Valtion tuottavuustilasto 2007
|
|
|
- Anita Kyllönen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn tuottavuus nousi 0,3 ja kokonaistuottavuus laski 1,9 prosenttia vuodesta Virastojen ja laitosten yhteenlaskettu tuotosmäärä laski 0,3 prosenttia. Työpanos laski 0,6 prosenttia, mutta kokonaispanos nousi 1,6 prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Valtion tuottavuustilastoon. Vuonna 2007 työn tuottavuus parani edelleen kahden edellisvuoden tapaan, vaikka yhteenlaskettu valtionhallinnon tuotosmäärä pieneni 0,3 prosenttia. Työpanoksen pienennyttyä tuotosta enemmän työn tuottavuus kasvoi 0,3 prosenttia. Näkyvin muutos vuonna 2007 oli kokonaispanoksen käytön selvä kasvu. Mitattu 1,6 prosentin kasvu oli selvästi viime vuosia voimakkaampaa; vastaavan suuruista kokonaispanoksen kasvua oli havaittavissa viimeksi vuonna Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys, % edellisvuodesta Valtion tuottavuustilastoinnin laskelmat laaditaan parivuositarkasteluna, jossa vastanneen yksikön palvelujen tuotosten ja panosten määrää verrataan edellisen vuoden vastaaviin eriin. Vertailusta poistetaan valtiosektorin ulkopuolelle siirretyt yksiköt ja uudet perustetut yksiköt, joille ei ole olemassa vertailutietoja edeltävältä vuodelta. Mittauksessa mukana olevien virastojen ja laitosten joukko vaihtelee hieman vuodesta ja hallinnonalasta toiseen riippuen saatujen vastausten määrästä ja laadusta. Vuonna 2007 tilastoinnin kattavuus oli 78 prosenttia kokonaiskuluilla mitattuna. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
2 Sisällys Tuottavuuden kehittyminen valtionhallinnossa.3 Liitetaulukot Valtion virastojen ja laitosten tuotoksen, tuotantopanosten ja tuottavuuden kehitys Hallinnonaloittainen tuotoksen, tuotantopanosten ja tuottavuuden kehitys Valtion tuottavuustilaston laatuseloste
3 Tuottavuuden kehittyminen valtionhallinnossa Tilastokeskuksen Valtion tuottavuustilaston tietojen mukaan valtionhallinnon virastojen ja laitosten tuotosmäärä on kasvanut paria heikompaa vuotta lukuun ottamatta vuosina Vuosina 2006 ja 2007 tuotosmäärä laski hieman verrattuna edellisten vuosien kehitykseen. Valtionhallinnon tuotteiden ja palveluiden määrä oli vuonna 2007 samalla tasolla kuin vuonna Työpanos on kasvanut vuoteen 2004 asti, minkä jälkeen se on laskenut vuosittain. Työpanos kasvoi keskimäärin 0,8 prosenttia vuodessa vuosina vuosimuutoksen ollessa keskimäärin -0,4 prosenttia vuosina Valtion virastojen ja laitosten tuotoksen, työpanoksen ja kokonaispanoksen muutokset , % edellisvuodesta Kokonaispanos vaihtelee vuosittain tuotosta ja työpanosta voimakkaammin. Vuosittaisista muutoksista ei voida päätellä trendin muutoksia, sillä valtionhallinnan hankintaprosessien valmistelu, organisaatiomuutokset ja kehittämishankkeet kuormittavat sen vuoden panoskäyttöä, mille kulut kirjanpidossa kohdistuvat, vaikka aikaansaadut muutokset tuotoksessa tai tuottavuudessa voivat näkyä vasta tulevina vuosina. Vuosina kokonaispanos kasvoi keskimäärin 0,2 prosenttia vuodessa, kun keskimääräinen vuotuinen kasvu vuosina oli 0,9 prosenttia. Vuoden 2007 kokonaispanoksen vuosimuutos on kuitenkin kolmanneksi suurin koko 2000-luvulla. Ero kokonaispanoksen ja työpanoksen kasvussa aiheutuu muiden tuotannontekijöiden kuin työpanoksen käytön vaihtelusta. Valtionhallinnon palvelutuotantoprosessit käyttävät tasaisesti työpanosta, mutta vaihtelevasti muita panoksia. Työpanoksen arvo valtionhallinnossa on hieman vajaa puolet käytettyjen panosten kokonaisarvosta. Työn tuottavuus on parantunut 2000-luvun alun jälkeen. Vuosina 2000, 2002 ja 2004 työn tuottavuus aleni hieman, minkä takia vuosien keskimääräinen työn tuottavuus laski 0,8 prosenttia vuodessa. Vuosina työn tuottavuus puolestaan nousi keskimäärin 0,6 prosenttia vuodessa. Kokonaistuottavuus on kehittynyt heikommin kuin työn tuottavuus koko 2000-luvun. Vuosina kokonaistuottavuus aleni keskimäärin 0,3 prosenttia vuodessa, kun vuosina kokonaistuottavuuden vuosimuutos oli keskimäärin nolla. Kokonaistuottavuuden kehitys vastaa pääpiirteiltään työn tuottavuuden kehitystä, mutta on sitä huomattavasti heikompaa. 3
