SATOISAMMAT RUISLAJIKKEET Ruisilta 3.4.2014 Lohja
RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys on jo hyvällä tasolla Soveltuvuus koko viljelyalueelle Laatu käyttötarkoituksiin hyvin sopiva
LAJIKEKEHITYS NOSTAA RUKIIN SATOTASOJA 5500 Sato kg/ha +13 % 5000 4500 4000 3500 3000 Riihi (1999) Reetta (2009) Lähde: MTT viralliset lajikekokeet 2005-2012
LAJIKEKEHITYS PARANTAA RUKIIN VILJELYVARMUUTTA Sato kg/ha +13 % Lako % - 13 % 5500 60 5000 50 4500 4000 40 30 20 3500 10 3000 Riihi (1999) Reetta (2009) 0 Riihi (1999) Reetta (2009) Lähde: MTT viralliset lajikekokeet 2005-2012
REETTA BOR Selvästi satoisin populaatiolajike Erittäin talvenkestävä Hyvät korsiominaisuudet: lyhyempi ja lujakortisempi kuin esim. Elvi Sopii laajasti tuotantoon Suomessa Sakolukuominaisuudet hyvät (vrt. Elvi) Korkea hehtolitranpaino
EVOLO BOR Huippusatoisa hybridiruis Hyvin talvea kestävä, talvenkestävin hybridi Laatulajike korkea ja kestävä sakoluku, korkea hehtolitrapaino Erinomaisia käytännön kokemuksia eteläisessä Suomessa saavuttanut suuren suosion Saksalainen lajike, jalostaja KWS Lochow
BRASETTO BOR Evolon tapaan huippusato ja hyvä laatu samassa paketissa Lyhyehkö laonkestävä korsi parantaa viljelyvarmuutta Erinomainen torajyvän kestävyys, PollenPlus-lajike Hyvä laatu Hyvä talvenkestävyys saksalainen lajike, jalostaja KWS Lochow
RUISLAJIKKEIDEN SATOTASO NOUSSUT SELVÄSTI 130 120 110 100 H H H 90 80 70 60 50 40 30 REETTA RIIHI KIER ELVI AMILO CASPIAN BRASETTO EVOLO Lähde: MTT viralliset lajikekokeet 2005-2012 mittari=reetta 5460 kg/ha
2013 2013 2012 2012 2011 2011 2010 2010 ha % ha % ha % ha % REETTA 3 258 26,2 % 4 244 19,9 % 2 792 10,3 % 348 1,4 % EVOLO 1 778 14,3 % 3 511 16,4 % 3 277 12,1 % ELVI 849 6,8 % 2 053 9,6 % 4 330 16,0 % 4 465 17,7 % RIIHI 803 6,5 % 1 540 7,2 % 2 989 11,0 % 3 346 13,3 % JUUSO 800 6,4 % 1 472 6,9 % 2 131 7,9 % 4 121 16,3 % BRASETTO 780 6,3 % AMILO 602 4,9 % 1 864 8,7 % 3 239 11,9 % 2 988 11,8 % KIER 332 2,7 % 579 2,7 % 977 3,6 % 544 2,2 % KARTANO 320 2,6 % 564 2,6 % 756 2,8 % 890 3,5 % ANNA 318 2,6 % 571 2,7 % 821 3,0 % 926 3,7 % VOIMA 306 2,5 % 442 2,1 % 690 2,5 % 689 2,7 % CASPIAN 253 2,0 % WALET 202 1,6 % 552 2,6 % 688 2,5 % 648 2,6 % ROTARI 189 1,5 % 500 2,3 % 684 2,5 % AKUSTI 182 1,5 % 353 1,7 % 533 2,0 % 601 2,4 % HANKKIJAN JUSSI 121 1,0 % 135 0,6 % 243 0,9 % 290 1,1 % IIVO 111 0,9 % 82 0,4 % 114 0,4 % 84 0,3 % ARANTES 102 0,8 % 196 0,9 % 347 1,3 % 504 2,0 % ENSI 89 0,7 % 106 0,5 % 112 0,4 % 178 0,7 % HELLTOP 83 0,7 % PONSI 74 0,6 % 67 0,3 % 166 0,6 % 176 0,7 % SUVIKAS 73 0,6 % 188 0,9 % 139 0,5 % 158 0,6 % PICASSO 36 0,3 % 146 0,7 % 306 1,1 % 649 2,6 % PALAZZO 36 0,3 % SAMPO 14 0,1 % 26 0,1 % 15 0,1 % 13 0,1 % ROGO 12 0,1 % 51 0,2 % 15 0,1 % 29 0,1 % KAPITÄN 6 0,0 % DANKOWSKIE DIAMANT 6 0,0 % ZLOTE 5 0,0 % 91 0,4 % 108 0,4 % 104 0,4 % JOPPE 4 0,0 % 5 0,0 % 4 0,0 % MUU RUIS 676 5,4 % 2 023 9,5 % 1 645 6,1 % 3 484 13,8 % Ruis 12 421 21 362 27 121 25 235 Boreal 8 854 71,3 % 13 692 64,1 % 16 862 62,2 % 12 396 49,1 %
