2029 2028 2027 2026 2025 KYMPPIR2014 OHJELMA 2024 2023 Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2024 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 2013 2012 MAANKÄYTTÖ STRATEGINEN SUUNNITTELU 11.6.2014
SISÄLTÖ 1. KYMPPI R OHJELMAN TAVOITTEET 2. UUSIEN ASUINALUEIDEN OHJELMOINTI 3. PÄÄTÖSESITYS LIITTEET: A VÄESTÖNKEHITYS B ERITYISRYHMIEN ASUMINEN C TUOTANNNOLLISEN TOIMINNAN JA TOIMITILOJEN TONTIT 2
KYMPPI R OHJELMAN TAVOITTEET KYMPPI R 2014 OHJELMAN YLEISET TAVOITTEET EDELLISVUODEN (2013) KYMPPI R OHJELMA KYMPPI R 2014 OHJELMAN PAINOPISTEET JA KÄSITTELY
KYMPPI R 2014 OHJELMAN YLEISET TAVOITTEET Kymppi R ohjelma on Jyväskylän maankäytön toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja kartat perusteluineen. Ohjelman tarkoituksena on: Varmistaa asuintonttien riittävyys ja edistää asumisvision toteutumista Edistää taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen tähtäävää täydennysrakentamista. Edistää kaupunkistrategiassa linjattua hallittua kasvua Sovittaa tontti ja palveluntuotannon prosesseja Jatkuva hallintaprosessi Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelman sisältö vaihtelee vuosittain, mutta ohjelmoinnin yleispiirteiset tavoitteet säilyvät. Yleispiirteiset tavoitteet: Yhdyskuntarakenteen toteutuksesta sekä yhdyskunnan toiminnasta julkishallinnolle ja kotitalouksille aiheutuvat kustannukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja ennakoitavissa. Asumismahdollisuuksien tarjonta on monipuolista ja kaikki asukkaat voivat löytää itselleen mieleisen kodin ja asuinympäristön. Uudet tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia sikäli kun se muiden strategisten tavoitteiden, kuten taloudellisuuden, luonto ja virkistysarvojen tai liikenteellisten edellytysten osalta on mahdollista. Lähipalvelut ovat riittäviä ja helposti saavutettavissa. Kymppi R ohjelma tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutoksien valmisteluun. 4
EDELLISVUODEN (2013) KYMPPI R OHJELMA Kymppi R 2013 ohjelmassa tarkistettiin ohjelman lähtökohtana olevia kerros ja rivitalotuotannon määrällisiä tavoitteita. Uusien asuinalueiden ohjelmoinnissa siirryttiin kasvusuunta ja aluekeskuspohjaiseen tarkasteluun. Erityisenä teemana ohjelmassa olivat maanhankinnan painopistealueiden määrittäminen ja kunnallistekniikan investoinnit. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kymppi R 2013 ohjelman kokouksessaan 26.8.2013. Päätöksessä todettiin erityisesti, että 1. Ohjelman mukainen tonttitarjonta on alueellisesti ja laadullisesti muihin Suomen keskuskaupunkeihin verrattuna erittäin monipuolista. Tarjonta sisältää tontteja erilaisiin asumismieltymyksiin urbaanista kaupunkikeskustasta maaseudun kyliin ja taajamiin. 2. Kerros ja rivitaloasuntojen tuotantotavoite on 70 000 kem 2 vuodessa. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää. Kankaan vuotuinen asuntotuotantotavoite on 15 20 % Jyväskylän kerros ja rivitalotuotannosta. 3. Rakenteilla ja jo kaavoitettavana olevien alueiden toteutumisen edistämiseksi uusia asumisen kaavoituskohteita tulee käynnistää harkiten Kymppi R ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden. 4. Kaupunki tarjoaa myös riittävästi ja monipuolisesti toimisto, tuotanto ja kauppapaikkoja elinkeinoelämän tarpeisiin. 5
