MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET

Transkriptio

1 IVKT 2016 / SuLVI 1(9) Ohje 7 IV-kunttutkimus MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET Sisällysluettel 1 Jhdant 2 Rakennusautmaatijärjestelmän käsitteitä 3 Rakennusautmaatijärjestelmän yleisarvi 3.1 Asiakirjjen tarkastus 3.2 Khdekierrs 3.3. Käyttöhenkilöstön haastattelu 4 Yksityiskhtaiset kunttutkimukset 5 Raprtinti, jhtpäätökset ja susitukset 6 Sveltuvaa kirjallisuutta ja lähdemateriaalia 1 Jhdant Rakennusautmaati n merkittävä sa talteknisiä järjestelmiä ja näiden sujuvaa timintaa. Rakennusautmaatin avulla hjataan, säädetään ja tutetaan infrmaatita rakennuksen lsuhteista sekä talteknisistä järjestelmistä. Järjestelmän timinnalla vaikutetaan lennaisesti rakennuksen energiankulutukseen, sisäilmast-lsuhteisiin ja ylläpitn. Rakennuksen ilmanvaiht- ja ilmastintijärjestelmien kunttutkimuksen yhteydessä tehtävällä rakennusautmaatin tutkimuksella selvitetään, täyttääkö järjestelmä nykyisille tai tuleville tarpeille asetetut vaatimukset. Vaatimuksia vi lla esim. energiatehkkuuden, timinnallisuuden, käytettävyyden, muunneltavuuden ja sisäilmastn suhteen. Ilmanvaiht- ja ilmastintijärjestelmien kunttutkimuksen tteuttaja, IVkunttutkija, surittaa järjestelmän yleisarviinnin yhdessä hulthenkilöstön kanssa ja kerää tarvittavat lähtötiedt mahdllisille jatktutkimuksille. Rakennusautmaatin asiantuntija surittaa yleisarviinnissa esitetyt jatktutkimukset ja timii tarvittavilta sin mukana yleisarviinnissa. Kuva 1. Arviintimenettely. Rakennusautmaatin tutkimuksien lähtötietina tarvittavia ajantasaisia suunnitelma-asiakirjja vat mm. työselstus timintakaavit tas- ja paikantamiskuvat

2 IVKT 2016 / SuLVI 2(9) timintaselstukset kne- ja laiteluettelt mittaus- ja säätöpöytäkirjat (mm. ilmastinti, lämmitys ja jäähdytys). 2 Rakennusautmaatijärjestelmän käsitteitä Rakennusautmaatijärjestelmään liittyy ilmanvaiht- ja ilmastintijärjestelmien säätö-, hjaus- ja hälytystiminnat. Järjestelmä kstuu hallintatassta (valvmlaitteistt), autmaatitassta (alakeskukset) ja kenttätassta (kenttälaitteet). Kuva 2. Rakennusautmaatin rakenne. Valvntalaitteistt Valvmlaitteet vat tietknephjaisia ja näiden käyttöjärjestelmänä n yleensä Windws ja valvntahjelmistna valitun laitetimittajan ma hjelmist. Valvntajärjestelmä vi lla paikallisjärjestelmä tai tietliikenteen avulla kiinteistön ulkpulelle keskitetty järjestelmä. Kuva 3. Kiinteistön valvm.

3 IVKT 2016 / SuLVI 3(9) Alakeskuslaitteistt Alakeskuslaitteistilla kerätään tieta ja suritetaan hjauksia fyysisten liityntäpisteiden kautta. Timinnt tapahtuvat ennalta hjelmidun hjelman ja aseteltujen parametrien mukaisesti. Alakeskuksia n mm. kiinteäpisteisiä ja mduulirakenteisia. Mduulirakenteisten alakeskuksien kytkentä I/O-mduulit vivat sijaita alakeskuksen sisällä, ulkpulella erillisessä ktelssa tai sähkökeskuksessa. Alakeskuksia n yleensä mahdllista käyttää paikalliselta näyttöpäätteeltä. Näyttöpäätteet vivat lla yksinkertaisimmillaan muutaman rivin nestekidenäyttöjä ja näppäimistö tai vastaavasti mnipulisimmillaan värillisiä ksketusnäyttöjä. Näiden ksketusnäyttöjen timinnallisuus lähestyy valvmtasa. Kuva 4. Mduulirakenteinen alakeskus. Hunesäädöt Hunesäätimillä kerätään tieta ja suritetaan hjauksia fyysisten liityntäpisteiden kautta. Timinnt tapahtuvat ennalta hjelmidun hjelman ja aseteltujen parametrien mukaisesti. Hunesäätimet vivat lla väyläliitännäisiä ja yksikkösäädin ratkaisuja. Näistä käyttäjä vi yleensä hallita tilan lsuhteita valitsemalla mm. huneen lämpötilan ja puhallinknvektrin pyörimisnpeuden. Kuva 5. Yksikkösäädin. Kenttälaitteet Kenttälaiteilla kerätään tieta eri prsesseista ja hjataan näiden timintaa. Kenttälaitteina vat mm. erilaiset mittausanturit ja -lähettimet, liiketunnistimet sekä timilaitteet kuten pelti- ja venttiilimttrit jne.

