10 Tuottavuus ja kilpailukyky (Taloustieteen oppikirja, s. 90-94) Suomessa on viime aikoina keskusteltu paljon palkoista, tuottavuudesta ja kilpailukyvystä Kokoomuksen Sari Sairaanhoitajalle (vuonna 2007) antamasta palkkalupauksesta alkoi palkkakierre nousevin korotuksin. Se vei Suomen kilpailukyvyn. Juha Akkanen, HS pääkirjoitus 19.10.2014 On esitetty, että kansantalouden kilpailukyvyn parantamiseksi pitäisi palkkoja alentaa On kuitenkin varsin helppo näyttää, etteivät Suomen kansantalouden ongelmat johdu korkeista palkoista, eikä ongelmien ratkaisu ole siksi niin yksinkertainen Pysähdytään siksi hetkeksi miettimään, mitä kilpailukyky on ja miksi tuottavuus on yritykselle tärkeä asia näytetään, että tuottavuutta kasvattamalla yritys voi alentaa tuotantokustannuksiaan ja...siten pärjätä paremmin sellaisilla markkinoilla, joilla tuotteen hinta on annettu 1
Yhteiskunnan ja yrityksen kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys julkiset palvelut (koulutus, terveydenhuolto ym.) vapaa-aika toimeentulon vakaus oikeudenmukainen tulonjako Yritysten kilpailukyky = yritystoiminnan kannattavuus elintason kasvattamisen väline Näytetään, että tuottavuuden ollessa korkea näiden kesken ei ole ristiriitaa 2
Tuottavuus on yrityksen tuotantokyvyn mitta Panokset: - työ - pääoma - energia - välituotteet Yritys Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus - pääoman tuottavuus - kokonaistuottavuus (työ + pääoma) 3
Työn tuottavuus = tuotannon arvonlisäys työtuntia kohden Raaka-aineet, välituotteet ja palvelut Teknologia - tieto, ideat, osaaminen Arvonlisäys = lopputuotteiden arvo raaka-aineiden, välituotteiden ja palvelujen arvo Tuotteet - tavarat ja palvelut 4
Suomen tehdasteollisuuden bruttoarvonlisäys ja työvoimakustannukset Bruttoarvonlisäys käytetään: - työvoimakustannuksiin - pääomakorvauksiin ja poistoihin => Tuotannon kannattavuutta voi arvioida epäsuorasti työvoimakustannusten osuudella bruttoarvonlisäyksestä 5
Arvonlisäyksen kasvattaminen 1) Lisätään tuotannon määrää 2) Kehitetään arvokkaampia tuotteita Kuvitteellinen esimerkki jälkimmäisestä: Hinta noin 50 Hinta noin 3 000 6
Käsitteitä Työn tuottavuus = tuotos työpanosta kohden eli työn keskimääräisen tuotos APL = Q/L Pääoman tuottavuus = tuotos pääomapanosta kohden eli pääoman keskimääräinen tuotos APK = Q/K Kokonaistuottavuus = tuotos kokonaispanosta kohden kokonaispanos lasketaan yhdistämällä työ- ja pääomapanos tietyllä tavalla 7
Tuottavuus on kannattavuuden keskeinen osatekijä Yrityksen voitto = myyntitulot tuotantokustannukset Myyntitulot TR = hinta määrä = PQ Tuotantokustannukset = panosten hinta käytetty määrä = WL + VK Tuotantofunktio sitoo tuotoksen ja panokset toisiinsa: Q = F(L,K) => Voitto = PQ (WL+VK) = PQ TC(Q) jossa TC on tuotantokustannukset tuotoksen suhteen ilmaistuna 8
Kun yritys toimii kilpailullisilla tuotemarkkinoilla, on tuotteen hinta P annettu Jos vielä palkkataso W ja pääomakustannus V ovat sellaisia, joihin yritys ei voi itse vaikuttaa, niin ainoa asia, jonka avulla se voi parantaa kannattavuuttaan eli voittoaan on tuottavuuden nostaminen L:stä ja K:sta saadaan enemmän Q:ta ja siten voittoa Tarkastellaan tätä asiaa yksinkertaistamalla mallia siten, että työ on ainoa tuotannontekijä Q = F(L) voitto = PQ WL = PQ TC Näemme, että keskimääräiset kokonaiskustannukset ATC ovat sitä pienemmät mitä suurempi on työn tuottavuus APL: ATC = TC/Q = WL/Q = W/(Q/L) = W/APL Rajakustannukset ovat puolestaan sitä pienemmät mitä suurempi on työn rajatuottavuus MC = dtc/dq = WdL/dQ = W/(dQ/dL) = W/MPL 9
