IVKT 2016 / SuLVI 1(16) Ohje 6 IV-kunttutkimus JÄÄHDYTYSLAITTEET Sisällysluettel 1 Jäähdytyskneistt ja -laitteet, niiden kunt ja energiatehkas timinta 2 Asiakirjatarkastus 3 Esitarkastus paikan päällä 4 Tarkemmat tutkimukset 5 Tarkastusmenetelmät ja tarkastuksen surittaminen 6 Raprtinti ja timenpide-ehdtukset Esimerkkikuvat mittauspisteistä ja taulukt Lähdeluettel 1 Jäähdytyskneistt ja -laitteet, niiden kunt ja energiatehkas timinta 1.1 Yleistä Tämä hje kskee kiinteistön keskitettyjä jäähdytysjärjestelmiä ja/tai hajautettuja jäähdytysjärjestelmiä, sekä niiden jäähdytyslaitteita kmpnentteineen ja niiden energiatehkasta timintaa. Näitä vat vedenjäähdytyskneistt, kmpressrilauhdutin yksiköt, knvektri- ja palkkijäähdytys järjestelmät, VRV/VRFjärjestelmät, vakiilmastinti kneet, lämpöpumput sekä niihin välittömästi liittyvät kytkentä-, säätö, ja muut sat, js niistä ei le maa hjetta. Tämän hjeen mukaisen tarkastuksen surittajan tulee täyttää vimassa levassa lainsäädännössä asetetut, tarkastettavaa laitsta vastaavat pätevyysvaatimukset kylmäalan töiden tekemiseksi. Tarkastuksen piiriin kuuluvat järjestelmät, jiden jäähdytystehn tutt perustuu kmpressrin käyttöön. Jäähdytysjärjestelmien tarkastusta varten laitkset jatellaan neljään kklukkaan. Tarkastusten kustannusten ja niistä saadun hyödyn ptimimiseksi n tarkastus syytä surittaa vusihulln yhteydessä. Tarkastuksen lähtökhtana tulee lla vuttarkastetut ja hulletut kylmälaitteet, jiden edellytykset energiatehkkaaseen timintaan tarkastuksessa selvitetään. Tarkastusten laajuus riippuu järjestelmän jäähdytystehsta. Jäähdytysjärjestelmä Asuntjen ja huneistjen lämpöpumppu- ja jäähdytyslaitteet Järjestelmän jäähdytysteh kw < 12 Tyypillinen khde Asunnt ja huneistt < 350 m 2 Suuret asunnt ja huneistt > 350 m 2 Pienet jäähdytyslaitteet 12 70 ATK- ja laitetilat 25 250 m 2 Pienet timist- ja liiketilat 100 1000 m 2 Suuret ATK- ja laitetilat 250 m 2 600 m 2 Keskikkiset jäähdytyslaitteet 70 300 Pienet timist- ja liikerakennukset 1000 5000 m 2 Suuret timist- ja liikerakennukset Suuret jäähdytyslaitteet > 300 > 5000 m 2
IVKT 2016 / SuLVI 2(16) Järjestelmien erilaisuudesta jhtuen eri järjestelmille ehdtetaan erilaajuisia tarkastuksia. Asuntjen ja huneistjen jäähdytys- ja lämpöpumppulaitteiden (<12 kw) khdalla tarkistetaan erityisesti järjestelmän asianmukainen timinta. Pienten jäähdytyslaitteiden (12 70 kw) ja keskikkisten jäähdytyslaitteiden (70 300 kw) sekä varsinkin suurimpien jäähdytyslaitteiden (>300 kw) salta n tarkituksenmukaista laajentaa tarvittaessa tarkastukset kskemaan kk rakennusta. Ohje käsittää seuraavat satehtävät: Asiakirjatarkastus Esitarkastus paikanpäällä Tarkemmat tutkimukset Raprtinti ja timenpide-ehdtukset. 2 Asiakirjatarkistus Tarvittavat asiakirjat Jäähdytyssuunnitelmat (kylmä/lvi, sisältäen jäähdytysvesiputkistt) tiljen jäähdytyspiirustukset (tehntarpeen arviinti) jäähdytystyöselitys/-selstus autmaatisuunnitelmat tarvittaessa tiedt tilja palvelevista ilmanvaihtkneista ja niiden käyntiajista, jäähdytyksestä muut mahdlliset jäähdytykseen liittyvät suunnitelmat (esim. lämmitys, IV, sähkö, vesija viemäri)
