Sillan erikoistarkastus ja korjaussuunnittelu

Transkriptio

1 Suunnitteluhje Ari Savlainen

2 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ Ohjeen sisältö, tarkitus, käyttö Nimikkeistöt Suunnittelun hjaus ja hyväksyntä Suunnittelijiden pätevyys KORJAUSSUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT Yleistä Sillan kunt ja kantavuus Putket, jhdt, kaapelit Erikistarkastus Yleistä, periaatteet Prjektisuunnitelmat ja ilmitukset Tarkastusryhmän kknpan ja pätevyysvaatimukset Erikistarkastuksen lähtötiedt Tutkimusten laajuus Muut tutkimukset ja mittaukset Tutkimustulsten lutettavuus ja tulkinnat Erikistarkastuksen raprtinti ja valkuvat Näytteenttkhtien paikkaus KORJAUSSUUNNITTELU Periaatteet ja laajuus Liikennetekniset mitat Suunnitelma-asiakirjat Asiakirjat ja niiden sisältö Asiakirjjen timitus Pääsuunnittelijan krdinintitehtävät Krjaussuunnitteluperiaatteet rakennesittain Alusrakenne Reunapalkkirakenteet Muu päällysrakenne Päällysteet Muu pintarakenne Kaiteet Liikuntasaumalaitteet Muut varusteet ja laitteet Siltapaikan rakenteet Krjaussuunnittelu timenpiteittäin Vanhjen rakenteiden purkaminen Betnirakenteiden krjaaminen Teräsrakenteiden krjaaminen Puurakenteiden krjaaminen Kivirakenteiden krjaaminen Määräluettel- ja kustannusarvi Ympäristö Laatuvaatimukset ja laadunvarmistus Turvallisuusasiakirja ja riskikartta Työnvaiheistus ja työnaikaiset liikennejärjestelyt Valaistus, kaapelit, pylväät Rakenteiden sujaus Krjaussuunnitelman laadunvarmistus... 48

3 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) 4 MUUT SAMAAN AIKAAN LAADITTAVAT SUUNNITELMAT Valaistussuunnittelu Raititien humiiminen Muut kunnallistekniset suunnitelmat LIITEASIAKIRJAT... 49

4 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) 1 Yleistä 1.1 Ohjeen sisältö, tarkitus, käyttö 1.2 Nimikkeistöt Tätä hjetta käytetään apuna tutkittavan sillan siltakhtaisen erikistarkastuksen tutkimussuunnitelman laatimiseen sekä siltakhtaisen sillan krjaussuunnitelman laatimiseen. Tutkimus- sekä krjaussuunnitelma laaditaan itsenäisinä siltakhtaisina suunnitelmina, jissa ei viitata tähän hjeeseen. Tässä hjeessa n esitetty tarkastus- ja suunnitteluperiaatteita, hjeita ja käytäntöjä liittyen siltjen ja sveltuvin sin myös muiden taitrakenteiden erikistarkastuksiin sekä krjaussuunnitteluun Uudenmaan ELY- keskuksen, Helsingin, Espn ja Vantaan kaupunkien timeksiannissa. Erikistarkastuksissa ja krjaussuunnittelussa nudatetaan Sillantarkastuskäsikirjan LO 26/2013 (siltarekisterin) mukaista rakennesien nimikkeistöä. 1.3 Suunnittelun hjaus ja hyväksyntä Siltjen krjaussuunnittelussa ja krjaustyön tteutuksessa nudatetaan Liikennevirastn, Helsingin, Espn ja Vantaan vimassa levia teknisiä hjeita ja nrmeja, Infrarakentamisen yleisiä laatuvaatimuksia (InfraRYL) sekä Liikennevirastn siltjen krjaus, eli SILKO- hjeita ja muissa Liikennevirastn siltihin liittyvissä suunnitteluhjeissa annettuja hjeita sveltuvin sin. Tämä hje n laadittu hjeen kirjitushetkellä vimassa levien InfraRYL laatuvaatimusten (verkkversi 2012/1) sekä SILKO- hjeiden periaatteiden mukaisesti. Uudenmaan ELY- keskuksen salta suunnitelmat hyväksytetään ja tarkastetaan Liikennevirastn hjeen Taitrakenteiden rakennussuunnitelmien tarkastus LO 30/2014 mukaisesti. Helsingin, Espn ja Vantaan salta suunnitelmien hyväksymisestä ja tilaajan tarkastuksesta vastaa erikistarkastus- ja krjaussuunnittelutimeksiannn tilaaja. 1.4 Suunnittelijiden pätevyys Siltjen krjaussuunnittelussa edellytetään seuraavia vimassa levia FISE Oy:n myöntämiä pätevyyksiä ja/ tai riittävää kkemusta vastaavien khteiden suunnittelusta. FISE pätevyydet: - betnisiltjen krjaussuunnittelussa vaativuuslukan vaativa betnirakenteiden krjaussuunnittelijan pätevyys (* - rakenteellisia muutksia betnisiltjen kantaviin rakenteisiin tehtäessä vaativuuslukan pikkeuksellisen vaativa mukainen betnirakenteiden suunnittelijan pätevyys (* - rakenteellisia muutksia terässiltjen kantaviin rakenteisiin tehtäessä vaativuuslukan pikkeuksellisen vaativa mukainen terärakenteiden suunnittelijan pätevyys (* - rakenteellisia muutksia puusiltjen kantaviin rakenteisiin tehtäessä vaativuuslukan pikkeuksellisen vaativa mukainen puurakenteiden suunnittelijan pätevyys (*

5 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) (* Hankekhtaisesti vidaan hyväksyä siltjen kantaviin rakenteisiin tehtäviin muutksiin suunnittelija, jlla n vaativuuslukan vaativa mukainen pätevyys. Vastaavasti hyväksytään, vuden 2016 lppuun asti, kantavien rakenteiden suunnittelijaksi henkilö, jlla n vimassa leva AA-vaativuuslukan suunnittelijan pätevyys ja krjaussuunnittelija, jlla n A-vaativuuslukan krjaussuunnittelijan pätevyys. Pätevyyden maavan henkilön tulee timia itse suunnittelijana tai tehdä suunnitelmien sisäinen tarkastus (= itselle luvutus). Suunnitelmien ulkpuliselta tarkastajalta vaaditaan vastaava pätevyys kuin suunnittelijalta. 2 Krjaussuunnittelun lähtötiedt 2.1 Yleistä Krjaussuunnittelun lähtötietna käytetään rakenteesta tehtyä erikistarkastusta. Perusperiaatteena krjausrakentamisessa n, että vaurin syy pistetaan. Riittävän kattava ja laadukas erikistarkastus labratritutkimuksineen takaa tarvittavat lähtötiedt krjaussuunnitteluun ja ikeiden krjausmenetelmien valintaan sekä krjaustyön laajuuden määrittämiseen. Riippuen krjaustimenpiteiden laajuudesta tarvitaan erikistarkastuksen ja sillan alkuperäisten suunnitelmapiirustusten lisäksi seuraavia lähtötietja: - lemassa levien rakenteiden tarkempi kartitus ja mittaus (perustapauksessa erikistarkastuksen yhteydessä tarkistetaan rakenteesta vain päämitat sekä reunapalkin mitat ja etäisyys päällysrakenteen alapinnasta, ulksivu) - tien, kadun, väylän kunttiedt - tiedt siltapaikkaan liittyvistä rakenteista (kuten sähköistys-, maaditus- ja turvalaiterakenteet) - sillalla ja siltapaikalla levat putket, jhdt, kaapelit jne. - siltapaikan maastmalli, phjatutkimukset. Edellä mainitut tiedt hankitaan j erikistarkastuksen yhteydessä tai ennen suunnittelutimeksiannn alkua tai sen alussa. Tietjen tarve arviidaan khdekhtaisesti. Sillan reunapalkkien ja päällysteiden välinen krkeuser mitataan aina. Sillan reunapalkkien ja päällysteiden sekä tulpenkereiden krkeusasemat vaaitaan erikseen tarvittaessa. Päällysteiden ja pintarakennekerrsten paksuudet selviävät sillan kannelle tehtävien rakenneavausten perusteella. Tulpenkereen päällysteen paksuus selvitetään keprauksella, mikäli se katstaan tarpeelliseksi. Esim. Sillan alittavien väylien linjaukset muuttuvat niin, että sillan luiskat ja keilat vaativat timenpiteitä. Timenpiteet ja linjaukset tteutetaan sillan krjausurakan yhteydessä ja ne sisältyvät krjaussuunnittelutimeksiantn. Suunnittelun lähtötietna tarvitaan maastmalli siltapaikalta. Kaupungeilta tarvittava lähtötietaineist tilataan suraan eri laitksilta tai aineistn kasaa tilaajan yhteyshenkilö timeksiannn alussa svitun mukaisesti. Tilaaja luvuttaa knsultille työn alkaessa sähköisinä seuraavat asiakirjat: - sillan vanhat suunnitelmapiirustukset tiff/ pdf tiedstina - erikistarkastusraprtti tai muut tarkastusraprtit/ selvitykset js ne n tehty - kantavuustarkastelut ja muistit (js niitä n lemassa) - erikseen pyydettäessä tyyppipiirustukset.

6 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Knsultin tulee tarkastaa tilaajan luvuttaman lähtöaineistn riittävyys ja ristiriidattmuus. Knsultin tulee infrmida tilaajaa lähtöaineistssaan havaitsemistaan puutteista, virheellisyyksistä ja ristiriidista. Knsultti vastaa itse suunnittelujärjestelmänsä mahdllisesti vaatimista sähköisenä luvutettavan lähtötietaineistn krdinaatist ja tiedstmuunnksista. 2.2 Sillan kunt ja kantavuus Kaikkien vanhjen (ennen vutta 1990 suunniteltujen) krjattavien siltjen salta n varmistettava tilaajatahlta, nk sillalle tarvetta tehdä vahventamistimenpiteitä tai nk rakenteen kantavuus arviitu. Tarpeen mukaan sisällytetään kantavuusarvi-/ laskenta timeksiantn sen ensi vaiheessa tehtäväksi asiaksi, jnka perusteella arviidaan jatktimenpiteet. Erikistarkastuksen yhteydessä tehtävässä visuaalisessa kunttarkastuksessa kiinnitetään humita erityisesti vauriihin ja tekijöihin, jtka vivat vaikuttaa sillan alkuperäiseen suunniteltuun kantavuuteen (kantavien rakennesien vaurit) tai jtka viittaavat siihen, ettei sillan kantavuus lisi riittävä (halkeamat, taipumat). 2.3 Putket, jhdt, kaapelit Knsultin tulee selvittää khteessa sijaitsevat nykyiset sähkö- ja tietliikennekaapelit, vesihult, maakaasuputket, kauklämpö- ja kaukkylmäputket, liikenneval-, sähköja telekaapelit jne. tilaajan esittämiltä yhteistyötahilta. Suunnittelutimeksiantn kuuluu em. järjestelmien humin ttaminen suunnitteluratkaisuissa ja työvaihesuunnittelussa. Suunnitelmapiirustuksissa esitetään em. järjestelmät varauksina sekä niiden lisäksi mahdlliset uudet sujaputkivaraukset (lukumäärä ja mistaja). Suunnittelija selvittää tarpeet yhteistyötahilta. Suunnittelija selvittää tilaajalta nk tarpeen lla yhteydessä em. järjestelmien mistajiin siitä, että krjauksen vuksi saattaa siirttarve lla tulssa. Kyseessä ei le sitva ilmitus, vaan varitus/ tiedksiant, jtta rakenteiden mistajat saavat varautua mahdllisiin timenpiteisiin. 2.4 Erikistarkastus Yleistä, periaatteet Sillan erikistarkastus (ET) tehdään yleensä käsittäen kaikki sillan ja siltapaikan rakenteet ( ). Myös vain tiettyihin rakennesiin khdistuva erikistarkastus tulee kysymykseen aika-ajin, esimerkiksi tapauksissa, jissa krjaussuunnittelussa tai edellisessä erikistarkastuksessa n tdettu lisätutkimustarpeita. Siltjen erikistarkastuksissa nudatetaan sveltuvin sin Liikennevirastn julkaisua Siltjen erikistarkastusten laatuvaatimukset LO 1/2010. Ohjeessa n esitetty mm. suritettavat tutkimukset ja niiden minimimäärät. Erikistarkastustehtävän tavite määritellään spimuksessa. Krjaussuunnitteluvaiheessa pulestaan vidaan jutua surittamaan lisätutkimuksia mm. purkulaajuuksien selvittämiseksi.

7 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Erikistarkastukseen kuuluvat seuraavat tehtävät: - erikistarkastuksen tavitteen ja lähtökhtien määrittely - tutustuminen sillan suunnitelmiin (tarkastuksessa n varmistettava rakenteen ja suunnitelma-aineistn vastaavuus ja dkumentitava havaitut pikkeamat) - selvitettävä rakenteen leelliset rakenneratkaisut ja rakenteellinen timintatapa (esim. laakerinti, liikuntasaumat ja liikevarat, staattinen timintaperiaate) - tutustuminen siltarekisteritietihin (perustiedt ja tarkastukset) - tutkimussuunnitelman laatiminen ja hyväksyttäminen - liikenteenhjaussuunnitelmien laatiminen ja hyväksyttäminen - turvallisuussuunnitelman laatiminen tilaajan turvallisuusasiakirjan phjalta - liikennejärjestelyjen tteutus - tutustuminen khteeseen paikan päällä ja silmämääräinen tarkastus - tutkimussuunnitelman päivittäminen khteessa tehtyjen havaintjen perusteella tarvittaessa - yleistarkastuksen sekä kenttätutkimusten ja mittausten tekeminen - näytteidentt ja näytteenttkhtien paikkaaminen näytekappaleiden silmämääräinen tarkastelu j kenttätöiden aikana (esim. suuri maksimiraekk vi edellyttää halkaisijaltaan suuremman näytepran käyttöä) - karbnatisitumissyvyyksien määritys fenlftaleiiniliuksella mielellään j kenttätyövaihessa humattava karbnatisitumissyvyys vi muuttaa tutkimustarpeita - labratritutkimusten tekeminen / -teettäminen - tarkastustietjen, valkuvien ja mittaus- ja labratritutkimustulsten päivittäminen Siltarekisteriin - erikistarkastusraprtin laatiminen ja timittaminen tilaajalle. Erikistarkastustyön phjana n aina etukäteen laadittu tutkimussuunnitelma (khta 2.4.2), jssa n esitetty näytteidentt rakennesittain ja näytteille suritettavat tutkimukset mahdllisimman kattavasti. Tutkimuksen aikana n, tutkimuksen yhteydessä tehtävien havaintjen perusteella, arviitava tutkimussuunnitelman sisältöä ja laajuutta. Tarpeen mukaan n tutkimusta muutettava havaintjen perusteella Prjektisuunnitelmat ja ilmitukset Erikistarkastuksen tekemistä varten laaditaan tutkimussuunnitelma, jsta ilmenee mm.; - Tilaajan yhteystiedt - Tutkimusknsultin yhteystiedt ja tutkimusryhmän kknpan - Khteen perustiedt ja tutkimuksen tarkitus - Käytettävissä levat erikistarkastuksen lähtötiedt (2.4.5) - Näytteidentt ja labratrianalyysit rakennesittain - Khteessa suritettavat mittaustyöt (mm. rakenteiden mittaukset sekä krkmittaukset) - Liikenteenjärjestelyjen tteutus ja tteuttaja

