Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Transkriptio

1 Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja Taylorin kirjaa (ch 25) täydentävää materiaalia 1. Elintason kasvu Talouskasvulla tarkoitetaan joko bruttokansantuotteen tai asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen kasvua Bruttokansantuotetta on mitattava reaalisena eli kiinteähintaisena Suomen elintaso (reaalinen bkt/asukas) on kasvanut 14-kertaiseksi ajanjaksolla Seuraava taulukko näyttää, millaisia eroja on ollut eri maiden kasvuvauhdeissa eli kasvuasteissa (growth rate) 1

2 Kasvuvauhteja eri maissa (Mankiw & Taylor, s. 504) 2. Kasvun mittaamisesta* Erot kasvuasteissa eivät näytä suurilta Pitkällä aikavälillä pienet erot kasvuvauhdissa kumuloituvat suuriksi eroiksi elintasossa, koska kasvu toimii korkoa korolle periaatteella Tarkastellaan seuraavaksi tätä asiaa kolmella eri tavalla keskikasvu elintason kaksinkertaistumiseen kuluva aika ( 70:n sääntö ) kasvun trendi Katso esim. Alpha Chiang: Fundamental methods of mathematical economics logaritmisista ja eksponentiaalisista funktioista ja kasvun mittaamisesta 2

3 Keskikasvun laskeminen 1. tapa: Edellä esitetyn taulukon mukaan Japanin bkt/asukas oli $1 256 vuonna 1890 ja $ vuonna 2000 (vuoden 2000 hinnoin) Mikä on keskimääräinen kasvuvauhti vuodessa g, jos elintason y t ajatellaan kasvaneen vakiovauhdilla? Jos ajatellaan aika t jatkuvaksi, niin g saadaan kaavasta (missä e=2,718.). y t = y 0 e gt => g = (lny t lny 0 )/t (Huom: lne gt = gt ) kun y t = 26460, y 0 = 1256 ja t = = 110 Tuloksena on g = 0,0277 eli 2,77 % Keskikasvun laskeminen 2. tapa: Jos ajatellaan aika t diskreetiksi muuttujaksi, niin g saadaan kaavasta y t = y 0 (1+g) t => g = (y t /y 0 ) 1/t - 1 kun y t = 26460, y 0 = 1256 ja t = = 110 Tuloksena on g = 0,0281 eli 2,81 % Mankiw ja Taylor ovat näköjään olettaneet ajan diskreetiksi muuttujaksi, sillä taulukossa Japanin kasvuvauhti on tämä 3

4 Keskikasvun laskeminen 2. tapa: Suomen BKT/asukas oli euroa vuonna 2012 ja euroa vuonna 1900 (vuoden 2000 hinnoin) Mikä oli elintason keskimääräinen kasvuvauhti? Lasketaan kaavasta y t = y 0 (1+g) t => g = (y t /y 0 ) 1/t - 1 kun y t = 29543, y 0 = 2103 ja t = = 112 Tuloksena on g = 0,0239 eli 2,39 % Mankiw n ja Taylorin taulukossa Suomi olisi korkealla Suomen kasvuvauhti oli Euroopan toiseksi korkein luvulla Norjassa se oli prosentin kymmenyksen suurempi Elintason kaksinkertaistumiseen kuluva aika 70:n sääntö Kasvuvauhtien pienten erojen suuren vaikutuksen voi näyttää kysymällä kuinka kauan menee aikaa siihen, että elintaso kaksinkertaistuu kun talous kasvaa vakiovauhdilla g Tämä on helpointa laskea jatkuva-aikaisen kasvun kaavasta y t = y 0 e gt kun y t = 2y 0 => e gt = 2 eli t = ln2/g = 0,69/g 70/g% Kasvuvauhti prosentteina: 1 2, kaksinkertaistumisen aika: vuosina 4

5 Kasvun trendi Taulukkolaskentaohjelmilla on nykyään helppo sovittaa trendi aikasarjaan Vertaamalla toteutunutta ja trendikehitystä näkee, milloin kasvu on ollut keskimääräistä nopeampaa ja milloin hitaampaa Kuvio 1. Kasvun trendi: Suomen BKT/asukas, Elintason trendikasvu oli 0,0276 eli 2,76 prosenttia vuodessa Kuviosta näkyy esimerkiksi kasvukehityksen epätasaisuus ajanjaksolla ja vuoden 2008 jälkeen 5

