Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen



Samankaltaiset tiedostot
VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

Valo, valonsäde, väri

oppilaitos: ARKADIAN YHTEISL YSEO

Geometrinen optiikka. Tasopeili. P = esinepiste P = kuvapiste

Valon luonne ja eteneminen. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne

8.3 KAMERAT Neulanreikäkamera

Valo-oppia. Haarto & Karhunen.

5.3 FERMAT'N PERIAATE

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio

3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu

Toisessa fysiikan jaksossa käsitellään Aalto-oppia. Oppikirja s

RATKAISUT: 16. Peilit ja linssit

FY3: Aallot. Kurssin arviointi. Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi. Itsearviointi. Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät

AURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla

Maxwellin yhtälöt sähkämagneettiselle kentälle tyhjiössä differentiaalimuodossa: E =0, B =0, E = B/ t, B = ɛ o μ o E/ t.

Kertaustehtävien ratkaisuja

eli HUOM! - VALEASIAT OVAT AINA NEGATIIVISIA ; a, b, f, r < 0 - KOVERALLE PEILILLE AINA f > 0 - KUPERALLE PEILILLE AINA f < 0

Teoreettisia perusteita I

5. Optiikka. Havaitsevan tähtitieteen pk I, luento 5, Kalvot: Jyri Näränen ja Thomas Hackman. HTTPK I, kevät 2012, luento 5

Työ 2324B 4h. VALON KULKU AINEESSA

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

6 GEOMETRISTA OPTIIKKAA

Valo, laser ja optiikka -havaintovälineistö

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Optiikka. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

34. Geometrista optiikkaa

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen

Kuva 1. Valon polarisoituminen. P = polarisaattori, A = analysaattori (kierrettävä).

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Aaltoliike ajan suhteen:

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

a ' ExW:n halkaisija/2 5/ 2 3

Mitataan yleismittarilla langan resistanssi, metrimitalla pituus, mikrometrillä langan halkaisija. 1p

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Valo aaltoliikkeenä DFCL3 Fysiikan hahmottava kokeellisuus kokonaisuus 12

34 GEOMETRINEN OPTIIKKA (Geometric Optics)

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen

Harjoitustehtävien vastaukset

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Kestomagneetit. Sähköä ja magneetteja. Lasten fysiikan viikko Erilaiset navat vetävät toisiaan puoleensa, samanlaiset navat hylkivät toisiaan.

VALON KÄYTTÄYTYMINEN RAJAPINNOILLA

The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen!

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

OPTIIKAN TYÖ. Fysiikka 1-2:n/Fysiikan peruskurssien harjoitustyöt (mukautettu lukion oppimäärään) Nimi: Päivämäärä: Assistentti:

!"#$%"&'&()*)+#+&'#,-)./.%'%.$0-/.)%""&'

6 GEOMETRISTA OPTIIKKAA

YOUNGIN KOE. varmistaa, että tuottaa vaihe-eron

Mikael Vilpponen Innojok Oy

Optiikkaa. () 10. syyskuuta / 66

Fysiikan perusteet 3 Optiikka

Lasse Ylianttila, Kari Jokela

Polarisaatio. Timo Lehtola. 26. tammikuuta 2009

POTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen. hoidossa

Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1

Kuvan etäisyys tässä tapauksessa on ns. polttoväli (focal length): ja kuvausyhtälö (6.3.2) voidaan kirjoittaa mukavaan muotoon + =. (6.3.

Sädeoptiikka Taittuminen ja kuvanmuodostus

ja läpäisyaika lasketaan (esim) integraalilla (5.3.1), missä nyt reitti s on z-akselilla:

INTERFERENSSI OHUISSA KALVOISSA OPETTAJANOHJE

Esimerkki: Tarkastellaan puolipallon muotoista paksua linssiä, jonka taitekerroin on 1,50:

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MAA (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

Fysiikan kotityöt. Fy 3.2 ( ) Heikki Juva, Aarne Niittyluoto, Heidi Kiiveri, Irina Pitkänen, (Risto Uusitalo)

11.1 MICHELSONIN INTERFEROMETRI

POTILAAN OPAS. EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen. hoidossa

