VIROLAHDEN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009
Kannen kuva: Klamilan etapin ja Mustamaan rannikkolinnakkeen muistolaatan paljastustilaisuus Hapanvellijuhlassa 12.7.2009. Kotkan rannikkopataljoonan komentaja Vesa Tuominen, muistomerkin suunnittelija Alpo Lommi hankkeen isä Erkki Talsi. Kunnan puolesta muistolaatan vastaanottajina valtuuston puheenjohtaja Seppo Kiri ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja Liisa Hanski. (Virolahden kunnan kuva-arkisto) VIROLAHDEN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2009 Kunnanjohtajan katsaus 3 Virolahti Yleistietoa kunnasta 5 Organisaatio: Kaakon kaksikko ja palveluohjaustyöryhmä 7 Talouden kehitys 10 Tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase, kokonaistulot ja menot 12 Konsernitilinpäätös ja siihen sisältyvät yhteisöt 17 Tilikauden tuloksen käsittely 22 Talousarvion toteutuminen toimialoittain vuonna 2009 Yleishallinto Yleishallinto 23 Vaalit 25 Tarkastuslautakunta 26 Kunnanvaltuusto 27 Kunnanhallitus 28 Elinkeinotoimi 30 Maaseututoimi 32 Matkailutoimi 34 Tukipalvelut Talous- ja henkilöstöhallinto 38 Ruokapalvelut 39 Sosiaali- ja terveystoimi; sosiaali- ja terveyslautakunta 42 Sosiaalityö 43 Kehitysvammapalvelut 44 Päivähoito ja esiopetus 45 Vanhustyö ja kotihoito 47 Terveydenhuolto 48 Mielenterveyspalvelut 50 Kuntoutus 52 Erikoissairaanhoito 53 Sivistystoimi; sivistyslautakunta 55 Perusopetus ja koulut 56 Lukio, hallinto ja oppilasmäärät 57 Kirjastotoimi 58 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi 59 Ennalta ehkäisevä päihdetyö 62 Tekninen toimi; tekninen lautakunta 66 Yhdyskuntatekniikka 69 Vesihuoltolaitos ja pelastustoimi 70 Ympäristöterveydenhuolto 72 Rakennuslautakunta 75 Käyttötalous ja investoinnit 83 Tilinpäätös; tulos- ja rahoituslaskelma, tase, konsernitilinpäätös 87 Li i t e t i e d o t 95 Eriytetty tilinpäätös; Vesihuoltolaitos 101 Valtuuston päätöksiä vuodelta 2009 102 Kunnanhallituksen päätöksiä vuodelta 2009 104 Muut kuin ym. luottamuselimet 109 Kunnan edustajat yhteisöissä ja yhdistyksissä 110 Kunnan virastot ja laitokset 112 Käytetyt kirjanpitokirjat ja tasekirja 2009 114 2
KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Virolahtelaisittain vuotta 2009 voi luonnehtia varsin haasteelliseksi. Syksyllä 2008 alkaneen talouden taantuman seurauksena rajanylitysliikenteen volyymi romahti, työpaikkojen määrä kääntyi laskuun, työpaikkaomavaraisuus painui alle 100 prosentin ja työttömyysaste nousi 2,3 prosenttiyksiköllä 11,2 prosenttiin. Taloudellisen kehityksen alavireisyys nopeutti osaltaan myös kunnan väkiluvun vähenemistä. Virolahden kunnan taloutta tai Kaakon kaksikon palvelutuotantoa taloustaantuma ei kuitenkaan kertomusvuonna järkyttänyt. Isäntäkuntamallin toimivuus parani ja käyttötalouden tunnusluvut muodostuivat kokonaisuutena ennakoitua paremmiksi. Talousarviota tehtäessä alijäämää uskottiin kertyvän liki 254000 euron verran mutta käytännössä alijäämä painui noin 100000 euroon, vaikka yleishallinnon menoja kasvattivat ennakoimattomasti kertaluontoiset erät ja vaikka Vaalimaan Länsikeskuksen liiketontin mittavat myyntivoittotulot jäivät toteutumatta ja verotulokertymä alitti odotukset. Virolahdella kunnallisveron tuotto lisääntyi kertomusvuonna vain vajaat 3 prosenttia, vaikka veroprosenttia korotettiin 19,50:sta 20,00:aan. Myös kiinteistöveroprosentteja korotettiin ja kiinteistöverotuottojen kertymä kasvoikin reippaasti, mutta kasvu ei riittänyt likikään kattamaan talouslaman takia alennutta yhteisöveron tuottoa. Kokonaisuutena Virolahden kunnan verotulot lisääntyivät viime vuonna 1,9 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna ja verotulot alittivat talousarvion noin 56000 eurolla. Virolahden kunnan toimintakulut olivat kertomusvuonna 22,3 miljoonaa euroa. Vuoteen 2008 verrattuna toimintakulut kasvoivat vajaat 2,8 prosenttia. Menokurin lisäksi tilikauden tulokseen vaikuttivat myönteisesti toisaalta huomattavasti ennakoitua suuremmiksi muodostuneet valtionosuudet ja toisaalta alhaisen korkotason takia reippaasti alentuneet korkomenot. Myös investointimenot jäivät selkeästi budjetoitua pienemmiksi, kun