KYMPPI R 2014 OHJELMAN PAINOPISTEET JA HALLINNOLINEN KÄSITTELY Kymppi R 2014 ohjelmassa: Ryhdytään jalkauttamaan Jyväskylän kaupungin asumisvisiota. Tarkistetaan uusien asuinalueiden ajoitus (kerros, rivitalo ja omakotitaloalueet). Tarkistetaan tuotannollisen toiminnan ja toimitilatonttien varanto ja tavoite. Luodaan pohjaa seniori ja erityisasumiseen sekä yksityiseen ja julkiseen palvelutuotantoon soveltuvan tonttivarannon riittävyydelle. Maankäyttöryhmä 27.5.2014 Kaupunkirakennelautakunta esittely 3.6.2014 Kaupunkirakennelautakunta päätös 17.6.2014 Ohjelma tiedoksi kaupunginhallitukselle Elo Syyskuu 2014 TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU
UUSIEN ASUINALUEIDEN OHJELMOINTI KYMPPI R 2014 OHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET UUDET OMAKOTITONTIT 2014 2024 MAASEUDUN KAAVOITETUT RAKENNUSPAIKAT ASUNTOTUOTANTO 1988 2013 KERROS JA RIVITALOALUEET 2014 2024
KYMPPI R 2014 OHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET KERROS JA RIVITALOALUEET (AK ja AR) OMAKOTITALOALUEET (AO) KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli 70 000 kem 2, josta 10 000 kem 2 senioriasumista. TONTTITUOTANTO Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin 50 000 kem 2 :n rakentamisen. Tästä määrästä vähintään 15 000 kem 2 tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille). KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto eli 500 omakotitonttia kaupungin maalla. Vuosittain kaupungin maalle kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia. TONTTITUOTANTO Vuosittain tarjotaan noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalta. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun varannossa ja markkinatilanteessa tapahtuu merkittävämpiä muutoksia. 8
UUDET OMAKOTITONTIT 2014 2024 * ILMOITETUN 2014 2024 TONTTIEN KOKONAISMÄÄRÄN LISÄKSI ALUEELLA VOI OLLA OLEMASSA OLEVIA VAPAITA TONTTEJA TAI VUODEN 2024 JÄLKEEN RAKENNETTAVAKSI TULEVIA TONTTEJA. Omakotitonttivaranto ylittää selvästi 500 tontin tavoitteen. Uusia omakotitontteja on tulossa kaikkien aluekeskusten vaikutuspiiriin. Määrällisesti tonttitarjonta tulee painottumaan Jyväskylän keskustaajaman etelä ja pohjoisosiin. Tontteja tulee tarjolle vähäisessä määrin myös muille taajamien laajenemisalueille sekä maaseudun kyliin. Keskustan ja sen läheisyydessä sijaitsevien lähikeskusten tuntumassa uusia pientalotontteja tulee tarjolle vielä jonkin verran, mutta tulevan vuosikymmenen aikana tonttitarjonta vähenee merkittävästi. Pienimuotoista pientalotonttien tuotantoa on tulevaisuudessa tärkeää edistää myös keskustan läheisillä täydennysrakentamis ja maankäytön muutosalueilla. Lähivuosina jaettavaksi tulee asumisvision tavoitteen tontit rannalla mukaisesti (Kaunisharju, Kouluranta, Kirkkolahti) ja kaupunkipientalotontteja (Tanhukaari, Korteniitty). Asemakaavoitettujen alueiden lisäksi tonttitarjontaa täydentävät maaseudun kyläkaavaalueiden rakennuspaikat. 9
UUDET OMAKOTITONTIT 2014 2024 AKSELI ALUE KOHDE OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄ JA AJOITUS (ajankohta jolloin tontit rakennettavissa) KAAVAN VAIHE Markkinoinnissa vuonna 2014 on 43 tonttia (taulukon punaiset numerot) VUODENVAIHDE 2013/2014 Infra valmiina, tontit heti rakennettavissa 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2024 2025 > Yhteensä Kaupungin maaalueilla KESKUSTA Kortepohja Korteniitty A 8 0 8 8 ak Korteniitty B 4 0 4 4 ak Korteniitty C 3 0 3 3 ak Huhtasuo Kangasvuori 3 9 0 12 12 ak Pysäkkivuori 3 0 3 3 ak Halssila Hajatontit/suoj.kaava 2 6 8 8 ak Äijälänranta 1 0 1 1 ak Tuohimutkanrinne 18 0 18 18 ak Keltinmäki Ylämäyrämäki A 13 0 13 13 ak Ylämäyrämäki B 20 45 0 65 65 ak Kuokkala Tanhukaari 5 12 0 17 17 ak Kylmänoro 2 0 2 2 ak Tikanranta 3 0 3 3 ak Huhtalahti Maso 0 ak POHJOINEN Palokka Matinmäki 