8 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Tutkimussuunnitelman laatiminen n kkemusta vaativa tehtävä ja sen laatii päätarkastaja. Tutkimussuunnitelma hyväksytetään tilaajalla ennen kenttätutkimusten alittamista. Tässä hjeessa määritelty tutkimusten/näytteiden tn laajuus n vähimmäisvaatimus. Erikistarkastuspalvelun timittaja vi tutkimussuunnitelmassa esittää tästä yleishjeesta pikkeamista, mutta se tulee tuda perusteluineen esille tutkimussuunnitelmassa. Ennen erikistarkastuksen kenttätöitä tehdään lisäksi liikenteenhjaussuunnitelmat ja tilaajan yleiseen turvallisuusasiakirjaan perustuva turvallisuussuunnitelma. Mlemmat hyväksytetään tilaajalla. Tilaajalle tulee ilmittaa maasttöiden ajankhta, viikk ennen maasttöiden teka. ELY- keskusten ylläpitvastuulla levat väylät: Liikennekeskukselle tehdään ilmitus liikennettä haittaavasta työstä viimeistään tarkastusta edeltävänä päivänä. Ilmitus tulee tehdä sähköisellä lmakkeella, jka lähetetään liikennekeskukseen. Js kyseessä n hyvin lyhytaikainen ja vähäinen liikenne haitta, vi liikennekeskusilmituksen tehdä myös puhelimitse. Katualueilla ja kuntien ylläpitämillä teillä ilmitukset tehdään tilaajan edellyttämälle tahlle viimeistään viikk ennen kenttätöiden alittamista: - Helsinki: HKR, Palvelusast (tilapäisiä liikenteenjärjestelyjä kskeva lupa) - Esp: Espn kaupunki / Tekninen keskus, Katu- ja viherpalvelut - Vantaa: Kuntatekniikan keskus. Sillan sijainti mahdllisella erikiskuljetusreitillä n selvitettävä hyvissä ajin ennen erikistarkastuksen maasttöitä tilaajan ilmittaman yhteyshenkilön kautta. Yleisesti liikennejärjestelyjä vaativat työvaiheet tulee tehdä ruuhka-aikjen ulkpulella. Tarvittaessa liikennejärjestelyjä vaativat työt tulee varautua tekemään yötyönä: - tilaajan määriteltävä ennen timeksiannsta spimista - pääsääntöisesti aina erittäin vilkkaasti liikennöidyillä väylillä (esim. mttritiet, mttriliikennetiet, kehätiet, pääulsmenväylät) työskenneltäessä. Tarkastusajankhtien rajituksia kskevat yksilöidyt vaatimukset esitetään tarjuspyynnössä Tarkastusryhmän kknpan ja pätevyysvaatimukset Erikistarkastusryhmässä n aina mukana vähintään päätarkastaja ja yksi tutkimusavustaja. Laajemmissa khteissa ryhmän kknpan vi lla suurempikin, esim.: - Päätarkastaja (raprtin kirjittaja ja/tai raprtin tarkastaja) - Sillantarkastaja (raprtin kirjittaja ja/tai päätarkastajan raprtin tarkastaja) - Tutkimusavustajat (yleensä nurempi insinööri) - Siltakurjen tai muun nstajneuvn kuljettaja - Törmäyssuja-autn kuljettaja (2-ajrataiset tiet ja npeusrajitus 60 km/h). - Erikismittausten surittajat - Sukellustyönjhtaja + sukellustyöryhmä (min. 3 hlö).

9 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Päätarkastajan tehtävänä n vastata siitä, että erikistarkastustyö suritetaan ja raprtidaan asianmukaisesti ja laadukkaasti. Päätarkastajan n ltava tarkastuskhteessa kk kenttätutkimusvaiheen, mutta tästä vidaan piketa esimerkiksi, kun: - Tutkimusryhmään kuuluva tinen sillantarkastaja n paikalla - Tutkimusryhmä surittaa erikistarkastuksen kenttätöihin kuuluvia rutiininmaisia tehtäviä (esim. rakenteiden mittaustyöt, betnipeitteen mittaukset). Kaikilla tarkastuskhteessa työskentelevillä tulee lla vähintään vimassaleva Tieturva I pätevyys. Tieturva II pätevyys vaaditaan niiltä tarkastusryhmän henkilöiltä, jtka laativat ja hyväksyttävät (tilaajalla) tilapäiset liikenteenhjaussuunnitelmat. Tarkastuskhteesta riippuen vidaan edellyttää myös: - Ratatyöturvallisuuspätevyys TURVA - Ratatyöstä vastaavan henkilön pätevyys (rautatiet) - Turvamiespätevyys / T-mies (Ratasillat) - Raitivaunuliikenteen turvallisuuskulutus (Helsinki). Päätarkastajalta ja sillantarkastajalta (tarkastusraprtin kirjittajat) edellytetään Liikennevirastn sillantarkastajan tutkinta, kkemusta yleistarkastusten (YT) tekemisestä sekä suritettua siltarekisterikurssia. Päätarkastajalta edellytetään myös FISE Oy:n myöntämää Siltjen ja muiden betnirakenteiden a-vaativuuslukan kunttutkijan pätevyyttä Erikistarkastuksen lähtötiedt Lähtötiedt saadaan yleensä tilaajalta ja/tai suraan siltarekisteristä (aikaisemmat yleistarkastukset, valkuvat, piirustukset, aikaisemmat tutkimukset). Siltasuunnitelmia ei aina le saatavavilla. Tällöin tulee etukäteen määritellä mitä lisämittauksia tai tutkimuksia tästä jhtuen siltapaikalla judutaan tekemään. Esimerkiksi betnirauditteiden laatua ja sijaintia vidaan jutua tutkimaan avaamalla rakenteita ja selvittämällä rauditteiden sijainteja betnipeitemittarilla nrmaalia enemmän. Rauditteiden minaisuuksia vidaan selvittää myös tarkemmilla ainetta rikkmattmilla mittalaitteilla erikseen niin svittaessa. Siltasuunnitelmista tarvitaan yleensä (vähintään): - Sillan yleispiirustus ja mittapiirustukset - Raudituspiirustukset rakennesittain. Jskus tarkastettavaan siltaan vi liittyä muita rakenteita, mm. tukimuureja, prtaikita, ym. Näiden salta määritellään etukäteen timeksiannn rajat. Etukäteen, ennen tutkimus- ja prjektisuunnitelmien laatimista, pyritään selvittämään tarkastuskhteen keskeiset minaistiedt, mm.: - Siltatyyppi - Silta-aukkjen lukumäärä, alittavat / risteävät väylät - Rakennusvusi - Sillan krjaushistria ja mahdlliset aikaisemmat tutkimukset - Sillan sijainti, tiesite ja sijaitseek silta erikiskuljetusreitillä

10 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) - Npeusrajitus sillalla ja keskivurkausiliikenne - Sillan pikkileikkaustiedt, hyödyllinen leveys ja kknaisleveys - Sillan kansipinta-ala (määritelmän mukaan= kannen pituus x kknaisleveys) - Sillan kannen kaatsuunnat ja pintarakennekerrkset (vaikutusta rakenneavausten tekemiseen) - Vaadittava henkilönstkalust - Vaadittava kalust liikenteenjärjestelyjen tteuttamiseen (laaditaan liikenteenhjaussuunnitelma, jka hyväksytetään tilaajalla). Jhttietjen tarkempi selvitys tehdään yleensä vasta krjaussuunnitteluvaiheessa. Kuitenkin kannen rakenneavausten yhteydessä n ltava varmuus siitä, että kannen pintarakenteissa ei le kaapeliputkia näytteenttkhdassa (usein reunapalkkien vieressä ja kevyenliikenteen väylillä vi lla putkiasennuksia). Etenkin kaupunkialueilla n tutkimuksia varten haettava kaapelikartat ja tarvittaessa n tilattava kaapelinäytöt. Myös muissa khteissa n varmistuttava, ettei tutkimusalueella le em. kaapeleita. Etenkin mttriteiden yhteydessä saattaa tierakenteen vieressä lla paljnkin maahan kaivettuja kaapeleita. Aikaisemmat tutkimukset Siltjen yleistiedt n kirjattu siltarekisteriin siltasuunnitelmien perusteella ja mahdllisesti tietja n krjattu yleistarkastusten yhteydessä. Siltarekisteriin n myös kirjattuna vaihtelevalla laajuudella sillille suritetut krjaus-/ylläpit timenpiteet. Lisäksi siltarekisterissä n peruskrjattuja siltja, jiden krjaustiedt n päivitetty siltarekisteriin Vastaantttarkastuksina (VOT). Erikistarkastusten ja krjaussuunnittelun lähtötiediksi siltarekisteristä tulstetaan ainakin: - suppea ja laaja perustietraprtti - sillan kunt ja vaurit, tilanneraprtti - sillantarkastuslmake. Js sillalle n suritettu aikaisempia erikistarkastuksia tai muita varsinaisia tutkimuksia, tarvitaan ne myös krjaussuunnittelutimeksiannn lähtötiediksi.

11 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Tutkimusten laajuus Tutkimuksen yleinen laajuus määräytyy tehtävän määrittelyn perusteella. Tehtävän määrityksessä ilmitetaan tutkitaank siltaan liittyviä muita rakenteita tai suritetaank muita erikistutkimuksia (esim. ptentiaalimittaus). Tarkempien erikistutkimusten tarve n pyrittävä arviimaan etukäteen, mutta useimmiten tämä ei le mahdllista. Lisätutkimusten ja mahdllisten erikistutkimusten tarve tulee kuitenkin aina arviida viimeistään erikistarkastuksen raprtinnin yhteydessä. Tutkimuksessa n aina varauduttava mahdllisten vara- tai lisänäytteiden ttn humiiden rakenteen kunt, ikä, rakennusajankhta, materiaali, rasituslsuhteet jne. Tilaajan kanssa svitaan tarjusvaiheessa periaatteet miten lisänäytteiden salta menetellään. Varanäytteiden ttaminen kuuluu perustehtävään ja tarve sekä laajuus arviidaan ensivaiheessa tutkimussuunnitelmassa ja lpullinen määrä kenttätutkimusten yhteydessä. Vesistösiltjen tapauksessa määritellään erikseen, tehdäänkö vedenalaisille rakenteille sukellustarkastus, lutauksia tai muita kartituksia ja tutkimuksia. Timenpideehdtus näiden salta n kirjattava tutkimusraprttiin ja merkittävä siltarekisteriin sekä käytävä asia läpi tilaajan kanssa. Rautatien yhteydessä levien siltjen salta n etukäteen arviitava vidaank sillan erikistarkastus tteuttaa riittävän kattavasti humiiden ratatyön sujaulttuma (RSU), radan aukean tilan ulttuma (ATU) sekä sähköratamääräykset. Työskentely näiden alueiden rajittamien alueiden sisäpulella vaatii, tapauksesta riippuen, jännite- ja liikennekatkja ja ne n selvitettävä, suunniteltava ja svittava erikseen. Tutkimusten laajuus määritetään tapauskhtaisesti. Tutkimukset tulee khdentaa näkyvien vauriiden perusteella seuraavia pääperiaatteita nudattaen: 1. pitkälle edenneitä laajja vauriita tarkastetaan/arviidaan rakenteen krjauskelpisuus näytteet vain säilytettäviksi arviiduista rakenteista. 2. paikallisia pitkälle edenneitä vauriita pyritään selvittämään vauriiden syyt ja laajuudet (esim. alusrakenteiden vesipiikkausmäärät) näytteet vaurikhtien läheisyydestä ja vertailunäytteet kauempaa vauriitumattmaksi arviiduilta alueilta. 3. ei näkyvissä levia vauriita näytteet vimakkaimmin rasitetuista khdista ja vertailukhta ns. letetulta hyvältä alueelta.

12 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Tutkimukset tulee khdentaa siten, että sillan kunnsta saadaan kattava arvi seuraavassa tärkeysjärjestyksessä: 1. Liikenne- ja henkilöturvallisuuteen vaikuttavat asiat 2. Sillan kantavuuteen vaikuttavat asiat 3. Sillan krjauskelpisuuteen vaikuttavat asiat 4. Sillan säilyvyyteen, krjausmenetelmän valintaan ja vauriiden etenemiseen vaikuttavat asiat 5. Krjausten kiireellisyys 6. Esteettisyys. Tässä asiakirjassa esitetään nrmaalille teräsbetniselle sillalle tehtävien tutkimusten peruslaajuus. Teräs-, puu- ja kivirakenteiden tarkastukset tehdään Taitrakenteiden tarkastushjeen LO 17/2013 ja Sillantarkastuskäsikirjan LO 26/2013 hjeita nudattaen. Ohjeessa Siltjen erikistarkastusten laatuvaatimukset LO 1/2010 n esitetty minimivaatimukset. Tässä asiakirjassa esitetyt hjeet pikkeavat jiltakin sin kyseisestä hjeesta, mm. seuraavien asiiden salta: - Alusrakenteiden salta näytemäärää n hieman lisätty - Pintahietutkimuksia (kannen yläpinnasta) ei tehdä niistä saatavan suhteellisen vähäisen infrmaatin vuksi - Näytteiden lukumäärän laskentaperusteita n muutettu tarkituksenmukaisemmaksi - Betnipeitemittausten suritusmääriä ei le yksityiskhtaisesti määritelty. Peitekerrsten mittaaminen tehdään mahdllisimman kattavasti rakenteet ja lsuhteet humiiden - Ohuthietutkimuksia vidaan tarpeen vaatiessa surittaa myös muille rakenteille, kuin kannen yläpinnalle. Seuraavaan taulukkn n kttu yleisperiaatteet nrmaalin teräsbetnisen sillan näytteiden tn määrästä ja khdentamisesta sekä suritettavien labratritutkimuksien laatu ja määrä.