IVKT 2016 / SuLVI 3(16) Käyttöönttasiakirjat ilmavirtjen mittauspöytäkirjat nestevirtjen mittauspöytäkirjat timintakkeiden pöytäkirjat jäähdytyslaitteiden mititusajdkumentit muut mahdlliset asiakirjat (esim. lämpötila-, paine-er-, ääni mittaukset). Hultkirja Aiemmat tutkimukset sekä tehdyt krjaukset ja muutkset. Asiakirjista tarkastettavat asiat Jäähdytysteht sekä ilma- ja nestevirrat verrataan vaatimustasn (D2, sisäilmalukitus/tilaajan erityisvaatimukset) Muut jäähdytysjakelun laitteiden perusvaatimukset Jäähdytyslaitteiden tyypit tarkistetaan sveltuvuus käyttötarkitukseen vaikuttavatk jäähdytysratkaisut timintaedellytykset täyttävältä jäähdytysjakelun päätelaitteet jäähdytyspalkit ja -katt puhallinpatterit ja -knvektrit (myös suutinknvektrit) reikäkanavat, tekstiilikanavat Jäähdytyslaitteiden kanavaliitskt (aktiivi palkkijäähdytys) sveltuvuus ilmavirtaan. Jäähdytyslaitteiden suunnitellut asennustavat ja -paikat sekä keskinäiset sijainnit (kiert-, tul-, pist-, siirtilma) ilmanjan ja jäähdytyksen timivuuden arviinti Jäähdytyslaitteiden hult Muut leelliset asiat jäähdytyslaitteista kuntarvin liittyen. Tulksena Hyvät lähtötiedt ja yleiskuva paikan päällä tehtävää esitarkastusta ja tutkimusta varten. 3 Esitarkastus paikan päällä Yleiskartitus Aistienvaraiset tarkastukset silmämääräinen jäähdytyslaitteiden kunnn arviinti hunelämpötilan arviinti esim. mittauksen perusteella (tai aistienvaraisesti) jäähdytyksen timivuuden arviinti mittaamalla tai aistimuksen perusteella äänitasjen arviinti Käyttöhenkilökunnan haastattelu. käyttöhenkilökunnan tekemät havainnt ja puutteet Jäähdytyksen käyttöajat ja -tavat Havaitut pikkeamat suunnitelmista, viat ja puutteet vastaak tilan tdellinen käyttötarkitus suunniteltua vaikuttaak jäähdytysratkaisu timintaedellytykset täyttävältä Valkuvaus. Tulksena Tiet siitä, mitä asiita ja missä tulee tutkia ja selvittää tarkemmin.
IVKT 2016 / SuLVI 4(16) 4 Tarkemmat tutkimukset Yleistä Riittävän kattava ts kaikkien jäähdytyskneiden ja laitteiden vaikutusalueilta jäähdytysverkstn alku ja lppupäästä käyttötarkitukseltaan erityyppisistä tilista ja jäähdytyslaitteista tkseen tulisi kuulua myös sellaisia tilja, jiden jäähdytyksestä käyttäjät vat humauttaneet. Tutkitaan tarkemmin jäähdytyslaitteiden suunnitelmienmukaisuus, nk mahdllista saavuttaa asetetut vaatimukset jäähdytyslaitteiden asetteluarvt jäähdytyslaitteiden timinnallinen ja esteettinen kunt jäähdytyslaitteiden puhtaus mahdllisen sudattimen kunt Jäähdytyslaitteiden timintaedellytysten ja timivuuden tarkistus kylmäjärjestelmän mittauksessa tulee käyttää mittalaitetta jka tallentaa kaikki mainitut mittaustulkset samanaikaisesti. esim. ClimaCheck, TESTO, REFCO tai muu vastaava mittalaite nk jäähdytyslaitteella käytettävissä