19 5 20 17 20 39 120 81 39 ak Matinmäki 2 200 200 Mannisenmäki 15 15 15 15 19 15 94 79 15 ak Savulahti 1 14 10 0 24 20 4 ak Tikkakoski Oskarinkatu 1 0 1 1 ak Tunnelinmäki II 4 0 4 4 ak Siivolantie 1 0 1 1 ak Tunnelinmäki III 2 16 20 20 20 0 78 78 ak ITÄINEN Vaakakoski Kanavuori 2 2 0 4 4 ak Kaunisharju 9 4 9 22 13 9 ak Hupeli (kaavamuutos) 23 0 23 23 ak ETELÄINEN Eteläportti Sääksvuori 3 9 17 15 20 113 0 177 177 ak Kauramäki 22 100 600 722 722 oyk Säynätsalo Kinkovuori 22 15 36 20 93 93 ak Kouluranta 3 18 0 21 21 ak Korpilahti Kotamäki 11 0 11 11 ak Mäntymäki 2 0 2 2 ak Kirkonmäki 1 0 1 1 ak Kirkkolahti 18 1 19 18 1 ak Iloniemi 5 95 100 200 200 oyk Tikkala* 7 4 5 10 0 26 26 oyk Saakoski* 2 28 0 30 30 kyläselv. LÄNTINEN Ruoke 10 10 10 5 77 112 35 77 ak Vesanka* 7 0 7 7 oyk YHTEENSÄ 107 54 23 115 91 95 92 505 1067 2149 1804 145 YHTEENSÄ/VUOSI 101 Yksityisten maaalueilla Kaava Vi Lu Eh Hyv Valit 10
11 MAASEUDUN KAAVOITETUT RAKENNUSPAIKAT Osayleiskaava-alueen nimi Kaavan rakennuspaikat Hyväk -sytyt Vireillä olevat Asumisen uudisrakennusten luvat (kpl) Rakennuspaikkoja jäljellä 2009 2010 2011 2012 2013 1.1.2014 1 Puuppola-Lintukangas 200 11 8 18 7 6 150 2 Kuohu-Vesanka- 130 4 5 2 2 0 117 Ruoke: länsiosa 3 Kuohu-Vesanka- 344 7 10 15 20 3 289 Ruoke: itäosa 4 Taka-Keljo 98 0 1 1 2 0 94 5 Tikkala 205 0 2 2 3 0 198 6 Oravasaari 56 3 4 2 3 0 44 7 Raspio-Iloniemi oyk (hyväksytty ja tullut osittain voimaan) 50 0 0 0 0 0 50 Yht. 25 30 40 37 9 942 Vuonna 2013 rakennuslupia haettiin osayleiskaavoitetuille maaseutualueille selvästi edellisvuosia vähemmän. Yhdeksästä omakotitalosta kuusi rakennettiin Puuppolaan ja kolme Vesankaan. Vuoden 2014 alussa kyläyleiskaavoissa oli jäljellä yhteensä 942 maaseudun rakennuspaikkaa. Lähitulevaisuudessa maaseudun rakennuspaikkoja tullaan osoittamaan taulukon alueiden lisäksi Leppälahteen, jonne on laitettu keväällä 2014 vireille Leppälahden osayleiskaava. Lisäksi vuosina 2014 2016 tehdään kyläselvitykset seuraaville alueille: Kuikka Nyrölä, Kuohu, Saarenmaa ja Vespuolen kylät.
ASUNTOTUOTANTO 1988 2013 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kerrostalot 607 912 831 944 729 766 684 408 627 568 877 739 1035 713 856 1007 709 675 716 559 449 224 759 721 779 812 Rivitalot 317 542 585 374 235 166 67 105 91 118 198 118 183 169 125 192 307 186 185 209 78 54 68 107 152 102 Omakotitalot 300 338 430 322 274 216 191 119 142 172 204 215 211 204 200 221 282 337 330 348 295 246 220 269 219 195 Asuntotuotannon määrä on säilynyt viime vuosina vakaana. Vuonna 2013 Jyväskylään valmistui yhteensä 1 110 asuntoa (yht. 108 600 kem 2 ), mikä vastaa likimain 1988 2012 keskiarvoa. Vuonna 2013 valmistuneista asunnoista noin 80 % oli kerros ja rivitaloasuntoja. Edellisvuonna (2012) rakennuslupia myönnettiin yhteensä 1 157 asunnolle (yht. 109 100 kem 2 ). 12
UUDET KERROS JA RIVITALOALUEET 2014 2024 * ILMOITETUN (2014 2024 )KERROSALAN LISÄKSI ALUEELLA VOI OLLA OLEMASSA OLEVAA RAKENNUSOIKEUTTA TAI VUODEN 2024 JÄLKEEN RAKENNETTAVAKSI OHJELMOITUA RAKENNUSOIKEUTTA.. Kankaan rakentaminen käynnistyy. Jyväskylän kerros ja rivitalo ja vuosituotannosta noin 13 34 prosenttia sijoittuu Kankaalle. Jo asemakaavoitettujen tonttien varanto on erinomainen. Vireillä ja suunnitteilla olevien asema ja yleiskaavojen varanto on riittävä ohjelman aikajänteellä ja sen jälkeenkin. Tulevalle kymmenvuotiskaudelle ohjelmoidusta rivi ja kerrostalorakentamisesta noin 99 prosenttia sijoittuu 7,0 kilomerin säteelle kaupungin keskustasta (ei sisällä kunnallistekniikaltaan valmiita