6 Logaritmimuunnos ja sen trendi Koska talouden aikasarjat yleensä esittävät kasvavia ilmiöitä, kannattaa ne linearisoida ottamalla logaritmi Kun y t = y 0 e gt, niin lny t = lny 0 + gt Tähän voi sovittaa trendin edellä kerrotulla tavalla trendin tyypiksi valitaan nyt Linear Seuraava kuvio näyttää, että logaritmointi tuo kasvukehityksen yksityiskohdat paremmin esiin Kuvio 2. Kasvun trendi: BKT/asukas logaritmisena, Elintason trendikasvu oli 0,0276 eli 2,76 prosenttia vuodessa Koko ajanjakson kehitys erottuu nyt paremmin Kasvu oli 2000-luvulla oli pitkän ajan trendillään ennen vuotta

7 3. Elintason osatekijät Suomessa Tarkastellaan seuraavaksi, mistä talouskasvu syntyy Kansantuote Väestö Kansantuote = Työpanos Työpanos Väestö Bkt asukasta kohden voidaan esittää kahden tekijän tulona: työn tuottavuuden ja väestöä kohti lasketun työpanoksen Tuottavuus voi kasvaa rajatta, työpanos ei Työn tuottavuus koko kansantalouden tasolla = BKT tehtyä työtuntia kohden Kuviossa 3 nämä esitetään indekseinä siten, että 1900 = 1 kullekin sarjalle Kuvio 3a. Elintason osatekijät Suomessa (ind.1900 = 1) bkt/asukas = bkt/työtunnit työtunnit/asukas Vuosina : elintaso on kasvanut 14- kertaiseksi työn tuottavuus on kasvanut 15,4- kertaiseksi työn määrä asukasta kohden on vähentynyt 10 % 7

8 Kuvio 3b. Elintason osatekijät Suomessa (ind.1950 = 1) bkt/asukas = bkt/työtunnit työtunnit/asukas Vuosina : elintaso on kasvanut 5,5- kertaiseksi työn tuottavuus on kasvanut 7- kertaiseksi työn määrä asukasta kohden on vähentynyt 21 % Elintason kasvu ja työn tuottavuuden kasvu eli BKT Väestö = BKT työtunnit työtunnit väestö Elintaso = työn tuottavuus työn määrä Tästä seuraa, että Elintason kasvu = työn tuottavuuden kasvu + työn määrän kasvu Pitkällä aikavälillä (koska työpanos ei voi kasvaa rajatta): Elintason kasvu = työn tuottavuuden kasvu 8

9 Kuvio 4a näyttää, että työn tuottavuuden kasvuvauhti on meillä hidastumassa kuviossa on toteutunut kehitys ja tietyllä tavalla tasoitettu kehitys vuosikasvu oli 5 prosentin paikkeilla 1970-luvun alussa Vuosina se oli keskimäärin 1,1 prosenttia Tuottavuuden kasvun pysähtyminen on kansantaloutemme suurimpia ongelmia Näin ei itse asiassa ole käynyt koskaan ennen rauhan oloissa Samaan aikaan väestön ikääntyessä (kuvio 4b) työikäisen väestön määrä supistuu mistä seuraa että työn määrä työtunneilla mitattuna vähenee, ellei työllisyysaste kasva Seurauksena on elintason kasvuvauhdin hidastuminen Kuvio 4a. Työn tuottavuuden kasvuvauhti ja keskimäärin eri vuosikymmeninä (prosenttia vuodessa) 9

10 Kuvio 4b. Suomen väestökehitys: työikäinen (15-64-vuotiaat) väestö supistuu Lähde: Väestöennuste, Tilastokeskus Kuvio 5. Loppuuko talouskasvu? Elintason (bkt/asukas) vuosikasvu Suomessa, prosenttia Lähde: Tilastokeskus, Historialliset aikasarjat 10