useat rakennushankkeet jäivät muun muassa yleisen taloustilanteen jyrkän heikkenemisen vuoksi toteutumatta. Taloudellisessa mielessä Virolahden kunnan ehkä suurin ongelma oli edelleen velkamäärän jatkuva kasvu. Kertomusvuoden aikana kunnan lainasaldo kasvoi yli 11 prosentilla liki 14,2 miljoonaan euroon. Jo lähtötilanteessa korkeasta velkaantumisasteesta johtuen laiha lohtu oli se, että keskimäärin kunnat velkaantuivat viime vuonna vielä Virolahteakin reippaampaan tahtiin. Talousarvion alijäämäisyyden ja korkean velkaantumisasteen takia käynnistettiin talouden tasapainottamiseksi kaksi konsulttiselvitystä. Vaikka niin Kaakon kaksikon sosiaali- ja terveystointa ja ruokapalvelua kuin kiinteistönpitoakin koskevat selvitykset valmistuivat vasta alkuvuodesta 2010, niin selvitysten ennakkotietoja hyödynnettiin kertomusvuonna jo esimerkiksi kuluvan vuoden talousarvion valmistelussa. Palvelujen tehostamiseen liittyneiden selvitysten työstämisen lisäksi kertomusvuotta leimasi edelleen Kaakon kaksikko -yhteistyön hiominen ja tiivistäminen. Erityisesti alkuvuodesta kunnan virranhaltijoita ja luottamushenkilöitä työllistivät runsaasti myös Virolahden, Miehikkälän ja Haminan kesken käydyt kuntaliitosneuvottelut. Ne eivät johtaneet kuntaliitokseen, kun kaikki kolme kuntaa tekivät asiasta erisisältöiset päätökset. Kesäkuussa 2009 Haminan kaupunginvaltuusto päätti kuntaliitosneuvottelujen jatkamisesta Virolahden kanssa. Virolahden kunnanvaltuusto teki vastaavansisältöisen päätöksen helmikuussa 2010. Niin kuntaliitoskysymyksen käsittelyn viivästymiseen kuin syvällisemmän kunta- ja palvelustrategiatyön siirtymiseen vuoden 2010 puolelle vaikutti osaltaan kunnanjohtajan vaihtuminen. 3
Kertomusvuoden taloudelliset ja toiminnalliset haasteet ovat työllistäneet paljon tavanomaista enemmän niin kunnan henkilöstöä kuin luottamushenkilöitäkin. Haasteisiin on kuitenkin vastattu erittäin vastuuntuntoisesti. Isoja haasteita riittää myös jatkossa esimerkiksi edellä mainittujen konsulttiselvitysten tulosten jalkauttamisessa kuin vuoden 2011 alussa uudelleen käynnistyvän kuntaliitosselvityksen läpiviemisessä. Kaikilla osa-alueilla hyvään lopputulokseen pääseminen edellyttää yhteen hiileen puhaltamista. Osmo Havuaho kunnanjohtaja 4
VIROLAHTI Virolahti on Suomen kaakkoisin kunta, joka on perustettu v. 1336. Kunta rajautuu etelässä Suomenlahteen ja idässä valtakunnan rajaan. Naapurikuntia ovat lännessä Hamina ja pohjoisessa Miehikkälä. Virolahti kuuluu Kymenlaakson maakuntaan ja Etelä-Suomen lääniin. Valtatie E18 kulkee kunnan läpi Vaalimaan raja-asemalle. Etäisyys Vaalimaan rajalta Helsinkiin on 186 km ja Pietariin n. 220 km. Maapinta-alaa kunnalla on 372 km 2. Pysyviä asuntokuntia kunnassa oli vuoden 2007 lopussa 1 653 kpl. Itäisen Suomenlahden saaristossa sijaitsevia kesämökkejä oli 31.12.2007 yhteensä 1 585. Virolahden väkiluku 1.1.2009 oli 3 541 henkilöä Väestörekisterikeskuksen mukaan. Väestön ikärakenne 31.12. Ikäjakauma Miehet Naiset Yhteensä 2007 2008 2007 2008 2007 2008 0-14 vuotiaat 249 252 257 243 532 495 15-64 vuotiaat 1141 1168 1003 1048 2254 2216 65-363 364 462 465 831 829 Yhteensä 1753 1784 1722 1756 3617 3540 Väestöennuste 2009 2025 Vuosi syntyneet kuolleet tulomuutto lähtömuutto väkilukuennuste 2009 32 55 151 154 3530 2010 31 53 151 150 3509 2015 31 50 148 144 3414 2020 31 48 144 135 3366 2025 30 46 140 132 3326 Elinkeinorakenne 31.12.2006 Toimialat kpl % Alkutuotanto 213 14,7 Jalostus 154 10,6 Palvelut 1067 73,6 Muut toimialat 17 1,1 Yhteensä 1450 kpl 100 % Lähteet Tilastokeskus DLW-väestörekisteri, 17.3.2009 tilanteen mukaan 5
Väestö osa-alueittain 31.12. Osa-alueet väestömäärä 31.12. (lähde tilastokeskus) 1989 1995 2006 2007 Kirkonkylä 271 248 212 209 Klamila 864 839 715 733 Pihlaja 284 295 226 220 Ravijoki 500 442 342 327 Vaalimaa 471 410 344 337 Säkäjärvi 247 211 168 167 Virojoki 1500 1516 1591 1612 Muu 86 13 13 12 Virolahti yhteensä 4223 3974 3611 3617 6