alueita, vuoteen 2014 kertynyt varanto). Koska kaavavaranto on suuri, uusia asumisen kaavoja tulee käynnistää hyvin harkiten. Painopisteen tulee olla kohteissa, joiden vaikutus kaupungin talouteen on myönteinen. Rakentaminen on käynnissä/kesken yhteensä 43 alueella. Ohjelman mukaan uusi rakentaminen voi käynnistyä 25 alueella. Lilluvia kohteita on 30. Ohjelma sisältää runsaasti uusia, mielenkiintoisiakin täydennysrakentamiskohteita, joiden aikataulut tarkentuvat tulevien vuosien ohjelmissa. Lähivuosina ovat tulossa esimerkiksi seuraavat uudet kohteet : Kangas 2015, Kivelänranta 2014, 2016, Mannisenmäki 2014, Hämeenkatu 2015, Kivääritehdas 2015, Kuokkalan louhimo 2016, Väinölänranta 2016 ja Vaajavirranranta 2017. 13
UUDET KERROS JA RIVITALOALUEET 2014 2024 AKSELI ALUE KOHDE KERROS JA RIVITALOALUEET KAAVAVARANTO JA AJOITUS (ajankohta jolloin tontit rakennettavissa) VUODENVAIHDE 2013/2014 Rakentamiseen valmiina olevat tyhjät tontit 2014 2015 2016 2017 2019 (3v) 2020 2024 (5v) Toteutumassa yht kaup yht kaup yht kaup yht kaup yht kaup yht kaup yht kaup Yhteensä Kaupungin maa alueilla Kaava Vi KESKUSTA Keskusta Lutakko 3 000 30 000 0 0 30 000 ak Valimonmäki 4 100 0 0 4 100 ak Mankola I 3 500 0 0 3 500 ak Cygnauksenpuisto 3 200 0 0 3 200 ak Cygnauksenkatu 9 1 200 0 1 200 ak Palokunnanmäki 8 700 14 300 0 0 14 300 ak Mankola II 4 300 2 600 0 0 2 600 ak Kivelänranta 6 000 6 000 9 000 9 000 7 500 7 500 11 000 11 000 0 0 33 500 33 500 ak Hämeenkatu 16 960 4 200 0 0 16 960 4 200 ak Jyvälä 2 050 2 050 0 0 2 050 2 050 ak Väinönkatu 28 Yliopistonkatu 40 5 500 0 0 5 500 ak Kivääritehdas 8 800 8 800 0 0 8 800 8 800 ak Kangas 9 700 9 700 12 500 12 500 39 500 39 500 58 700 58 700 35 400 35 400 155 800 155 800 oyk Piippuranta (40200 ke m2 sis OYKn lukuihin) 0 0 ak Kauppakulma 10 000 0 10 000 ak Kankaankatu 4 000 0 0 4 000 ak Kortteli 9 (valtiontalon viereinen tontti) 5 900 0 5 900 ak Kortepohja Korteniitty A 3 750 3 750 0 0 3 750 3 750 ak Haukkalanranta 1 900 0 0 1 900 ak Savela 8 100 8 500 0 0 8 500 ak Pikku Haukkala 2 967 1 225 0 0 1 225 ak Kortepohjan keskusta (senioriasum.) 6 800 8 550 5 750 0 0 8 550 5 750 ak Korteniitty B 6 000 6 000 0 0 6 000 6 000 ak Kortepohjan ylioppilaskylä 2 200 0 0 2 200 ak Kortepohjan liikekeskus ja MNOP (vaiheistus) 25 000 0 0 25 000 ak Haukkarannan koulu 12 000 0 0 12 000 ak Lohikoski Lohikoski 3 750 0 0 0 ak Heinälampi III 17 400 17 400 0 0 17 400 17 400 ak Huhtasuo Vääräjärvi (kaavamuutos?) 31 900 0 0 31 900 ak Kangasvuorentien risteys 1 700 0 0 0 ak Palanderinkatu 1 650 6 630 0 0 6 630 ak Kangasvuori 1 800 3 600 1 800 0 0 3 600 1 800 ak Sulun päiväkodin tontti 2 400 2 400 0 0 2 400 2 400 ak Kangaslampi 2 000 0 0 2 000 ak Huhtakeskus (palvelu ja senioriasum.) 3 000 22 900 22 900 0 0 22 900 22 900 ak Karpalokuja 5 8 000 8 000 0 0 8 000 8 000 ak Halssila Halssilanranta 1 000 0 0 0 ak Tavintie Kivistönranta 2 620 0 0 2 620 ak Äijälänranta 10 130 25 160 9 260 0 0 25 160 9 260 ak Äijälänjoki 3 500 3 500 0 0 3 500 3 500 ak Vaajakoskentie 9 7 570 7 570 0 0 7 570 7 570 ak Keltinmäki Keltinmäki 1 900 0 0 1 900 ak Myllyjärvi 3 100 0 0 3 100 ak Ylämäyrämäki 3 000 3 000 0 0 3 000 3 000 ak Kuokkala Tikanranta II 5 100 0 0 5 100 ak Ainola (seniori ja nuorisoasum.) 1 400 0 0 1 400 ak Ainolanrinne 4 400 1 800 0 0 4 400 1 800 ak Hämeenlahti, Salmiranta 2 900 0 0 2 900 ak Nenäinniemi 3 000 0 0 3 000 ak Pohjois Kuokkala, Ristonmaa 1 500 0 0 1 500 ak Tanhukaari 3 600 3 600 3 600 0 0 3 600 3 600 ak Kuokkalan keskustan puukortteli 10 500 0 0 10 500 ak Kristillinen opisto 13 200 0 0 13 200 ak Jokivarsi (kaavamuutos Visakoivunkuja) 1 500 6 800 6 800 0 0 6 800 6 800 ak Kuokkalan louhimo (senioriasum.) 23 450 23 450 0 0 23 450 23 450 ak Tikanranta I 3 200 3 200 0 0 3 200 3 200 ak Pellonreuna 10 000 10 000 0 0 10 000 10 000 ak Huhtalahti Maso 9 200 0 0 9 200 ak Destian alue 27 000 10 000 27 000 10 000 ak 2025 > KAAVAN VAIHE Lu Eh Hyv Valit 14