Kuvio 1. Tuotantofunktio ja työn tuottavuuden kasvu Q Q 2 Q 1 Työn tuottavuuden kasvu: työpanosta kohti saadaan enemmän tuotosta: Q 2 /L 1 > Q 1 /L 1 L 1 L 10
Työn tuottavuuden kasvu nostaa tuotantofunktiota ylöspäin Tätä vastaa kustannusfunktion siirtymä alaspäin kustannusfunktio esittää tuotantokustannukset tuotoksen suhteen kun tuottavuus kasvaa niin tietty tuotos saadaan aikaan pienemmin panoksin kustannukset alenevat vaikka panosten hinnat eivät muutu yksikkökustannukset alenevat ja kun hinta on annettu niin kannattavuus paranee myös rajakustannukset alenevat, joten yritys tuottaa enemmän Seuraava kuvio havainnollistaa 11
Kuvio 2. Kustannusfunktio ja työn tuottavuuden kasvu TC TC 1 TC 2 Työn tuottavuuden kasvu: tiettyä tuotosta kohti tarvitaan vähemmän panoksia, jolloin kustannukset vähenevät: TC 2 (Q 1 ) < TC 1 (Q 1 ) Q 1 Q 12
Numeerinen esimerkki luvusta 8 Kustannusfunktion johtaminen kuvion 8.2 esimerkissä Oletetaan pääomakustannus kiinteäksi: VK = 30 Olkoon työntekijälle maksettava palkka: W = 10 Työvoimakustannukset ovat siten WL= 10 L Kokonaiskustannukset TC = WL + VK Työntekijöiden luku- määrä L Tuotos Q Kiinteät kustannukset VK, Työvoimakustannukset WL, Kokonaiskustannukset TC, 0 0 30 0 30 1 50 30 10 40 2 90 30 20 50 3 120 30 30 60 4 140 30 40 70 5 150 30 50 80 13
Oletetaan, että työn tuottavuus Q/L kasvaa 50 prosenttia annetulla työntekijöiden määrällä yritys saa tuotosta 50 prosenttia enemmän kuin ennen edellisessä taulukossa ei muutu mikään muu kuin tuotosta kuvaava sarake kustannusfunktio kuviossa 3 Työntekijöiden luku- määrä L Uusi tuotos Q Kiinteät kustannukset VK, Työvoimakustannukset WL, Kokonaiskustannukset TC, 0 0 30 0 30 1 75 30 10 40 2 135 30 20 50 3 180 30 30 60 4 210 30 40 70 5 225 30 50 80 14
Kuvio 3. Numeerinen esimerkki työn tuottavuuden kasvun vaikutuksista tuotantokustannuksiin 90 80 Kustannukset TC 70 60 50 40 30 20 10 0 0 50 100 150 200 250 Tuotos Q Alempi käyrä kuvaa tuotantokustannuksia työn tuottavuuden 50 %:n kasvun jälkeen 15
Yksikkötyökustannukset hintakilpailukyvyn mittarina Kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille tuotteen hinta P on usein annettu Yritys maksimoi voittonsa valitsemalla sen Q:n tason, jolla P = MC Tuotanto on kannattavaa jos ATC < P Toimialan hintakilpailukykyä mitataan usein yksikkötyökustannuksilla (unit labour costs) Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset eli palkkasumma WL tuotettua yksikköä Q kohden = WL/Q = W/(Q/L) Ne ovat korkeat joko siksi että palkkataso W on korkea tai siksi että työn tuottavuus Q/L on alhainen 16
Teorian mukaan oikea tapa arvioida kustannusten vaikutuksia yritysten tarjontapäätöksiin on mitata tuotannon rajakustannukset mutta ne ovat käytännössä vaikeasti mitattavissa, sillä vaikka palkat saataisiin selville, emme tiedä työn rajatuottavuutta Tietyin oletuksin rajakustannuksia voidaan kuvata yksikkötyökustannuksilla Oletetaan tuotantofunktioksi Cobb-Douglas: Q = L a Työn rajatuottavuus on silloin dq/dl = al a-1 = a(q/l) (a on vakio < 1) => Rajakustannus on suoraan verrannollinen yksikkötyökustannukseen, joka on helposti tilastoista mitattavissa: työvoimakustannukset tuotettua yksikköä kohden: MC = W/MPL = W/(dQ/dL) = W/(aQ/L) = (1/a) WL/Q 17
Rajakustannusten/yksikkötyökustannusten noustessa markkinoille tuotettu määrä vähenee Hinta MC yksikkötyökustannus Markkinahinta 0 Määrä 18