KUNNAN ORGANISAATIO KAAKON KAKSIKOSSA Virolahden luottamushenkilöorganisaatio koostuu kunnanvaltuustosta, kunnanhallituksesta, tarkastuslautakunnasta ja keskusvaalilautakunnasta. Miehikkälän ja Virolahden kunnanvaltuustot ovat 18.6.2007 hyväksyneet palveluyhteistyön syventämisen kuntaparina ns. isäntäkuntamallilla. Miehikkälä vastaa isäntäkuntana toimintamallissa sosiaali- ja terveystoimen palveluista molempien kuntien puolesta. Virolahden kunta vastaa isäntäkuntana teknisen- ja sivistystoimen palveluista sekä tukipalveluista, johon kuuluu talous-, henkilöstö-, tietohallinto- ja ruokapalvelut. Kuntien yhteistyön nimeksi palveluohjaustyöryhmä valitsi yleisökilpailun perusteella Kaakon kaksikko. Miehikkälä KV KH Cursor Oy Virolahti KV KH Sosiaali - ja terveyslautakunta Sosiaali - ja terveystoimi Tekninen ltk Rakennusltk Sivistysltk Tekninen toimi Sivistystoimi Tukipalvelut Yhteinen palveluiden käyttöalue Kuntien yhteinen palveluohjaustyöryhmä koordinoi palvelujen tuottamista ja järjestämistä kuntien alueella. Työnjaon mukaisesti Miehikkälän ja Virolahden kunnat ovat asettaneet omaan organisaatioonsa yhteislautakunnat seuraavasti: Miehikkälä Virolahti Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistys-, tekninen- ja rakennuslautakunta Lisäksi kunnanhallitukset ovat asettaneet yhteisen henkilöstöjaoston. Miehikkälän ja Virolahden kuntien yhteistyö Kaakon kaksikkona käynnistyi vaiheittain vuosina 2007-2008 seuraavasti: yhteinen tekninen toimi 1.8.2007 yhteinen sivistystoimi 1.8.2007 yhteinen sosiaali- ja terveystoimi 1.1.2008 yhteinen tukipalvelukeskus 1.1.2008 7
Palveluohjaustyöryhmä - kokouksia 4 kpl Osallistumiskerrat Tulkki Jarmo puheenjohtaja 4 Rinnesalmi Keijo varapuheenjohtaja 4 Peltola Arto jäsen 4 Astola Matti jäsen 4 Heinonen Jari jäsen 4 Porkka Veijo jäsen 4 Arpiainen Heikki vt. kunnanjohtaja 3 Forss Markku J kunnanjohtaja 4 Havuaho Osmo kunnanjohtaja 2 Seuri Marjo sosiaali- ja terveysjohtaja 1 Halonen Kaija sihteeri 4 Koordinoi palvelujen tuottamista ja järjestämistä seuraavissa asioissa: - Kaakon kaksikon puhelinvälityksen toteuttaminen Miehikkälässä - Rakennemuutokset hallinnossa ja palveluissa - Kiinteistönpidon kehittämissuunnitelma - Sosiaali- ja terveydenhuollon konsulttiselvitys - Kuntien panostus Kotkan - Haminan seudun elinkeinotoimintaan 2010 - Päivähoidon järjestelyt - Yhteispalvelupisteen perustaminen/kela - Laskenta- ja talousarviopäällikön virka - Kuntien ICT- ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustaminen - Ennaltaehkäisevä päihdetyö - Paloaseman sijainti - Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämisneuvottelut 1.1.2013 Henkilöstöjaoston toiminta on esitelty kohdassa Tukipalvelut. 8
Organisaatiokaavio 9
TALOUDEN KEHITYS Valtiovarainministeriön joulukuun 2009 suhdannekatsauksen mukaan maailmantalouden taantuman syvin vaihe on ohitettu ja taloudellinen aktiviteetti maltillisesti elpymässä. Suomessa taloudellisen toimeliaisuuden alentuminen on ollut esim. euroalueeseen verrattuna jyrkkää, mutta täälläkin suhdanteen pohjakosketus on takana, ja talous asettumassa aiempaa hitaamman kasvun uralle. BKT supistui vuonna 2009 7,6 %, vuodelle 2010 ennustetaan kasvua 0,7 % ja seuraavalle vuodelle 2 ½ %. Inflaatio ja lyhyet korot pysyvät edelleen matalina ainakin vuoden 2010. Kuntatalouden rahoitustasapaino heikkeni katsauksen mukaan vuonna 2009 noin -½ %:iin bruttokansantuotteesta. Taantumasta huolimatta kunnallisveron tuotto lisääntyi edelleen ja myös valtionosuudet kasvoivat selvästi. Heikkeneminen johtuikin pääosin yhteisöveron pudotuksesta ja siitä, että kunnat ovat velkarahan avulla pitäneet kiinni suunnitelluista investoinneista. Työttömyyden nousu pitää kunnallisveropohjan heikkona erityisesti vuonna 2010, mikä säteilee vuotta 2009 laajemmin koko kuntakentän taloudelliseen tilaan. Kuntatalous pysyy alijäämäisenä, mikä lisää paineita verotuksen kiristymiseen vuoden 2010 jälkeenkin. Palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan kohonneen v. 2009 keskimäärin 4 % edellisestä vuodesta ja 3 % v. 2010. Työllisyysaste on 68,3 % ja työttömyysaste 8,5 % vuonna 2009. Vuonna 2010 niiden arvioidaan edelleen heikkenevän. Kaakkois- Suomen ELY -keskuksen tilastojen mukaan työttömyys on vuonna 2009 ollut selvästi korkeammalla kuin 2008, ja kääntyi vielä loppuvuonna nousuun (kk:n lopun tilanne): Kotkan - Haminan Kymen- TE- Koko Miehikkälä Virolahti seutuk. laakso keskus maa Tammikuu 9,2 11,0 12,5 11,8 12,1 9,3 Helmikuu 9,6 11,1 12,8 12,0 12,1 9,4 Maaliskuu 10,2 11,5 13,2 12,1 12,2 9,5 Huhtikuu 9,8 11,2 12,8 11,8 11,4 9,1 Toukokuu 8,7 11,1 12,5 11,3 11,0 8,8 Kesäkuu 10,7 11,2 13,9 12,5 12,1 9,9 Heinäkuu 10,4 11,4 14,5 13,0 12,9 10,7 Elokuu 10,2 11,0 13,6 12,3 12,1 9,9 Syyskuu 10,0 11,2 13,6 12,4 12,1 9,8 Lokakuu 11,9 10,7 13,8 12,7 12,7 10,1 Marraskuu 12,3 11,1 14,0 13,2 13,0 10,3 Joulukuu 12,9 11,6 14,8 14,0 14,0 11,3 2009 keskim. 