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V

Laserturvajärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen

Tarvikeluettelo Optiikka-jakson kokeita varten

FYSI1040 Fysiikan perusteet III / Harjoitus 1 1 / 6

Interferenssi. Luku 35. PowerPoint Lectures for University Physics, Twelfth Edition Hugh D. Young and Roger A. Freedman. Lectures by James Pazun

Ihminen havaitsijana: Luento 8. Jukka Häkkinen ME-C2600

Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1

FY9 Fysiikan kokonaiskuva

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

2 paq / l = p, josta suuntakulma q voidaan ratkaista

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

P1: Aurinkopaneeli. Miten paneelin osittainen peittäminen vaikuttaa jännitteeseen?

Vanhusten näkövammojen kuntoutus

Tavanomaiset silmänpohjan valokuvat. SSLY kevätkoulutuspäivät Johanna Liinamaa Dos., ayl OYS

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen.

Opas monitehojen ostajalle KATRIN DIETER, RIIKKA YLI-KOHTAMÄKI

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

VALONTAITTOMITTARIN KÄYTTÖ

7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI

Linssin kuvausyhtälö (ns. ohuen linssin approksimaatio):

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ

Transkriptio:

Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen

Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Silmä Silmää suojaa Luusto (silmäkuoppa) Rasvakudos Kovakalvo Silmää saa ravintonsa suonikalvon verisuonien kautta Silmä liikkuu kuuden silmälihaksen avulla

Silmän toiminta Värikalvo säätelee valon määrän Valo kulkee silmään pupillin läpi Valo taittuu Sarveiskalvolla Etukammiossa Mykiössä Lasiaisessa Mykiö tarkentaa kuvan verkkokalvolle Verkkokalvo aistii valon ja värit Sähköimpulssi verkkokalvolta aivoihin Aivot tulkitsevat kuvan

Verkkokalvo Näkökentän kuva heijastuu verkkokalvolle Verkkokalvolla on kahdenlaisia aistisoluja Sauvat reagoivat valkoiseen valoon Tapit reagoivat eri väreihin Tarkan näön alue (kuvassa Gula fläcken) sisältää erittäin paljon tappisoluja. Sokea piste ei sisällä aistisoluja lainkaan. Katso elektronimikroskooppikuva tapeista ja sauvoista

Valo Valoa voidaan kuvata kahdella eri mallilla Aallonpituus Aaltoliikemalli: Valo kulkee suoraviivaisesti aaltoliikkeenä. Kahden aallon huipun välinen pituus on on aallonpituus. Valonsädemalli: Valo koostuu valonsäteistä, jotka suoraviivaisesti. Kulkusuunta muuttuu aineiden rajapinnoissa

Valo Aaltoliikemalli: Käyttökelpoinen, kun halutaan selittää värien syntyminen Valosäteen väri määräytyy säteen aallonpituudesta Valkoinen valo koostuu kaikista väreistä, koska se sisältää kaikkia aallonpituuksia. Prisman avulla voidaan valkoinen valo hajottaa eri väreihinsä. Sateenkaari syntyy, kun sadepisarat toimivat prismoihina ja hajottavat valon väreihin. 7

Valo Aaltoliikemalli: 1 nm = 1 metrin miljardisosa 8

Valo Punainen paita absorboi (imee) kaiken muun valon paitsi punaisen. Punainen valo heijastuu ja aistimme paidan väriksi punaisen. Musta pinta absorboi kaiken valon. Mitään värejä ei heijastu, aistimme tämän mustana. Valkoinen pinta heijastaa kaiken valon. Absorptio Heijastuminen

Värien näkemisen simulaatio Paina kuvaa ja aloita simulaatio! 10

Valon nopeus ilmassa on 300 000 km/s. (7,5 kierrosta maapalon ympäri) Valo Nopeus on pienempi tiheämmässä aineessa. Valon voimakkuuden yksikkö on luksi (lx)

Valo Valaistuksen voimakkuus Esimerkki luksi (lx) 1 Yksi kynttilä valaisee neliömetrin pinta-alaa 10-20 Autotallin katoksen valaistus 100 Hämärä valaistus, jossa voi lukea 180 000 Auringon valo kirkkaimmillaan 12