OIKEILLA VALINNOILLA RUIS KANNATTAA Ruis pärjää kannattavuuslaskelmissa kun sato on yli 4000 kg/ha Erot satotasoissa suuria Paras neljännes tuottaa 4000-5000 kg/ha, heikoin neljännes 1000-2000 kg vähemmän (ProAgria) Rukiin keskisato Suomessa 1995: 2770 kg/ha 2005: 2290 kg/ha 2010: 2720 kg/ha 2011: 2910 kg/ha 2012: 3090 kg/ha
VILJELIJÄKOKEMUKSIA - REETTA BOR MARKUS KYMÄLÄINEN, SOMERO Keskisato Reetalla 2012 oli lähes 6000 kg/ha ja laadultaan hyvää: sakoluku 304 ja hlp 80. Hyvä laatu, ei ole ollut torajyvää Parin vuoden kokemukset Reetasta hyvät. Puitu ja kylvetty elokuun puolella. Ruislohkot savea, rinnepeltoja ja syyskylvöt on aina tehty kynnettyyn peltoon.
VILJELIJÄKOKEMUKSIA - EVOLO BOR KALLE OIVANEN, NOUSIAINEN Yli 10 vuotta kokemusta hybridirukiin viljelystä. Menestynyt hyvin erilaisina vuosina ja kestänyt hyvin talvet. Rukiin viljelyyn pitää panostaa ja lohkojen oltava kunnossa. Satotavoite aina 8000 kg/ha. Laatu ja laonkestävyys hybrideillä hyvä. Aikainen kylvö kaiken a ja o! Kalle Oivanen p. 0400 738 073
JALOSTUSOHJELMAT JA TESTAUS Syysruis: Populaatio- ja synteettiset lajikkeet Kotimaisten lajikkeiden satotason kohottaminen Korrenpituus ja talvenkestävyys VILJELTÄVYYS Hybridiruis (syysruis) Yhteistyö johtavan jalostajan kanssa Laaja testaus Suomessa Viljelyvarmuus ja soveltuvuus oloissamme Huomio viljelytekniikkaan Kevätruis Satoisuus ja korrenlujuus Lyhempi kasvuaika
SYNTEETTISET LAJIKKEET Borealilla synteettiset ohjelmat rukiilla, rypsillä ja timoteilla Tavoitteena lajien kilpailukyvyn parantaminen erityisesti satotasoja nostamalla (+ 20 %) syysrukiilla lähes hybridirukiin satotaso saavutettavissa, viljelyalueena koko rukiin viljelyalue Laadun säilyttäminen vähintään nykytasolla Talvehtivilla lajeilla talvenkestävyys Tärkeä tavoite siementuotantoketjun kotimaisuus Markkinoille noin 5 vuoden sisällä
BOREAL JA PRORUIS Boreal varmistaa rukiin viljelyn edellytykset Suomessa jalostamalla oloihimme soveltuvia lajikkeita. Kotimaisen rukiin kilpailukyvyn parantaminen viljelijän valinnoissa Uudet lajikkeet, jotka mahdollistavat sekä rukiin viljelyalojen että satotasojen kasvun Yhteistyö koko arvoketjun välillä varmistaa osaltaan yhteistä tavoitetta eli rukiin viljelyn ja käytön lisäämistä
Kiitos!