13 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Taulukk 1. Näytteiden tt ja labratritutkimukset. Teräsbetninen laattasilta, 2 maatukea, 1-N kpl välitukia. Rakennesa Näytteet Khdentaminen Tutkimukset, minimi Etumuuri (krkeat etumuuri) 2+1 kpl pralieriöitä 1 kpl prajauhesarja, js vesivutkhtia Siipimuurit (krkeat siipimuurit) Otsamuurit (pti/ lisätutkimus) 3 kpl pralieriöitä 3 prajauhesarjaa 1-2 kpl prajauhesarjja Pralieriöt ehjistä, edustavista khdista. Jauhesarja khdasta, jhn n valunut vettä Pralieriöt ehjistä, edustavista khdista. 2 prajauhesarjaa edustavasta khdasta, 1 jauhesarja khdasta, js n vesivutjälkiä Vesivutkhdat 2 kpl karb.syvys 1-2 kpl vetlujuus 1 OH 1 kpl klridipitisuus mm (pti/lisätutkimus) 3 kpl karb.syvyys 3 kpl vetlujuus 3 kpl klridipitisuus mm 1-2 kpl klridipitisuus mm Yleisesti maatuista n pyrittävä selvittämään tarvittavien krjaustimenpiteiden määrät, vesipiikkausmäärät, halkeamainjektinnit, jne. Välituet, karbnatisituminen 3 kpl vetlujuus 3 kpl karb.syvyys ja vetlujuus 1 OH Välituet, klridipitisuus, prajauhesarjat Minimi 3+1 kpl pralieriöitä. Määrää lisätään harkinnan mukaan, js välitukia n enemmän kuin 1. Minimimäärä 1 kpl/välituki Pralieriöt ehjistä, edustavista khdista. Js betnipinnassa n verkkhalkeilua, täytyy tämä tuda esille k. vetnäytteen khdalla Js välituet vat alttiina sulasumulle (tai merivedelle): 2 kpl rasitetulta alueelta ja 1 vertailunäyte sujaiselta alueelta ( takaa tai ylempää) 1-N kpl klridipitisuus mm. Määrä arviidaan tutkimussuunnitelmassa välitukien lukumäärän ja risteävän väylän (tai vesistön) aiheuttaman sularasituksen perusteella. Välitukien salta n sularasitettujen rakenteiden tapauksessa tärkeää khdentaa klridianalyysit niin, että saadaan selkeä kuva siitä, miten laajalta alueelta klridipitista betnia n pistettava vesipiikkaamalla. Reunapalkit (sis. alusrakenteen reunapalkit) kpl pralieriöitä 3 kpl prajauhesarjaa Pralieriöt ehjistä, edustavista khdista. 2 prajauhesarjaa edustavasta khdasta, 1 jauhesarja khdasta, js n vesivutjälkiä 3 kpl karb.syvyys 3 kpl vetlujuus 3 kpl klridipitisuus mm 2 OH Pitkän sillan tapauksessa näytemäärän lisäystarve arviidaan tutkimussuunnitelmassa. Vaikka reunapalkit vat hunkuntiset tai muusta syystä reunapalkit n päätetty uusia, n rakenne kuitenkin tutkittava riittävän kattavasti reunapalkin purkurajan määrittämistä varten (klridipitisuus, vetlujuus).

14 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Rakennesa Näytteet Khdentaminen Tutkimukset, minimi Kansilaatan sivu (laattasillat) Kansilaatan alapinta ja pääkannattajat (samaa betnia, sama rasituslsuhde) 2 kpl pralieriöitä 2 kpl prajauhesarjaa 1 kpl prajauhesarja lisää, js vesivutkhtia 3+2 kpl pralieriöitä 2 kpl prajauhesarja, js vesivutkhtia Pralieriöt ehjistä, edustavista khdista. 2 prajauhesarjaa edustavasta khdasta, 1 jauhesarja khdasta, js n vesivutjälkiä Pralieriöt ehjistä, edustavista khdista. 1 prajauhe vesivutkhdasta ja vertailunäyte edustavasta khdasta 2 kpl karb.syvyys 2 kpl vetlujuus 2-3 kpl klridipitisuus Pitkän sillan tapauksessa näytemäärän lisäystarve arviidaan tutkimussuunnitelmassa. 3 kpl karb.syvyys 3 kpl vetlujuus 0-N kpl klridipitisuus mm 2 OH Pitkän sillan tapauksessa näytemäärän lisäystarve arviidaan tutkimussuunnitelmassa. Kansilaatan sivu- ja alapintjen sekä pääkannattajien kunta ja krjaustarpeita n pyrittävä arviimaan kknaisuutena. Krjaustarpeet ja laajuus tulee arviida kknaisuutena (injektinti- ja rilpaikkausmäärät, jne.) Kannen pinta-alan mukaan: < 100m 2 3 kpl m 2 4kpl m 2 5 kpl m kpl > 5000 m kpl Kannen yläpinta, rakenneavaukset ja näytteentt (rakenneavauksia sama määrä kuin näytteenttkhtia) Näytteet/rakenneavaukset ajradalta ja jkpp:ltä js sillalla n kevyenliikenteen väylä. Pulet näytteistä sillan reunaalueilta/kaatjen alapäistä, pulet keskemmältä siltaa Kaikista näytteidenttkhdista klridipitisuus mm. Vet- ja huthietutkimukset näytemäärän perustella: 3 kpl 1OH, 2 Veta 4 kpl 2OH, 2 Veta 5 kpl 2OH, 3 Veta 6 kpl 3OH, 3 Veta 7 kpl 3OH, 4 Veta 8 kpl 4OH, 4 Veta 9 kpl 4OH, 5 Veta Kannen yläpinnan rakenneavauskhdista tarkastetaan ja mitataan rakennekerrsten paksuudet. Lisäksi arviidaan kannen yläpinnan laatua ja rapautuneisuutta sekä näytepalihin suvien halkeamien suuntaa, kka, aiheuttajaa (mm. vesieriste irtaa helpsti prattaessa, js kannen yläpinta n rapautunut). Vesieristeen tartunta alustaan raprtidaan ja vesieristeen kunt/elastisuus arviidaan. Päällystekerrsten bitumipitisuus tutkitaan materiaalien uusikäyttöä varten. Vesieristeet (Vesieristetyyppi vi lla eri ajkaistalla ja kevyenliikenteen väylällä) 1 näyte ajradalta 1 näyte kevyenliikenteen väylältä Kansinäytteiden ttkhdista Arviidaan silmämääräisesti vesieristeen laatu ja kunt sekä tartunta kanteen. 1-2 kpl PAH-pitisuus 1-2 Asbestipitisuus (eristeen materiaalista ja iästä riippuen) Sujabetni - - Arviidaan silmämääräisesti sujabetnin kunt. Rauditus selvitetään suunnitelmista ja/ tai rakennetutkimuksilla. Saumamassat (pti/ lisätutkimus) Maalit (pti/ lisätutkimus) 1 näyte/saumatyyppi - PCB 1980 Lyijy näyte/maalityyppi - Siltamaalien kstumus suhteellisen hyvin tiedssa.

15 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Näytteentta betniterästen khdalta n pyrittävä välttämään. Betniterästen sijainti tutkitaan betnipeitemittarilla ennen näytteentta mahdllisuuksien mukaan. Kannen yläpinnan näytteet n susiteltava ttaa kentästä. Tukien khdilla yläpinnan rauditusta n runsaammin. Tarkastustyön aikana arviidaan tutkimushjelman mukaisten näytteiden riittävyys ja tettujen näytteiden kattavuus. Tarpeelliseksi ilmenneiden yksikköhintaisten lisätutkimusten tekemisestä n svittava tilaajan kanssa. Lisäkustannus (tai hyvitys näytemäärän alentuessa) lasketaan annettujen labratritutkimusten yksikköhintjen perusteella. Betnipeitekerrsmittauksia suritetaan siten, että saadaan kattava ja lutettava tuls sillan eri sista. Peitekerrsmittauksissa n humiitava, että tisinaan esimerkiksi reunapalkkien ulkpinnissa ja kannen alapinnissa n lähimpänä pintaa työteräkset. Tällöin yleensä riittää, että mittaa työterästen peitekerrksen, timivat teräkset vat asennusteräksen halkaisijan verran syvemmällä. Ohuthietutkimuksia tehdään pääsääntöisesti kannen yläpinnan näytteille ja sekä seuraaville rakennesille alla esitetyn periaatteen mukaisesti: - Välitukien tai maatukien ulkiselle klridirasitukselle rasitetuimmasta khdasta (kuitenkin rapautuneen alueen vierestä) tetaan vähintään 1 huthienäyte - Kansilaatan alapinnasta tetaan vähintään 2 huthienäytettä, jista vähintään tinen sillan reuna-alueelta (ulkkeen alapinnasta) - Reunapalkeista tetaan vähintään 1 huthienäyte/ reunapalkki, js reunapalkin kuntarvi n Sillantarkastuskäsikirjan mukaan määritettynä 2 tai parempi. Ohuthietutkimuksia vi surittaa myös muille kuin yllä esitetyille rakennesille ja esitettyä kattavammin, js se n rakenteen kunttiedn selvittämisen kannalta perusteltua. Vetlujuus tutkitaan betnirakenteesta irtipratusta näytekappaleesta vetkkeella. Ke uusitaan js yksittäinen mittaustuls n < 1,5 N/mm 2. Uusintake tehdään samalle kekappaleelle liimaamalla kekappale murtpinnasta yhtenäiseksi. Js liimatun näytteen uusintakkeen tuls n myös alle < 1,5 N/mm 2 testataan varanäyte, js sellainen n tettu. Tartuntavetlujuusketta ei uusita, js murt tapahtuu näytteen epäjatkuvuuskhdasta (betniraudite, is huknen, is kivi). Kenttätutkimusten yhteydessä n jatkuvasti arviitava rakenteen betnin laatua. Epäiltäessä betnin tai näytekappaleiden laatua n rakenteesta tettava kenttätöiden yhteydessä ylimääräisiä rakennekekappaleita (varanäytteet), jtta labratritutkimuksista saadaan riittävän kattavat tulkset.

16 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Klridinäytesarja käsittää samasta prareiästä tetut prajauhenäytteet syvyyksiltä 0-20 mm, mm sekä mm. Kaikki prajauhenäytteet kuivataan yleensä uunissa samaan aikaan. Kansilaatan yläpinnasta tutkitaan vain 0-20 mm jauhenäyte, js: - k. näytteen klridipitisuus n < 0,03 p-% Vastaavasti mm näyte (pti) tutkitaan, js - syvyydeltä mm tetun näytteen klridipitisuus n > 0,03 p-%. Reunapalkeista, välitukirakenteista, siipimuureista ja mahdllisista vesivutvutkhdista (etumuuri, siipimuuri, kannen ja/tai pääkannattaja ala- /sivupinta) tetut näytesarjat tutkitaan aina kknaisuudessaan (klridien huuhtutuminen pinnalta, klridilähde rakenteen takana ) Muut tutkimukset ja mittaukset Kaikissa tapauksissa sillan päämitat tarkastetaan mittaamalla. Erikistarkastukseen kuuluu aina alkuperäisten siltasuunnitelmien tarkastaminen, siten että suunnittelulle leelliset näkyvät mitat ja tiedt vat ajan tasalla. Perusmutiseen erikistarkastukseen kuuluu sillan päällysteiden ja reunapalkkien krkeusasemien mittaus. Js sillan alkuperäinen krkmittauspiste n tiedssa ja sillan välittämässä läheisyydessä, vidaan krt sita tähän, jllin ne ilmitetaan N2000 krkeusjärjestelmän mukaisesti. Muussa tapauksessa krkmittausten 0- krksi määritellään 1-tuen vasemman reunapalkin pään krk (sisäreunan pystylinjan ja reunapalkin yläreunan risteyspiste). Hyvä tapa n yhdistää krkmittaus rakenteiden mittaukseen (reunapalkin krkeus, päällysrakenteen reunan krkeus, kannen alapinnan krkeus), jllin vidaan arviida rakenteen kknaispaksuutta. Js liikennelsuhteet sallivat, mitataan myös sekä ylittävän väylän että alittavan väylän krkeusasemat sillan khdalla (mittaus väylän reunalinjilta sekä harjalta). Erikseen svitaan, mitataank tiepenkereiden krkja sillan tulpenkereillä. Yleensä tulpenkereiden krkeusasemat mitataan 5 m välein 30 m matkalta. Sillan alikulkukrkeus tarkastetaan määräävimmästä khdasta. Alikulkukrkeuden llessa alle 5 m tulee se mitata kattavasti ja tarkasti mnesta pisteestä. Rakenteen tdelliset mitat ja mudt sekä absluuttiset krkeustast saadaan selville erillisellä rakennemittauksella, jka vidaan tehdä täkymetrillä tai täkymetrillä sekä laserkeilauksella. Tarkemittauksen tarve arviidaan khdekhtaisesti ja siitä svitaan erikseen. Kimmvasaratestauksella vidaan arviida uuden betnin puristuslujuutta. Testaus n tehtävä Liikennevirastn hjeen 2/2014 Kimmvasaran käyttäjän hje mukaisesti humiiden siinä esitetyt rajitukset testauksen salta. Käytännössä kimmvasaratestauksella ei välttämättä saada ikeaa kuvaa vanhan karbnatisituneen betnin tdellisesta puristuslujuudesta. Testauksia vidaan kuitenkin surittaa mm. laajempien alueiden betnipintjen rapautumien ja lujuusvaihteluiden selvittämiseen.

17 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Pinnitepaksuusmittaukset tehdään sillan kaiteille ja muille mahdllisesti maalatuille terässille. Lähtökhtaisesti betnin suhteellisen ksteuden mittaus n erikistutkimus, jka vidaan tehdä esim. ptentiaalimittausten yhteydessä terästen krrsinpeuden arviimiseksi. Betnin ksteuden mittaus n mielekästä vain pintaksteusmittauksena (Tramex Misture Encunter), js esimerkiksi halutaan tutkia silmin havaittavien vesivutkhtien ksteustilaa verrattuna kuivan näköiseen betnipintaan. Js ei le näkyvissä mitään viitteitä kannen (tai esim. maatuen) vesivudista, ei pintaksteusmittauksia tarvitse surittaa. Rauditusten krrsitilaa (ptentiaali-, minaisvastus- ja/tai plarisaatimittaus) mitataan vain erikistutkimuksena, js perustutkimuksessa tälle nähdään tarvetta. Silmämääräisten havaintjen tai tutkimuksissa esille tulleiden havaintjen perusteella tehdään myös terästen esiin piikkauksia krrsitilanteen tai teräksen laadun/halkaisijan tarkastamiseksi sekä esim. betnipeitemittausten varmistamiseksi. Aukipiikkauksia n susiteltavaa tehdä ainakin: - kannen alapinnasta pääterästen ja rauditusperiaatteen varmistamiseksi - välitukipilareista - selkeistä betnivaurikhdista teräskrrsitilan arviimiseksi - betnipeitemittausten kalibrimiseksi (mm. mitattavan pääteräksen halkaisija) Vanhjen ntellaatta- ja ktelsiltjen salta ptentiaalimittauksen tekeminen n harkittava tehtäväksi j perustutkimuksen yhteydessä. Sillan värähtely ja kevytrakenteisten siltjen liikkeet arviidaan aistinvaraisesti. Js värähtelyn epäillään levan haitallisen suurta krjaustöiden surittamisen kannalta (valujen varhaislujittumisvaiheessa värähtelystä n haittaa), kirjataan erikistarkastusraprttiin susitus värähtelymittausten surittamisesta krjaustöiden yhteydessä. Vanhissa krkealujuusteräksestä valmistetuissa rullalaakereissa n havaittu halkeamariskejä. Sen vuksi ne tarkastetaan erikseen svittaessa esimerkiksi ultraäänimittauksilla, jlla vidaan tutkia myös muiden teräsrakenteiden vauriita. Kriittisiä laakereita vat ns. Kreutzin laakerit, jita n asennettu vusina Tyypillisesti laakeri n hut esim. ehjän rullan paksuus n 142 mm, mutta mitta ja päädyn ulknäkö vi jnkin verran vaihdella.

