Verkostojohtamisen mahdollisuudet ja käytännöt Työelämä 2020, alueverkoston verkostovastaavien verkostojohtamiskoulutus, 4.9.2013 Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Dialogin kehittyminen/syveneminen (William Isaacs, 1999) Me Minä Ei kriittinen 1. 2. Kriittinen 4. 3.
Ennakkokyselyn tulokset: Mitä hyötyjä odotat päivän sisällöstä työllesi? Tilannekatsaus kollegoiden kesken Tilannekatsaus, "missä mennään nyt Kollegoiden tapaaminen ja kuulumiset Vertaisoppimista, toisten työstä oppiminen Tsemppaus ja sparraus Verkostotyön osaamisen kehittäminen Verkostotyöhön ja -johtamiseen osaamista, käytännönläheisiä vinkkejä ja mahdollisimman konkreettista apua (10 kpl) Verkoston osapuolten sitouttamiseen ja arkeen työkaluja (4 kpl) Verkostovastaavien rooli täsmentyy ja vahvistuu (3 kpl) Alueverkostojen toiminnan kehittäminen Alueverkostojen yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen kirkastaminen, unohtamatta organisaatiokohtaisia tavoitteita (8 kpl) Verkoston toimintasuunnitelman rakentaminen, roolit ja vastuut Yhteistyölupausten konkretisoituminen (2 kpl) Konkretiaa TYLA-toiminnan jatkosuunnitelmista ja mitä alueilta vaaditaan Lisätietoa valtakunnallisten toimijoiden tavoitteista ja käytännön toimista
Ennakkokyselyn tulokset: Mitä jännitteitä (tai haasteita) verkostotyössä? Yhteistyön aktiivisen ylläpidon ja innostamisen resurssit mistä rahoitusta, aikaa ja keinot tutustua toisiin ja sitoutua yhteistyöhön? (7 kpl) Eri alueen, sektorin tms. organisaatioilla erilaisia päämääriä ja tavoitteita, jotka voivat nousta haasteeksi (6 kpl) toisaalta tämä monimuotoisuus on myös voimavara Työelämän laadun kehittäminen avautuu vaikeasti laaja teema (2 kpl) Miten juhlapuheista toimeenpanoon niin, että yritykset ja työntekijät oikeasti hyötyvät eikä työelämän laatu jää irralleen muusta kokonaisuudesta? (2 kpl) Työntekijäpuoli tulee mukaan verkostoon helpommin kuin työnantajapuoli - Keskustelu antoisaa, mutta jää "puolitiehen. Miten kaikki mukaan? Verkostot toimivat paljolti tietämättä toisistaan ja ehkä tulee turhaa päällekkäistä toimintaa Ollaanko oikeasti avoimia uusille toimijoille osa jäsenistä tuntee toisensa, osa ei, tuleeko kuppikuntaisuutta? Toimijoiden oman roolin löytymisessä voi olla ongelmia
Ennakkokyselyn tulokset: Mitä onnistumisia verkostotyössä? On tunnistettu tulevaisuuden haasteita sekä mahdollisuuksia työelämän ja toimintaympäristön kehittymisen kannalta Verkostotyö ja strategiat haasteisiin vastaamiseksi ovat käynnistyneet muistettava on, että asiat etenevät askel askeleelta ja luottamuksen rakentamiseen menee aikaa (2 kpl) Osa toimijoista tuntee alaa ja sen problematiikkaa ja ovat sen vuoksi sitoutuneita hankkeeseen Ennakkoon kaikki organisaatiot, joista pyysimme edustajaa verkostoon ovat ottaneet haasteen vastaan Toimintakulttuurin muutos on käynnistynyt
Mistä on kyse? Mitä on verkostomainen työskentely ja kehittäminen ja mitä se ei ole? Miten verkostomainen työ eroaa esimerkiksi yhteistyöstä? kumppanuustyöstä? sidosryhmäyhteistyöstä? moniammatillisesta yhteistyöstä?
