Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Transkriptio

1 Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä

2 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua ja Suomi pärjännyt keskeisiä kilpailijamaitamme huonommin Perussyy viennin heikko kehitys, EI kireä tai muita maita kireämpi makropolitiikka

3 Kausitasoitettu BKT, 2005Q1=100 Sweden Germany United States Finland Euro Area OECD, ETLA Volume index, 2005Q1= /1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 2012/1 2013/1 2014/1

4 Paradoksi: maailman kilpailukyisin maa pärjää vain keskinkertaisesti KK-mittarit, joissa Suomi loistaa, kuvaavat pitkän ajan edellytyksiä kasvulle Instituutiot, oikeusvaltio, ennustettavuus Väestön koulutustaso, osaaminen, erityisesti ICT-alalla Innovaatiopanostukset Infrastruktuuri Lyhyellä aikavälillä tärkeää näiden tekijöiden ohella kustannus- ja kannattavuuskilpailukyky, ts. kuinka kannattavaa liiketoiminnan luominen tai laajentaminen on sijoitusten riskeihin nähden. Kannattavuuskilpailukyky on Suomen ajankohtainen ongelma.

5 Suomen kustannus- ja kasvukilpailukyky 95 0,05 KUSTANNUSKILPAILUKYKY PARANEE => Kansantalouden KUSTANNUSkilpailukyky, (asteikko vasemmalla), Kansantalouden KASVUkilpailukyky (asteikko oikealla), 2 vuotta aikaistettu, IMD Kansantalouden KASVUkilpailukyky (asteikko oikealla), 2 vuotta aikaistettu, WEF 0,1 0,25 0,4 0,55 KASVUKILPAILUKYKY PARANEE => Lähteet: AMECO, IMD, WEF (omat laskelma 0,7

6 Kilpailukyvyn kolme osatekijää Yrityssektorin toimialat, normalisoidut toimialarakenteet

7 Kannattavuuskilpailukyky heikentynyt useasta syystä Tuottavuuden heikko kehitys, kun korkea tuottavuuden tuotantoa pyyhkiytynyt pois Tuotehintojen huono kehitys, kun erikoistuttu laskevien hintojen tuotteisiin Palkkojen nousu kilpailijamaita nopeammin

8 Miksi kilpailukyky ei ole korjautunut? Uuden korkean tuottavuuden / hyvien hintojen tuotannon syntyminen vie aina aikaa Palkkojen ja muiden kustannusten sopeutuminen voi periaatteessa olla nopeaa, mutta ollut hidasta Sekä tuottavuuden että palkkojen sopeumista voi rakennepolitiikalla nopeuttaa, mutta nykyiseen kriisiin ei enää paljon apua Tällaista sopeutumiskykyä edistävä politiikka kuitenkin hyödyllistä myös tulevien sopeutumishaasteiden takia

9 Suomen erityiset rakennehaasteet Demografia => työvoiman tarjonta supistuu kestävyysvaje => suuri veronkorotuspaine / menojen leikkauspaine Pieni maa => erikoistuminen välttämätöntä, mutta altistaa samalla riskeille => tärkeää Vahvistaa työvoiman tarjontaa Varmistaa työvoiman (pääoman) uudelleenkohdentumisen nopeus

10 Työn globaali murros jatkuu herkeämättä Kilpailu siirtyy kasvavasti lopputuotteista arvoketjun eri osiin ja työtehtäviin Digitalisaatio luo suuria kasvumahdollisuuksia ja lisää joidenkin henkilöiden tuottavuutta dramaattisesti samalla kun automaatio tuhoaa rutiinitöitä myös näistä syistä työmarkkinoiden joustavuus avainasia Työvoiman liikkuvuus uusiin tehtäviin Paine palkkaerojen kasvuun

11 Politiikalla voidaan vaikuttaa talouden sopeutumiskykyyn monin tavoin (I) Koulutusjärjestelmä, joka tukee työvoiman uudelleenkohdentumista Innovaatiojärjestelmä, joka edesauttaa uudenluomiseen liittyvää riskinottoa Sääntely- ja kilpailupolitiikka, joka ei tarpeettomasti rajoita liiketoimintaa, vaan pitää yllä kilpailupainetta Julkinen sektori, joka tuottaa tehokkaasti ja hyvinvointivaltion palvelut ja infrastruktuurin Asuntopolitiikka, joka tukee alueellista liikkuvuutta

12 Politiikalla voidaan vaikuttaa talouden sopeutumiskykyyn monin tavoin (II) Verotus Yhteisöverotus => pääomanmuodostus Suomessa Työn verotus => työvoiman tarjonta, riittävyys, hinta Sosiaaliturvajärjestelmä Työttömyysturvajärjestelmä, joka tukee muutosta Eläkejärjestelmä, joka kannustaa pitkiin työuriin Työlainsäädäntö: rekrytointien riskisyyden rajoittaminen Palkanmuodostus: makrotason, tehtävätason joustavuus

13 Lopuksi Suomella keskeiset pitkän ajan kasvuresurssit hyvät, pl. työvoiman määrä Tuotantorakenne ollut haavoittuva eikä sopeutumiskyky tarpeisiin nähden riittävän hyvä Globaalit trendit korostavat edelleen sopeutumiskyvyn / joustavuuden / ketteryyden tärkeyttä tulevaisuudessa; työmarkkinoiden toiminta tässä avainasemassa Esimerkit (Ruotsi, Tanska,, Saksa, Suomi luvulla) osoittavat, että realistisilla reformeilla talouden suorituskykyä voidaan parantaa merkittävästi ilman että hyvinvointivaltion perusteista luovutaan

14 Kiitos!