10,5 11,2 13,5 12,4 12,3 9,8 2008 keskim. 7,5 8,9 10,6 10,0 10,1 7,6 Kunnan talous Vuosi 2009 oli Kaakon kaksikon toinen toimintavuosi. Taloudellisesti se oli kummassakin jäsenkunnassa, Miehikkälässä ja Virolahdella, parempi kuin edellinen. Virolahdella myös vuosi 2009 oli alijäämäinen, mutta vain 100 064,70 euroa, kun v. 2008 oli 245 685,88. Virolahden v:n 2009 talousarviossa oli vuosikate 437 393 euroa, ja tilikauden tulos 253 907 miinuksella Vuoden aikana valtuusto hyväksyi käyttötalouteen lisämäärärahoja 74.600 euroa. Toteutumisvertailun mukaan menomäärärahojen toteutumisaste oli 99,13 %, tulojen 94,92 % ja nettomenojen 100,95 %. Euromääräisesti nettomenot ylittyivät 153 826. Kun sitovuustasona oli toimielimen toimintakulujen nettomäärä, jäi ylitystä yleishallintoon ja tekniseen toimeen. 10
Valtuusto asetti kesäkuussa 2009 toimielimille finanssikriisin aiheuttamien tulojen menetysten ja menojen kasvun varalta 1 % säästötavoitteen, joka käyttötalouden bruttomenoista laskettuna oli 231 610 euroa. Tilinpäätöksen mukaan tavoite likimain toteutui lukuun ottamatta edellä mainittuja toimialoja, joiden nettomenot satunnaisten, vuoteen 2009 kohdistuvien syiden takia ylittivät talousarvion. Talousarviossa oli budjetoitu tuloksi 489 000 euroa myyntivoittoa Vaalimaan Länsikeskuksen liiketontin myynnistä. Kun kauppa ei toteutunut vuonna 2009, jäi talousarvion tulopuoli vajaaksi. Kun myyntivoittoja muista kiinteistö- ja osakekaupoista kertyi 106 200 euroa, toimintamenot kokonaisuutena pysyivät kurissa, valtionosuudet ylittivät talousarvion 162 796, ja korkomenot alhaisen korkotason takia jäivät 263 249 alle arvion, jäi tuloksen alijäämä budjetoitua pienemmäksi. Toimintakulut 22,3 milj. (ulkoiset) olivat asukasta kohti 6.303,67. Sosiaali- ja terveystoimessa menot olivat lähinnä nettomenoja, kun taas muilla toimialoilla palvelut tuotettiin Kaakon kaksikon molempien kuntien väestölle. Nettomenot olivat 4.627,35 /as, ja ne nousivat 4,4 % vuodesta 2008. Kun henkilöstömenot nousivat 4,96 % ja kuntien käyttökustannukset julkisten menojen hintaindeksin mukaan 1,9 %, vastannee nettomenokasvu likimain kustannustason nousua. Tilinpäätösarvioiden mukaan toimintakate (nettomenot) nousi Manner-Suomen kunnissa 5,6 % vuonna 2009. Investointimenot 1.424.819,19 euroa ovat 68,4 % talousarviosta, kun useat rakennushankkeet eivät käynnistyneet tai viivästyivät, ja budjetoitiin uudelleen vuodelle 2010. Asukasta kohti investoinnit olivat 402,38 ja nettoinvestoinnit 356,47.Tulorahoitus ei riittänyt 1,26 milj. :n nettoinvestointeihin, joten kunnan velkamäärä kasvoi edelleen. Lainakanta oli vuoden lopussa 14.175.750,04, asukasta kohti 4.003. Nousua oli 1.416.216,85, 11,1 %, kun sitä tilinpäätösarvioiden mukaan oli kaikissa kunnissa 15,7 %. Lyhytaikaisia kuntatodistusluottoja oli 10.500.000, n. 74 % lainakannasta. Vuodesta 2008 oli lisäystä 2 050.000. Korkokulut, n. 262.000 kuitenkin vähentyivät edellisestä vuodesta n. 300.000 korkotason alenemisen takia. Verotulot ja valtionosuudet Verotulot lisääntyivät 1,9 % vuodesta 2008 mutta alittivat talousarvion n. 56.000 eurolla. Kunnallisveron tuotto lisääntyi 2,97 % kun veroprosenttia korotettiin 19,50:sta 20,00:een. Myös kiinteistöveroprosentteja korotettiin ja kertymä kasvoi 17,2 %. Yhteisöveron tuotto taas aleni 19,8 % taloustaantuman takia. Verotulojen kehitys (1.000 ): 2008 TA 2009 TP 2009 Kunnallisvero 8.270 8.439 8.516 Yhteisövero 824 832 661 Kiinteistövero 592 656 694 Yhteensä 9.687 9.926 9.870 Valtionosuustulot lisääntyivät edellisestä vuodesta lähes 360.000, 5,25 % yleisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden kasvun takia. Ne myös ylittivät talousarvion, jossa ei ollut mukana yleiseen valtionosuuteen tullutta verovähennysten kompensaatiota, ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus oli arvioitu alakanttiin, vaikka sitä perittiin aikaisempien vuosien tapaan tilinpäätöksessä takaisin n. 61.000 oppilasmäärien alentumisen perusteella. 2008 TA 2009 TP 2009 Yleinen valtionosuus 93 83 169 Sosiaali- ja terv.toimi 6.049 6.367 6.325 Opetus- ja kultt.toimi 708 597 716 Yhteensä 6.850 7.047 7.209 11
