LESTIJÄRVEN KUNTA 22.10.2014 HITTISENNEVAN, KOSOLAK ANKANKAAN JA ISO KORTENEVAN TUULIVOIMAPUISTOJEN OSAYLEISKAAVAT SUUNNITTELU JA TEK NIIKKA
Tuulivimasayleiskaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen sallistumis- ja arviintisuunnitelma. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa (OAS) esitellään kaavan laatimisessa nudatettavat sallistumis- ja vurvaikutusmenetelmät. Suunnitelmassa kerrtaan myös kaavituksen päätavitteet, suunnittelun eteneminen ja alustava aikataulu. Lisäksi sallistumis- ja arviintisuunnitelmassa kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arviinnit. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnitteluprsessin kuluessa. LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTOT YIT Rakennus Oy suunnittelee Lestijärven eteläsiin klmea tuulivimapuista: Hittisenneva, Kslankangas ja Is Krteneva, jista kuhunkin tehdään ma sayleiskaava. Tämä OAS käsittelee nita klmea sayleiskaavaa. Tuulivimapuistihin tulee yhteensä enintään 113 vimalaa ja hankealueiden yhteenlaskettu pinta-ala n nin 5 000 hehtaaria. Tuulipuistt kstuvat tuulivimalista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuistjen sähköasemista, hult-/varastrakennuksesta, sähköverkkn liittymistä varten tarvittavasta ilmajhdsta tai maakaapelista sekä tuulivimalita yhdistävistä teistä. Tuulivimalat tulevat sijittumaan alueelle pääsin nin 0,5 1 kilmetrin välein tisistaan. Tuulivimalan lakikrkeus n enimmillään 240 metriä. Ensisijaisesti hankkeen tteuttamissuunnittelussa pyritään siihen, että hankealueiden läheisyyteen Fingrid Oyj:n lemassa levan 2 x 400 kv Pikkarala Alajärvi -vimajhtreitin varteen saadaan rakennettua uusi 400/110 kv -sähköasema, jhn hankealueilla tutettu sähkö vidaan liittää. Tällöin ei tarvitsisi rakentaa uusia pitkiä ilmajhtyhteyksiä hankealueiden ulkpulelle. Sähkönsiirrlle tarkastellaan YVA-menettelyn yhteydessä kuitenkin kahta eri reittivaihtehta. Hankkeessa vidaan sin hyödyntää alueella j sijaitsevia metsäautteitä. Teiden kantavuutta n sin parannettava ja paikin myös leveyttä kasvatettava. Alueelle tehdään myös uusia teitä. Tuulivimaliden sijitussuunnittelu tehdään sana hankesuunnittelua sayleiskaavituksen alkuvaiheessa. Tuulivimalaitsten sijaintiin vaikuttavat lunnnlsuhteet, melu- ja varjstusanalyysit sekä vimalaitsvalmistajasta riippuvat vimaliden väliset minimietäisyydet ptimaalisen tutannn varmistamiseksi. Alueella suritetaan tuulimittaukset, jiden tulksien avulla vidaan varmistua tuulivimalaitsten tarkituksenmukaisesta sijittelusta. SUUNNITTELUN TAVOITTEET Lestijärven kunnanhallitus hyväksyi kkuksessaan 5.3.2013 Lestijärven Tuulivima Oy:n tekemän esityksen sayleiskaavan laatimisesta Lestijärven tuulipuistalueelle. Kaavitus tuli tullin vireille Lestijärven Tuulivima Oy:n alitteesta. Hanke n siirtynyt YIT Rakennus Oy:n mistukseen syksyllä 2013. Alue jaettiin syksyllä 2014 klmeen saan, jiden sayleiskaavat tulivat vireille Lestijärven kunnanhallituksen päätöksellä 22.10.2014 140. Kaavitustyötä hjaa Lestijärven kunta. Kaavaa laativa knsultti n FCG suunnittelu ja tekniikka Oy. Tuulipuistjen rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista rakennuslupaa. Kska Lestijärven alueella ei le tuulipuistja mahdllistavaa kaavaa, edellyttää hankkeen tteuttaminen sayleiskaavjen laatimista. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.4.2011 vimaan tullut muuts mahdllistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivimalan rakentamiseen yleiskaavan perusteella (MRL 77 a ). Osayleiskaavat laaditaan ikeusvaikutteisena ja ne hyväksyy Lestijärven kunnanvaltuust. Kaavitusmenettely n tavitteena saada päätökseen keväällä 2015. YIT Rakennus Oy:n tavitteena n alittaa tutant vuden 2016 lppuun mennessä. Osayleiskaavituksen yhteydessä ratkaistaan tuulivimapuistjen maankäyttö sekä tuulivimaliden sijittuminen. Osayleiskaavjen laadinnassa tetaan humin ympäristövaikutusten arviinnin yhteydessä tehtävät selvitykset ja arviinnit. Osayleiskaavjen suunnittelun tavitteena n tteuttaa tuulivimapuistjen rakentaminen lunnnympäristön minaispiirteet ja ympäristövaikutukset humin ttaen sekä lieventää rakentamisesta mahdllisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. 2
Tuulipuistjen tavitteena n saltaan edistää ilmastpliittisia tavitteita, jihin Sumi n situtunut. Tuuliviman salta tavitteena n nstaa tuuliviman asennettu kknaisteh Sumessa 2 500 MW:iin vuteen 2020 mennessä. Lisäksi sayleiskaavjen tavitteena n ttaa humin muut aluetta kskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprsessin kuluessa mudstuvat tavitteet. SUUNNITTELUALUEIDEN SIJAINTI Lestijärven tuulipuistt sijittuvat Lestijärven kuntakeskuksen eteläpulelle, yksityiseen mistukseen kuuluville alueille. YIT Rakennus Oy:llä n alueille hallintaikeus pitkäaikaisten vukraspimusten njalla. Kaava-alueet vat alustavasti samat kuin tuulipuistjen suunnittelualueet. Tarvittaessa kaava-alueiden rajausta vidaan tarkistaa työn edetessä. Osayleiskaavjen laadinnassa ja kaavjen vaikutusten arviinnissa tarkastelu khdistuu varsinaista suunnittelualuetta laajemmalle alueelle. Kaavituksessa tarkastellaan kaava-alueiden lisäksi nin 0,5 km:n vyöhykettä kaava-alueiden ympärillä, ja pyritään ttamaan humin kaava-alueiden välittömässä läheisyydessä levien alueiden maankäyttö. Kuva 1. Hittisenneva Kuva 2. Kslankangas Kuva 3. Is Krteneva HITTISENNEVA Osayleiskaavan tavitteena n mahdllistaa 33 tuulivimalan rakentaminen Lestijärven kuntakeskuksen ja Mattilan-Tikan peltaukeiden eteläpulelle, Similän peltaukeiden ja Halsuantien (seututie 751) väliselle alueelle. Osayleiskaava-alueen pinta-ala n nin 1600 hehtaaria. KOSOLANKANGAS Osayleiskaavan tavitteena n mahdllistaa 45 tuulivimalan rakentaminen Lestijärven eteläsiin Kslankankaan alueelle. Alue sijittuu Mustikankylän ja Teerinevan väliin Similän peltaukeiden eteläpulelle. Osayleiskaava-alueen pinta-ala n nin 1900 hehtaaria. 3
ISO KORTENEVA Osayleiskaavan tavitteena n mahdllistaa 35 tuulivimalan rakentaminen Lestijärven kaakkispulelle Itäniemen ja Valkeisen järven väliselle alueelle. Osayleiskaava-alueen pinta-ala n nin 1500 hehtaaria. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUALUEIDEN NYKYTILA Osayleiskaava-alueet vat pääsin metsäisiä, maastltaan tasaisia ja suurelta sin sisia. Metsäalueita lunnehtivat mäntykankaat sekä jituksissa kuivahtaneet rämeet ja turvekankaat. Metsäalueet vat pääsin tavanmaisessa metsätaluskäytössä ja iältään painttuvat nuriin ja varttuviin metsiin. Lähempänä Lestijärveä ja harjujaksa sijaitsevat Mattila-Tikan, Similän ja Mustikankylän peltaukeat asutuksineen jki- tai purlaaksissa. Peltalueet asutuksineen jäävät pääsin kaava-alueiden ulkpulelle. Is Krtenevan kaava-alueen kaakkissiin sijittuu yksi järvi, Ruutana ja myös Kslankankaan itäsissa n sittain yksi järvi, Saarinen. Hittisennevan ja Kslankankaan suunnittelualueiden välistä kulkee Lehtsenjki, jka laskee Teerinevan ja Yli-Lestin kylän läpi Lestijärveen. Lähialueiden vakituinen asutus n keskittynyt Lestijärven keskustaajamaan ja sen lähialueille sekä kantatien 58 varrelle. Lisäksi suunnittelualueiden läheisyyteen sijittuu seitsemän kylää, Yli- Lesti, Tuikka, Mattila, Tikka, Similä, Kangasvieri ja Mustikankylä. Kylien ympäristössä n viljeltyjä peltalueita. Asutusta n myös Knttikskentien varressa. Lma-asutus n keskittynyt pääasiassa Lestijärven rannille. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat sa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavitteet tulee ttaa humin ja niitä tulee edistää myös tuulivimapuistjen sayleiskaavituksessa. KESKI-POHJANMAAN YHDISTELMÄMAAKUNTAKAAVA Suunnittelualueilla n vimassa maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) mukainen Keski- Phjanmaan yhdistelmämaakuntakaava, jnka 1. vaihekaava n vahvistettu ympäristöministeriössä 24.10.2003, 2. vaihekaava 29.11.2007 ja 3. vaihekaava 8.2.2012. Keski-Phjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 24.10.2003) n esitetty kaikki keskeiset asiakknaisuudet lukuun ttamatta tuulivimalita, maa-aines- ja turvevarja sekä keskustjen ulkpulelle sijittuvia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jtka aihekknaisuudet käsitellään muissa maakuntakaavituksen vaihekaavissa. Keski-Phjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 29.11.2007) käsittää siden mnikäytön, tuulivimatutannn ja kaupan palveluverkn sekä päivitettävänä aihepiirinä muinaismuistt ja maisema- ja kulttuurikhteet. Samalla vahvistuspäätös kumaa maakuntakaavan 1. vaiheessa sitetut kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, keskustatimintjen alueet sekä muinaismuistt. Keski-Phjanmaan 3. vaihemaakuntakaava (vahvistettu 8.2.2012) hjaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijittumista sekä phjavesien sujelua ja kiviaineshulllle alueita kk maakunnan alueella. Tuulivimatutantn suunnitteilla levista alueista Hittisenneva kknaan ja phjispuli Kslankankaan suunnittelualueista kuuluvat maakuntakaavan merkittyyn matkailun vetvimaalueeseen / matkailun ja virkistyksen kehittämisen khdealueeseen (mv-3), Metsäpeuranmaan erämatkailualue ja Lestijärven kulttuurialue. Aluetta kskee kehittämisperiaate: Alueen kehittäminen perustuu luntn liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatimintihin alueella sijaitsevia lunnntilaisina säilyneitä aarnimetsiä ja rauhallisia metsäjärviä, sulunta sekä erämaaeläimistöä säilyttäen sekä reitistöjä kehittäen. 4