riittävä neste- ja ilmavirta nestevirran mittaus ilmavirtauksen mittaus (arviinti) asennustapa ja sijitus tarkistetaan mahdllisten ilmavirtausesteiden vaikutus (palkit, valaisimet ym.) puhallussuunnan tarkistus Muiden jäähdytyslaitteisiin liittyvien kmpnenttien tarkistus timilaitteet ja niiden mttrit kndenssiveden pist ja niiden liitkset Äänitasjen mittaus, äänilähteen paikantaminen mitataan huneen äänitas useasta eri khdasta eri puhallinnpeuksilla äänilähteen paikannus jäähdytyslaite, säätöventtiili, puhallin, ym. jäähdytykseen liittyvä kmpnentti. 5 Tarkastusmenetelmät ja tarkastuksen surittaminen Lämpöpumppu- ja jäähdytyslaitteet < 12 kw Lämpöpumppu ja jäähdytyslaitteet (kuva 1) ja (kuva 1.1) lämpöpumppu- ja jäähdytysjärjestelmien timinta-arvt tarkastetaan. Tarkastettavia asiita vat höyrystymispaine ja sitä vastaava lämpötila (jäähdytys timint) (P1) (kuva 1) lauhtumispaine ja sitä vastaava lämpötila (lämmitystimint) (P2) (kuva 1.1) ttteh (pätöteh) (W1) (kuvat 1 ja 1.1) tulevan ja lähtevän ilman lämpötilat (T4 ja T5) (kuvat 1 ja 1.1) mitattuja arvja verrataan laitteen ilmitettuihin arvihin hjaus
IVKT 2016 / SuLVI 5(16) Pienet jäähdytyslaitteet 12 70 kw Split-järjestelmät (kuva 2) lämmönsiirtpintjen puhtaus sudattimien puhtaus pistvesiputken puhtaus ja timinta (kndenssivesi). Split-järjestelmien timinta-arvt tarkastetaan. Tarkastettavia asiita vat: höyrystymispaine ja sitä vastaava lämpötila (P1) lauhtumispaine ja sitä vastaava lämpötila (P2) (js mahdllista) ttteh (pätöteh) (W1) tulevan ja lähtevän ilman lämpötilat (T4 ja T5) mitattuja arvja verrataan laitteen ilmitettuihin arvihin hjaus lämmönsiirtpintjen puhtaus sudattimien puhtaus pistvesiputken puhtaus ja timinta (kndenssivesi) Kaappi- ja vakiilmastintikneet (kuva 3) Kaappi- ja vakiilmastintikneiden tarkastuksessa tarkastetaan laitteistn timinta-arvt. Tarkastettavia asiita vat höyrystymispaine ja sitä vastaava lämpötila ja imukaasun lämpötila (P1 ja T1) lauhtumispaine ja sitä vastaava lämpötila ja kuumakaasun lämpötila (P2 ja T2) paisuntaventtiilin timinta ja paisuntaventtiilille tulevan nesteen lämpötila (T3) kneen ttteh (pätöteh) (W1) tulevan ja lähtevän ilman lämpötilat. (T4 ja T5) mahdllinen yhtäaikainen ilman kuivaus ja kstutus tulee selvittää lämmönsiirtimien puhtaus. Tulilmakneiden surahöyrystyspatterit (kuva 4) Tulilman surahöyrystysjärjestelmien timinta-arvt tarkastetaan. Tarkastettavia asiita vat höyrystimen ja kmpressrin mititus ilmavirran suhteen tarkastetaan eristetyt IV-kanavat eristämättömät IV-kanavat höyrystymispaine ja sitä vastaava lämpötila ja imukaasun lämpötila (P1 ja T1) lauhtumispaine ja sitä vastaava lämpötila ja kuumakaasun lämpötila (P2 ja T2) paisuntaventtiilin timinta ja paisuntaventtiilille tulevan nesteen lämpötila (T3) kmpressrilauhduttimen ttteh (pätöteh) (W1) tulevan ja lähtevän ilman lämpötilat. (T4 ja T5) mahdllinen yhtäaikainen tulilman jäähdytys ja lämmitys tulee selvittää