18 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Tutkimustulsten lutettavuus ja tulkinnat Tutkimustanta tulee lla riittävä siten että tutkimusraprtin laatija vi, labratritulsten ja visuaalisen tarkastelun perusteella, arviida tarvittavien purkutöiden laajuudet ja että krjaussuunnittelija saa riittävän lutettavan ja kattavan kuvan rakenteen kunnsta krjaustimenpiteiden määrittämistä varten. Tutkimustulksia tulee tulkita rinnakkain, jtta saadaan paras mahdllinen kuva rakenteen kunnsta ja krjaustarpeita. Samaan aikaan n hyvä muistaa perussääntö, että ehjää ei kannata krjata. Esimerkiksi karbnatisitumiskrrsin ja klridikrrsin tutkimusmenetelmät tuttavat vain riskiarvin, eivät ttuutta raudituksen krrsista. Rauditteiden tdellinen krrsitila selviää vain avaamalla rakenteita. Samin huthietutkimuksissa varsin usein esiintyvä tteama betni ei le arvilta pakkasenkestävä ksteusrasituksessa, ei tarkita sitä, että rakenne tulisi purkaa ja uusia. Tisaalta krjaustimenpiteiden n ltava riittävän laajja ja kattavia, jtta siltaa ei tarvitse peruskrjata mneen tteeseen Erikistarkastuksen raprtinti ja valkuvat Erikistarkastusten yhteydessä tehtävät yleistarkastusmenettelyn (YT) mukaiset vaurikirjaukset ja kuntlukka-arvit tekee päätarkastaja yksin tai sillantarkastajan kanssa yhteistyössä. Nrmaalista yleistarkastusmenettelystä (YT) piketen: - Sillan ja sen päärakennesien kuntarviissa humiidaan visuaalisten havaintjen lisäksi labratritutkimusten ja betnipeitekerrsmittausten tulkset. - Sillantarkastuslmakkeiden krjaustavaksi kirjataan enemmän tdellisuutta / suunniteltua vastaava krjaustapa. Esimerkiksi reunapalkkien pieniä vauriita ei krjata, js n ilmiselvää, että reunapalkit uusitaan varsin pian - Seuraavaksi tarkastukseksi merkitän edelleen YT 5 vuden päästä, js ei le tieta siitä, millin silta peruskrjataan. Erikistarkastus raprtidaan sillantarkastuskäsikirjan mukaisen rakennesajattelun mukaisesti rakennesakhtaisesti (ks. myös khta 3.3.1). Tutkimus ja khde esitetään raprtissa kknaisuudessaan rakennesittain jateltuina.

19 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Perustapauksessa erikistarkastusraprtti sisältää seuraavat kknaisuudet: - TIIVISTELMÄ - Sisällysluettel sivunumerineen - Yleistiedt tutkimuskhteesta ja tutkimustehtävästä svitut tavitteet ja rajaukset rakenteeseen vaikuttavat ympäristötekijät - Käytetyt tutkimusmenetelmät - Listaus tetuista näytteistä ja mittauksista - Visuaalisen tarkastelun tulkset päärakennesittain. Myös mahdlliset havainnt pralieriönäytteistä - Labratritutkimusten tulkset ja mittaustulkset jhtpäätöksineen - Yhteenvet 1. Kiireelliset krjaustarpeet ja turvallisuusriskit 2. Sillan kantavuuteen vaikuttavat vaurit 3. Sillan vaurit, päärakennesien kuntlukat ja sillan yleiskunt ja VPS, sillan betniteknlginen kunt labratritutkimusten perusteella 4. Arvi lisätutkimusten tarpeesta ja tutkimustannan riittävyydestä sekä tutkimusten lutettavuudesta 5. Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät 6. Kantavuuteen vaikuttavat tekijät 7. Tutkijan käsitys krjaustavista ja krjausten kiireellisyys sekä krjaustöiden vaikutus liikennehaittihin - Alustava krjausten kustannusarvi - Liite 1 Sillan yleispiirustus - Liite 2 Valkuvaliite - Liite 3 Yleisliite: näyteluettel, karbnatisitumissyvyydet, suritetut labratritutkimukset, peitekerrsmittaustulkset, ym. - Liite 4 Näytteenttkartta, jhn sisällytetään myös tutkittujen rakenteiden leelliset kunttiedt/tutkimustulkset - Liite 5 Vaurikartta erillisenä, js liitteen 3 kartassa ei saa asiita esitettyä riittävän selkeästi - Liitteet 6-N Labratritutkimukset liitteinä. Siltarekisterin sillantarkastusraprtit liitetään raprtin liitteeksi. Js erikistarkastuksen ja sitä seuraavan krjaussuunnittelun tekee sama knsultti, tulee raprtissa esitetyistä krjaustavista keskustella päätarkastajan ja krjaussuunnittelijan kesken. Valkuvaliitteessä esitetään: - sillan yleiskuvat - yleiskuvat päärakennesittain - siltapaikan yleiskuvat (risteävät väylät, tulpenkereet) - vaurihavaint- ja detalji kuvat päärakennesittain. Yleiskuvat esitetään ensin ja muut havaintkuvat mieluusti järjestyksessä päärakennesittain

20 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Sillan krjaustöiden alustava kustannusarvi n suuntaa antava arvi, kska kustannukset arviidaan tarkemmin krjaussuunnittelun yhteydessä. Tarkastuksen yhteydessä tehtävän kustannusarvin n kuitenkin ltava kattava (kaikki krjattavat khteet humiidaan) ja riittävän tarkka, kska se timii saltaan päätöksenten perusteena sillalle khdistettavien/ suunniteltavien tulevien timenpiteiden ja niiden aikatauluttamisen salta. Lpullinen raprtti timitetaan tilaajalle tarkastettavaksi itselleluvutuksen jälkeen allekirjitettuna (raprtin kirjittaja ja raprtin tarkastaja) pdf -mudssa yhteen kttuna. Tiivistetty erikistarkastusraprtti Tarvittaessa tilaajan kanssa erikseen svittaessa vidaan erikistarkastus raprtida ns. tiivistetyllä erikistarkastusraprtilla. Tätä vidaan käyttää mm. tapauksissa, jissa krjaussuunnittelu alkaa välittömästi erikistarkastuksen jälkeen ja vidaan varmistua siitä, että krjaussuunnittelija saa riittävät tiedt erikistarkastajalta suunnitelman laatimiseen. Tiivistetyn erikistarkastusraprtin rakenteen n nudatettava nrmaalia erikistarkastusraprttia, mutta asiat vidaan esittää siinä tiivistetymmin jättäen sa tutkimusta ja rakennetta kuvaavista asiista pis. Oleellista n esittää selkeästi rakenne, tehdyt tutkimukset ja tulkset siten, että krjaussuunnittelija saa kaiken leellisen tiedn krjaussuunnitelman laatimiseksi. 2.5 Näytteenttkhtien paikkaus Rakenteesta irtipratut näytekhdat tai aukipiikkaukset paikataan kk näytteenttkhdan tai aukipiikkauksen laajuudelta. Betnirakenteen salta paikkaus tehdään laastipaikkaamalla tai betnimalla käyttäen SILKO- hyväksyttyjä tutteita ja nudattamalla SILKO- hjeita betnirakenteen krjaamisesta. Erillisellä tilaajan myöntämällä khdekhtaisella luvalla vidaan betnirakenteiden paikkaaminen tehdä jllain muulla tavalla. Sillan kannen yläpinnan paikkaamisessa nudatetaan SILKO- hjeen periaatteita, kuitenkin niin, että betnirakenteen paikkaus tehdään y. periaatteen mukaisesti. Pikkeuksena lyhyet (ulttuvat betnikanteen alle 15 mm) betnikannen yläpinnan näytteet, jtka paikataan epksihiekkaseksella. Vedeneristeen ja pintarakenteiden paikkaus tehdään k. SILKO- hjeen mukaisesti. Näytteenttkhtien paikkausperiaate n esitettävä tutkimussuunnitelmassa.

21 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) 3 Krjaussuunnittelu 3.1 Periaatteet ja laajuus Sillan krjaussuunnitelman tulee käsittää kaikki sillan rakennesat sekä siltaan liittyvät katu-, tie-, väylärakenteet tarpeellisessa laajuudessa. Suunnitelmat ultetaan niin pitkälle, että luiskat, kaiteet, päällysteet yms. saadaan yhdistettyä väylän rakenteisiin liikenneturvallisuus ja rakenteiden timinta humiiden (vedenpist, päällysteen tasaisuus jne.). Kaikkiin tarkastuksissa havaittuihin vauriihin n esitettävä krjaussuunnitelmassa perusteltu krjaustapa tms. käsittelyperiaate. Perustellusti, tilaajan hyväksynnällä, vidaan jkin vauri jättää krjaamatta. Suunnitelmien laadinnassa tulee nudattaa tilaajan suunnittelun kuluessa antamia hjeita sekä vimassa levia tyyppipiirustuksia. Kantavien rakenteiden salta n suunnittelu tehtävä Liikennevirastn Eurkdien sveltamishjeiden, NCCI mukaisesti. Betnisiltjen salta nudatetaan myös Liikennevirastn hjetta Betnisiltjen krjaussuunnitteluhje LO 17/2011. Krjaussuunnitelman piirustuksissa ei tarvitse esittää sellaisia yleisissä suunnittelu hjeissa esitettyjä asiita, jilla ei le krjaustyössä merkitystä. Ohjeiden vaatimuksista vidaan piketa, kun siihen vidaan esittää perusteltu syy. Krjaussuunnittelijan n tutustuttava khteeseen käynnillä paikan päällä. 3.2 Liikennetekniset mitat Sillan pienikin leventäminen saattaa tuda merkittävää helptusta liikenteelle käytettävissä levaan tilaan ja tuleviin mahdllisiin pintarakenteiden uusimistimenpiteisiin. Timeksiannn alussa tarkistetaan vielä erikseen mahdllinen tarve leventämiselle ainakin khteissa, jissa silta sijaitsee erittäin vilkkaalla väylällä tai muutin paikassa, jssa tulevat krjaustimenpiteet aiheuttaisivat merkittäviä liikennehaittja. 3.3 Suunnitelma-asiakirjat Asiakirjat ja niiden sisältö Krjaussuunnitelman timenpiteet suunnitellaan ja esitetään suunnitelmissa sillantarkastuskäsikirjan mukaisen rakennesajattelun mukaisesti siten, että kuhunkin rakennesaan khdistuvat krjaustimenpiteet n selkeästi ja yksiselitteisesti esitetty. Lisäksi suunnitelmassa esitetään tarpeen mukaan erikseen hjeita ja vaatimuksia timenpiteittäin lukiteltuina. Kuva 1. Päärakennesat

22 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Krjaussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiakirjat, jiden salta n lisäksi esitetty muutamia humiitavia asiita sisällön suhteen: - Asiakirjaluettel, erillisenä dkumenttina sisältäen kunkin asiakirjan päiväyksen ja revisihistrian (tarpeen mukaan tehdään myös erillinen asiakirjaluettel krjausurakkakyselyyn timitettavan aineist salta) - Krjaustyön työselitys - Määräluettel - Rauditusluettelt - Kustannusarvi - Yksikköhintaluettel Suunnitelmapiirustuksia täydentävä asiakirja. Suunnitelmapiirustuksissa n esitettävä mahdllisimman kattavasti krjaustyön tteutus ja työselitys täydentää ja antaa yleiskuvauksen asiasta. Työselityksessä kuvataan miten krjaustyö tteutetaan ja piirustuksissa esitetään alkutila, lpputila ja vaiheet yksiselitteisesti. Silk, InfraRYL ja standardi viittaukset n tarkistettava ja varmistettava => ristiriidattmuus Laadunmittaukset esitetään kelpisuusketaulukssa (hjeen liite), jhn työselityksessä viitataan. - Turvallisuusasiakirja (Tilaajan hjeiden mukaisesti) - Riskikartta (Tilaajan hjeiden mukaisesti) - Kelpisuusketaulukk - Piirustukset Piirustusluettel Yleispiirustus: Numeritu luettel sillan eri rakennesiin ja siltapaikkaan khdistuvista krjaustimenpiteistä ja niitä vastaavat, selventävät merkinnät tas-, sivu- ja pikkileikkauskuvissa. Putket mistajineen (vanhat ja uudet => lpputilanne) Ylikulkusiltjen salta Mittapiirustukset suunnitelmiin tulee merkitä myös rata-km+m, jssa silta sijaitsee sekä ratasan päätepisteet ksketussujaseinien riittävät pituudet tulee tarkistuttaa asiantuntijalla (esim. samassa yhteydessä kuin maaditussuunnitelma) Nykyinen rakenne ja uusi rakenne selkeästi ertettuna Pistettavan betnin raja

23 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Purettavat rakenteet ja niiden rauditus sekä nykyisestä raudituksesta pistettavat että jäävät rauditteet erikseen Kansilaatan yläpinnan purkurajat, timenpiteet, käsittely Tartuntjen praukset ja niiden kiinnitysperiaate Materiaalilujuudet eri sissa, eristemateriaali, eristyksen ulttumat, pinnitusten tyypit ja laajuudet Sillan ja siltapaikan kuivatuslaitteet ja kuivatus (timenpiteet vanhille sekä uudet) Työssä humiitavat putket ja kaapelit eri työvaiheissa (ellei tätä le erikseen esitetty työvaihepiirustuksessa) Raudituspiirustukset Esitettävä nykyinen uuteen rakenteeseen jäävä rauditus sekä uusi rauditus Tartunnat

24 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Muut rakennepiirustukset elementtirakenteiden asennustapaehdtukset (tarvittaessa) alustavat jännityssuunnitelmat (tarvittaessa) teräsrakenteiden asennustapaehdtukset (tarvittaessa) teräsrakenteiden kknpanpiirustukset (tarvittaessa) maaditussuunnitelmat (tarvittaessa) tyyppiratkaisuista pikkeavat kaidesuunnitelmat Työvaihepiirustus ja työvaiheistus: Työn vaiheistus esitetään työselityksessä. Sen lisäksi laaditaan erillinen työvaihepiirustus tarpeen vaatiessa. Jkaisesta krjauskhteesta n laadittava vähintään, työselityksen liitteeksi, pikkileikkauspiirustukseen kuvattuna krjaustyön vaiheistus, ellei khdetta vida kknaan sulkea krjaustyön ajaksi. Työvaiheet ja työalueet (laajuudet määritettävä siten, että työvaihe n mahdllista tteuttaa k. alueella humiiden mm. kaiteet ja sujaukset) Liikenteenhjaus eri työvaiheissa (tarpeen mukaan) Erikseen svittavissa khteissa n laadittava erilliset liikenteenhjaussuunnitelmat (vilkkaasti liikennöidyt khteet, jissa liikenteenhjaus n suunniteltava ja svittava sidsryhmien kesken suunnittelun aikana) Eri alueiden kantavuusrajitukset Krjaustöiden rajaus Krjaustyön vaatima rakenteiden tuenta eri työvaiheissa ja tilapäisille tuille tulevat kurmat Purkutöiden rajat sekä tarvittavat tuenta- ja vartimenpiteet purkamisen yhteydessä (rajat yksityiskhtaisemmin mittapiirustuksessa) Purkutöiden aikaiset sujaukset ja menetelmät Kuvattava krjaustyössä humiitavat, töitä rajittavat/ aikatauluttavat asiat. Purkupiirustus: liikennejärjestelyt yhteen svitettavat muut timenpiteet, jtka tteutetaan sillan krjaustyön yhteydessä esim. kauklämpö, putkityöt, jhdt, kaapelit Tarvitaan vaikeissa purkutyökhteissa. Muissa khteissa purkuun liittyvät asiat esitetään mittapiirustuksissa, työselityksessä sekä työvaihepiirustuksessa.