UUDET KERROS JA RIVITALOALUEET 2014 2024 AKSELI ALUE KOHDE KERROS JA RIVITALOALUEET KAAVAVARANTO JA AJOITUS (ajankohta jolloin tontit rakennettavissa) VUODENVAIHDE 2013/2014 Rakentamiseen valmiina olevat tyhjät tontit Toteutumassa yht kaup yht kaup yht kaup yht kaup yht kaup yht kaup yht kaup Yhteensä Kaupungin maa alueilla Kaava Vi POHJOINEN Palokka Terttumäki II 2 200 2 100 0 0 2 100 ak Haukkamäki 900 20 800 0 0 20 800 ak Pölkintie 3 600 3 600 0 0 3 600 3 600 ak Visalankuja 900 0 0 0 ak Mannisenmäki 30 400 13 900 12 900 12 900 17 900 13 100 7 800 2 400 3 900 3 900 72 900 46 200 ak Savulahti 6 500 4 700 40 000 40 000 3 500 5 300 50 000 50 000 ak Palokan keskuskortteli (mm. senioriasum.) 6 000 6 000 5000 5 000 0 0 11 000 11 000 ak Tikkakoski Tunnelinmäki 2 400 0 0 2 400 ak Tikkakosken keskusta (sis. senioriasum.) 8 700 3 300 0 0 8 700 3 300 ak Tikkakosken Kirkkokatu 24 (Kessun kasino) 1 500 0 0 1 500 ak ITÄINEN Vaajakoski Haapaniemen puukylä 9 700 8 100 9 700 8 100 ak Haapaniemi I 7 200 900 0 0 7 200 900 ak Väinölä Otavan alue 4 900 0 0 4 900 ak Kaunisharju (vesilaitos) 2 200 0 0 2 200 ak Savonmäki 3 700 2 500 0 0 3 700 2 500 ak Jyskä 1 100 0 0 ak Kaunisharju Koskenniska 2 300 2 300 0 0 2 300 2 300 ak Vaajavirranranta 12 500 12 500 12 500 12 500 0 0 25 000 25 000 ak Väinölänranta 19 950 5 750 0 0 19 950 5 750 ak Vanha Vaajala 4 500 4 500 0 0 4 500 4 500 ak Vaajakosken keskusta 7 000 7 000 16 400 0 0 23 400 7 000 ak Varassaari Haapalahti 8 800 7 000 21 200 1 000 30 000 8 000 ak Jyskänlaakso 1 (Metson alue?) 0 0 ak ETELÄINEN Eteläportti Åström 10 540 0 0 10 540 ak Keljonkankaan keskusta 15 800 15 800 0 0 15 800 15 800 ak Keljonkangas/Sarvivuori 6 600 6 600 0 0 6 600 6 600 ak Sääksvuori 3 000 0 0 3 000 ak Kaijanlampi 15 400 13 000 0 0 15 400 13 000 ak Lounatuulentie 4 100 1 800 0 0 4 100 1 800 ak Kauramäki Eteläportti 10 000 10 000 25 000 25 000 273 100 260 500 308 100 295 500 oyk Säynätsalo Säynätsalon keskusta 11 700 6 700 0 0 11 700 6 700 ak Kinkovuori 6 100 6 100 4 800 4 800 10 900 10 900 ak Säynätsalon kouluranta 2 600 2 600 0 0 2 600 2 600 ak Parviaisentie 10 1 400 0 0 1 400 ak Korpilahti Korpilahden keskusta 10 600 4 500 0 0 10 600 4 500 ak Korpilahden Siwan tontti 2 300 0 0 2 300 ak LÄNTINEN Valkeamäki Valkeamäki 204 400 176 900 204 400 176 900 oyk YHTEENSÄ 67 097 361 515 132 600 102 180 54 380 73 860 51 600 97 000 78 000 141 500 91 700 174 600 152 800 756 000 556 400 1 706 655 1 117 480 YHTEENSÄ/VUOSI 47 167 30 567 34 920 30 560 VAPAASTI MARKKINOITAVAA 2014 28 450 Kohteet: Kivelänranta, osa Mannisenmäestä, Jyvälä, Äijälänjoki 2014 2015 2016 2017 2019 (3v) 2020 2024 (5v) 2025 > KAAVAN VAIHE Lu Eh Hyv Valit 15
PÄÄTÖSESITYS