lämmönsiirtimien puhtaus. ilmavirtasäätöisissä järjestelmissä jäähdytysjärjestelmän hjaus ja timinta tarkastetaan ilmavirtasäätöisissä järjestelmissä susiteltavaa n käyttää välillistä järjestelmää js järjestelmä n surahöyrysteinen, jäähdytyksen käyntilupa tulisi antaa vasta laitksen tehnsäätötapaan ja mititukseen suhteutetulla, riittävän suurella ilmavirralla (tyypillisesti nin 80 % mititusilmavirrasta) Vedenjäähdytyskneet (kuva 5 ja kuva 6)
IVKT 2016 / SuLVI 6(16) Vedenjäähdytyskneiden timinta-arvt tarkastetaan. Tarkastettavia asiita vat höyrystymispaine ja sitä vastaava lämpötila ja imukaasun lämpötila (P1 ja T1) lauhtumispaine ja sitä vastaava lämpötila ja kuumakaasun lämpötila (P2 ja T2) paisuntaventtiilin timinta ja paisuntaventtiilille tulevan nesteen lämpötila (T3) kneistn ttteh (pätöteh) (W1) tulevan ja lähtevän jäähdytysveden lämpötilat. (T4 ja T5) tulevan ja lähtevän lauhdutusliuksen (-ilman) lämpötilat. (T6 ja T7) vesivirrat ilmalauhduttimien ja nestejäähdyttimien puhtaus. ensiö- ja tisipiirien vesivirtjen tasapain Tarkastuksen ajankhta Tarkastukset suritetaan ajankhtana, jllin jäähdytyslaitteist n timinnassa. ATK-tilja tai vastaavia läpi vuden kurmitettuja tilja lukuun ttamatta tämä jhtaa tarkastusten ajittumisen kesäaikaan. Keskikkiset jäähdytyslaitteet 70 300 kw Tähän ryhmään kuuluvat ismmat kmpressrikneikt surahöyrystyspattereineen tulilman jäähdyttämistä varten sekä ilma- ja vesi/nestelauhdutteiset vedenjäähdytyskneistt. Tässä kklukassa tarkastellaan järjestelmän energiatehkkuutta ja sen parantamismahdllisuuksia, kuten jäähdytystehn tarpeen pienentämistä yötuuletuksella yms. Lisäksi arviidaan mahdllisuuksia parantaa jäähdytyskneistn hyötysuhdetta tehnsäädön, lauhduttimen puhaltimien hjauksen (kellutus) yms. avulla. Kneistn timintaan khdistuvat tarkastukset vat pitkälti samat kuin pienimmässä kklukassa eli kneistn salta tarkastetaan mm. käyntilsuhteet hjaus- ja varlaitteiden timinta paisuntaventtiilin timinta höyrystymis- ja lauhtumislämpötilat. Tulilmakneen surahöyrystyspatterit (kuva 4) Järjestelmän energiatehkkuuden tarkastamiseksi selvitetään tulilmakneiden surahöyrystysjärjestelmien timinta-arvt. Mitattavia asiita vat mm. höyrystimen mititus ilmavirran suhteen tarkastetaan eristetyt IV-kanavat eristämättömät IV-kanavat höyrystymispaine ja sitä vastaava lämpötila ja imukaasun lämpötila (P1 ja T1) lauhtumispaine ja sitä vastaava lämpötila ja kuumakaasun lämpötila (P2 ja T2) paisuntaventtiilin timinta ja paisuntaventtiilille tulevan nesteen lämpötila (T3) kmpressrilauhduttimen ttteh (pätöteh) (W1) tulevan ja lähtevän ilman lämpötilat. (T4 ja T5) tulevan ja lähtevän lauhdutusliuksen (-ilman) lämpötilat. (T6 ja T7) mahdllinen yhtäaikainen tulilman jäähdytys ja lämmitys tulee selvittää. ilmavirtasäätöisissä järjestelmissä jäähdytysjärjestelmän hjaus ja timinta ilmavirtasäätöisissä järjestelmissä susiteltavaa n käyttää välillistä järjestelmää js järjestelmä n surahöyrysteinen, jäähdytyksen käyntilupa tulisi antaa vasta laitksen tehnsäätötapaan ja mititukseen suhteutetulla, riittävän suurella ilmavirralla (tyypillisesti nin 80 % mititusilmavirrasta) tehnsäätö