25 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) - Rakennelaskelmat: Esitetään laskelmat rakenteellisten krjaustimenpiteiden salta. Näitä vat ne timenpiteet, jilla: vanhan rakenteen kantavuutta lisätään vanhaan rakenteeseen khdistuu krjaus- tai muutstimenpiteiden jälkeen tai krjaustyön aikana kurmitus, jka saattaa lla rakenteen kapasiteetin kannalta kriittinen rakennetaan vanhaan rakenteeseen kiinni uusi kurmia vastaanttava rakenne krjataan rakenne suurella valukrjauksella, jta varten n krjattavan rakenteen kantamat kurmat tettava vastaan väliaikaisilla tukirakenteilla tms. Laskelmissa n humiitava: eri työvaiheet rakennesien ikä krjausta tehtäessä ja kurmituksen alkaessa tarkasteluajankhdat ja kurmat, jita eri tarkasteluajankhtina tutkitaan Laskentaperusteissa n tehtävä päätelmät eri rakennesien lujuuslukasta ja lujuudesta eri työvaiheissa sekä mahdlliset vähennykset rakennesien pikkileikkausarvista. Krjaustyön tteutuksen jälkeen tutetaan khteen tteumapiirustukset. Tteumapiirustusten tekeminen svitaan erikseen Asiakirjjen timitus Helsingin kaupunki Suunnitelma-aineist timitetaan tilaajalle pdf-mudssa sekä alkuperäisessä suunnitteluhjelmist frmaatissa. Lisäksi määräluettel ja kelpisuusketaulukk timitetaan myös excel-mudssa, rauditusluettel rl- frmaatissa sekä suunnitelmapiirustukset myös tiff-mudssa (tiedstmut tiff grup 4, skannaustarkkuus 400 dpi). Uudenmaan ELY-keskus Suunnitelma-aineist tallennetaan hankeprtaaliin pdf-mudssa sekä alkuperäisessä suunnitteluhjelmist frmaatissa. Lisäksi määräluettel ja kelpisuusketaulukk timitetaan myös excel-mudssa, rauditusluettel rl- frmaatissa sekä suunnitelmapiirustukset myös tiff-mudssa (tiedstmut tiff grup 4, skannaustarkkuus 400 dpi). Espn kaupunki Suunnitelma-aineist timitetaan tilaajan hjeiden mukaisesti. Vantaan kaupunki Suunnitelma-aineist timitetaan tilaajan hjeiden mukaisesti.

26 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) 3.4 Pääsuunnittelijan krdinintitehtävät Suunnittelutimeksiannn surittavan knsultin prjektipäällikkö timii kk timeksiannn pääsuunnittelijana, ellei pääsuunnittelijaa le erikseen määritetty. Pääsuunnittelijan tehtävänä n hulehtia suunnitelmien riittävästä laadusta ja laajuudesta niin, että suunnitelmilla vidaan sittaa rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttyminen. Pääsuunnittelijalla n krdinintivastuu timeksiannn mukaisten suunnittelutehtävien salta sekä myös vastuu suunnitelmien yhteensvittamisesta timeksiannn sisällä sekä muiden samaan aikaan käynnissä levien suunnitteluhankkeiden kanssa. Pääsuunnittelijan tulee lisäksi - hulehtia siitä, että käytettävissä n tarvittavat lähtötiedt ja että ne vat ristiriidattmat ja ajan tasalla sekä saattaa ne suunnittelijiden tietn - varmistaa, että kaikilla hankkeen suunnittelijilla n tiet siitä, mikä suus vaadittavista suunnitelmista n heidän vastuullaan - hulehtia eri aljen suunnittelijiden yhteistyön järjestämisestä - hulehtia, että tarvittavat suunnitelmat tehdään ja suunnitelmat n tdettu yhteenspiviksi ja ristiriidattmiksi - kta hankkeen yhteinen rakennussuunnitelma - laatia suunnittelualueen rakentamisen aikaisten työ-, liikenne- ja jhtsiirtjärjestelyjen yhteensvittamisen suunnitelma työjärjestyksineen erikseen svittaessa. Pääsuunnittelijan velvllisuuksiin kuuluu suunnitteluaikainen yhteydenpit eri hallintkuntien edustajiin, alueen muihin suunnittelijihin, ulkpulisiin sidsryhmiin sekä tähän timeksiantn liittyvien asiiden krdininti. Pääsuunnittelijan tehtäviin kuuluu yhteiskkuksissa suunnitelmien esittely sekä sihteerinä timiminen. Pääsuunnittelijan tulee heti suunnittelun käynnistyttyä laatia yhteyshenkilöluettel suunnitteluun liittyvien henkilöiden salta.

27 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) 3.5 Krjaussuunnitteluperiaatteet rakennesittain Seuraavassa kappaleessa n esitetty krjaussuunnitteluperiaatteita rakennesittain. Khdekhtaisesti n aina harkittava, miten periaatteet humiidaan. Js niistä piketaan, n asia käytävä tilaajan kanssa läpi suunnittelun alkuvaiheessa. 100 Alusrakenne Maatuet Klridirasitettujen maatukirakenteiden salta purkulaajuus ja timenpiteet n harkittava rasitustasn, rasitetun rakennesan ja mahdllisen vauriitumisen vakavuuden mukaan. Samja periaatteita vidaan nudattaa kuin seuraavan khdan välitukirakenteiden salta n esitetty. Etumuurien yksittäiset kuivat halkeamat, jtka eivät vaikuta rakenteen kantavuuteen vidaan jättää krjaamatta, ellei sillan ulknäön kannalta haluta kk pintaa yhtenäiseksi. Kun etu- ja siipimuuriin määritetään töherryssujaus tai pinnitus, jka vaatii alustan suihkupuhdistuksen (esim. hiekkapuhallus), lisätään suunnitelmiin betnipinnan ylitasitus ennen sujaus- tai pinnitustimenpiteitä. Js määritetty pinnitus n impregninti ja pintihin ei khdistu ulknäkövaatimuksia (esimerkiksi siltapaikkalukka IV), ylitasitusta ei välttämättä tarvita. Välituet Klridirasitettujen välitukipilareiden salta purku- ja krjaustimenpiteet määräytyvät klridipitisuuden mukaisesti. Jissakin tapauksissa pelkkä impregninti riittää ksteusrasituksen pienentämiseksi ja krrsin estämiseksi. Jissakin tapauksissa vanha klridipitinen betni n pistettava raudituksen taakse ja krjattava rakenne valukrjauksella SILKO- hjeiden mukaisesti. Ne pilarit, jissa n havaittu klridirasitusta, n susiteltavaa tutkia etukäteen mahdllisimman laajasti ikeiden krjaustimenpiteiden määrittämiseksi. Suunnittelussa pitää arviida nk purkutyöllä vaikutusta sillan kantavuuteen. Tuennan tarve arviidaan mm. työnaikaisen kurmituksen, purkulaajuuden, rakennesan ja siltarakenteen rakenteellisen timintaperiaatteen ja rakennesan kestävyyden perusteella. Purkutyön vaikuttaessa välitukipilarin kantavuuteen n rakenne tuettava purku- ja krjaustyön ajaksi väliaikaisilla tuennilla tai muulla tavin n varmistuttava rakenteen riittävästä kantavuudesta krjaustimenpiteiden aikana. Aina kun välitukirakenteen krjaus ulttuu pilarin betniteräksiin saakka tai syvemmälle n suunnitelmassa (rakennelaskelmin) esitettävä mm. seuraavat asiat: - miten pilarin kantavuus krjaustyön aikana varmistetaan - mitä kurmituksia pilari kestää krjaustyön aikana ja mitä kurmia siltakannella saa lla krjaustyön aikana - miten uusi krjattu pilari kantaa kurmat krjaustyön jälkeen.

28 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Klridipitisen pilarin krjaaminen, lähtökhtaiset periaatteet - klridipitisuus terästen tasalla < 0,03 p-% (happliukisena mitattuna) =>pinnan puhdistus, pilarin suihkupuhdistus, ylitasitus ja impregninti. klridipitisuus terästen tasalla 0,03-0,05 p-% (happliukisena mitattuna) =>khteesta riippuen (ikä, rasituslsuhde, liikennemäärä, rakenneratkaisu, krjattavuus jne.) krjausvaihtehdt jk edellisen tai seuraavan khdan mukaan - klridipitisuus terästen tasalla 0,05-0,07 p-% tai pinnassa (5-20 mm) klrideja >0,10 p-% => betni piikataan pis teräksiin saakka, ei kuitenkaan niiden taakse, uusi pinta painevaluna. Sujaetäisyyttä kasvatetaan samalla 20 mm. Uusi pinta impregnidaan tai käytetään muttina hapnkestävää sujakurta - klridipitisuus terästen tasalla > 0,07 p-% laajalla alalla => betni piikataan pis terästen taakse, uusi pinta painevaluna. Sujaetäisyyttä kasvatetaan samalla 20 mm. Uusi pinta impregnidaan tai käytetään muttina hapnkestävää sujakurta Yllä levaa hjeistusta vi sveltaa myös muiden alusrakenteiden krjaukseen, kun tarve ja vaikutukset harkitaan tarkin. Klridipitisten betnipintjen krjausmenetelmät n suunniteltava vauriiden ja mahdllisen vaurin vakavuuden phjalta tarkin, varsinkin js betnissa ei le mitään vauriita näkyvissä. Turhaa piikkausta ja paikkausta n syytä välttää. 200 Reunapalkkirakenteet Reunapalkkien päät, väylän pulelta, viistetään pulen metrin matkalta 10 cm verran, jtta lumiaura ei vahingssa törmää reunapalkin päähän vaan hjautuu juhevasti reunapalkin sisäpintaan. Liikuntasaumjen khdalle n jätettävä saumausta varten riittävät tilavaraukset. On humiitava, että reunapalkissa tapahtuu vastaava liike kuin siltakannessa, jten sen saumarakenteen n kestettävä vastaava liike. Tapauskhtaisesti vi reunapalkin krjaustimenpiteeksi suunnitella kurivalun. Krjaustimenpide ja laajuus määritetään khdekhtaisesti rakenteen kunnn ja lsuhteiden perusteella. 300 Muu päällysrakenne Jännitettyihin betnisiltihin jälkikäteen tehtävät betniterästartuntjen praukset (tai muut praukset) ja piikkaukset n suunniteltava hulellisesti jänneteräkset humiiden. Jänneteräkset n kartitettava ja tettava humin suunnitteluratkaisuissa. Suunnitelmissa n esitettävä miten jänneteräkset humiidaan ja mitä timenpiteitä työmaan n tehtävä jänneterästen vauriitumisen estämiseksi. Raskaampien krjaustimenpiteiden varalta laaditaan vaihtehtsuunnitelma, mikäli khde n liikenteellisesti tai krjausaikataulun kannalta kriittinen ja n syytä epäillä, että rakenteessa n ennakitua heikmpia khtia.

29 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Kaikki vesivutjäljet rakenteen pinnista pistetaan krjaustyön lpussa. Vesivutjäljet pistetaan himalla ja pesemällä. Lisäksi suunnitelmissa humiidaan työnaikaisten valumajälkien (vesipiikkaukset, vedenhjauslaitteiden praukset ym.) pistaminen. Khteissa, jissa päällysrakenteen alapinnassa n laaja-alaisesti havaittavissa betniterästen krrsita, varaudutaan rustuneiden betniterästen krjaamiseen määrälaskennassa, piikkauksen ja laastipaikkauksen määrissä, esim. seuraavan periaatteen mukaisesti: - 2 * tarkastuksessa havaittu määrä (jm) - kuitenkin vähintään 0,5 jm/ kansineliö Khdekhtaisesti vidaan arviida suurempikin arv, js aiempien vastaavantyyppisten siltjen tai sillan betnin laadun ja betniteräskrrsiasteen perusteella n perusteltua (esim. sillat jissa kevennysputkia). 400 Päällysteet Sillan päällysteet suunnitellaan Liikennevirastn hjeen NCCI 1 mukaisesti. Suunnittelun alussa n svittava tilaajan kanssa käytettävä pintarakenne. Sidekerrkseksi asennetaan vähintään AB 16/90, jtta liikennettä vidaan pitää työnaikana sen päällä. Mikäli sillalle tulee nrmaalia enemmän päällysteitä, humiidaan se sidekerrksen paksuudessa (yleensä AB 16) tai tekemällä erillinen täyttökerrs (ABK32). Valittavien päällysteiden kknaispaksuus n humiitava sillan rakenteissa, esimerkiksi uusittavan reunapalkin krkeudessa. Krjattaessa vaiheittain maatäytteisiä siltja vidaan mursketäyte krvata ABK32 kerrksella. Lpullinen kulutuskerrs tehdään viimeiseksi kk sillalle ja tarvittavin sin penkereille. 500 Muu pintarakenne Helsingin kaupungin siltjen salta siltjen krjauskhteissa pintarakenteina nudatetaan Helsingin kaupungin tyyppikuvien mukaisia pintarakenteita. Vantaan kaupungin siltjen pintarakenteet suunnitellaan tilaajan timittaman katulukitustaulukn mukaisesti. Sillan pintarakenteet ja vedeneristys suunnitellaan Liikennevirastn hjeen NCCI 1 mukaisesti. Helsingin kaupungin siltjen salta siltjen krjauskhteissa vedeneristyksenä käytetään pääsääntöisesti seuraavia rakenteita: 1. mastiksieristys 2. paineentasausverkk 3. epksitiivistys (kk kannelle) Mastiksiin tehdään bitumiliimakaistat 6 m välein ja paineentasausputket sijitellaan sen mukaan alimpiin pisteisiin. Liimakaistjen khdat merkitään reunapalkkeihin nastilla ja liimakaistat sekä nastat n esitettävä suunnitelmapiirustuksissa.