Valon lähteet Pistemäiset: pieni taskulamppu Laaja-alainen: iso valokeila Varjo Varjo syntyy, kun valo ei läpäise kappaletta. Varjo kappaleen muotoinen Pistemäinen valolähde luo terävän varjon Laaja-alainen valolähde luo sydänvarjon ja puolivarjon 13

14

Tasopeili 15

Kuinka valo heijastuu Tasopeili Tuleva valonsäde Tulokulma Heijastuskulma Tulokulma ja heijastuskulma ovat yhtä suuret Heijastunut valonsäde

Kovera peili 17

Kuinka valo heijastuu Kovera peili Peilin akseli Polttopiste

Kuinka valo heijastuu Kovera peili Polttopiste Suurentaa kuvan. Käytetään esim. meikkipeileissä.

Kupera peili 20

Kuinka valo heijastuu Kupera peili

Kuinka valo heijastuu Kupera peili Pienentää kuvan. Käytetään esim. peruutuspeileissä, liikennepeileissä ja tavaratalopeileissä.

Kuinka valo taittuu Tulokulma Ilma Taitekulma Vesi Etusivu

Kuinka valo taittuu Tulokulma Ilma Taitekulma on pienempi kuin tulokulma. Taitekulma Vesi Tämä johtuu siitä, että valon nopeus on pienenee aineen tiheyden kasvaessa. Veden tiheys on suurempi kuin ilman. Valon nopeus on pienempi vedessä kuin ilmassa. Koemme, että veden alla olevat esineet näyttäv t olevan lähempänä pintaa kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Etusivu

Kokonaisheijastus Tapahtuu vain valon kulkiessa optisesti tiheämmästä optisesti harvempaan aineeseen Lasi Tulokulma Taitekulma Ilma 25 Etusivu

Kokonaisheijastus Kun tulokulma on tarpeeksi suuri, valo ei läpäise rajapintaa vaan heijastuu heijastuslakien mukaisesti Tulokulma 42 Heijastuskulma Lasi Lasin ja ilman välisessä rajapinnassa kokonaisheijastuksen rajakulma on 42 Ilma 26 Etusivu

Heijastumisen simulaatio Paina kuvaa ja aloita simulaatio! 27 Etusivu

Kuinka valo taittuu Kupera linssi Polttopiste Etusivu

Kuinka valo taittuu Kupera linssi Polttopiste Suurentaa kuvan. Käytetään esim. suurennuslaseissa ja kaukonäön korjaukseen. Etusivu

Kuinka valo taittuu Kovera linssi Etusivu

Kuinka valo taittuu Kovera linssi Pienentää kuvan. Käytetään esim. likinäön korjaukseen. Etusivu

Kuinka näkö toimii Normaali näkö Sarveiskalvo Lasiainen Näköhermo Värikalvo Gula Keskikuoppa fläcken Pupilli Sädelihas Mykiö Linssi Verkkokalvo Suonikalvo Kovakalvo Sokea piste Silmän liikuttajalihakset Etusivu

Tarkista tappisolusi Katso vasemmnpuoleista kuvaa 30 sekuntia. Siirrä katse oikealle.mitä näet? Etusivu

Kuinka näkö toimii - näkövirheet Kaukonäkö Sarveiskalvo Värikalvo Lasiainen Näköhermo Verkkokalvo Pupilli Mykiö Sokea piste Etusivu

Kuinka näkö toimii - näkövirheet Kaukonäkö Sarveiskalvo Värikalvo Lasiainen Näköhermo Verkkokalvo Pupilli Mykiö Sokea piste Etusivu

Kuinka näkö toimii - näkövirheet Likinäkö Sarveiskalvo Värikalvo Lasiainen Näköhermo Verkkokalvo Pupilli Mykiö Sokea piste Etusivu

Kuinka näkö toimii - näkövirheet Likinäkö Sarveiskalvo Värikalvo Lasiainen Näköhermo Verkkokalvo Pupilli Mykiö Sokea piste Etusivu