HYBRIDIRUKIIN VILJELYTEKNIIKKA Lajikevalinta Valitse oloissamme testattu lajike Huom. talven- ja lumihomeen kestävyys Hybridirukiit kaikki ulkomaisia lajikkeita Kylvösiemen Myydään yksiköissä (1 Unit = milj.itävää siementä) Uusittava vuosittain Siemenmäärä n.1,5-2,2 yksikköä / ha (n. 70 100 kg) Alhaisempi kuin populaatiolajikkeilla Versoo vahvasti
HYBRIDIRUKIIN VILJELYTEKNIIKKA Aikainen kylvö Elokuun loppu (25.-31.8.) Keskimyöhäinen kylvö Syyskuun alku (1.-5.9.) Siemeniä / m2 120-140 n. 200 220 Myöhäinen kylvö 5.-10.9. Yksikköä /ha 1,5-1,7 1,8-2 2-2,5 Versojen määrä / kasvi Tähkiä / m2 4-6 n. 3 1-3 Tavoite: 600 tähkää / neliö Kylvöille ennen syyskuun puoliväliä
HYBRIDIRUKIIN VILJELYTEKNIIKKA Kylvöajankohta Aikainen kylvö optimaalisin, elokuun loppu Varmistaa versomisen ja vahvan juuriston muodostumisen Vain syksyllä muodostuneet versot tuottavat tähkiä Myöhäisemmissä kylvöissä versojen määrä/kasvi vähenee Ajourat Huomio aikainen kylvö jo esikasvivalinnassa keväällä
HYBRIDIRUKIIN VILJELYTEKNIIKKA Lannoitus Kylvön yhteydessä 20-30 kg N/ha Kylvön yhteydessä K ja P lannoituksesta voi antaa puolet tai kaikki. Kevätlannoitus mahdollisimman varhain Ruis aloittaa kasvun aikaisin keväällä Hyville kasvustoille kaikki aikaisessa vaiheessa, heikommalle kasvustolle kevätlannoituksen voi jakaa Kevätlannoitukseen suositellaan rikkipitoista lannoitetta
HYBRIDIRUKIIN VILJELYTEKNIIKKA Kasvinsuojelu Siemen toimitetaan normaalista peitattuna Lumihometorjunta reheville kasvustoille Brasetolle suositellaan aina Rikkaruiskutuksiin syksyllä tai keväällä Keväällä rikkojen torjunnassa ei saa käyttää fenoksihappoja, kuten MCPA:ta. Lakoontuminen vältetään tuottamalla tasainen pääversoista koostuva, sopivan tiheä kasvusto. Rehevät ja tiheät kasvustot kannattaa ruiskuttaa korrenvahvistajalla Ei ruiskutuksia kukinnan aikaan
HYBRIDIRUKIIN VILJELYTEKNIIKKA Puinti Puinnissa ei kannata viivytellä Korsi voi olla hieman vihreä, vaikka kasvusto on puinti valmis
HYBRIDILAJIKE Hybridilajike tuotetaan huolella valitun äiti- ja isälinjan avulla. Siementuotannon kaikki vaiheet toteutetaan tarkoin eristettynä, jolloin lajikkeeseen ei pääse sekoittumaan vierasta siitepölyä. Hybridilajikkeen elinvoima ja korkea satopotentiaali perustuvat ns. heteroosi-ilmiöön, mikä saadaan aikaan yhdistämällä perimältään mahdollisimman erilaisia ja tarkasti valikoituja vanhemmaislinjoja uudeksi lajikkeeksi. Lajikkeen äitilinja on koirassteriili eli se ei kykene tuottamaan elinkykyistä siitepölyä. Hybridisiemen syntyy, kun koirassteriilin äitilinjan viereen kylvetään siitepölyä normaalisti tuottava isälinja. Hybridilajikkeen isälinjassa on siitepölytuotannon palauttava geeni, minkä avulla äitilinjasta korjattu siemensato pystyy pölyttymään ja tuottamaan normaalisti satoa.
POLLENPLUS PollenPlus on saksalaisen Lochow-Petkusin kehittämä menetelmä, joka mahdollistaa paremman siitepölyn muodostumisen hybridilajikkeilla. Paremman siitepölyn muodostumisen myötä torajyvän esiintymisriski lajikkeilla pienenee huomattavasti. PollenPlus lajikkeissa yhdistyvät hyvä siitepölyn muodostumiskyky ja huippulajikkeilta vaadittavat agronomiset ominaisuudet.