30 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Vedeneristyksen uusimisen tarve arviidaan sillan kunnn perusteella. Vedeneristyksen uusimisesta tai muista krjaustimenpiteistä päätetään tutkimustulksiin perustuvan erikistarkastajan lausunnn sekä suunnittelijan näkemyksen ja tilaajan hjeiden perusteella, humiiden myös eristyksen ikä. Ohjeellisena vidaan käyttää seuraavaa jattelua, jka n kuitenkin aina harkittava khdekhtaisesti: - Bitumikermeillä tehdyllä sillalla n vain hieman paikallisia kalkkihärmejälkiä kannen alapinnassa. Siltakannessa ei le vutavia halkeamia, eikä veden sutautumisen aiheuttamaa betnin rapautumaa ja teräskrrsita. kannen vedeneristykselle ei tehdä krjaustimenpiteitä. - Siltakannella n paikallinen vesivut. Kannen reunan alapinnassa n paikallisesti kalkkihärmettä ja alkavaa betnin rapautuma. Sillan erikistarkastuksen perusteella kannen betni ei le pakkasenkestävää ksteissa lsuhteissa. veden eristyksen krjaus/ uusiminen sveltuvin sin tämän hjeen mukaisesti. - Eristeen ikä > 25 vutta ja aina peruskrjauksen yhteydessä vedeneristyksen krjaus/ uusiminen harkittava. - Eristemateriaali (juutti- tai lasikangaseriste) vedeneristys uusitaan. Ensisijaisesti vedeneristys uusitaan siten, että vanha vedeneristys pistetaan. Uuden eristyksen eristysalustan vaatimukset n esitetty hjeessa InfraRYL khdassa , ellei hankekhtaisesti tisin svita. Kansilaatan yläpinnan kunt tutkikaan erikistarkastuksen yhteydessä ja sen mukaan määritetään siihen khdistettavat timenpiteet. Vauriitunut betnipinta n krjattava jk paikallisesti tai mutiluvalulla (humiitava työvaiheistuksen suunnittelussa). Tisaalta uuden kermieristeen vi asentaa vanhalle hyväkuntiselle pinnalle, vaikkei vanhaa bitumia le kknaisuudessaan pistettu. Tippuputkien, syöksytrvien ja liikuntasaumjen kunnstaminen, muuttaminen, uusiminen ja lisääminen n yleensä tehtävä vedeneristyksen uusimisen yhteydessä sillan kuivatuksen timivuuden varmistamiseksi. Tippuputkien ja syöksytrvien pistaminen, pisttapa ja paikkausperiaate n esitettävä suunnitelmapiirustuksissa ja muissa suunnitelma-asiakirjissa (ks.kappale 3.5/ 800). Massaliikuntasauman edestä n kansilaatan yläpinta kallistettava pispäin lähelle sijitettavaa tippuputkea tai syöksytrvea khden. Kallistuksen tteutustapa n esitettävä suunnitelmapiirustuksissa. Suunnitelmassa esitetään, että vesieristyksen n ultuttava 50 mm massaliikuntasauman alle.

31 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Eristysalustan tiivistys Kun vanhan kansilaatan yläpintaan ei tehdä mutiluvalua, n suunnitelmissa humiitava seuraavat asiat: - vanhan siltakannen salta saattaa InfraRYLin mukaiset tiiviysvaatimukset jhtaa uutta siltakantta suurempaan epksitiivistyksen menekkiin, jnka vuksi n määräluettelssa ja työselstuksen timenpiteen kuvauksessa varauduttava määrään 3,0 kg/m 2. - vanhan kansilaatan kunnstuksen salta varaudutaan epksihiekkapaikkaukseen (1 sa epksia ja 5 saa hiekkaa) arviimalla paikkaukselle määrä/ dm 3 (1 dm 3 = n. 1,7 kg, esim. 50 kg/100m 2 ). - vanhan kansilaatan yläpinnan salta n varauduttava myös halkeamien epksiimeytykseen arviimalla imeytettäville halkeamille määrä/ m (esim. 20 m / 100 m 2 ). Khteissa, jissa kansilaatan yläpintaan tehdään mutiluvalu, nudatetaan InfraRY- Lin ja NCCI 1 hjeita. Levennettävät sillat Levennettävän sillan vedeneristys uusitaan kknaan, js se n yli vutta vanha. Muissa tapauksissa vidaan vanha vedeneristys jättää uusimatta, js erikistarkastuksen yhteydessä saadaan riittävän lutettava kuva eristyksen kunnsta ja vidaan luttaa siihen, että uusi eristys saadaan liitettyä vanhaan vedeneristykseen vesitiiviisti. 600 Kaiteet Kaiteet suunnitellaan ja tteutetaan Liikennevirastn hjeen Siltjen kaiteet LO 25/2012 mukaisesti. Uudet kaiteet tehdään pulttikiinnitteisinä, ehjään tai krjattuun betnirakenteeseen Vanhat kaiteet puretaan siten, että rakenteeseen jäävät sat eivät vaikuta sillan pitkäaikaiskestävyyteen eivätkä sillan ulknäköön. Vanhjen klkiinnitteiset kaidepylväiden juuri piikataan esiin ja kaidepylväs katkaistaan vähintään 50 mm syvyydeltä reunapalkin yläpinnasta. Kaiteiden suunnittelussa n erityisesti kiinnitettävä humita uusien kaidepylväiden sijaintikhtiin vanhihin kaidepylväisiin nähden, reunapalkkien päihin ja saumihin nähden. Kun kaiteen timittaja ei le tiedssa suunnitteluvaiheessa, kirjataan krjaussuunnitelmiin kaiteen määritys (esim. H2 lukan teräskaide) seuraavanlaisesti: CE-merkitty (EN ) törmäyslukan H2 teräksinen harva kaide / tiheä kaide / verkkkaide / sälekaide, jka täyttää Siltjen kaiteet hjeen (LO 25/2012) vaatimukset. Suunnitelma n täydennettävä timitettavan kaiteen valmistajan vaatimusten mukaiseksi ennen sillan rakentamista."

32 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Muut kaideratkaisut (H3, H4, melukaiteet) esitetään vastaavanlaisesti valitsemalla perusratkaisuksi jku tdennäköinen vaatimukset täyttävä sillankaide ja laittamalla suunnitelmiin tai tutevaatimuksiin vastaavanlainen teksti kuin edellä. Kun kaiteen timittaja n tiedssa suunnitteluvaiheessa (ns. ST-urakka), sillankaide suunnitellaan sillalle sillankaidehjeen ja kaidevalmistajan hjeiden mukaisesti. Suunnitelmissa n humiitava kaiteen vaatima kiinnitys, reunapalkin leveys, ulkkeen rauditus, pylväsjak, liikevarat, siirtymärakenteet, viittaukset ikeisiin tyyppipiirustuksiin yms. Kaiteeseen asennetaan aurausverkt khteissa, jissa sillan alittaa tinen väylä. Aurausverkt ultetaan riittävän pitkälle alittavan väylän mlemmin pulin. Ajneuvliikenteen siltjen kaiteiden määrittelyssä n humiitava kevyen liikenteen mahdllinen liikkuminen sillalla (putamissujaus). Helsingin kaupungin khteissa n kaiderakenteessa humiitava kiipeilyn estäminen. H2-kaiteen kaksisputkijhteen putkien välinen tila n suljettava kiipeilyn estämiseksi. Kaideverkk asennetaan pystyyn. Lisämääritykset kaiteille Mahdlliset lisävaatimukset kaiderakenteella n mainittava suunnitelmissa. Suunnitelmiin vidaan kirjata erilliset ulknäkö- määritykset kaiderakennetta varten. Lisämäärityksenä annetaan esim. maalausjärjestelmät ja pintjen värisävyt. Lisäksi vidaan määrittää erillisten, kaiteen rakenteelliseen timintaan vaikuttamattmien, sien ulkasu, mut ja prfiili sekä niiden kiinnittäminen ja humiiminen kaiderakenteessa. Kun kaiteella halutaan sujata rakennetta, jka sijittuu kaiteen taakse, n suunnitelmiin kirjattava vaatimus kaiteen timintaleveydestä. Kaiteen ja sujattavan khteen välisen ran n ltava suurempi kuin kaiteen timintaleveys tai suistuvan ajneuvn ulttuma vähennettynä kaiteen paksuudella. Kaiteen siirtymärakenne ja tiekaide Tiekaiteen pituus ennen siltaa määritetään Liikennevirastn hjeessa Tiekaiteiden suunnittelu LO 27/2013, taulukssa 1. Sillan jälkeen tiekaide jatketaan hjeen mukaisesti tarpeen mukaan. Tiekaiteiden suunnitteluhjeen mukaisesti: Sillan kaiteen jatkeena käytetään sillankaidetta tai muuta vähintään 1 metrin krkuista törmäyskestävyyslukan H2 kaidetta myös penkereellä, kun vilkasliikenteinen tie (KVL > 6000 auta/vrk ja npeus 80 km/h) ylittää rautatien pääradan tai mttritien. Sillan kaide alitetaan 40 metriä ennen siltaa. Sillan kaide jatkuu myös 30 metriä sillan jälkeen, kun ajrata n kaksisuuntainen. Sillankaiteesta tehdään pitempi, js väylät risteävät viiststi eikä maast rajita suistumista alapuliselle väylälle. Js kaiteen takana n sujattavia rakenteita, mutta edellä esitetyt khdat eivät edellytä H2 kaiteen käyttöä niiden khdalla, H2 kaiteen takana riittää justvaraksi N2WN. Muissa khteissa riittää kyseinen siirtymärakenne liikenteen tulpulella ja liikenteen menpulella kaide vidaan lpettaa siltajhteen päättämisen jälkeen.

33 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Sillankaiteen liittäminen tiekaiteeseen n esitetty Liikennevirastn hjeessa, Siltjen kaiteet (kuva 1). Kuva 2. Ohjeen "Siltjen kaiteet" kuva 5. Mikäli siirtymärakenteita ei pystytä tekemään täysimittaisina, kaiteiden kääntäminen tai viistäminen n svittava tilaajan ja tiesuunnittelijan kanssa sekä esitettävä suunnitelmissa. 700 Liikuntasaumalaitteet Vanhat vutavat liikuntasaumat ja liikuntasaumalaitteet krvataan pääsääntöisesti massaliikuntasaumarakenteella. Liikuntasauman ja liikuntasaumalaitteen tyyppi valitaan sillan liikepituuden mukaan. Liikuntasauman tyyppi, mitat ja tilavaraukset esitetään suunnitelmapiirustuksissa. Liikuntasauman n ltava SILKO- hyväksytty. Ajradilla massaliikuntasauman yläpintaan tehdään karhennus. Kevyenliikenteen väylien khdalla massaliikuntasauman khdan tulee erttua muusta päällysteestä (pääsääntöisesti humiväri punainen, varmistettava krjaussuunnittelun aikana) ja pinnan tulee lla riittävän karkea. Perusratkaisu n läpivärjätty epksipinnite, jka karkeutetaan kvartsihiekalla. Tilaajan hyväksynnällä vidaan käyttää myös muita ratkaisuja, esimerkiksi sauman pinnan jäykistävää maalattavaa krjausasfalttia. 800 Muut varusteet ja laitteet Siltapaikan ja sillan kuivatus Vedeneristyksen uusimisen yhteydessä uusitaan, harkinnan mukaan, sillan kuivatusjärjestelmä. Kuivatusjärjestelmä suunnitellaan sana kk siltapaikan (mukaan lukien väylät) kuivatusta. Uudet rakenteet tteutetaan tyyppipiirustusten mukaisilla rakenteilla krjauskhteeseen sveltaen. Kaupunkialueella syöksytrvista tulevat vedet pyritään hjaamaan hallitusti hulevesiverkstn hulevesiputkilla. Alittavien väylien ja käyttötiljen khdalle ei asenneta tippuputkia vaan k. khtiin asennetaan sillan kannelle salajat. Vaihtehtisesti, erikseen niin tilaajan kanssa tapauskhtaisesti svittaessa, asennetaan tippuputket ja kerätään niistä tulevat vedet erillisellä vedenpistputkistlla hulevesiverkstn.

34 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Laakerit Syöksytrvet Vanhat syöksytrvet pistetaan (timanttipraus ja työsaumapinnan karhennus, lemassa levat betniteräkset n humiitava) ja niiden reiät sillan kannessa paikataan. Uusittavat syöksytrvet kiinnitetään timanttipralla tehtyyn reikään npeasti kvettuvalla jutslaastilla tai hiekkaepksiseksella. Syöksytrven laippaa varten n rakenteeseen piikattava sitä vastaava syvennys. Syöksytrvina käytetään tyyppipiirustusten mukaista D219,1 hapnkestävää teräsputkea. Teräsputkeen tehdään 8 D20 rei itys ympäri siten, että reikien alareuna n vedeneristeen yläpinnan tasssa. Tippuputket Vanhat tippuputket pistetaan ja niiden reiät sillan kannessa paikataan. Uusittavat tippuputket kiinnitetään kansilaattaan tehtyyn varaukseen npeasti kvettuvalla jutslaastilla tai hiekka-epksiseksella. Tippuputken laippaa varten n rakenteeseen piikattava sitä vastaava syvennys. Salajat Salajina käytetään tyyppipiirustusten mukaista metallista salajarakennetta. Khteissa, jissa siltakannelle sijittuu reunakivilinja, n sen ali järjestettävä pikittainen kuivatuslinja esim. em. metallisalajalla tai bitumilla sidtulla kiviaineksella. Siltjen laakerit n humiitava tarkastuksessa ja krjaussuunnittelussa. Laakereiden kunnn ja liikevarjen perusteella päätetään suunnittelussa uusitaank vai hulletaank laakerit. Laakereiden krjaustyöstä tulee aina laatia krjaussuunnitelma, jka sisältää myös alustavan työvaihesuunnitelman ja rakenteen tuennan. Teräslaakereiden hultkäsittelyssä nudatetaan sveltuvin sin hjetta: - SILKO Teräslaakereiden hultkäsittely Laakereiden uusimisessa nudatetaan sveltuvin sin hjetta: - InfraRYL Laakerit ja nivelet ja NCCI 1 Vauriituneet kumilevylaakerit vaihdetaan. Kumilevylaakereihin syntyneet suuret mudnmuutkset vidaan, tapauskhtaisen harkinnan perusteella, krjata myös tunkkaamalla siltakansi ylös ja vapauttamalla laakerin mudnmuuts. Tunkkaus tehdään keväällä tai syksyllä, jllin sillan liike ei le ääriasennssa. Teräsrullalaakereista vidaan uusia vain rullat. Uusien rullien materiaalina käytetään nurrutusterästä, esimerkiksi 42CrM4. Väliaikaisesti vidaan rakenteen kantavuus varmistaa tekemällä laakereiden viereen teräslevyistä aputuet.