4 Hallinnonaloittainen tuotoksen, panosten ja tuottavuuden kehitys 2007, % edellisvuodesta Tuottavuuskehitys poikkesi voimakkaasti erikseen tarkasteltujen hallinnonalojen välillä vuonna Koko valtionhallinnon tavoin kaikkien hallinnonalojen työn tuottavuus kehittyi kokonaistuottavuutta positiivisemmin. Eniten työn tuottavuus nousi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla ja se laski eniten kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla. Kokonaistuottavuus nousi eniten maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla ja laski eniten valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Tuotosmäärät eivät kasvaneet oleellisesti millään tarkastellulla hallinnonalalla. Niillä hallinnonaloilla, joilla työn tuottavuus parantui, työn tuottavuuden kasvu selittyy työpanoksen määrän vähentymisellä. Vastaavasti kokonaistuottavuuden aleneminen selittyy kokonaispanoksen käytön kasvulla eikä tuotosmäärän muutoksilla. Hallinnonaloittaiset tulokset julkistetaan niiltä hallinnonaloilta, joilta tiedot ovat kattavasti saatavilla. Tilaston kattavuutta parannetaan yhteistyössä Tilastokeskuksen, ministeriöiden ja valtion virastojen ja laitosten kesken. 4
5 Tuotoksen, työpanoksen ja kokonaispanoksen kehitys 2007, % edellisvuodesta Koska valtion yksiköiden kokonaispanoksessa on mukana myös valtion budjetin ulkopuolisista rahoituslähteistä saatavaa rahoitusta, panoskäytön muutokset poikkeavat hieman budjettimenojen muutoksista. Esimerkiksi rahoituksen siirtyessä budjetin ulkopuolelle budjettimenot voivat pienentyä, vaikka yksiköiden panoskäyttö pysyisikin ennallaan tai kasvaisi. Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että osa laatumuutoksista saattaa jäädä huomioimatta tuotosmittauksessa, sillä suoritteiden luokittelu ei täydellisesti erottele erilaatuisia tuotteita ja palveluita omiksi seurattaviksi kohteikseen. 5
6 Liitetaulukot Valtion virastojen ja laitosten tuotoksen, tuotantopanosten ja tuottavuuden kehitys Muutos % edellisestä vuodesta Tuotos Työpanos Kokonaispanos Työn tuottavuus Kokonaistuottavuus Kattavuus** alle alle alle * tietoa ei saatavilla valtion liikekirjanpidon muutoksen takia, * tiedot eivät täysin vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa, ** vuoteen 2004 asti kattavuus mitattu henkilöstökuluilla ja vuodesta 2005 alkaen kokonaiskuluilla Hallinnonaloittainen tuotoksen, tuotantopanosten ja tuottavuuden kehitys 2007 Muutos % edellisestä vuodesta Tuotos Työpanos Kokonaispanos Työn tuottavuus Kokonaistuottavuus Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö* Sosiaali- ja terveysministeriö Työministeriö* Ympäristöministeriö Muut hallinnonalat Valtionhallinto yhteensä Kattavia tietoja ei saatavissa hallinnonaloittain, * Kauppa- ja teollisuusminsiteriö ja työministeriön yhdistyivät vuoden 2008 alusta 6
7 Valtion tuottavuustilaston laatuseloste Tilastotietojen relevanssi Tilasto kuvaa valtion tilivirastojen ja laitosten kokonaistuottavuuden ja työn tuottavuuden kehitystä. Tilaston yksiköt sisältyvät Sektoriluokitus 2000 mukaiseen luokkaan S1311 Valtionhallinto. Tilasto ei sisällä valtion liikelaitoksia, valtion omistamia yrityksiä tai valtionapujärjestöjä. Tilasto sisältää tietoja valtion virastojen ja laitosten kokonaistuottavuuden ja työn tuottavuuden muutoksesta sekä tuotoksen, työpanoksen ja kokonaispanoksen muutoksesta vuodesta 1995 lähtien. Tiedot julkaistaan kokonaistasolla ja hallinnonalatasolla niiltä osin kun kattavaa tietoa on saatavilla. Tilastossa yksiköiden mitattava toiminta ja kulut sisältävät budjettirahoituksen ohella muutkin rahoituslähteet. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tiedot tuotoksista ja panoksista kerätään valtion virastoilta ja laitoksilta Internet tiedustelulla osoitteessa Otoksen perusjoukkoon kuuluvat kaikki valtion virastot ja laitokset, joille kaikille lähetetään vastauspyyntö. Kunkin vuoden tiedot on laadittu niiden yksiköiden tiedoista, joista on saatavilla peräkkäisiltä vuosilta laadukkaat ja vertailukelpoiset tiedot. Tuotos- ja panosindikaattoreista muodostettava Divisia-Törnqvist indeksi tuotokselle ja panokselle on: n = tuotosten (panosten) lukumäärä Tuottavuuden muutos saadaan jakamalla tuotosindeksin muutos panosindeksin muutoksella. Tilastossa lasketaan työn tuottavuuden muutos, jossa tuotosindeksi jaetaan työpanosindeksillä ja kokonaistuottavuuden muutos, jossa tuotosindeksi jaetaan kokonaispanosindeksillä. Kokonaispanoksen osatekijöitä ovat kulutetut aineet tarvikkeet, tavarat, työpanos, vuokrat, palvelut, muut kulut, sisäiset kulut, valmistevarastojen muutos ja valmistus omaan käyttöön sekä pääoman korvausta edustavat poistot. Tiedot tuotos-, työpanos- ja kokonaispanosindekseistä lasketaan jokaiselle kyselyyn vastanneelle yksikölle ja summataan hallinnonalatasolle sekä koko valtionhallintotasolle käyttämällä tuotos- ja kokonaispanosindeksille painoina virastojen kokonaiskuluja. Työpanokselle painoina käytetään henkilöstökuluja. Vuoteen 2004 saakka käytettiin painoina pelkästään henkilöstökuluja. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilaston tiedot tuotoksista ja niiden muutoksista perustuvat virastojen ja laitosten itse määrittelemiin suoritteisiin. Tilastokeskuksessa tilaston laatija arvioi yksikön ilmoittamien tietojen käyttökelpoisuutta vastaustietojen, yksiköiden tulosraporttien, muiden tilastojen ja tarvittaessa lisäkyselyiden perusteella. 7
8 Tilaston kattavuus on noussut vuosittain vuoden 1995 alle 40 prosentista yli 70 prosenttiin palkansaajakorvauksilla mitaten. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkistetaan kerran vuodessa kesäkuussa koskien edellisen kalenterivuoden tietoja. Tiedot ovat lopullisia. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tiedot työn tuottavuuden ja kokonaistuottavuuden muutoksista julkaistaan vuosittain kesäkuussa koko valtionhallinnon ja yksittäisten hallinnonalojen tasolla Tilastokeskuksen internet-sivuilla. Lisäksi tiedot raportoidaan Tuottavuuskatsaus-julkaisussa. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Tuottavuuden muutostietoja on tuotettu vuodesta 1995 lähtien. Tilaston kattavuus on noussut vuosittain, minkä vuoksi tilaston aikasarja ei koostu samoista yksiköistä. Vuoden kehitys ei ole täysin vertailukelpoinen vuoden 2004 jälkeisen kehityksen kanssa. Vertailukelpoisuuden muutos aiheutuu painotustavan muutoksesta tilastoinnin kehittämisen yhteydessä. Painotusmenetelmän muutoksen aiheuttama vaikutus tuottavuuden muutosprosenttiin on muutamia prosenttiyksikön kymmenyksiä. Tilastoon tehdään aikasarjakorjaus kattavuuden ja painotuksen osalta vuoden 2008 jälkeen. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tuottavuustilastot ja -tutkimukset laaditaan usein eri menetelmillä. Yrityssektorin tuottavuuskehitystä kuvaavissa tilastoissa ja kansantalouden tilinpidosta johdetuissa tuottavuustilastoissa kokonaistuottavuuden ja työn tuottavuuden muutos lasketaan valtion tuottavuustilastoinnista poikkeavilla menetelmillä. Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilastossa ja yrityssektorin tuottavuuslaskelmissa hyödynnetään kansantalouden tilinpidon tietoja tuotoksen ja panoskäytön volyymin kehityksestä. Eri tuottavuustutkimuksissa saatetaan käyttää toisistaan poikkeavia tuotos- ja panosmäärittelyjä laskelmien laadinnassa. 8
9 Julkinen talous 2008 Lisätietoja Jani Heikkinen Susanna Laine Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö (09) (09) Asiakaspalaute: Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 4C TILASTOKESKUS puh. (09) faksi (09) ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) ISBN (pdf)