IVKT 2016 / SuLVI 7(16) hjausjärjestelmän timivuus (järjestelmät, jissa sisäänpuhalluslämpötila n vaki ja järjestelmät, jissa sisäänpuhalluslämpötilaa kmpensidaan pistilman lämpötilan mukaan) (vakilämpötilajärjestelmät ja pistilmakmpensidut järjestelmät) Vedenjäähdytyskneet (kuva 5 ja kuva 6) Järjestelmän energiatehkkuuden tarkastamiseksi selvitetään vedenjäähdytyskneiden timinta-arvt. Mitattavia asiita vat mm. höyrystymispaine ja sitä vastaava lämpötila ja imukaasun lämpötila (P1 ja T1) lauhtumispaine ja sitä vastaava lämpötila ja kuumakaasun lämpötila (P2 ja T2) paisuntaventtiilin timinta ja paisuntaventtiilille tulevan nesteen lämpötila (T3) kneistn ttteh (pätöteh) (W1) tulevan ja lähtevän jäähdytysveden lämpötilat (T4 ja T5) tulevan ja lähtevän lauhdutusliuksen (-ilman) lämpötilat (T6 ja T7) vesivirrat ilmalauhduttimien ja nestejäähdyttimien puhtaus ensiö- ja tisipiirin vesivirtjen tasapain Tarkastuksen ajankhta Tarkastukset suritetaan ajankhtana, jllin jäähdytyslaitteist n timinnassa eli kesäaikana. Suuret jäähdytyslaitteet >300 kw Tähän ryhmään kuuluu pääasiassa suuret ilma- ja vesi-/nestelauhdutteiset vedenjäähdytyskneistt. (kuva 5 ja kuva 6) Keskimmäisen kklukan tavin tarkastus n jaettu kahteen saan: kneistn tarkastamiseen ja järjestelmän tarkastamiseen. Järjestelmän tarkastuksessa tarkastetaan tarkemmin järjestelmän energiatehkkuutta ja arviidaan järjestelmän sveltuvuutta rakennuksen minaisuuksiin ja vaatimuksiin nähden. Jäähdytyskneistn energiataludellisen timinnan tarkastamisen tarkituksena n tdeta, timiik kneist järkevissä lsuhteissa. Seuraavat asiat tarkastetaan: käyntilsuhteet hjaus- ja varlaitteiden timinta paisuntaventtiilin timinta höyrystymis- ja lauhtumislämpötilat Energiatehkkuutta arviidaan järjestelmätaslla keskikklukkaa tarkemmin. Järjestelmän energiatehkkuuden salta tarkastellaan esimerkiksi jäähdytyslaitteistn tehn spivuutta rakennuksen jäähdytystehntarpeeseen. Tarkempi arviinti saattaa edellyttää rakennuksen jnkin asteista tietkneavusteista mallinnusta ja simulintia sekä sisäilmastmittauksia. Järjestelmän energiatehkkuuden määrittämiseksi suritetaan mm. seuraavat mittaukset: höyrystymislämpötila ja imukaasun lämpötila (P1 ja T1) lauhtumislämpötila ja kuumakaasun lämpötila (P2 ja T2) paisuntaventtiilin timinta ja paisuntaventtiilille tulevan nesteen lämpötila (T3) kneistn ttteh (pätöteh) (W1) tulevan ja lähtevän jäähdytysveden lämpötilat. (T4 ja T5) tulevan ja lähtevän lauhdutusliuksen (-ilman) lämpötilat (T6 ja T7) vesivirrat ilmalauhduttimien ja nestejäähdyttimien puhtaus. ensiö- ja tisipiirin vesivirtjen tasapain (kuva 7) Tarkastuksen ajankhta Järjestelmän tarkastaminen ja arviinti suritetaan järjestelmän llessa timinnassa eli kesäaikana.