PÄÄTÖSESITYS Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy Kymppi R 2014 ohjelman, jonka mukaan: 1. Asumisen tonttitarjonta on sekä kerros ja rivitalojen että omakotitalojen osalta määrällisesti riittävää, laadullisesti monipuolista ja alueellisesti kattavaa. Tarjolle tulee tontteja erilaisiin asumismieltymyksiin urbaanista kaupunkikeskustasta taajamiin ja maaseudun kyliin. 2. Asumisen kaavavaranto on suuri ja laadullisesti monipuolinen. Uusia asumisen kaavoituskohteita käynnistetään harkiten rakenteilla olevien ja kaavoitettujen alueiden toteutumisen edistämiseksi. Perusteena tulee olla myönteinen vaikutus kaupungin talouteen. 3. Keskustan läheisillä täydennysrakentamis ja maankäytön muutosalueilla edistetään soveltuvissa kohteissa pienimittakaavaista pientalotonttien tuotantoa. 4. Kaupunki tarjoaa riittävästi ja monipuolisesti toimisto, tuotanto ja kauppapaikkoja elinkeinoelämän tarpeisiin. 5. Senioriasumisen tarpeisiin vastataan varaamalla vuosittain toteutettavaksi senioriasumisen kohteita alue ja lähikeskusten palvelujen läheisyyteen. 17
L TTEET
L II T VÄESTÖNKEHITYS KOKO JYVÄSKYLÄ JA VÄESTÖNKASVUN PAINOPISTEET E
JYVÄSKYLÄN VÄESTÖNKEHITYS 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1 980 1 985 1 990 1 995 2 000 2 005 2 010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 0 14 vuotiaat 20 504 20 241 20 819 21 006 20 726 20 816 21 341 22 493 23 728 24 083 24 099 23 871 23 781 15 64 vuotiaat 66 711 68 857 70 967 75 125 81 092 87 032 90 665 91 567 92 039 93 110 94 381 96 407 98 279 yli 64 vuotiaat 9 751 10 895 12 135 13 526 14 701 16 357 18 810 23 339 26 887 29 939 32 561 33 885 34 515 koko väestö 96 966 99 993 103 921 109 657 116 519 124 205 130 816 137 399 142 654 147 132 151 041 154 163 156 575 Jyväskylän väestömäärä kasvoi vuonna 2013 yhteensä 1 176 asukkaalla (0,9%). Väkiluvun kasvu taittui hieman edellisvuodesta (2012), jolloin kaupungin väkiluku kasvoi 1420 asukkaalla. Väestöennusteen mukaan 26 vuoden päästä vuonna 2040 Jyväskylässä ennustetaan olevan noin 157 000 asukasta. Työikäisten määrä kasvaa jonkin verran, mutta kasvu on hitaampaa aiempiin vuosikymmeniin nähden. Lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 saakka. Eniten kasvua odotetaan yli 64 vuotiaiden määrässä. Asumisessa tämä tarkoittaa mm. ikääntyville sopivien asuinmuotojen aiempaa suurempaa merkitystä. 20
oteen 2030 mennessä suurimman väestökasvun nakoidaan painottuvan 7,0 kilometrin säteelle pungin keskustasta. Suhteessa maapinta alaan rkittävimmin väestö lisääntyy Kankaalla, Seppälässä, älässä, Väinölässä, Huhtasuolla, Vaajakoskella, nnisenmäessä, Savulahdessa ja Eteläporttiuramäessä. Lisäksi väestönkasvun ennustetaan olevan ikallisesti merkittävää Tikkakoskella, Puuppolassa, okkella, Korpilahdella ja Kinkovuoressa. ALUEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS Vuoteen 2030 mennessä suurimman väestökasvun ennakoidaan painottuvan 7,0 kilometrin säteelle kaupungin keskustasta. Väestöennuste ennakoi kasvua myös keskustaajaman ulkopuolisiin alue ja lähikeskuksiin sekä keskeisille kyläalueille. Odotettavissa oleva kehitys on kaupungin strategisten tavoitteiden ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista. Suhteessa maapinta alaan merkittävimmin väestö lisääntyy Kankaalla, Seppälässä, Äijälässä, Väinölässä, Huhtasuolla, Vaajakoskella, Mannisenmäessä, Savulahdessa ja Eteläportti Kauramäessä. Myös Tikkakoskella, Puuppolassa, Ruokkella, Korpilahdella ja Kinkovuoressa väestön ennustetaan lisääntyvän paikoin merkittävästi. Asuinalueiden ohjelmoinnissa on otettu huomioon palveluverkon kehittymisnäkymät. Kymppi R ohjelmat ja palveluverkkoselvitykset ovat kulkeneet vuosien ajan yhtä jalkaa ja myös keväällä 2014 valmistunut päiväkoti ja kouluverkkoselvitys on ollut ohjelman oleellinen lähtötieto. 21
ALUEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS Jyväskylän alueellinen väestökehitys suuralueittain 2001 2012 ja väestöarvio vuoteen 2030 0 10 000 20 000 30 000 40 000 Kantakaupunki +18,6% Kypärämäki Kortepohja +2,2% Lohikoski Seppälänkangas +0,7% Huhtasuo +13,1% Kuokkala +2,3% Suuralue Keltinmäki Myllyjärvi Keljo Halssila Säynätsalo Tikkakoski Nyrölä 1,4% +74,1% +12,8% +7,3% +8,4% Palokka Puuppola Vaajakoski Jyskä +17,7% +11,1% Kuohu Vesanka Korpilahti Tuntematon (jäännös) 4,9% +24,% +12,4% Asukasta 2001 2012 2015 2020 2025 2030 Osuudet kuvaavat arvioitua suhteellista västökehitystä ajalla 2012 2030 22
L II T ERITYISRYHMIEN ASUMINEN E
ERITYISASUMINEN Väestön ikääntyminen huomioidaan asuntotuotannossa. Yli 64 vuotiaiden osuus kaupungin kokonaisväestöstä on kasvanut vuoden 1980 10 prosentista noin 17 prosenttiin. Kasvun odotetaan jatkuvan edelleen joskin maltillisempana. Ikääntyville ja monille muille erityisasumisen kohderyhmille palveluiden hyvä saavutettavuus ja esteettömyys ovat tärkeitä ympäristön ominaisuuksia. Erityisasumisella tarkoitetaan vanhusten tavallista ja tehostettua palveluasumista, kehitysvammaisten, vammautuneiden päihdekuntoutujien ja mielenterveyskuntoutujien sekä lastenhuoltoon tarkoitettua asumista. Laajemmin ajatellen erityisasumiseen sisältyy myös opiskelija asuminen. Senioriasumisella tarkoitetaan tavanomaiseen rinnastettavaa asumista, joka on tarkoitettu yleensä yli 60 vuotiaille. Asumisen yhteydessä tarjotaan palveluita ja viriketoimintaa jokaisen henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Erityisryhmien asuminen sulautetaan luontevasti kaupunkirakenteeseen olemassa olevien palveluiden läheisyyteen välttäen suuria keskittymiä. Kattavimmat palvelut löytyvät nykyisin kaupungin keskustasta sekä Palokan ja Vaajakosken aluekeskuksista. Hieman suppeamman palvelutarjonnan keskuksia ovat Tikkakosken, Korpilahden ja Kuokkalan aluekeskukset sekä Huhtasuon, Lohikosken, Kortepohjan ja Keltinmäen lähikeskukset. 24
ERITYISASUMINEN SENIORIASUMISEN TAVOITTEET Tulevien kaavamuutosten yhteydessä mahdollistetaan senioriasuminen kunkin alue ja lähikeskuksen ytimeen. Tavoitteena on saada aikaan senioriasumisen muotoja, jotka helpottavat sosiaali ja terveyspalveluiden kustannusvastuuta vanhusten palveluasumisessa. Asukkaille voidaan varmistaa palvelut parhaiten toteuttamalla useampia senioritaloja samalle alueelle. Asumisen ratkaisujen tulee olla sellaisia, että ikäihmiset pystyvät hyötymään niistä. Asuminen tulee sijoittaa siten, että ympäristö tukee vanhusten kotona asumisen edellytyksiä, arjessa selviytymistä ja hyvinvointia. Vuosittain kaavoitetaan senioriasumisen mahdollistavia tontteja 10 000 kem 2. Vastaava määrä tarjotaan vuosittain varattavaksi senioriasumisen tarpeisiin. Vuosittain julistetaan haettavaksi yhden kokonaisuuden kehittäminen, jolloin rakentajat voivat ilmoittautua ja tarjota ideaansa toteutettavaksi. Tavoitteena on toteuttaa eri tyyppisiä asumisen muotoja senioreille. Tontin saajien valinta tehdään idean ja kokonaisuuden perusteella. Senioriasumisen kehittämisellä pyritään pienentämään tehostetun palveluasumisen tarvetta, joka lisääntyy nykyisten mitoitussääntöjen mukaan laskennallisesti noin 3 000 5 000 kem 2 :n verran vuodessa. 25