Tuottavuustutkimukset 2015
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden
Tuottavuustutkimukset 2013
Kansantalous 2014 Tuottavuustutkimukset 2013 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2013 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2013 oli 0,6 prosenttia
Tuottavuustutkimukset 2016
Kansantalous 2017 Tuottavuustutkimukset 2016 Työn tuottavuus kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2016 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka
Henkilöstörahastot 2007
Rahoitus ja vakuutus 2008 Henkilöstörahastot 2007 Henkilöstörahastojen arvo 493 miljoonaa euroa vuonna 2007 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 493 miljoonaa euroa vuonna 2007. Rahastojen arvo
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes
Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot
Julkisten menojen hintaindeksi
Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta
Henkilöstörahastot 2008
Rahoitus ja vakuutus 009 Henkilöstörahastot 008 Henkilöstörahastojen arvo 41 miljoonaa euroa vuonna 008 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 41 miljoonaa euroa vuonna 008. Rahastojen arvo laski
Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen
Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2010 ensimmäinen neljännes Kasvavat menot ja pienenevät tulot heikensivät julkisyhteisöjen rahoitusasemaa Julkisyhteisöjen tulot
Teollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 1. vuosineljännes Teollisuuden varastot kasvoivat 2,9 prosenttia vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011
Ammattikorkeakoulukoulutus 2012
Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli
Verot ja veronluonteiset maksut 2010
Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.
Verot ja veronluonteiset maksut
Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste laski ja verokertymän kasvu hidastui vuonna Vuonna julkisyhteisöjen ja Euroopan Unionin toimielimien keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen
Yliopistokoulutus 2015
Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta
Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011
Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet
Kaupan varastotilasto
Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun
Ympäristöliiketoiminta 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa
Rakennus- ja asuntotuotanto
Rakentaminen 2015 Rakennus- ja asuntotuotanto 2015, kesäkuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni edelleen toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015
Energian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista
Yliopistokoulutus 2009
Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 6,6 miljardia euroa vuoden 2012 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka
Julkisten menojen hintaindeksi
Hinnat ja kustannukset 2010 Julkisten menojen hintaindeksi 2010, 1. neljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 1,1 ja kuntatalouden 1,2 prosenttia vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä Valtion menojen
Energian hankinta ja kulutus
Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä
Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010
Rahoitus ja vakuutus 2011 Rahoitusleasing 2010 Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,6 miljardia euroa
Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012
Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna
Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi
Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,1 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden
Koulutuksen talous 2013
Koulutus 2015 Koulutuksen talous 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat hieman vuonna 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 1,1