TULOSLASKELMA (ulkoiset tilit) Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös 2009 + muut. 2009 2008 Toimintatuotot Myyntituotot 4 127 4 261 4 073 Maksutuotot 72 59 60 Tuet ja avustukset 138 98 153 Vuokratuotot 1 472 1 390 Muut tuotot 127 5 936 2 003 6 420 287 5 963 Toimintakulut Henkilöstökulut -6 504-6 573-6 197 Palvelujen ostot -12 881-13 190-12 544 Aineet, tarv. ja tavar. -1 393-1 376-1 490 Avustukset -231-250 -183 Vuokrat -1 215-1 215-1 140 Muut kulut -97-22 321-31 -22 635-102 -21 655 Toimintakate -16 385-16 215-15 693 Verotulot 9 870 9 926 9 687 Valtionosuudet 7 209 17 079 7 047 16 973 6 850 16 537 Rah.tuotot ja -kulut: Korkotuotot 2 5 12 Muut rahoitustuotot 156 150 142 Korkokulut -262-526 -559 Muut rahoituskulut -3-107 -8-379 -7-411 Vuosikate 587 379 433 Poistot ja arvonalentum. Suunn. mukaiset poistot -687-691 -679 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut -691 Tilikauden tulos -100-312 -246 Poistoeron lisäys/vähenn. Varausten lisäys/vähenn. Rahastojen lisäys/vähenn. Tilikauden yli/alijäämä -100-312 -246 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2009 2008 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 26,6 27,5 Vuosikate % poistoista 85,4 63,8 Vuosikate, eur/asukas 166 120 Asukasmäärä 3 541 3 617 12
RAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös 2009 + muut. 2009 2008 Tulorahoitus Vuosikate 588 379 433 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korj.erät -106 482 379-268 165 Investoinnit Käyttöom.invest. -1 425-2 082-1 798 Rah.osuudet 117 511 104 Käyttöom. myynti 152-1 156 111-1 460 402-1 292 Kassavirta/vars. tnta ja inv -674-1 081-1 127 Antolainauksen muutokset Antolain. lisäykset Antolain. vähennys 0 3 3 Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen lisäys 2 000 Pitkäaik.lainojen väh. -569-569 -688 Lyhytaik. lainojen muut 1 985 1 416-409 1 022 1 415 727 Oman pääoman muutoks Muut maksuvalm. muut. Toimeksiant. var. ja po 16-19 Vaihto-om. muutos Saamisten muutos -165-280 Korott. velkojen muutos -357-506 605 306 Rahoitustoim. kassavirta 910 1 022 1 036 Kassavarojen muutos 236-59 -91 Kassavarat 31.12. 521 285 Kassavarat 1.1. 285 376 236-91 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2009 2008 Investointien tulorahoitus, % 45,0 25,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 31,3 18,2 Lainanhoitokate 0,80 0,80 Kassavarat 31.12. 521 285 Kassan riittävyys, pv 7,7 4,2 Asukasmäärä 3 541 3 617 13
TASE 1 000 eur Tilinpäätös Tilinpäätös 31.12.2009 31.12.2008 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 117 159 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 2 620 2 601 Rakennukset 9 231 9 442 Kiint. rakent. ja laitteet 4 861 5 122 Koneet ja kalusto 104 167 Keskener. hankinnat 1 519 18 335 341 17 674 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 2 335 2 380 Muut lainasaamiset 593 593 Muut saamiset 32 2 960 21 412 32 3 005 20 838 Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot 31 51 Muut toim.antojen varat 71 102 101 151 Vaihtuvat vastaavat Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 4 4 Myyntisaamiset 637 597 Lainasaamiset Muut saamiset 265 237 Siirtosaamiset 307 1 213 211 1 048 Rahat ja pankkisaamiset 521 1 734 285 1 334 Vastaavaa yhteensä 23 248 22 323 14