Kuva 4. Ote Keski-Phjanmaan 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaavan yhdistelmästä. Hittisennevan, Kslankankaan ja Is Krtenevan suunnittelualueet vat kartassa punaisella. Maakuntakaavassa n sitettu is-krtenevan suunnittelualueen halki kulkeva uusi kantatie, jka liittyy kantatie 58 ikaisuun Lestijärven itäpulitse. Kantatietä ei lla tteuttamassa ja se pistu myös maakuntakaavasta. Kantatien itäpulelle sekä kunnan eteläsiin ja is-krtenevan suunnittelualueen länsisaan n sitettu mttrikelkkailun runkreitin yhteystarve. Sunnittelualueiden väliin n sitettu kylä (at), Ylilesti. Sekä Hittisennevan että Is Krtenevan suunnittelualeiden phjispulella n kallimurskeen ttalueita tai ttn sveltuvia alueita (EO-3). Suunnittelualueiden läheisyyteen n sitettu muinaismuistkhteita. Nämä vat muinaismuistlain rauhittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Hittisennevan suunnittelualueen phjispulella sijaitseva käytöstä pistunut lentkenttä n sitettu maakuntakaavassa lentkenttänä. Merkintä llaan pistamassa maakuntakaavasta. Suunnittelualueiden ymnpäristöön sijittuu kantatie (kt), yhdystie (yt) sekä ulkilureitti. Ulkilureitti (Peuranplku) menee Is Krtenevan suunnittelualueen eteläsan halki. Tuulivimapuistjen alueet n sitettu maakuntakaavassa suurimmaksi saksi turvetutantvyöhykkeeksi 1 (tv1). Lestijärvelle n sitettu suunnittelualueiden ympäristöön kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeää alueita. Alueita kskee suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää maisema- ja kulttuuriarvjen sekä perinnebitppien ja muiden lunnnperintöarvjen säilymistä alkututannn timinta- ja kehittämisedellytyksiä vaarantamatta. Yksityiskhtaisemmassa 5
kaavituksessa tulee humiida alueen erityispiirteet ja tarpeen mukaan antaa niiden säilymisen turvaavia kaavamääräyksiä ja suunnitteluhjeita. Lestijärventien varrelle n sitettu arvkas harjualue (ge-1). Lestijärventien suuntaisesti sijittuu tärkeä tai vedenhankintaan sveltuva phjavesialue (pv), jta kskee suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei timenpiteillä vaaranneta phjaveden määrää tai laatua. Tämä tulee ensisijaisesti hitaa sijittamalla riskialttiit timinnat alueen ulkpulelle ja tissijaisesti estämällä riskien syntyminen riittävällä vesiensujelutimenpiteillä. IV VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kuva 5. Ote Keski-Phjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdtuksesta (10/2014). Hittisennevan, Kslankankaan ja Is Krtenevan suunnittelualueet vat kartassa punaisella. Keski-Phjanmaan liitssa n alitettu 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu. Kaava käsittelee seudullisesti merkittävän tuuliviman sijittumista Keski-Phjanmaan maakunnassa. Kaavan lähtökhtana timii Phjis-Phjanmaan ja Keski-Phjanmaan manneralueen tuulivimaselvitys. Esiselvityksessä n tutkittu tuuliviman sijittumisperiaatteita ja mahdllisuuksia esittää tuulisuusraja-arvn perusteella parhaiten tuulivimatutannlle sveltuvia alueita. Lestijärven alueelle n sitettu IV vaihemaakuntakaavassa klme tuulivimaliden aluetta (tv). Alueet kattavat isn san Hittisennevan, Kslankankaan ja Is Krtenevan suunnittelualueista. Merkinnällä n sitettu maakunnallisesti merkittävät tuulivimaliden sijittamiseen sveltuvat alueet. Maakunnallisesti merkittävä tuulivima-alue mudstuu vähintään kymmenestä vimalasta. Näitä kskee suunnittelumääräys: Tuulivima-alueiden suunnittelussa n tettava humin sekä hankekhtaiset että yhteisvaikutukset asutukseen, lma-asutukseen, arvkkaisiin maisema-alueisiin, merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin sekä lunnn