IVKT 2016 / SuLVI 8(16) Vapaajäähdytysjärjestelmät Vapaajäähdytysjärjestelmät (kuva 8) Vapaajäähdytysjärjestelmien salta tarkastetaan seuraavat asiat: säätö- ja hjausjärjestelmä (siirtyminen kmpressrijäähdytyksestä vapaajäähdytykseen ja vapaajäähdytyksestä kmpressrijäähdytykseen) asetusarvt Tarkastuksen ajankhta Vapaajäähdytysjärjestelmän tarkastus tehdään järjestelmän tarkastuksen yhteydessä ja tarkastuksen ajankhta määräytyy sen mukaisesti (tarvittaessa erillinen käynti, kun vapaajäähdytys n timinnassa/talviaikaan). 6 Raprtinti ja timenpide-ehdtukset Yhteenvet jäähdytyksen timivuudesta Ilmanvaihtjärjestelmään suhteutettuna sekä jäähdytysjakelun timivuudesta ja jäähdytyslaitteiden timivuudesta ja kunnsta hunetilissa Havaitut asiat, jtka eivät liity jäähdytyslaitteisiin (mahdllinen ristiriita jäähdytyksen timintaan liittyen) Energiatehkkuuden arviinti ja parantamisehdtukset Tarvittaessa timenpide-ehdtukset jäähdytyksen parantamiseksi ja jäähdytyslaitteiden timivuuden krjaamiseksi sekä energiatehkkuuden parantamiseksi
IVKT 2016 / SuLVI 9(16) Esimerkkikuvat mittauspisteistä ja taulukt Kuva 1. Lämpöpumppu ja jäähdytyslaitteet (jäähdytystimint). Kuva 1.1. Lämpöpumppu ja jäähdytyslaitteet (lämmitystimint).
IVKT 2016 / SuLVI 10(16) Kuva 2. Split-järjestelmät.
IVKT 2016 / SuLVI 11(16) Kuva 3. Kaappi- ja vakiilmastintikne.
IVKT 2016 / SuLVI 12(16) Kuva 4. Tulilmakneiden surahöyrystyspatterit. Kuva 5. Vedenjäähdytyskneet (lius- /vesilauhdutteinen).
IVKT 2016 / SuLVI 13(16) Kuva 6. Vedenjäähdytyskneet (ilmalauhdutteinen pakettikne). Kuva 7. Ensiö- ja tisipiirien virtaamien tasapain.
IVKT 2016 / SuLVI 14(16) Kuva 8. Vapaajäähdytysjärjestelmät.
IVKT 2016 / SuLVI 15(16) Taulukk 1. Lämpöpumppu ja -jäähdytyslaitteet < 12 kw EER-lukka jäähdytystimint lämmitystimint A > 3.2 > 3.6 B 3.0 3.2 3.4 3.6 C 2.8 3.0 3.2 3.4 D 2.6 2.8 2.8 3.2 E 2.4 2.6 2.6 2.8 F 2.2 2.4 2.4 2.6 G < 2.2 < 2.4 Taulukk 2. SPLIT- JA MULTISPLIT-jäähdytystimint > 12 kw EER-lukka A > 3.2 B 3.0 3.2 C 2.8 3.0 D 2.6 2.8 E 2.4 2.6 F 2.2 2.4 G < 2.2 Taulukk 3. Vedenjäähdytyskneist-jäähdytystimint EER-lukka ILMALAUHDUT.ulkas. ERILLINEN ILMALAUHD. VESI/NESTE LAUHD. A > 3.1 > 3.55 > 5.05 B 2.9 3.1 3.4 3.55 4.65 5.05 C 2.7 2.9 3.25 3.4 4.25 4.65 D 2.5 2.7 3.1 3.25 3.85 4.25 E 2.3 2.5 2.95 3.1 3.45 3.85 F 2.1 2.3 2.8 2.95 3.05 3.45 G < 2.1 < 2.8 < 3.05
IVKT 2016 / SuLVI 16(16) Taulukk 4. PUHALLINKONVEKTORI jäähdytystimint FCEER-lukka A > 185 B 120 185 C 80 120 D 55 80 E 40 55 F 30 40 G < 30 Taulukk 5. PUHALLINKONVEKTORI (kanavitu) jäähdytystimint FCEER-lukka A > 85 B 60 85 C 40 60 D 25 40 E 15 25 F 10 15 G < 10 Lisää energiatehkkuuden arvista www.eurvent-certificatin.cm. Lähdeluettel FINVAC, Climacnsult Finland Oy, Esiselvitys ilmastintilaitksen määräaikaistarkastuksesta Rakennuksen Energiatehkkuusdirektiivin 2002/91/EY mukaisesti (29.1.2004). VTT, IV-tarkastus, hjelunns. SKLL, Raprttihje ilmastinnin jäähdytyslaitksen tarkastukselle SFS-EN 15240.