11 Työn tuottavuuden merkityksestä Edellä esitetystä voi päätellä, että työllisyyden kasvulla on elintason kasvun kannalta vähäisempi merkitys kuin tuottavuuden kasvulla Työn määrän kasvulla on yleensä vain tasovaikutus, koska se ei voi kasvaa rajatta; tuottavuuden kasvulle ei puolestaan ole rajaa (kuvio 6) Kuvio 7 näyttää, etteivät maiden väliset elintasoerot selity työn määrällä Työn määrä vaikuttaa tulotasoon, mutta ei sen kasvuvauhtiin mitä enemmän tehdään töitä sitä suurempi on tulotaso tulotason kasvu tulee kuitenkin tuottavuuden kasvusta opimme myöhemmin, että tämä on yksi talouskasvun teorian perustuloksista Kuvio 6. Työn määrä ja työn tuottavuus elintason kasvun lähteinä Bkt/asukas Työllisyysasteen nosto tai työajan pidentäminen Työn tuottavuuden kasvuvauhdin nousu aika 11

12 Kuvio 7. Maiden väliset elintasoerot eivät selity työn määrällä Lähde: The Conference Board Total Economy Database, Jan 2012, 4. Elintason osatekijät OECD-maissa Kansantuote Kansantuote Työpanos = Väestö Työpanos Väestö Miten Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa? Tarkastellaan seuraavassa kuviossa niitä työn tuottavuuden ja työtuntien kombinaatioita, joilla saadaan sama elintaso kuin Suomessa eli hyperbelia (bkt/työtunnit) x (työtunnit/väestö) = vakio Hyperbelin yläpuolella olevissa maissa elintaso on korkeampi kuin Suomessa, alapuolella olevissa matalampi Kuvion mukaan Suomella on parantamisen varaa molemmissa osatekijöissä. 12

13 Kuvio 8. Suhteellinen elintaso ja sen osatekijät OECDmaissa vuonna 2008 (%, Yhdysvallat = 100) BKT työtuntia kohden (Yhdysvallat = 100) Ranska Belgia Saksa Italia Espanja Suomi/Yhdysvallat: - elintaso 78 % - työn tuott. 80 % - työn määrä 98 % Huom: 0,78 = 0,80 0,98 Hollanti Itävalta Viivan yläpuolella olevissa maissa elintaso on suurempi kuin Suomessa Iso-Britannia Suomi Yhdysvallat Ruotsi Tanska Kreikka Portugali Japani Tehdyt työtunnit asukasta kohden (Yhdysvallat = 100) Suomen suhteellisen elintason osatekijät Edellinen kuvio on piirretty siten, että on etsitty ne työn tuottavuuden (bkt/työtunnit) ja työpanokset (työtunnit/väestö) kombinaatiot, jolla saavutetaan sama suhteellinen elintaso eli BKT/asukas kuin Suomessa. Kuvioon piirretty paraabeli kuvaa näitä pisteitä Yhdysvallat = 100 Paraabelin yläpuolella ovat ne maat, joissa elintaso on suurempi kuin meillä, alapuolella ne, joissa se on pienempi Kuvio paljastaa mistä syystä elintaso on parempi tai huonompi Hollannissa hyvä tuottavuus mutta tehdään vähän töitä Japanissa heikko tuottavuus mutta tehdään paljon töitä Euroaika on ollut ainakin siinä mielessä hyvää Suomelle, että saavutettiin ja ylitettiin eurooppalainen elintaso 13

14 Kuvio 9. Bkt asukasta kohden, Lähde: The Conference Board Total Economy Database, January 2013, 4. Työn tuottavuuden kasvutekijät Kuvion 4a mukaan työn tuottavuuden kasvuvauhti on meillä hidastumassa 1970-luvun alussa se kasvoi noin 5 prosentin vauhtia, nyt kasvu on pysähtynyt Kasvuvauhti kiihtyi vuosisadan alusta 1970-luvulle, mutta on sen jälkeen hidastunut Miksi? Mistä työn tuottavuuden kasvu tulee? Kasvuteoria opettaa, että se tulee seuraavalla kalvolla esitetyistä tekijöistä Ryhdymme kasvuteorian opiskeluun 14

15 Tuottavuuden (BKT/työtunnit) kasvun lähteet Koulutus eli investoinnit henkiseen pääomaan Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin eli aineelliseen pääomaan Teknologinen kehitys - uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen -- tavaroista ja palveluista, joita nyt käytämme, vain 30 % tunnettiin 100 vuotta sitten - uusien tuotantomenetelmien kehittäminen Teknologia = tieto, ideat ja osaaminen - mikä tarvitaan jotta raaka-aineista saadaan tuotteita joita kuluttajat haluavat - on kaikkien käytettävissä eli voidaan kopioida myös muilta => globalisaation merkitys 15