mnimutisuuden kannalta erityisen tärkeisiin alueisiin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten mudstuminen. Tuulivimaliden sijituksessa tulee ttaa humin lentliikenteen, säähavainninnin sekä Pulustusvimien timinnan aiheuttamat rajitteet. Pulustusvimilta n selvitettävä tuulivimaliden hyväksyttävyys, kun tuulivimaliden sijainti-, rakenne- ja krkeustiedt vat käytettävissä/tiedssa. Tuulivima-alueiden liittämisessä sähköverkkn n ensisijaisesti hyödynnettävä lemassa levia jhtkäytäviä. Tuulivima-alueiden suunnittelussa n tettava humin sekä hankekhtaiset, että yhteisvaikutukset muuttlinnustn ja suurpetlintujen pesimisreviireihin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten syntyminen. Lestijärven kunta jätti vaihemaakuntakaavan lunnsvaiheessa mielipiteen, jssa tivttiin kk Lestijärven tuulivimapuistjen hankealueen sittamista tuulivimatutannn alueena. 6
YLEISKAAVAT Suunnittelualueilla n vimassa vunna 1999 hyväksytty Lestijärven sayleiskaava, jssa tuulivimapuistjen alueet n suureksi saksi sitettu metsätalusvaltaiseksi alueeksi MM-3. Alueet n varattu pääasiassa metsätaluskäyttöön. Alueille saa rakentaa pääkäyttötarkituksen mukaisia rakennuksia ja rakennelmia sekä liitännäiselinkeinja tukevia rakennuksia ja laitteita. Alueille sallitaan Rakennuslain 4 :n mukainen haja-asutus, vähintään 10 000 m 2 rakennuspaikille. Alueilla levien vesistöjen rantavyöhykkeille ei saa rakentaa, ellei niille le merkitty rakennuspaikkaa. Suunnittelualeille sijittuu myös maa- ja metsätalusvaltaista aluetta (M) sekä maatalusvaltaista aluetta (MT). Yleiskaavassa n sitettu lentliikenteen alue (LL), jka n varattu pienlentkentäksi. Maatilan taluskeskukset n sitettu AM-merkinnällä. Is Krtenevan suunnittelualueen eteläsan halki kulkee hjeellinen ulkilureitti retkeily- ja ulkilualueella (VR). Hittisennevan suunnittelualueen phjispulelle n kaavaan merkitty tellisuus- ja varastaluetta (T) sekä lunnnsujelualuetta (SL). Hittisennevan länsipulella leva SL-alue n Natura 2000- hjelman alue. Kuva 6. Ote lestijärven yleiskaavasta. Hittisennevan, Kslankankaan ja Is Krtenevan suunnittelualueet vat kartassa punaisella. ASEMAKAAVAT Vahvistettuja asemakaavja Lestijärven kunnan alueella n 199,3 ha. Nämä eivät sijitu tuulivimapuistjen sayleiskaava-alueille. Lisäksi kunnan alueella n vimassa ranta-asemakaavja. Lestijärven rannista n kaavitettu jk asema- tai ranta-asemakaavalla n. 90 % (75 km). Valtuust hyväksyi 29.4.2010 Lestijärven ranta-asemakaavan muutksen rakennusikeuksien nstamisesta. Rantakaavitetulla salla Lestijärveä n 460 lmarakennuspaikkaa. Kunnan lma-asuntkanta n maksimissaan n. 600 kpl. 7
LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN Osayleiskaavjen vaikutusalueella n suunnitteilla kaksi wpd Finland Oy:n tuulipuisthanketta: Thlampi-Lestijärven (n. 100 vimalaa) ja Länsi-Thlammin (n. 40 vimalaa) tuulivimapuistt. Yhteisvaikutusten arviinnissa humiidaan mainitut lähialueella suunnitteilla levat tuulipuisthankkeet. Hankkeissa käydään myös kaikkien tuulipuisthankkeiden verkkliityntäratkaisuja yhteen svittavia neuvtteluja. Lisäksi hankkeissa neuvtellaan kaavituksen ja ympäristövaikutusten arviintiin liittyvistä yhteensvittamiskysymyksistä. Hankkeesta vastaavat vat spineet yhteistyöstä hankkeiden