TASE Tilinpäätös Tilinpäätös 31.12.2009 31.12.2008 VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma 6 625 6 625 Ed. tilikaus. yli/alijäämä 348 594 Tilikauden yli/alijäämä -100 6 873-246 6 974 Poistoero ja vapaaeht. var. Vapaaehtoiset varaukset Pakolliset varaukset Toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot 33 36 Muut toim.ant. pääomat 103 136 100 137 Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rah. ja vak.laitoks. 1 682 1 988 Lainat julkisyhteisöiltä 1 626 1 688 Muut velat 150 3 458 139 3 815 Lyhytaikainen Jvk-lainat/kuntatod.luotot 10 500 8 450 Lainat rah. ja vak.laitoks. 306 581 Lainat julkisyhteisöiltä 61 53 Saadut ennakot 5 14 Ostovelat 1 164 1 564 Muut velat 187 157 Siirtovelat 558 12 781 16 239 578 11 397 15 212 Vastattavaa yhteensä 23 248 22 323 TASEEN TUNNUSLUVUT 2009 2008 Omavaraisuus-% 29,6 31,2 Rahoitusvarallisuus eur/asukas -4 096-3 837 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 70,6 67,6 Lainakanta 31.12., 1.000 eur 14 175 12 760 Lainat eur/asukas 4 003 3 528 Lainasaamiset 31.12., 1.000 eur 593 593 Asukasmäärä 3 541 3 617 15
KOKONAISTULOT JA -MENOT 1.000 eur 2009 2008 % TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot 5 936 5 963 23,4 Verotulot 9 870 9 687 39,0 Valtionosuudet 7 209 6 850 28,5 Korkotuotot 2 12 0,0 Muut rahoitustuotot 157 142 0,6 Satunnaiset tuotot 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -106-268 -0,4 Investoinnit Rah.osuudet invest.menoihin 104 0,0 Käyttöom. myyntitulot 269 402 1,1 Rahoitustoiminta Antolainasaam. vähennykset 3 0,0 Pitkäaik. lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaik. lainojen lisäys 1 985 1 415 7,8 Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 25 322 24 310 100,0 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut 22 321 21 655 90,8 Korkokulut 262 559 1,1 Muut rahoituskulut 3 7 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 1 425 1 798 5,8 Rahoitustoiminta Antolainasaam. lisäykset 0,0 Pitkäaik. lainojen vähennys 569 688 2,3 Lyhytaik. lainojen vähennys 0,0 Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 24 580 24 708 100,0 16
KONSERNITILINPÄÄTÖS TUNNUSLUKUINEEN Konserni tarkoittaa kahden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa yhdellä yhteisöllä (emoyhteisö) on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta muihin konserniin kuuluviin yhteisöihin (tytäryhteisöt). Kuntalain 68 a :n 1 ja 2 momenttien mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös Kunnan konsernitilinpäätös laaditaan kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä niiden kuntayhtymien, joissa kunta on jäsenenä, tilinpäätösten yhdistelmänä. Kunnan konsernitilinpäätökseen yhdistellään lisäksi konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta (KPL 6:12 ). Osakkuusyhteisöjen tietojen yhdistelyssä noudatetaan olennaisuuden periaatetta. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudella pyritään saamaan kunnan toiminnasta ja taloudesta riittävä ja oikea kokonaiskuva myös tilanteessa, jossa kunnan palvelutuotantoa ja vastuita on merkittävässä määrin siirretty tytäryhteisöihin. Kuntayhteisöjen lisäksi kuntien palveluja tuottavat merkittävässä määrin myös kuntayhtymät, jotka eivät ole kunnan tytäryhteisön asemassa. Kuntien tilinpäätöstietojen täydellisyyden, vertailtavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi on kunnan konsernitilinpäätökseen perusteltua yhdistellä konserniyhteisöjen lisäksi suhteellisena osuutena kaikkien niiden kuntayhtymien tilinpäätökset, joissa kunta on jäsenenä. Konserniohjaus ja valvonta Konserniohjaus tarkoittaa omistajaohjausta ja konserniyhteisöjä koskevien ohjeiden antamista. Omistajaohjaus tarkoittaa kunnan edustajien päätösvallan käytön ohjaamista yhtiökokouksessa tai vastaavassa toimielimessä. Konsernivalvonta tarkoittaa konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurantaa, analysointia ja raportintia. Valvonta edellyttää tytäryhteisöjen kannattavuutta, vaikuttavuutta ja taloudellista tilaa kuvaavien tunnuslukujen ja mittareiden määrittelyä. Konsernivalvonta sisältää myös valtuuston asettamien tavoitteiden toteutmisen ja konserniohjeeen noudattamisen seurannan sekä riskienhallinnan toimivuuden arvoinnin. Kaakon kaksikolle laadittiin vuoden 2009 aikana uusi konserniohje, jonka kunnanvaltuustot hyväksyivät helmikuussa 2010. 17