35 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Klhaisusujat Krjattavaan alikulkusiltaan tai risteyssiltaan suunnitellaan krjaussuunnittelun yhteydessä jälkiasennettavat klhaisusujat alittavien ajratjen khdalle, js: - sillassa n törmäysjälkiä, - mitattu vapaa alikulkukrkeus n vähemmän kuin 4,59 metriä tai - siltarakenteessa n erityisiä sujattavia khteita ja ajnpeus alittavalla väylällä n > 60 km/h. Kuva 3. Esimerkki jälkiasennettavasta klhaisusujasta Alikulkukrkeuden merkitsemistä liikennemerkein n pastettu Liikennevirastn hjeessa Yleishjeet liikennemerkkien käytöstä (Tiehallint 2003). 900 Siltapaikan rakenteet Väylän pintarakenteet sillan jälkeen Sillan taustalla väylän pintarakenteet tteutetaan vastaavalla rakenteella kuin k. väylän muiden sien pintarakenteet. Sillan krjauksen yhteydessä muuttunut sillan khdan tasaus tasataan riittävän pitkältä matkalta penkereeltä ulttamalla pintarakenteiden uusiminen riittävän pitkälle. Päällysteen tasaaminen, vaihtehdt Jyrsitään pintarakenteita riittävän pitkältä sillan taustalta, esim mm tarvittavan tasnmuutksen mukaisesti (ks. a. kuva) Jyrsitään krjaustyön alussa vain sillan kannen suus ja lpullisen kulutuskerrksen ten yhteydessä jyrsitään penkereet tarvittavilta sin (heisen kuvan periaatteen mukaisesti).

36 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Kuva 4. Päällysteen tasaaminen sillan taustalla. Periaatekuvan mitan L laskentakaava n mititettu 50 km/h npeusrajitukselle. Krkeissa npeuksissa > 100 km/h käytetään kaavassa kerrinta 4. Tasaaminen n kaikissa tapauksissa suunniteltava khdekhtaisesti. Kuva n pienennös, alkuperäinen kuva n hjeen liitteenä. Väylän alla levan mursketäytön minimipaksuuden tulisi lla 300 mm, jtta päällysteen kestävyyden kanssa ei tule ngelmia sillan päissä. Ajratamerkinnät tehdään merkinnöin, jiden laatuvaatimukset vat InfraRYLin mukaiset. Merkinnät tehdään uusittavan päällysteen matkalle. Ajratamerkinnät tehdään alkuperäisiä ajratamerkintöjä vastaaviksi, ellei timeksiantn sisälly uusien suunnittelua. Kaiteet sillan jälkeen Khdassa 600 Kaiteet n esitetty sillankaiteen jatkaminen tiekaiteena. Sillankaiteen liittyminen sillan jälkeiseen kaiteeseen n suunniteltava. Kaiteiden krkeusaseman ert pitää tasata riittävän pitkältä matkalta. Ainakin siltapaikkalukan I ja II khteissa sekä kaupunkialueen kevyen liikenteen sillissa vidaan harkita myös sillankaiteen mukaisen kaiderakenteen jatkamista penkereelle. Sillan taustan kunnstaminen Sillan taustjen, luiskien ja keiljen ersivaurit krjataan tarpeellisessa laajuudessa. Syöpymät krjataan murskeella. Ylimääräinen kasvillisuus pistetaan js ne aiheuttavat tai tulevat aiheuttamaan - vaaraa liikenteelle tai - haittaa rakenteelle. Pinnat nurmetetaan, ellei pintihin tule kiveystä, kiviheitketta tms. Keiljen pintjen krjaus suunnitellaan SILKO-hjeiden 2.9xx mukaisesti. Vedet pyritään jhtamaan yleensä tyyppipiirustusten mukaisiin hulevesikaivihin, jista vedet jhdetaan paikalliseen hulevesiverkstn. Luiskaan asennettavia hulevesikuruja ei pääsääntöisesti käytetä. Vedet hjataan hulevesikaivihin riittävän pitkältä matkalta asfalttireunusta (asfalttimakkara) tai reunakiveä hyväksi käyttäen. Vedenhjaukseen käytettäviä AB-reunuksia varten ultetaan väylän asfaltinti reunuksen alle. Asfalttireunus sijitetaan kaiteen linjan ulkpulelle. Reunus alitetaan sillan päästä ja ultetaan vähintään 5 metriä kaivn jälkeen väylän reunassa, sillasta

37 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) pispäin. Asfaltista tehtävän reunuksen massan n ltava pienirakeista, esimerkiksi AB6, jtta reunus saadaan tiiviiksi. Kuva 5. Sillan taustan kuivatus Sillan kannen suuntaiset siipimuurit vidaan jatkaa kulmatukimuurielementeillä (esim. Liikennevirastn tyyppipiirustus DK H2-21), jilla keilan ja/ tai luiskan yläsa tuetaan, js sillan siipimuurit vat liian lyhyet ja/ tai sillan keilat vat liian jyrkkiä. Kuva 6. Kulmatukimuurielementti sillan taustalla ja 2-putkikaide. Kaidetyyppi suunnitellaan khdekhtaisesti.

38 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Siirtymälaattjen lisääminen Siirtymälaatattmissa siltarakenteissa, jissa sillan taustilla n suuria painumangelmia, vidaan taustarakennetta parantaa lisäämällä siltaan siirtymälaatat. Suunnitteluvaiheessa n varmistettava, että siltakannen ulke, kannen pää tai maatuen tsamuuri sekä sillan perustukset kestävät siirtymälaattjen kautta tulevat lisärasitukset. Siirtymälaatat sekä niiden kannatus n suunniteltava Liikennevirastn eurkdien sveltamishjeiden mukaisesti. Siirtymälaattana käytetään tyyppipiirustusten mukaisia tai niistä svellettuja rakenteita. Siirtymälaatan liits rakenteeseen ja kannakkeet suunnitellaan khdekhtaisesti. Kannakkeet vidaan tteuttaa teräs- tai teräsbetnirakenteisena. Olemassa levien rakenteiden kestävyys n tarkastettava siirtymälaatalta tuleville kurmille. Kuva 7. Elementtirakenteinen, jälkiasennettu siirtymälaatta. Teräsrakenteiden n ltava kuumasinkittyjä ja kiinnikkeiden jk kuumasinkittyjä tai rustumatnta terästä. Teräsrakenteisen knslin, siltarakenteen ja siirtymälaatan sauman tiiviyteen n kiinnitettävä erityistä humita suunnittelussa krrsiriskin minimimiseksi. Vedeneristeen salta n susiteltavaa pyrkiä uuden sillan siirtymälaatan tyyppipiirustuksen mukaiseen ratkaisuun, jssa eriste viedään siltarakenteen ja siirtymälaatan sauman yli. Siirtymälaattjen jälkiasennuksen yhteydessä parannetaan sillan taustan kuivatusta lisäämällä sillan taustalle salajat, ellei hankekhtaisesti muuta svita. Pikittaisen salajan lisäys sillan taustalle Sillan taustalle n lisättävä pikittainen salaja, js sillan päihin hjautuu siltakannelta tai sillan taustalta vettä, jka vi aiheuttaa ersivaurin sillan etuluiskaan ja painuman sillan päähän.

39 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Salajaputki sijitetaan sillan siirtymälaatan taakse, laatan alapulelle. Salajaputki asennetaan sillan pään ja siirtymälaattjen päiden suuntaisesti. Ulkelaattasillissa sijitetaan tarvittaessa tinen salajaputki puskupalkin taakse, hieman puskupalkin alapulelle. Tarve n tarkin harkittava, kska asennustyö puskupalkin alle n vaativa työvaihe kaivuineen ja täyttöineen. Salajat vidaan asentaa myös tiepenkereen läpi. Kuva 8. Esimerkki sillan taustan salajituksesta. Salajan tarve vanhan sillan puskupalkin alapulella n harkittava tarkin.

40 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) 3.6 Krjaussuunnittelu timenpiteittäin Vanhjen rakenteiden purkaminen Ennen purkamista nykyiset rakenteet mitataan ja sidtaan kiintpisteisiin riittävän tarkasti, jtta uusien rakenteiden mititus pystytään työmaalla tekemään. Purkutyöt suunnitellaan ja tteutetaan SILKO- hjeen sekä erillisten krjausmenetelmäkhtaisten SILKO- hjeiden mukaisesti. Betnirakenteet Pienien alueiden piikkaustyöt vidaan tehdä mekaanisesti piikkaamalla. Susiteltava purkumenetelmä n vesipiikkaus. Purkulaajuus, rakenteen kunt, ympäröivät lsuhteet jne. määrittelevät saltaan myös purkutavan. Kansilaatan yläpinnan purkulaajuus määritetään erikistarkastuksen tulsten perusteella. Hunkuntisen kansilaatan yläpinnasta pistetaan hunkuntinen betni tasvesipiikkaamalla ja se krvataan mutiluvalulla. Kansilaatan yläpinnan llessa lähtökhtaisesti niin hunkuntinen, että purkaminen ulttuu betniterästen taakse, n rakenne tuettava ennen purkutöitä tai purkaminen n suunniteltava tteutettavaksi vaiheittain. Vanhan ja uuden rakenteen välinen saumakhta pääsääntöisesti rajataan kulmahimakneella niiden rakennesien khdalta, jista sauma jää näkyviin. Purkutyössä n varttava säilytettäväksi määritettyjen teräksien vahingittamista. Mikäli suunnitelmapiirustuksissa säilytettäväksi sitetut vanhat teräkset vahingittuvat, n ne krvattava vanhaan rakenteeseen ankkuritavilla harjaterästangilla B500B (tai vaihtehtisesti A500HW). Reunapalkkeja uusittaessa pyritään säilyttämään vanhat reunapalkkien tartuntateräkset. Etenkin kaiteiden tartuntalenkkien säilyttäminen n tärkeää ja asia n saltaan esitettävä selkeästi suunnitelmissa. Mekaanisesti purettavia rakenteita Mekaanisesti puretaan kknaisia rakennesia, esimerkiksi reunapalkkeja ja ulkkeita. Mekaaninen purku päätetään mm ennen työsaumaa ja lput rakenteesta piikataan vesipiikkaamalla hyvän työsauman varmistamiseksi. Purkutyössä vidaan käyttää esimerkiksi hydraulista purkukuraa tai erilaisia piikkauskneita. Kevyillä käsipiikkauskneilla vidaan purkaa pieniä teräskrrsi- tai betnivaurikhtia, millin vesipiikkausta ei käytetä. Jyrsimällä vidaan tehdä pintihin selvärajaisia uria, esimerkiksi liikuntasauman krjauksen yhteydessä Vesipiikkaamalla piikattavia rakenteita Vesipiikkaamalla piikataan pääasiassa betnin pinnassa levia vauriita. Vesipiikkausta vidaan käyttää myös rakenteiden purkuun. Laajjen pintjen vaurit piikataan tasvesipiikkaamalla. Vesipiikattu pinta sveltuu yleensä työsaumapinnaksi. Tasvesipiikkauksen yhteydessä n samanaikaisesti imettävä piikkaustyössä käytetty vesi pis siltakannelta, jtta rakenteisiin ei imeydy ylimääräistä vettä.

41 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Pintarakenteiden purku Vedeneristejäänteet puretusta pinnasta n pistettava tarvittaessa käsityökaluilla ennen kansilaatan yläpinnan purkutöitä. Vesieristyksen haitta-aineet (mm. PAH) pitää selvittää ennen purkutyötä. Js haitta-aineita löytyy, tulee vesieristeiden purkaminen hjeistaa erikseen. Hyväkuntinen kansilaatan yläpinta vidaan puhdistaa krkeapainetasvesipesulla ennen uuden vedeneristyksen tekemistä. Tarpeen mukaan pintaa hitaan tai paikataan (epksihiekka tai krjausmassa) ennen vedeneristystä ja pinnan tiivistämistä. Teräsrakenteet Purettavat teräsrakenteet pyritään timittamaan uusikäyttöön tai kierrätyksen. Käsittelyssä n humiitava, että terästen pinnittamisessa käytetyt aineet saattavat lla ympäristölle vaarallisia. Puurakenteet Puurakenteita purettaessa n selvitettävä, mitä kyllästettä purettavat puusat sisältävät. Tällä n merkitystä mm. purkamisen tekevien työntekijöiden sujainten käyttöön ja purkujätteen käsittelyyn. Kivirakenteet Siltapaikalla purettavia kivirakenteita pyritään käyttämään mahdllisuuksien mukaan uudelleen (kenttäkiveys, purettavien tukimuurien kivet jne.). Mikäli kivirakenteinen tukimuuri tai vastaava puretaan ja rakennetaan uudestaan, purettavat sat merkitään asennuksen helpttamiseksi Betnirakenteiden krjaaminen Betnirakenteet krjataan rakennesakhtaisten sekä krjaustimenpidekhtaisten SILKO- hjeiden mukaisesti sekä nudattaen hjetta SILKO sekä Infra RYL. Kaikkien krjattavien betnirakenteiden tteutuslukka n 3. Valukrjaukset Uusien rakennesien valuissa humiidaan SILKO-hje 2.211, jta vidaan sveltaa muidenkin rakennesien valukrjauksissa. Raudituksen uusiminen Uusimisessa nudatetaan SILKO- hjetta Uusi rauditus tehdään kuumavalssatuista harjatangista B500B SFS 1268 (tai A500HW SFS 1215). Rauditustankjen puhdistus ja sujaus Betnirakenteiden purkutöiden yhteydessä esiin tulleet rauditustangt puhdistetaan ja sujataan tarvittaessa krrsinestaineella. Kaikki tartuntaa heikentävät aineet, kuten pölyt ja rasvat n pistettava ennen krrsinesta. Terästen sujaus tehdään heti puhdistuksen jälkeen paikkauslaastin tutekhtaisella krrsinestaineella, mikäli tutekhtaisissa hjeissa niin vaaditaan.