ERITYISASUMINEN PALVELUASUMISEN JA ERITYISRYHMIEN TAVOITTEET Vuosittain kaavoitetaan erityisasumisen mahdollistavia tontteja 8 000 10 000 kem 2 tonttivarannon lisäämiseksi ja luovutettavaksi hankkeisiin. Lisäksi selvitetään palveluverkon muutosten aiheuttamat käytöstä poistuvien kohteiden ja tonttien jatkokäyttömahdollisuudet. Toisin kuin seniorit ja vanhukset, muut erityisryhmät eivät ole määrältään kasvavia. Uusia kohteita tarvitaan ensisijaisesti korvaamaan vanhoja tarkoitukseen huonosti soveltuvia tiloja. Vanhusten palveluasumisen tarpeisiin tarvittavien yksiköiden mitoitus on noin 3 000 4 000 kem 2 ja esim. mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten hankkeisiin noin 1 000 kem 2. Vanhusten hankkeiden lisäksi muiden erityisryhmien tarpeisiin varaudutaan varmistamalla tonttivarantoon vuosittain varattaviksi yhteensä noin 5 000 kem 2 verran pienempinä kokonaisuuksina. Vanhusten palveluasumisen puitesopimuskilpailutuksessa (2014) valittujen toimijoiden tarjoamat paikat täyttävät vanhusten palveluasumisen laskennallisen lisätarpeen vuoteen 2022 saakka. Tästä syystä lähivuosina ei odoteta tarvittavan useita vanhusten palveluasumisen kohteita jo käsittelyssä olevien sekä vanhoja tiloja korvaavien hankkeiden lisäksi. 26
ERITYISASUMINEN Nykyisessä asuntokannassa on vanhusten palveluasumista noin 1 % (noin 950 asuntoa) ja suunnilleen saman verran muiden erityisryhmien asumista (mielenterveyskuntoutujat 200, päihdekuntoutujat 300, kehitysvammaiset 300). Vanhuksia laitoshoidossa on tällä hetkellä noin 250. Lisäksi senioreille ja vanhuksille suunnattuja asuntoja noin 1 2 % asuntokannasta. Erityisasumiseen soveltuvia tiedossa olevia sijaintipaikkavaihtoehtoja, hankkeita ja tonttivarantoa käsiteltiin KYMPPI R 2014 ohessa tehdyssä Y tonttiselvityksessä. Selvityksen perusteella hahmotettiin tulevien hankkeiden sijaintia ja tarkasteltiin niiden alueellista tasapainoa. Koska palveluasuminen poikkeaa ympäristövaatimuksiltaan ja vaikutuksiltaan tavanomaisesta asuntotuotannosta, se edellyttää kaavassa nykyisen toimintatavan mukaan Y merkintää (yleisten rakennusten tontti). Y tontteja edellyttäviä palveluja ovat myös mm. päiväkodit, koulut, päiväkeskukset ja toimintakeskukset. Tavanomaiseen asumiseen rinnastettava senioriasuminen käsiteltiin tämän KYMPPI R 2014 osana. Tavoitteena on vastata tulevaisuuden senioriasumisen tarpeisiin ja mahdollistaa senioriasuminen hyvillä paikoilla palvelujen ääressä. 27
L II T TUOTANNOLLISEN TOIMINNAN JA TOIMITILOJEN TONTIT E
TUOTANNOLLISEN TOIMINNAN JA TOIMITILOJEN TONTIT Teollisuustonttimaan asemakaavallinen varanto on 144 hehtaaria, josta kaupungin osuus on 112 hehtaaria. 2010 luvun alun vuosina T tonttien vuotuinen kysyntä on ollut noin 7 hehtaaria ja vuotuinen kaavoitustavoite noin 20 hehtaaria. Hyvästä tonttivarannosta ja viimeaikaisesta kysynnän vähenemisestä johtuen vuotuista tonttituotannon tavoitetta alennetaan vuonna 2014 10 hehtaariin. Tonttimarkkinoiden kehitystä seurataan ja T tonttituotannon tavoite sopeutetaan muuttuvaan kysyntään. Teollisuuden tonttivaranto on jossain määrin alueellisesti keskittynyttä. Suunnitelmallisella sijainnin ohjauksella voidaan hallita toiminnan mahdollisesti aiheuttamia haittoja (esim. liikenneverkon kuormitus, ympäristöhäiriöt) ja saavuttaa elinkeinoelämän synergioita. Kaupungin laajimmat T aluekeskittymät sijaitsevat Seppälänkankaalla ja Sulunperällä. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa osoitetut tulevat ja toistaiseksi asemakaavoittamattomat tuotannollisen toiminnan ja toimitilojen alueet sijaitsevat VT4:n varrella Puuppolan pohjoispuolella, Länsi Palokassa ja Korpilahdella. Osa uusista alueista vaatii merkittäviä infrarakentamisen investointeja ja maanhankintaa. Tuotannollisen toiminnan ja toimitilojen sijaintia, mitoitusta ja toteutuksen ajankohtaa tarkastellaan prosessinomaisessa työpaikkaselvityksessä ja kolmannesvuosittain päivitettävässä TYKKI raportissa. Korpilahti Lähde: TYKKI 2013 raportti