Suomen kansantalouden hintakilpailukyky Yksikkötyökustannuksia käytetään usein koko kansantalouden hintakilpailukyvyn mittaamiseen jaetaan koko kansantalouden työvoimakustannukset (eli palkat + työnantajan sosiaaliturvamaksut) bruttoarvonlisäyksen määrällä ja esitetään yksikkötyökustannukset wl/y ja sen komponentit eli palkat w ja työn tuottavuus Y/L indeksisarjoina johonkin perusvuoteen verrattuna Huom: Seuraavissa kuvioissa tuotannon määrää merkitään Y:llä Seuraava kuvio (i) näyttää, että yksikkötyökustannukset ovat kohonneet sekä palkkojen nousun että viime vuosina erityisesti työn tuottavuuden heikkenemisen seurauksena Ongelmana tässä tarkastelussa on, että koko kansantalouden bruttoarvonlisäys sisältää myös julkisen tuotannon, jolla ei ole hintaa ja johon kilpailun teoria ei siksi sovellu Mittaus voidaan tehdä erikseen yrityssektorille eli sille osaa kansantaloutta, josta julkinen tuotanto on poistettu Kuvio (ii) näyttää, että hintakilpailukyvyn heikkeneminen on johtunut pelkästään työn tuottavuuden alenemisesta, ei siis palkankorotuksista 19
(i) Koko kansantalouden yksikkötyökustannukset Indeksejä, 2000 = 100 155 150 Palkansaajakorvaukset työtun;a kohden w 145 Työn tuo@avuus Y/L 140 Yksikkötyökustannus wl/y = w/(y/l) 135 130 125 120 115 110 105 100 95 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 20
(ii) Yrityssektorin yksikkötyökustannukset Indeksejä, 2000 = 100 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 Palkansaajakorvaukset työtun;a kohden w Työn tuo@avuus Y/L Yksikkötyökustannus wl/y = w/(y/l) Huom: yksikkötyökustannukset eivät kasvaneet 2000-2007, palkat ja tuottavuus kasvoivat samaa vauhtia 95 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 21
Teollisuuden hintakilpailukyky Hintakilpailukyvyn käsite ei välttämättä sovellu hyvin edes yrityssektorin tarkasteluun, koska mukana on myös pelkästään kotimaisilla markkinoilla toimivia yrityksiä, joilla hinta ei välttämättä ole markkinoilla määräytyvä annettu tekijä Kilpailu voi olla oligopolistista tai monopolistista, jolloin P > MC. Tarkastellaan siksi erikseen tehdasteollisuutta, jonka yritykset toimivat suurelta osin kansainvälisillä markkinoilla Täydellisen kilpailun oletuksen voi olettaa toimivan paremmin Kuvio (iii) näyttää, että Suomen tehdasteollisuuden hintakilpailukyky parani voimakkaasti vuoteen 2007 saakka, mutta on sen jälkeen rajusti heikentynyt työn tuottavuuden supistumisen vuoksi Huomaa, kuinka suuri tuottavuuden kasvun pudotus on Työn tuottavuus on laskenut vuoden 2006 tasolle Suomen ja Saksan vertailu (kuvio iv) vahvistaa Suomen hintakilpailukyvyn ongelman syntyneen työn tuottavuuden romahduksesta 22
(iii) Tehdasteollisuuden yksikkötyökustannukset Indeksejä, 2000 = 100 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 Palkansaajakorvaukset työtun;a kohden w Työn tuo@avuus Y/L Yksikkötyökustannus wl/y = w/(y/l) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Huom: yksikkötyökustannukset laskivat voimakkaasti 2000-2007 tuottavuuden ripeän kasvun vuoksi, eivätkä ole vieläkään kovin suuria 23
(iv) Tehdasteollisuuden yksikkötyökustannukset ja osatekijät (ind. 2005 = 100) 130 Palkansaajakorvaukset tehtyä työtun3a kohden ( 2005 = 100) 130 Työn tuo)avuus (bru)oarvonlisäyksen volyymi/tehdyt työtunnit, 2005 = 100) 120 Suomi Saksa 120 Suomi Saksa 110 110 100 100 90 90 80 80 70 70 60 60 50 50 40 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 140 Yksikkötyökustannukset ( 2005 = 100) 40 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Suhteelliset yksikkötyökustannukset: Suomi/Saksa (2005 = 100) 125 130 120 