Verkostotutkimuksen viidakko vai ekosysteemi? Sosiaalisten verkostojen tutkimus Politiikkaverkostot Sosiaalipsykologia Sosiaalinen pääoma Yrittäjäverkostojen tutkimus Talousmaantieteellinen verkostotutkimus Organisaatioiden väliset interaktiot Sosiaalisen vaihdannan teoria Resurssiriippuvuusteoria Kriittiset näkökulmat Verkostojen kehittäminen? Evoluutioteoriat Tuotantoketjut ja -verkostot Transaktiokustannusten teoria Actor-network theory (ANT) Teollisten verkostojen tutkimus (IMP) Strategiset kumppanuudet Sopimusteoriat Strategiset verkostot Innovaatioverkostojen tutkimus Institutionaaliset teoriat
Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn Abstrakti määritelmä: verkosto koostuu solmukohdista, joiden välillä on yhdyssiteitä Mikä tahansa toimijajoukko, organisaatio, hierarkia, markkinat, rakenne, prosessi jne. voidaan nähdä tällaisena verkostona Määritelmä organisoitumisen yhtenä muotona: verkosto on kahden tai useamman autonomisen toimijan pitkäaikaisiin, luottamukseen pohjautuviin suhteisiin perustuvaa yhteistyötä Tämän määritelmän mukaan hierarkia ja markkinat eivät ole verkostoja, vaan on kolme erilaista toiminnan muotoa: markkinat, hierarkiat ja verkostot Esim: Podolny and Page (1998)
Hierarkia: auktoriteetti Tehokas rutiiniluonteisiin, monimutkaisiin tehtäviin Verkosto: luottamus Tehokas joustavuutta vaativissa tilanteissa Markkinat: ostosopimukset Tehokas rutiiniluonteisiin, suhteellisen yksinkertaisiin tehtäviin Esim: Powell (1990)
Luottamukseen perustuva verkostoituminen mahdollisuutena Hyvä verkostoituminen mahdollistaa samanaikaisesti: Perinteistä tuote- tai palvelukehitystä avoimemman ja kokonaisvaltaisemman innovatiivisuuden Innovaatioiden tehokkaamman leviämisen
Perinteinen kehittämistyön prosessi Toimijajoukon luottamus ratkaisuun On panostettava siihen, että ratkaisu saavuttaa toimijoiden luottamuksen Ratkaisu tuodaan toimijoille ulkopuolelta Ratkaisu Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika
Toimijajoukon luottamus ratkaisuun Haaste: Miten ylläpidetään jatkuvaa kehittämistä tällä tavalla? Ratkaisu Ratkaisu Ratkaisu Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika
Verkostoituva kehittämistyön prosessi Toimijajoukon luottamus ratkaisuun Ratkaisu Ratkaisu Ratkaisu Toimijat kehittävät ja hyödyntävät ratkaisuja yhdessä toimien Aloitetaan toimijoiden keskinäisen luottamuksen rakentamisesta Jatkuvan innovoinnin mahdollisuus! Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010) Aika
Miten innovaatiot leviävät? Valtavirran käsitys: ratkaisu kehitetään ensin organisaatiossa A ja sitten se levitetään organisaatioon B Organisaatio A Ratkaisu Ratkaisu Organisaatio B Todellisuus: verkosto A kehittää ratkaisun ensin ja sitten verkoston B toimijat innostuvat verkostosta A ja omaksuvat sen ratkaisumallit Ratkaisu Verkosto A Verkosto B Esim: David Albury (2012)
Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat mukaan Jos autan toisia, auttavatko toiset minua? Mitä toiveita, tarpeita ja osaamista toisilla on? Tieto omaksutaan tehokkaammin Toimintatavat muuttuvat aidosti
Ensimmäisen kehän oppimisesta kohti toisen kehän oppimista (Argyris & Schön, 1978) Ensimmäisen kehän oppiminen: Mitä kehitettävää on meidän verkostomme tuloksissa? = Kehittämistoiminta Toisen kehän oppiminen: Miten meidän tulisi kehittää kehittämistoimintaamme? = Kehittämistoiminnan kehittäminen
Hyvä verkostojohtaminen on laajan, avoimen verkostoitumisen mahdollistamista ja tukemista Verkoston johtaja(t) tai koordinaattori(t) Ydin verkostoa
Erityinen haaste: Miten edistetään yhtäaikaisesti ylätason strategisia tavoitteita sekä ruohonjuuritason verkoston omaa energiaa? Ylätason strategiset tavoitteet Verkoston innovaatioenergia