Kuntakonsernin osuus 1.000 eur Kuntayhtymät, joissa Peruspääoma- omasta vieraasta tilikauden voitosta/tappiosta kunta on jäsenenä osuus % pääomasta pääomasta Kotkan-Haminan seudun koulutusky 0,34 90,4 13,3 6,2 Kymenlaakson erityshuollon ky 2,35 151,4 72,5 3,7 Kymenlaakson sairaanhoitopiirin ky 1,37 555,2 403,9 25,0 Kymenlaakson liitto 1,57445 5,4 4,0 0,7 Tuustaipaleen kuntoutuskeskus 0,43756 6,8 1,7-0,2 Yhteensä 809,2 495,4 35,4 Tytäryhtiöt Omistusosuus % KOy Virolahden Lehtokerttu 100,00 683,6 30,6 0,0 Virolahden Satakieli 100,00 927,8 69,7 0,0 Virolahden vuokra-asunnot 100,00 153,0 417,0 0,0 Virolahden Klamilan Kolikko 100,00 62,9 21,3 0,0 Virojoen Linja-autoasema 66,79 1 495,5 4,9 0,0 Yhteensä 3 322,8 538,6 0,0 Osakkuusyhtiöt As.Oy Timpermanni 23,20 72,7 0,5 0,3 Satosuvanto 30,02 105,9 0,4-0,1 Satovärri 23,40 100,3 0,3 0,1 Yhteensä 279,0 1,3 0,4 Kaikki yhteensä 4 411,0 1 035,3 35,8 18
KONSERNITULOSLASKELMA 2009 2008 1000 euroa 1000 euroa Toimintatuotot 9 303 9 261 Toimintakulut -24 933-24 351 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 3 Toimintakate -15 630-15 087 Verotulot 9 870 9 687 Valtionosuudet 7 209 6 850 Rahoitustuotot ja -kulut -430-744 Korkotuotot 76 16 Muut rahoitustuotot 188 284 Korkokulut -627-960 Muut rahoituskulut -67-84 Vuosikate 1 019 705 Poistot ja arvonalentumiset -1 236-1 233 Tilikauden tulos -217-528 Tilinpäätössiirrot 0 0 Vähemmistöosuudet 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä -217-528 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2009 2008 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 37,3 38,0 Vuosikate/Poistot, % 82,4 57,2 Vuosikate /asukas 288 195 Asukasmäärä 31.12. 3 541 3 617 19
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA TP 2009 TP 2008 1000 euroa 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 019 705 Tulorahoituksen korjauserät -92-269 Investointien rahavirta Investointimenot -1 521-1 876 Rahoitusosuudet investointimenoihin 117 104 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 139 405 Toiminnan ja investointien rahavirta -338-930 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys 3 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -895-688 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 572 1 372 Oman pääoman muutokset -221 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomaien muutokset 14-19 Vaihto-omaisuuden muutos 5-2 Saamisten muutokset 176-309 Korottomien velkojen muutos -354 643 Rahoituksen rahavirta 518 780 Rahavarojen muutos 180-150 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 629 449 Rahavarat 1.1. 449 599 180-150 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2009 2008 Investointien tulorahoitus, % 72,6 39,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 44,3 28,7 20
KONSERNITASE VASTAAVAA 2009 2008 VASTATTAVAA 2009 2008 1000 euroa 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT 28 633 28 927 OMA PÄÄOMA 3 904 4 228 Aineettomat hyödykkeet 171 207 Peruspääoma 6 625 6 625 Aineettomat oikeudet 163 193 Arvonkorotusrahasto 33 33 Konserniliikearvo Muut omat rahastot 2 505 2 512 Muut pitkävaik. menot 1 Edell. tilikausien ylijäämä -5 019-4 415 Ennakkomaksut 8 13 Tilikauden alijäämä -240-528 Aineelliset hyödykkeet 27 644 27 764 Maa- ja vesialueet 2 756 2 744 VÄHEMMISTÖOSUUDET 498 510 Rakennukset 17 864 18 813 Kiint. rakent. ja laitteet 4 900 5 150 POISTOERO JA VAPAA- Koneet ja kalusto 359 428 EHTOISET VARAUKSET 242 235 Muut aineell. hyödykkeet 241 270 Poistoero 6 6 Enn.maks. ja kesken- 1 524 359 Vapaaehtoiset varaukset 236 228 eräiset hankinnat Sijoitukset 818 955 PAKOLLISET VARAUKSET 70 80 Osakk.yhteisöosuudet 206 310 Eläkevaraukset 80 Osakkeet ja osuudet 543 577 Muut pakolliset varaukset 70 Muut lainasaamiset 36 36 Muut saamiset 33 33 TOIMEKSIANT. PÄÄOMAT 175 210 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 175 225 VIERAS PÄÄOMA 26 169 25 778 Pitkäaik. koroll. vieras po 12 178 13 278 VAIHTUVAT VASTAAVAT 2 251 1 889 Pitkäaik. koroton vieras po 171 139 Vaihto-omaisuus 42 37 Lyhytaik. koroll. vieras po 11 279 9 434 Lyhytaik. koroton vieras po 2 541 2 927 Saamiset 1 580 1 403 Pitkäaikaiset saamiset 4 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 31 059 31 040 Lyhytaikaiset saamiset 1 580 1 400 Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 629 449 VASTAAVAA YHTEENSÄ 31 059 31 040 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2009 2008 Omavaraisuusaste, % 13,3 14,4 Suht. velkaantuneisuus, % 99,1 99,9 Kertynyt alijäämä, 1000 5 259 4 943 Kertynyt alijäämä, /as 1 485 1 367 Konsernin lainakanta 31.12. 23 457 22 712 Konsernin lainat, /asukas 6 624 6 279 Konsernin lainasaam. 31.12. 36 36 Kunnan asukasmäärä 3 541 3 617 21
TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Vuosikate oli tilinpäätöksessä 587.639,71, kun talousarviossa oli muutosten jälkeen 379.393. Noin 688.000 euron poistojen jälkeen tilikauden tulos on 100.064,70 euroa. Kuntalain 69 :n mukaan jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen jätettäväksi yli/alijäämän tilille, jolla sen jälkeen on ylijäämää jäljellä 248.433,51. Kunnanhallitus on päättänyt valmistella uuden palvelustrategian palvelurakenteiden muuttamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi pitemmällä aikavälillä. Saarihiihdossa 7.3.2009 riitti vilskettä. Kuva Heikki Arpiainen 22
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMIALOITTAIN Yleishallinto Hallinto-osasto tuottaa Virolahden kansalaiskunnan hallintopalvelut sekä elinkeino-, asunto- ja maapolitiikan hoidon. Virolahti tuottaa Kaakon kaksikon yhteiset tukipalvelut; talous- ja henkilöstöhallinnon, tietotekniset palvelut sekä ruokapalvelut Virolahden ja Miehikkälän kunnille. Tukipalvelujen toiminta on esitelty omassa kohdassaan. Henkilöstö Tilivelvollisia viranhaltijoita kunnanhallituksen alaisuudessa olivat kunnanjohtaja Marjatta Pahkala (-5.7.2009), vt. kunnanjohtaja Heikki Arpiainen (-30.11.2009) ja kunnanjohtaja Osmo Havuaho (1.12.2009 -). Kunnanhallitus hyväksyi 8.6.2009 sopimuksen kunnanjohtaja Marjatta Pahkalan virkasuhteen päättymisestä. Valtuusto päätti 26.10.2009 valita kunnanjohtajan virkaan päätoimittaja, VTK Osmo Havuahon Virolahdelta. Kansalaiskunnan maaseutupalveluissa työskenteli maaseutusihteeri Aila Ronkainen ja kanslisti Sinikka Tinkanen. Yleishallinnon asiakirja- ja arkistotointa hoiti toimistosihteeri Anita Takasuo, asiakaspalvelua palvelusihteeri Anna-Helmi Kyötikki ja matkailupalveluita Anu-Leena Lintunen määräaikaisesti. Arkistotoimi ja asiakirjahallinto Kuntayhteistyö Arkistotoimen järjestäminen kuuluu arkistolain (831/1994) 9 :n mukaan kunnanhallitukselle ja sen määräämille viran/toimenhaltijoille. Arkistonmuodostuksen piiriin kuuluu sekä sähköiset tietojärjestelmät, että perinteiset paperiasiakirjat. Kunnanhallitus hyväksyi arkistotoimen toimintaohjeen eli Tiedonhallinnan toimintasäännön joulukuussa 2008. Vuoden 2009 aikana arkistotiimi valmisteli sääntöön liittyviä ohjeita. Arkistonmuodostussuunnitelman valmistelua käynnisteltiin. Ensimmäinen työvaihe sisältää tehtävien ja toimintaprosessien kartoituksen, jolle annettiin valmistumisaikaa maaliskuun 2010 loppuun. Virolahden itsenäisen ajan arkistoaineistot on keskushallinnon osalta seulottu vuoteen 2007. Hallintokuntien osalta työ on osittain vielä kesken. Puutteelliset arkistotilat vaikeuttavat arkistotyön tekoa ja pysyvästi säilytettävien asiakirjojen turvallista säilytystä. Kaakon kaksikossa otettiin käyttöön uusi Dynasty asiahallintaohjelman päivitysversio ja siihen saatiin käyttökoulutus joulukuussa 2009. Samalla hankittiin ohjelman sopimushallintaversio, jonka rekistereitä ryhdyttiin täyttämään vuoden 2010 alusta. Kaakon kaksikon kansalaiskunnat tekivät yhteistyötä maaseutuhallinnossa. Molemmissa kunnissa oli omat maaseututoimistot. Valtuustoseminaarissa 3.9.2009 käytiin periaatekeskustelu rajojen kaatamisesta Kaakon kaksikon hallinnossa ja palveluissa. Seminaarin linjausten pohjalta palveluohjaustyöryhmä teki kunnanhallituksille esityksen tukipalvelun palkka- ja taloushallinnon hajauttamisesta kuntien kesken, maaseututoimen keskittämisestä Virolahdelle ja museo- ja matkailutoimen yhteistyön laajuuden valmistelusta 31.12.2008 päättyneen museoyhteistyön uudelleen tiivistämiseksi. 27.1.2010 Virolahden ja Miehikkälän johtotiimin ja maaseututoimen edustajat hyväksyivät maaseutupalvelujen keskittämisen 1.10.2010 alkaen Virolahdelle, jonka hallitus vahvisti 8.2.2010. 23