120 110 115 100 110 90 80 Suomi Saksa 105 70 100 60 50 40 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 95 24 90 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Reaalinen kilpailukyky Hintakilpailukyky ei voi olla Suomen tehdasteollisuuden ongelmien syy siitä yksinkertaisesta syystä, että hintakilpailukyky oli erinomainen vuoteen 2007 saakka Ongelmana on työn tuottavuuden aleneminen, mikä johtuu pääosin sähkö- ja elektroniikkateollisuuden, muun metalliteollisuuden (erityisesti metallien jalostuksen) ja metsäteollisuuden vaikeuksista Suomen tehdasteollisuuden bruttoarvonlisäys on nyt noin 11 miljardia alempi kuin vuonna 2007 - tästä 7 miljardia on kadonnut elektroniikkateollisuudessa - 2 miljardia metallien jalostuksessa (terästeollisuudessa) - 2 miljardia metsäteollisuudessa 25
Tehdasteollisuuden merkitys on supistunut voimakkaasti erityisesti meillä mutta myös muualla Tehdasteollisuuden osuus kokonaistuotannon arvosta, % 26
27 Lähde: Jussi Hyöty, Kun Suomi putosi teknokelkasta tarina kilpailukyvystä, Elite Varainhoito 5.11.2015
Matkapuhelimissa arvonlisäys (eli myyntikate) oli korkea Nokia N95 Verottoman vähittäishinnan jakautuminen arvonlisäyksen perusteella Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 14. 28
Matkapuhelimien valmistus on loppunut 8 Elektroniikkateollisuuden osuus kansantalouden bru0oarvonlisäyksestä, % 7 6 5 4 3 2 Lähde: Ollila-Saukkomaa: Mahdoton menestys, 2013 1 0 29 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Metsäteollisuuden merkitys on supistunut, koska digitalisaatio on vienyt markkinat sanomalehti- ja painopaperilta 8 Metsäteollisuuden osuus kansantalouden bru1oarvonlisäyksestä, % 7 6 5 4 3 2 1 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 30
Lähde: Outokumpu Annual Report 2013 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Metallien jalostustuksen osuus kansantalouden bru1oarvonlisäyksestä, % 0,0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 31 Terästeollisuus on vaikeuksissa Euroopan taantuman ja heikon hintakehityksen vuoksi
Korkean teknologian tavaroiden osuus tavaraviennistä on vähentynyt Määritelmä: Korkean teknologian tavarat ovat sellaisia, joiden tutkimukseen ja kehittämiseen käytetään vähintään 4 % toimialan liikevaihdosta http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/grafiikkaa/index.jsp 32
Lopuksi: Kannattavuuden kasvattamisen keinot yritystasolla 1) Markkinavoima hintojen nostaminen luomalla uusia tuotteita jolloin tuottavuuskin kasvaa näissä kilpailu on vähäistä 2) Panosten hintojen laskeminen valmistuksen siirtäminen halpamaihin 3) Tuottavuuden parantaminen uusi teknologia ja uudet toimintatavat tieto- ja viestintäteknologia johtamis- ja kannustinjärjestelmät 33
Innovaatiot => uudet tuotteet => reaalista kilpailukykyä Hinta, P Uusien tuotteiden kysyntä on joustavaa: P laskee => myyntitulot PQ kasvat Kysyntäkäyrä Vanhojen tuotteiden kysyntä on joustamatonta: P laskee => myyntitulot PQ laskevat Määrä, Q 34
Johtopäätöksiä Suomalaisilla yrityksillä on kolme keinoa pärjätä kansainvälisessä kilpailussa 1) Uusien tavaroiden ja palvelujen kehittäminen näissä kilpailijaa ei ole ja siksi yrityksellä on hinnoitteluvoimaa Arvonlisäys kasvaa => tuottavuus nousee 2) Palkkojen ja muiden kustannusten alentaminen tämän voi käytännössä toteuttaa vain ulkoistamalla tuotantoa alhaisten kustannusten maihin 3) Tuottavuuden nostaminen periaatteessa kaikkien käytettävissä oleva keino uusien toimintatapojen kehittämien uuden teknologian avulla 35