoston toiminnalla. Tilat ja laitteet on suunniteltu oppimista edistäviksi, ja niitä kehitetään ajantasaisuuden varmistamiseksi. Asuntolatoiminta ja vapaa-ajantoiminta lisäävät yhteisöllisyyttä. KUNNIAMAININTA Ammattiopisto Luovi (Hengitysliitto ry) Vuoden 2012 laatupalkintokilpailun erityisteema oli hyvinvoiva oppimisympäristö. Laatupalkintotoimikunta ehdottaa kunniamaininnan myöntämistä Ammattiopisto Luoville erityisteemaan liittyvistä ansioista. Hengitysliitto ry:n omistama Ammattiopisto Luovi on Suomen suurin erityisoppilaitos, jolla on toimintaa 24 paikkakunnalla. Ammatillisen peruskou-
5 lutuksen opiskelijapaikkamäärä on 1470. Lisäkoulutuksessa toteutui vuonna 2011 164 ja oppisopimuskoulutuksessa 120 opiskelijatyövuotta. Hyvinvoivaa oppimisympäristöä edistetään Ammattiopisto Luovissa monin eri tavoin. Hyvinvoivaa oppimisympäristöä tukevat toimet ovat strategisia valintoja. Strategian pohjana ovat Luovin arvot, jotka on sidottu tiukasti oppilaitoksen erityistehtävään. Arvot, osaaminen, välittäminen, ilo, uudistajuus ja luovuus ja niiden mukaan toimiminen edistää osaltaan hyvinvoivaa oppimisympäristöä sekä henkilöstön että opiskelijoiden kannalta tarkasteltuna. Oppilaitoksen toimintatapoja ohjaavat strategiset valinnat ja Luovin matkaopas. Luovin henkilöstö ja sidosryhmät ovat sitoutuneita strategisten valintojen toteuttamiseksi vahvan luovilaisuuden ansiosta. Johdon ja esimiesten osaamista kehitetään jatkuvasti ja päämäärätietoisesti. Kaikki Luovin esimiehet osallistuvat Luovin reitti esimiesosaamisen kehittämisohjelmaan. Työhyvinvointia kehitetään Hyvinvoiva luovilainen työhyvinvointimallin avulla, joka on linkitetty osaksi johtamisjärjestelmää. Varhaisen välittämisen mallia hyödynnetään henkilöstön hyvinvoinnin edistämisessä. Henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu Luovin strategiaan ja henkilöstölle tehdyn Luovin ydinosaamiskyselyn pohjalta laadittuun Luovin osaamiskarttaan. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua toiminnan kehittämiseen. Henkilöstön näkemys työhyvinvoinnista on kehittynyt positiivisesti viimeisen kolmen vuoden aikana ja tavoitteet on saavutettu. Opiskelijalähtöisyys korostuu henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien palautteessa, mikä viestii hyvinvoivasta oppimisympäristöstä opiskelijoiden kannalta tarkasteltuna. Opiskelijan tuki läpi opiskelun ja sen jälkeen on esimerkillisesti järjestetty. Esimerkiksi opiskelijoiden on mahdollisuus saada sijoittumiseen liittyviä ohjauspalveluja vielä puoli vuotta opintojen päättymisen jälkeen. Opiskelijoille laaditaan kattavasti ja ohjeistuksen mukaisesti HOJKS ja HEKSU -suunnitelmat ja niitä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Opetusmenetelmät ja tuotettu oppimateriaali ovat käytännönlähtöisiä, toiminnallisia ja opiskelijalähtöisiä. Opetuksessa käytetään opiskelijalähtöisiä oppimisympäristöjä esim. harjoitusyritykset, kahvilat ja myymälät. Opiskelijoiden hyvinvointia edistetään myös erilaisella yhteisellä toiminnalla. Opiskelija asiakkaiden näkemyksiä mitataan monipuolisesti ja tulokset ovat hyvällä tasolla. Tavoitteet on saavutettu keskeisissä opiskelijatyytyväisyyttä ja elämän laatua kuvaavissa mittareissa. Opiskelija-asiakkaiden näkemys opetuksen laadusta on erinomaisella tasolla. Opiskelijat kokevat oppimisympäristön turvalliseksi ja erilaisuutta kunnioittavaksi. Luovi pystyy toteuttamaan merkittävällä tavalla omaa vaativaa tehtäväänsä kansallisella tasolla syrjäytymisen ehkäisyssä, tukemaan erityistä tukea tarvitsevia nuoria ja aikuisia sekä osaltaan olemaan yhteiskuntatakuun toteuttajana. Erinomaiset tulokset Luovi saavutti myös Kansallisen Arviointineuvoston teema-arvioinnissa Opiskelijahuolto vuonna 2009 ja yhteenvetoarvioinnissa vuonna 2010. Sähköisiä järjestelmiä hyödynnetään tehokkaasti ja ympäristöä säästävästi esim. kokousten järjestämisessä.