Työelämä 2020 kokonaisuus tasoineen Verkostomaisuutta ja hierarkkisuutta tasojen sisällä ja tasojen välillä Ministeriöt Työmarkkinakeskusjärjestöt Asiantuntijat Muut keskeiset järjestöt 1) Työelämä 2020 -hankkeen ydintoimijat 2) Alueverkostojen ydintoimijat 3) Alueverkostot kokonaisuutena + Maailma tuolla ulkona Kunnat Yksityinen sektori Järjestöt Kansalaiset Valtio
Hierarkkinen vs. verkostomainen päätöksenteko Verkoston paine johtajille: Verkostomainen päätöksenteko Verkostomainen päätöksenteko hierarkkisessa kontekstissa Hierarkkinen paine johtajille: Hierarkkinen päätöksenteko Hyvää: Luottamus ja sitoutuminen tukevat innovointia ja innovaatioiden leviämistä. Päätökset nousevat yhteisestä ymmärryksestä. Haasteellista: Vie aikaa. Epävarma päätöksen lopputuloksen suhteen. Miten ne, jotka eivät ole olleet mukana verkostossa? Tehdään keskustelun pohjalta ne päätökset, jotka aidosti kyetään tekemään yhdessä Vaikeammista kohdista keskustellaan edelleen, pyrkien kohti päätöksentekoa Hyvää: Nopeaa ja selkeää päätöksentekoa. Haasteellista: Luottamus ja sitoutuminen päätöksiin pitää rakentaa jälkikäteen. Vaikka päätös olisi selkeä, siihen ei välttämättä ole yhteistä tahtotilaa. Järvensivu, Nykänen, Rajala. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hanke
Verkostomaisen kehittämistyön etenemisvaiheet käytännössä Versio 1: www.verkostojohtaminen.fi (Järvensivu, Nykänen, Rajala 2010, 2012)
Vaihe 1: Kehittämishaasteen analyysi sekä tarvittavan verkoston koollekutsuminen ja motivointi osallistumaan Mikä on haaste? Mitä osaamista tarvitaan ratkaisuun? Keitä verkostossa tarvitaan? Tulkaa mukaan!
Tarvittavan toimijaverkoston kartoittaminen Verkostoa kannattaa kartoittaa laajasti: Esimiehet, kollegat ja alaiset omassa organisaatiossa Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat Asiakkaat ja asiakkaita edustavat organisaatiot Asiakasrajapinnassa työskentelevät Kehittämistyön asiantuntijat: konsultit, tutkijat, kouluttajat Lähiverkostosto (vahvojen yhteyksien kumppanit) ja laajemmat verkostot (heikompien yhteyksien kumppanit)
Tarvittavan resurssipohjan kartoittaminen Toimintaa tukevat rakenteet Verkostoon osallistumisen kannustimet Aikaresursointi kehittämistyöhön Tuki- ja tietojärjestelmät Päätöksenteko Haasteen ratkaisuun liittyvät asiantuntijaresurssit Asiakkaan näkökulma Palveluprosessin näkökulma Johtamisen näkökulma Laskentatoimen näkökulma Rahoituksen näkökulma Liiketoiminnan näkökulma Tiedotuksen ja viestinnän näkökulma Teknologianäkökulma Kehittämistyön resurssit Tilat Tarjoilut Tiedonvälityksen työkalut (intranet, internet) Kehittämistyön asiantuntijaresurssit Kehittämisprosessin projektijohtaminen Kehittämistyön ja dialogin fasilitointi Luovat kehittämismenetelmät ja - työkalut Verkostojohtamisen ja -koordinoinnin resurssit
Vaihe 2: Yhteisistä tavoitteista ja toimintamalleista sopiminen x y z å ö ä Nämä ovat tavoitteemme ja näin me toimimme yhdessä!
Tutustumiseen varattava aikaa Erilaisista odotuksista johtuen ensimmäisessä tapaamisessa ei ole syytä kiirehtiä kohti alkuperäisen haasteen ratkaisua vaan on tärkeää aloittaa keskinäisellä tutustumisella
Verkoston toimintasuunnitelman laatiminen 1/2 Verkoston päämäärä Mihin verkosto tähtää? Missä ajassa verkostolta odotetaan tuloksia? Verkoston toimijat ja rakenne Ketkä ovat verkoston ydintoimijat? Onko verkostossa muita kuin ydintoimijoita? Mikä on ydintoimijoiden ja muiden toimijoiden suhde toisiinsa? Mitä muita verkostoja on olemassa ja miten tämä verkosto toimii suhteessa niihin? Verkoston toimijoiden tehtävät, roolit ja vastuut Mitä eri tehtäviä ja rooleja verkostossa tarvitaan? Mitä tehtäviä ja rooleja on kunkin toimijan vastuulla? Kuka/ketkä vastaavat verkoston johtamistehtävistä? Koollekutsumisesta? Koordinoinnista? Työskentelyn fasilitoinnista?