yhteisvaikutusten arviintiin liittyvässä tiednvaihdssa. Muita Lestijärven tuulipuistn hankealueen läheisyyteen sijittuvia humattavia hankkeita vat: Vap Oy: Teerinevan turvetutanthanke sijittuu hankealueelle YVA-menettely käynnissä Pyhäsalmi Mine Oy: Kaivsvarausilmitus sijittuu hankealueen lunaispulelle varausilmitus vimassa 2.7.2014 saakka Kalvinit Oy: Kaivsvarausilmitushakemus sijittuu sittain hankealueen länsisaan hankkeesta ei le vielä annettu päätöksiä. Lestijärven Valkeisen matkailukeskus sijittuu sittain hankealueen itäsaan hankkeesta ei le vielä annettu päätöksiä. SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviinti n sa tuulivimarakentamisen suunnittelua. Merkittävien tuulivimahankkeiden ympäristövaikutukset arviidaan YVA-lain mukaisessa ympäristövaikutusten arviintimenettelyssä. Lestijärven tuulivimapuistjen laajuus ylittää YVA-kynnyksen, ja tästä syystä alueelle n laadittu YVA-menettely, jnka yhteydessä n tehty seuraavat selvitykset: vaikutukset maankäyttöön vaikutukset maisemaan ja merkittäviin maisema-alueisiin vaikutukset muinaismuistihin ja alueen kulttuurihistriaan vaikutukset rakennuspaikkjen lunnnympäristöön vaikutukset pesimä- ja muuttlinnustn vaikutukset lähialueiden Natura- ja muihin lunnnsujelualueisiin melun ja varjn vilkkumisen vaikutukset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinlihin ja viihtyvyyteen yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Olemassa levat tausta-aineistt: Phjis-Phjanmaan ja Keski-Phjanmaan manneralueen tuulivimaselvitys, Keski- Phjanmaan liitt 2011. Keski-Phjanmaan maakuntakaava, Keski-Phjanmaan liitt Phjis-Phjanmaan arvkkaat maisema-alueet, Phjis-Phjanmaan liitt 1997. Phjis-Phjanmaan kulttuurihistriallisesti merkittävät khteet, Phjis-Phjanmaan liitt 1993. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, Valtin ympäristöhallint, OIVA Ympäristö- ja paikkatietpalvelu ja Musevirast 2009. Lisäksi selvitetään mm. sayleiskaavan vaikutukset alueen virkistyskäyttömahdllisuuksiin, elinkeinihin ja taluteen sekä ssiaaliset vaikutukset. Vaikutusten arviinnissa selvitetään myös kansalaisten ja muiden sallisten näkemykset. Selvitettävät vaikutukset n määritelty tarkemmin ympäristövaikutusten arviintimenettelyn (YVA) yhteydessä. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä leviin perustietihin, alueella suritettuihin maastkäynteihin, sallisilta saataviin lähtötietihin, lausuntihin ja humautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien minaisuuksien analysintiin. Vaikutusten selvittämisen tarkituksena n j suunnittelun aikana saada tieta suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lpullisen suunnitelman laatua. 8
22.10.2014 LESTIJÄRVEN KUNTA KAAVOITUKSEN YHTEENSOVITTAMINEN YVA-MENETTELYNN KANSSA Kuva 7. YVA-menettelyn suhde maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavaprsessiin. YVA-lain 5 :n mukaan "yhteisviranmaisen, kaavaa laativan kunnan tai maakunnan liitn ja hankkeestaa vastaavan n ltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviintimenettelyn ja kaavituksen yhteensvittamiseksi". Hankkeen YVA-menettely ja kaavitus svitetaan yhteenn siten, ettää niihin liittyvät selvitystyöt yhdistetään. Ympäristövaikutustenn arviintimenettely nn tärkeä saa sayleiskaavan laadintaa. Ympäristövaikutusten arviintiaa varten tehdyissä selvityksissä n humiitu sayleiskaavituksessaa tarvittavat selvitystarpeet, jllin sayleiskaavat vidaan laatia YVAmenettelynn selvitysaineistn phjalta. Hankkeen suunnittelua edistetään samanaikaisesti YVA- menettelynn kanssa. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS OSALLISET Osallisia vat kiinteistönmistajat ne, jiden asumiseen, työhönn tai muihin lihin valmisteilla leva kaava saattaa humatta- vasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinnharjittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanmistajat ja haltijat viranmaiset, jiden timialaaa suunnittelussa käsitellään: kunnan hallintkunnat jaa lautakunnat naapurikunnat; Halsua, Perh, Kinnula, Reisjärvi, Sievi, Thlampi, Kkkla ja Pihtipu- das Keski-Phjanmaan liitt, Etelä-Phjanmaan elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Länsi- ja Sisä-Sumen aluehallintvirast (AVI), Musevirast, Keski- Phjanmaan maakuntamuse, Liikennevirast, Liikenteen turvallisuusvirast Trafi, Fi- navia Oyj, Ilmavimat, Keski-Phjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaits, Metsä- keskus Keski-Phjanmaa, PrAgria Keski-Phjan nmaa yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätimikunnat; Lestijär- ven ktiseutuyhdistys, Yli-Lestiseura tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt, kuten lunnnsujeluyhdistykset ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Lestijkiseudun Lunt ja Ympäristö ry, Keski- Phjanmaan lintutieteellinen yhdistys, Lestijärven riistanhityhdistys, Lestijärven met- 9
22.10.2014 LESTIJÄRVEN KUNTA sästysyhdistys, Lestijärven kalastuskunta ja kalastusalue, Lestijärven ympäristöyhdis- tys ry elinkeinnharjittajia jaa yrityksiä edustavat yhteisöt; Metsäpeuranmaan Matkailu ry, Metsähallituss muut paikallisella tai alueellisella taslla timivat yhteisöt kuten tienhitkunnat ja ve- siensujeluyhdistykset erityistehtäviä hitavat yhteisöt tai yritykset kuten k energia- ja vesilaitkset; Frtum Oyj, Fingrid Oyj, wpd Finland Oy OSALLISTUMINENN Osallisilla n ikeus ttaa saa kaavjen valmisteluun, arviida niiden vaikutuksia ja lausua kaa- sallistumis- ja arviintisuunnitelman riittävyydestä elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdtuksen nähtävillee asettamistaa (MRL 64 ). Osayleiskaavjen vireilletulsta, kaavalunnsten ja -ehdtusten nähtävillälsta sekä kaavjen vimaantulsta ilmitetaan Keskiphjanmaa sekä Järviseudun Sanmat -lehdissä sekä Lestijärven kunnan ilmitustaulullaa ja www-sivuilla (www.lestijarvi.fi). Osayleiskaavituksen aikana järjestetään yleisötilaisuudet kaavalunns- ja kaava- ehdtusvaiheessa. Osallisilla n mahdllisuus antaa sayleiskaavistaa palautetta mielipiteinä näh- vista mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla n myös mahdllisuus esittää neuvttelun käymistä tävillälaikana ja muistutuksina kaavaehdtusten nähtävillälaikana. Kuva 8. Yleiskaavituksen vaiheett sekä sallistumismahdllisuudet. 10
SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET JA AIKATAULU KAAVOITUKSEN VIREILLETULO (LOKAKUU 2014) Lestijärven tuulivimapuistn sayleiskaava tuli alun perin vireille yhtenä alueena syyskuussa 2013. Kaava-alue jaettiin syksyllä 2014 klmeen saan, jiden sayleiskaavat tulivat vireille 22.10.2014. Kaavituksen tullessa vireille siitä tiedtetaan julkisesti. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville, jllin sallisilla ja kunnan asukkailla n mahdllisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä sallistumis- ja vurvaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arviinnista. Lestijärven tuulivimapuistn kk aluetta kskeva alitusvaiheen viranmaisneuvttelu järjestettiin 17.6.2014. OSAYLEISKAAVOJEN LUONNOSVAIHE (LOKAKUU MARRASKUU 2014) Lestijärven tuulivimapuistn kk aluetta kskeva sayleiskaava n lunnksena nähtävinä 6.10.2014 4.11.2014. Osayleiskaavituksen perusselvitykset ja lähtötiedt n kttu j kk aluetta kskevan sayleiskaavan sekä YVA-menettelyn yhteydessä. Uusien sayleiskaava-alueiden lunnsvaihe käynnistyy lkakuussa 2014. Osayleiskaavjen lunnsaineistjen valmistuttua ne asetetaan nähtäville. Nähtävillälsta ilmitetaan sanmalehdissä, kunnan ilmitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Osallisilla ja kunnan jäsenillä n mahdllisuus esittää mielipiteensä kaavalunnksista. Mielipiteet timitetaan Lestijärven kuntaan ennen nähtävilläln päättymistä. Lunnksista pyydetään lausunnt viranmaisilta. Saatu palaute käsitellään. Lunnsvaiheessa järjestetään yleisötilaisuus. OSAYLEISKAAVOJEN EHDOTUSVAIHE (MARRASKUU 2014 HELMIKUU 2015) Osayleiskaavaehdtukset valmistuvat alustavan aikataulun mukaan helmikuussa 2015. Lestijärven kunnanhallitus päättää sayleiskaavaehdtuksien nähtäville asettamisesta vähintään 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ). Osayleiskaavjen nähtävillälsta ilmitetaan sanmalehdissä, kunnan ilmitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Kunnan jäsenillä ja sallisilla n ikeus tehdä muistutuksia kaavaehdtuksista (MRL 65, MRA 27 ). Muistututukset n timitettava kirjallisena Lestijärven kuntaan ennen nähtävilläln päättymistä. Saatu palaute käsitellään. Ehdtusvaiheessa järjestetään yleisötilaisuus. Osayleiskaavaehdtuksista pyydetään lausunnt viranmaisilta. Ennen kaavaehdtuksien nähtäville asettamista järjestetään tarvittaessa 2. viranmaisneuvttelu. OSAYLEISKAAVOJEN HYVÄKSYMISVAIHE (MAALISKUU HUHTIKUU 2015) Kaavaehdtuksista annettuihin muistutuksiin ja lausuntihin annetaan perustellut vastineet. Lestijärven kunnanvaltuust hyväksyy sayleiskaavat kunnanhallituksen esityksestä. Osayleiskaavjen hyväksymispäätöksestä kuulutetaan virallisesti. 11
22.10.2014 LESTIJÄRVEN KUNTA YHTEYSTIEDOTT Osayleiskaav van valmistelusta saa lisätietja Lestijärven kunnalta, kaavaa laativalta knsultilta () ja tuulipuisthank- keesta vastaavalta (YIT Rakennus Oy): Lestijärve en kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI Esk Ahnen Kunnanjhta aja puh. 050 3823 201 esk.ahnen n@lestijarvi.fi Teemu Jussinmäki Rakennustarkastaja puh. 044 0668 702 teemu.jussinmaki@lestijarvi.fi Kaavaa laativa knsultti: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Hallituskatu 13-17 D, 90100 OULU Kai Tlnenn Oulun aluepäällikkö arkkitehti SAFA, LuK puh. 044 771 8419 kai.tlnen@ @fcg.fi Janne Tlppanen Maankäytön suunnittelija arkkitehti puh. 044 278 7307 janne.tlppanen@ @fcg.fi Tuulivimapu uisthankkeesta vastaava: YIT Rakennus Oy Panutie 11, 00620 HELSINKI Mika Virtanen puh. 050 3728 049 mika.virtane en@yit.fi 12