42 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Betniraudituksen ja kierretankjen ankkurinti Betnirauditteiden (ja kierretankjen) ankkurintipituus määritetään niille tulevien kurmien perusteella nudattaen Eurkdia ja niihin liittyviä Liikennevirastn svellushjeita (NCCI). Ankkureille tuleva vima n välitettävä vanhalle rakenteelle siten, että vanha rakenne kestää sille tulevat kurmitukset. Ankkurit suunnitellaan siten, että niiltä tuleva rasitus saadaan riittävän lutettavasti välitettyä vanhalle betnirakenteelle ja sen rauditukselle. Tisaalta ylipitkiä ankkureita n vältettävä ja praussyvyys n määritettävä em. periaatteiden mukaan ankkureiden timinta ja rasitukset humiiden. Halkeamien injektinti Rakenteelliset yli 0,2mm leveät halkeamat injektidaan epksilla SILKO hjeiden SILKO ja SILKO mukaisesti. Kansilaatan mutiluvalu Kansilaatan mutiluvalussa nudatetaan SILKO- hjetta sekä sveltuvin sin (khta 5.4). Mutiluvalun pinta kallistetaan tippuputkia khti ja pispäin liikuntasaumasta (susiteltava kallistus 2 %). Mutiluvalun paksuus n vähintään 3x valun maksiraekk ja sen yläpinta n aina vähintään kansilaatan alkuperäisen pinnan taslla. Mutiluvalussa n susiteltavaa käyttää mahdllisimman vähän kutistuvaa valumassaa. Betninti valamalla itsetiivistyvällä betnimassalla (painevalut) Betninti tehdään InfraRYLin luvun Sillan betnirakenteet -hjeita nudattaen. Mutitus n tehtävä SILKO sveltaen humiiden käytettävän massan minaisuuksien sekä valupaksuuden mukaisesti määritetty valupaine. Muttien tiiviyteen n kiinnitettävä erityistä humita. Krjaus ruiskubetnimalla Ruiskubetninti tehdään SILKO-hjeiden ja mukaisesti. Lisäksi ruiskubetnilaastin timittajan tutekhtaisia hjeita n nudatettava. Ruiskubetninti tehdään vähintään 20 mm paksuna kerrksena. Js ruiskubetninnin paksuus n yli 60 mm, asennetaan ennen ruiskubetnintia ruiskubetnitavalle alueelle keskeisesti RST-verkk (B600KX, SFS 1259, ø 4 #150). Ruiskubetnipinnan ulknäkövaatimusten perusteella vidaan ruiskubetnipinta kaavata ja hiertää sekä tarpeen mukaan myös pinnittaa. Välitukipilarit ja muut vastaavanrasituksen khteeksi jutuvat rakennesat vidaan myös impregnida.

43 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Krjausten esittäminen Laajassa krjaustyössä vidaan eri rakennesien krjaustapa esittää esimerkiksi taulukkmudssa: Taulukk 2. Esimerkki betnirakenteiden krjaustimenpiteiden esittämisestä taulukkmudssa. Taulukssa esitettävät krjaustimenpiteet valitaan khdekhtaisesti. Teräskrrsi - terästen kunnstus Betnivauri, paikan paksuus < 50 mm Betnivauri, paikan paksuus > 50 mm Pilarit Palkit Kannen alapinta paikkaus ilman mutteja paikkaus ilman mutteja valu itsetiivistyvällä betnilla paikkaus ilman mutteja ruiskubetninti valu itsetiivistyvällä betnilla ruiskubetninti ruiskubetninti a) valu itsetiivistyvällä betnilla, kun vaurikhta liittyy palkin valukrjaukseen b) ruiskubetninti Betnipinnan sujaus Betnipinnan suja-aine käsittely tehdään InfraRYLin luvun Betnipinnan suja-ainekäsittelyt hjeita nudattaen. Impregninti Sillan eri rakennesien pinnat vidaan sujata impregnimalla tai tiivistämällä pakkasrasitusta ja suljen tunkeutumista vastaan, SILKO- hjeen ja impregnintiaineen tutekhtaisten hjeiden mukaan. Impregnintiaineena n susiteltava käyttää SILKO- hyväksyttyä (SILKO 3.252) betnipinnan vettähylkivää impregnintiainetta, jnka tunkeutumissyvyys n vähintään +++ ja hjeellinen uusintakäsittelyväli v. Ennen impregnintia pinnat n suihkupuhdistettava. Uusille pinnille riittää kevyt suihkupuhdistus. Uusien betnipintjen impregninti susitellaan tehtäväksi aikaisintaan nin 28 vurkauden kuluttua betnin valusta, jtta kuivumishalkeilu ehtii tapahtua. Pinnittaminen Pinnittaminen tehdään SILKO-hjeen ja pinnitusaineen tutekhtaisen hjeen mukaan. Pinnitteen väri n määritettävä suunnitelmassa. Pinnitettavien betnipintjen tulee lla suihkupuhdistettuja ja puhtaita. Tartuntaalustan valmistelu ja jälkihit tehdään valmistajan hjeiden mukaan. Tarvittaessa (hukinen ja epätasainen) pinta ylitasitetaan pinnitteen kanssa yhteenspivalla tutteella tutekhtaisten vaatimusten mukaisesti (maatukien salta ks. khta 3.5/100).

44 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Teräsrakenteiden krjaaminen Teräsrakenteiden krjaamisessa nudatetaan SILKO- hjeita 1.3xx ja 2.3xx. Terässiltjen väsymiskurmitettujen terässien krjaussuunnittelussa n humiitava vanhan teräksen laatu ja hitsattavuus. Rakenteelliset krjaustimenpiteet n suunniteltava siten, että rakenteen kestävyys- ja väsymiskestävyysminaisuudet vat riittävät krjauksen jälkeenkin. Vanhan teräksen hitsattavuudesta n ltava varmuus suunniteltaessa krjaustimenpiteitä, jihin liittyy vanhjen terässien hitsaamista. Materiaalin iskusitkeysminaisuudet n selvitettävä. Krjattavien terässien ja liitsten salta n tteutusratkaisuissa ja krjausurakan urakka-ajassa humiitava materiaalitimitusten vaatima aika. Niittiliitsten krvaamiseen käytettyjä M24 M30 kkisia, pitkiä ruuveja ei välttämättä saa kuin tilaamalla, kuten myös levysien salta n NL ja ML teräslaatujen tapauksessa. Liitsten krjaussuunnittelussa n humiitava krjaustimenpiteen vaikutus liitksen jäykkyyteen ja sitä kautta rakenteen/ rakennesan timintaan ja vimien jakaantumiseen Puurakenteiden krjaaminen Puurakenteiden krjaamisessa nudatetaan SILKO- hjeita 2.4xx. Sillissa käytetään standardin SFS-EN 351 kyllästyslukan A vaatimukset täyttävää kyllästettyä puuta ja standardin SFS-EN 599 mukaisia kyllästeitä. Krestilla kyllästetyn puun käyttö n harkittava hankekhtaisesti. Pääsääntöisesti käytetään sulapainekyllästettyä puuta. Kyllästyskäsittelyn vaikutus metallisien säilyvyyteen n tettava humin. Kantavissa tai henkilöturvallisuuteen vaikuttavissa rakenteissa n käytettävä puutavaran liitksissa hapnkestävästä teräksestä valmistettuja liitssia ja liittimiä. Sulakyllästetty syrjälankkukansi vidaan tteuttaa kuumasinkityillä naulilla, js kiinnikkeisiin ei khdistu suranaista vetrasitusta Kivirakenteiden krjaaminen Kivisten verhusrakenteiden krjaamisessa nudatetaan SILKO-hjetta Lunnnkivi verhusmateriaalina ja työkhtaisia hjeita 2.911, 2.912, Kivirakenteita krjattaessa rakenteen kivet pyritään käyttämään uudelleen. Kivihlveja krjattaessa tulee kiinnittää erityistä humita käytettävään laastiin, jtta se ei jäisi rakenteen heikksi saksi.

45 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) 3.7 Määräluettel- ja kustannusarvi 3.8 Ympäristö Lpullinen määräluettel ja kustannusarvi laaditaan hjeen liitteen Excel-phjan mukaisesti. Suunnittelijan n dkumentitava ne määrät, jiden suuruutta ei le pystytty arvimaan riittävän tarkasti, ja tästä infrmitava tilaajaa. Suunnittelija kuuluu eri suunnitelmaratkaisujen ja -vaihtehtjen kustannusvaikutusten selvittäminen suunnittelun aikana. Mikäli pistettavan tai rakennettavan rakenteen kerrspaksuus vaihtelee (esim. päällysteet, sujabetni yms.) määräluetteln määrä lasketaan kknaan vaihteluvälin enimmäisarvn mukaan. Betnin vesipiikkauksen ja valun (esim. kannen mutiluvalu, pilarit, siipimuurit.) tereettiseen syvyyteen lisätään määrälaskennassa 20 mm. (piikkaussyvyys suunnitelmassa esimerkiksi 20 mm, mutta pistettavan betnin määrä lasketaan 40 mm mukaan). PAH haitta-ainepitisuuden raja-arvna svelletaan pitisuutta 150 mg/kg. Kyseiset purkujätteet pitää timittaa vaarallisena jätteenä ngelmajätelaitkseen. Lisäksi n humiitava, että PAH-yhdisteiden vaarallisimpien ainesien naftaleiini ja bents(a)pyreeni salta purkutyöntekijöiden sujautumistarve n määritettävä tapauskhtaisesti. Vesieristyksen bitumipitiset purkujätteet tulee käsitellä ngelmajätteinä, kun niiden haitta-ainespitisuudet ylittävät raja-arvt. Niitä käsitellessä tulee käyttää asianmukaista sujausta. Purkutyössä pitää välttää PAH-pitisen ilman hengittämistä. Työmaalla PAH-jäte kerätään säilytysastiaan, jka n suljettavissa tiiviisti. Kun astia n täynnä tai työvaihe lpussa, viedään kk säilytysastia jätteenkäsittelylaitkseen, jlla n valmiudet ja luvat käsitellä PAH-jätettä. Khteissa, jissa eristyksen sujakerrksena n sujabetni, n se pyrittävä purkamaan siten, ettei PAH-pitista eristettä kulkeudu puretun sujabetnin sekaan. Js vedeneristettä jää sujabetniin n sujabetni niiltä sin käsiteltävä ngelmajätteenä (Raja-arv PAH-pitisen betnijätteen käsittelemiseksi ngelmajätteenä n 20 mg/kg kuiva-ainetta, VNa 591/2006). Vedeneristyksen pistn yhteydessä kansilaatan yläpinnasta irtava betni n ngelmajätettä. PAH-pitinen vedeneristys n pistettava kansilaatan yläpinnasta kauttaaltaan ennen kansilaatan yläpinnan purkutöitä. Vanhaa vedeneristettä saa jäädä kansilaatan yläpintaan ainastaan tummana värinä. Js asbestia sisältävää rakennetta n purettava, nudatetaan asbestipurkutyötä kskevan Ratu-krtin hjeistusta (ratu-krtti ja sitä uudemmat hjeet). 3.9 Laatuvaatimukset ja laadunvarmistus Suunnittelija täyttää taulukn merkittävimmistä kelpisuuskkeista. Kelpisuuskkeita ei tämän lisäksi kirjata määräluetteln (liitteenä esimerkkitaulukk).

46 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) 3.10 Turvallisuusasiakirja ja riskikartta Knsultin tehtävään kuuluu työturvallisuusnäkökhtien humiiminen suunnittelussa ja suunnitelmaratkaisuja valittaessa. Krjaussuunnitelman yhteydessä suunnittelija laatii turvallisuusasiakirjan ja tekee riskienarviinnin riskikartan avulla Työnvaiheistus ja työnaikaiset liikennejärjestelyt Krjaussuunnitelmaan sisältyy työnvaiheistuksen suunnittelu ja sen vaatimien liikennejärjestelyjen suunnittelu. Nämä kuvataan työselityksessä. Krjaustyön aikaiset kaistamäärät ja leveydet svitaan tilaajan kanssa krjaustyön aikana. Ohjeellisena arvna vidaan pitää suralla väylällä leveyksiä: - 3,0 m raskaalle liikenteelle (susitus 3,5 m ja aina kaarteissa 3,5 m) - 2,50 m henkilöautille (kaarteissa 3,0 m, vaatii kaksi kaistaa, jista tinen leveämpi raskaalle liikenteelle sitettu) - 2,50 m kevyelle liikenteelle (minimileveys 1,5 m vain kävelijöille) vaihtehtisesti kevyelle liikenteelle vidaan järjestää krvaava yhteys. Erityistä humita n kiinnitettävä jalankulkijiden ja pyöräilijöiden pastukseen, turvallisuuteen ja pyöräteiden sujuvuuteen työnaikana Suunnitteluvaiheessa tehtävä työnaikaisten liikennejärjestelyjen suunnittelun laajuus riippuu khteesta ja se jaetaan kahteen laajuustasn: 1. Liikenteenhjaussuunnitelma kaikki työvaiheet käsittävä suunnitelma, jssa näytetty jkaisessa työvaiheessa tarvittavat liikennejärjestelyt ja liikenteenhjauslaitteet taskuvin ja pikkileikkauksin tarpeen mukaan laaditaan ajuratarkasteluja eri vaiheet n svittu väylän mistajien ja sidsryhmien kanssa ja eri vaiheille n mahdllisesti asetettu aikataulurajituksia tarvitaan vilkkaasti liikennöidyissä khteissa, jssa liikennejärjestelyt eri vaiheissa n ltava tteutettavissa ja etukäteen suunniteltuja, jtta urakitsijat vivat j tarjusvaiheessa humiida mnivaiheiset liikennejärjestelyt Helsingin kaupunki: Krjaussuunnittelutimeksiannn yhteydessä suunnittelutimistn liikennesuunnittelija laatii liikenteenhjaussuunnitelman sillan krjaustyön surittamisesta. Katualueilla tehtävien töiden vaatimat liikennejärjestelyt n svittava katu- ja puist-sastn alueiden käyttöyksikön, HKL:n sekä kaupunkisuunnitteluvirastn liikennesuunnittelusastn kanssa. Vaikutukset jukkliikenteeseen n svittava HSL:n kanssa.

47 Helsinki, Esp, Vantaa, U-ELY (49) Kuva 9. Ote liikenteenhjaussuunnitelmasta 2. Työnaikaisen liikenteenhjauksen periaate työvaiheet esitettynä esim. sillan pikkileikkauksessa työselityksen liitteenä tutkittu riittävät tilavaraukset työnvaiheistamiselle pikkileikkaustaslle sveltuu khteisiin, jssa liikennemäärät pieniä tai khtuullisia, eikä krjaustyö aiheuta merkittävää haittaa väylän käyttäjille 3.12 Valaistus, kaapelit, pylväät Siltapaikalla sijaitsevat kaapelit n selvitettävä ennen krjaustöiden alittamista, mieluiten j suunnittelun aikana. Siltaan kiinnitetyt valaisinpylväät pyritään käyttämään uudelleen. Niiden kiinnitykset jk krjataan tai uusitaan. Siltaan uptetut valaisimet uusitaan tai kunnstetaan. Suunnittelija n ltava yhteydessä j heti suunnittelun alussa tai j tarjusvaiheessa tilaajaan valaistussuunnittelun tarpeesta. Valaistussuunnittelu yhteen svitetaan krjaussuunnittelun kanssa ja se tteutetaan tilaajan valaistussuunnittelu ja tteutuksen periaatteiden mukaisesti.