Verkoston toimintasuunnitelman laatiminen 2/2 Tiedon jäsentäminen ja liikkuminen Miten tietoa jäsennetään yhdessä? Miten tieto liikkuu toimijoiden välillä? Mitä tietojärjestelmiä tiedon jäsentämisessä ja välityksessä hyödynnetään? Kuka/ketkä vastaavat verkoston sisäisestä tiedonvälityksestä? Kuka/ketkä vastaavat verkoston ulkoisesta viestinnästä? Päätöksien tekeminen Miten verkosto tekee päätöksiä? Miten verkosto on yhteydessä mahdollisiin verkoston ulkopuolisiin päätöksentekijöihin? Erityistä: miten budjetista ja rahojen käytöstä päätetään? Huom: Onko yhteistä budjettia? Verkoston toiminnan seuranta ja arviointi Miten ja missä muodossa verkosto kirjaa ylös tuotoksiaan? Miten ja millä perustein verkosto arvioi tuotosten laatua? Miten ja millä perustein verkosto arvioi toimivuutensa laatua (keskinäisen luottamuksen ja sitoutumisen astetta)? Millä perustein verkosto arvioi olemassaolonsa järkevyyttä? Verkoston tulosten jalkauttaminen
Ajat, paikat ja resurssit Verkoston osallistujien on keskusteltava ja sovittava ajankäytöstä: Kuinka paljon verkostoitumiseen on mahdollista ja tarpeellista käyttää aikaa? Miten ajankäyttö jaetaan yhteistyöaikaan ja itsenäiseen työhön verkoston ulkopuolella? Milloin ja kuinka usein on syytä tavata yhdessä? Rahat ja niiden käyttö: Kuinka paljon verkostoitumiseen on käytettävissä yhteistä rahaa? Onko yhteistä budjettia vai vain osallistujien erilliset budjetit? Miten rahojen käytöstä päätetään? Verkosto voi kokoontua monin eri tavoin: Säännöllinen kokoontumispaikka Vaihtuva kokoontumispaikka Kokoontuminen yhden toimijan tiloissa, kiertäen kaikkien tiloissa tai neutraalissa kolmannessa paikassa Kokoontumiset vain fyysisissä paikoissa, vain virtuaalisesti, tai molemmissa Muita verkostoitumisen edellyttämiä resursseja ovat: Tiedonjäsentämisen ja -välityksen työkalut Kokoontumisten kahvi- ja pullatarjoilut Koordinointi- ja fasilitointiresurssit
Vaihe 3: Systemaattinen / iteratiivinen työskentely (dialogisin menetelmin!)
Yhdessä tekemisen (tuki)menetelmiä Koordinointi (oikeat tiedot oikeilla henkilöillä oikeaan aikaan) Fasilitointi (ihmisten välisen tuottavan dialogisuuden varmistaminen) Työpajat / seminaarit / työkokoukset Tavoitteellinen yhdessä työstäminen (sisällön ja verkoston kehittäminen) Paikka pitää yllä keskinäistä tuntemista, luottamusta ja sitoutumista Verkostoitumista edistävä itsenäinen tekeminen Verkostoitumistehtävät (esimerkiksi uusien henkilöiden kutsuminen ja perehdyttäminen verkostoon) Sisällönkehittämistehtävät Tiedon liikkumisen varmistaminen Tieto ei liiku, vaan sitä liikutetaan! Työpajojen keskusteluissa, ryhmätöissä ja fläppipapereissa Työpajojen ulkopuolella puhelimitse, sähköpostitse, internetin ja intranetin välityksellä Koulutus Yhteinen oppiminen edistää yhteistyön sujuvuutta
Verkoston rakenteen ja jäsenistön dynaamisuus Verkostot eivät välttämättä ole selkeärajaisia toimijoiden joukkoja Verkoston rakenteen ja jäsenistön dynaamisuus on verkostolle haaste, mutta luo myös mahdollisuuksia Esimerkkinä dynaamisuudesta: Uusien toimijoiden tuleminen/kutsuminen mukaan Toimijoiden poisjääminen ja poisjättäminen verkostosta
Jatkuva seuranta Verkoston toimivuus Verkoston kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden onnistuminen Sisällönkehittämiseen liittyvien toimenpiteiden onnistuminen Kehitetyn sisältöratkaisun onnistuneisuus mutta tiukka seuranta mittarointeineen voi olla myös luovuuden este!
Vaihe 4: Verkoston ja sen tulosten levittäminen / juurruttaminen Osallistumalla ja osallistamalla Viestien ja kuunnellen = Jatkuvaa dialogia tarpeista, tavoitteista, toimenpiteistä jne uusien toimijoiden kanssa, omaakin toimintaa muuttaen On tärkeää huomata, että kyse ei ole valmiin ratkaisun levittämisestä sellaisenaan muiden käyttöön, vaan keskeistä on rakentaa laajemman verkoston kanssa sellaista keskinäistä luottamusta ja sitoutumista, joka edistää ratkaisun luovaa leviämistä ja juurtumista käytäntöön
Verkostojohtaminen on verkoston toiminnan mahdollistamista ja tukemista 1 2 Mitä? Miten? Millä resursseilla? 4 3
Hyvä verkostojohtaminen on laajan, avoimen verkostoitumisen mahdollistamista ja tukemista Verkoston johtaja(t) tai koordinaattori(t) Ydin verkostoa
Verkostomaisen kehittämistyön etenemisvaiheet käytännössä Versio 2: U-teoria
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Ratkaisut
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Ratkaisut
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Ratkaisut Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Ratkaisut Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat Neljäs taso: avoin tahtotila Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Tuomitseminen Kyynisyys Pelko Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat Neljäs taso: avoin tahtotila Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle Ratkaisut
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin samalla kun tulevaisuus muodostuu (Scharmer 2007) Haaste Ensimmäinen taso: rutiini Näinhän on aina tehty Ratkaisut Tutkitaan faktoja Toinen taso: avoin mieli Toimitaan faktojen pohjalta Tuetaan ekosysteemin kehitystä Kootaan verkosto Luodaan tila dialogille Hiljennytään Kolmas taso: avoin sydän Kuunnellaan, mitä muut sanovat Neljäs taso: avoin tahtotila Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle Päästetään irti Letting go Annetaan tulla Letting come Tehdään prototyyppejä Kirkastetaan visiota Rakennetaan mikrosysteemejä
Prototyypeistä kohti laajempaa muutosta ekosysteemissä Ekosysteemi (esim. uuden toimintatavan vakiinnuttaminen osaksi valtakunnallista lainsäädäntöä ja resurssointia) Mikrosysteemi (esim. johdon ja organisaation tuki uudelle toimintatavalle) Prototyyppi (esim. työn laatua kehittävä uusi toimintatapa)
Avoimen verkoston toimintaedellytysten vahvistaminen dialogisilla menetelmillä
Dialogi yhdessä ajattelemisen taito (William Isaacs, 1999) Neljä keskeistä periaatetta: Pidättäydy liian nopeista johtopäätöksistä ja pidä omat ennakkoluulosi taustalla ( suspend ) Kunnioita toista ihmisenä, vaikka et olisikaan samaa mieltä Kuuntele aidosti Puhu aidosti Dialogisuutta on tuettava Tärkeää luoda keskustelijoiden keskuuteen sellainen fyysinen ja henkinen tila ( container ), jossa aito luottamuspohjainen dialogi on mahdollinen
Ratkaiseva askel dialogissa: onnistuuko ennakkoluulojen pidättäminen (suspending)? Aikomus keskustella aidosti Pidättäminen onnistuu Pidättäminen ei onnistu Dialogia, jossa luodaan yhdessä uusia merkityksellisiä ajatuksia Keskustelua, jossa niin sanotusti paras argumentti voittaa Väittelyä, jossa argumentti pyritään voittamaan hinnalla millä hyvänsä
Dialogisista menetelmistä Dialogisia ja vapaita keskustelupiirejä tiukkojen puheenjohtajan vetämien päätöskokousten sijaan/rinnalle Menetelmiä, joiden avulla tietoa luodaan yhdessä sen sijaan, että tietoa siirretään yhdeltä toiselle. Esimerkiksi Learning Cafe Dialoginen fasilitointitaito, esimerkiksi Art of hosting -koulutus, http://aohsuomi.wordpress.com World Cafe, www.theworldcafe.com Open Space, www.openspaceworld.org Tulossa myös kolmas Hyvinvointialan verkostojohtamisen koulutus (1,5 vuotinen koulutus, Laurea-ammattikorkeakoulu, alkaa maaliskuussa 2014)
Muutoksen juurruttamisesta: Kuinka rutiineja muutetaan?
Rutiinien muuttaminen juurruttaminen (Duhigg 2012: The power of habit) 2. Rutiini (engl. routine) 1. Heräte (engl. cue) 4. Riippuvuus (engl. craving) 3. Palkkio (engl. reward)
Rutiinien muuttaminen juurruttaminen (Duhigg 2012: The power of habit) 2. Rutiini (engl. routine) Tämän voi vaihtaa opettelemalla uuden rutiinin! 1. Heräte (engl. cue) Vaikea tai mahdoton poistaa 4. Riippuvuus (engl. craving) Vaikea tai mahdoton poistaa 3. Palkkio (engl. reward)
Kiitos! Kysymyksiä tai kommentteja? Lisää: timo.jarvensivu@aalto.fi