4 IVKT 2016 / SuLVI 4(9) Kuva 6. Kenttälaiteasennuksia. 3 Rakennusautmaatijärjestelmän yleisarvi Yleisarviinnin yhteydessä kunttutkija käy läpi rakennusautmaatijärjestelmän timinnan tässä hjeessa ja liitteen 7.1 khdan Yleisarvin tarkistukset esitetyssä laajuudessa. Tavitteena n saada selville, timiik rakennusautmaati nykyisellään rakennukselle asetettujen vaatimusten mukaisesti ja vastaak timinta käytön ja ylläpidn tarpeeseen. Yleisarviinnin tulksena saadaan tiedt rakennuksen autmaatijärjestelmästä sekä tämän nykytilasta ja susitukset mahdllisille jatktutkimuksille. Jatktutkimuksien tarpeellisuuteen vaikuttaa ilmastintijärjestelmien kunnstuksen laajuus, rakennusautmaatin tekninen käyttöikä, vaikutukset järjestelmän timintaan sekä laajennettavuus ja varasien saanti. Yleisarviinnissa tarkistetaan seuraavat asiat rakennusautmaatin salta. 3.1 Asiakirjjen tarkastus Järjestelmän asiakirjista selvitetään järjestelmien laajuus ja tteutustapa. Tarkastettavia asiakirjja vat työselstus timintakaavit timintaselstus taskuvat kne- ja laiteluettelt alakeskusten kknpan- ja kytkentäkuvat hultkirja luvutusmateriaali, mm. mittaus- ja säätöpöytäkirjat, timintakkeiden pöytäkirjat. Mahdllisia muita tarkastettavia asiakirjja vat kuntarvit ja tutkimukset energiakatselmukset käyttäjäraprtit. Rakennusautmaatin suunnitelma-asiakirjista tarkastetaan ilmanvaihtsuunnitelmien vastaavuus ja timinta sekä mahdllisen käyttötarkituksen muutksen kannalta leellisimmat asiat Khdekierrs Kiinteistöön tehdään khdekierrs, jssa selvitetään asiakirjista saatujen lähtötietjen perusteella rakennusautmaatin nykytilanne ja mahdlliset tehdyt muutkset. Tarkastus tehdään pääasiallisesti aistienvaraisia keinja käyttäen sekä tarvittaessa tarkistusmittauksia surittaen ja haastattelemalla tiljen käyttäjiä.

5 IVKT 2016 / SuLVI 5(9) Khdekierrksella valkuvataan mm. seuraavia laitteita ja ngelmakhtia niin, että ne vat tunnistettavissa mahdllisissa jatktutkimuksissa. Js laitteita n erimallisia, tetaan jkaisesta mallista valkuva. valvmtietkne heislaitteineen grafiikka- ja asetusarvkuvat alakeskukset hunesäätimet kenttälaitteet taajuusmuuttajat ryhmäkeskukset jtka liittyvät autmaatin ngelmakhdat mahdllisine tunnisteineen (esim. tilanumer). Seuraavaa yleistä muistilistaa vidaan käyttää apuna kierrksella. Tarkastettavista asiista kirjataan havainnt ylös. Valvntajärjestelmästä tarkastetaan Laitetimittaja ja malli valvmtietkneen malli, timitusvusi, käyttöjärjestelmä heislaiteet, kirjittimet, mdeemit, jatkhälytyslaitteet tiednsiirt, LAN, GSM, analginen mdeemi valvm-hjelmist (laitetimittaja), järjestelmän malli ja versi mahdllinen kaukkäyttö yhteydet Käyttöliittymä järjestelmien timinnallisuus, helppkäyttöisyys ja ymmärrettävyys suunnitelmien mukaiset prsessikaavit, taskuvat, järjestelmäkaavit ja pisteet esitetty järjestelmän grafiikkakuvissa käyttöhenkilöstön käyttöikeudet järjestelmän käyttämiseen histriatietjen tallennuksen timinta, esim. keruut määritelty riittävän pitkälle ajalle (susitus 12 kk taaksepäin), histriatrendeissä esitetty säätöpiireihin liittyvät pisteet asetusarvineen hälytyshistria, hälytyksien määrä, tistuvuus ja ajankhta histriatrendit (trendiseuranta), säätöpiirien timivuus, esim. seuraak tulilman lämpötila muuttunutta asetusarva, lämmitetäänkö ja jäähdytetäänkö yhtä aikaa raprtintihjelmistilla selvitetään mm. järjestelmien pisteet, jtka vat käsikäytöllä ja vimassa leva hälytykset kneiden ja laitteiden aikahjelmien vastaavuus tdelliseen käyttöön järjestelmän mittauksien, tilatietjen ja hjauksien paikkaansa pitävyys, tdennus esim. asetusarva muuttamalla tai hjausta muuttamalla. Kne- ja hunetilista tarkastetaan Alakeskukset / säätimet malli, timitusvusi, kytkentäpiirustukset laitemerkintöjen vastaavuus suunnitelma-asiakirjihin laitteiden asennuspaikka ja tapa, nk asennettu ikein ja humiitu sujaetäisyydet mahdllinen laajennusvara ja hullt kknpan- ja kytkentäkuvien paikkaansa pitävyys pistkelunteisesti Kenttälaitteet malli, timitusvusi laitemerkintöjen vastaavuus suunnitelma-asiakirjihin laitteiden asennuspaikka ja tapa, nk asennettu ikein ja humiitu sujaetäisyydet käsihjaus mahdllisuudet ja asennn situkset Muut havainnt suunnitelmien vastaavuus nykyiseen käyttötarkitukseen lsuhteet, esim. hunelämpötilat (kuuma / kylmä), vedn tunne, haju mahdlliset virheet ja puutteet, esim. vutavat venttiilit, krkeat sisäänpuhalluslämpötilat, laitteiden pakk-hjaukset käsikäytöllä esim. ryhmäkeskukset Käyttöhenkilöstön haastattelu Khteen kierrksella haastatellaan tiljen käyttäjiä ja hulthenkilöstöä. Haastattelulla tarkennetaan kierrksella tehtyjä havaintja ja selvitetään käyttöhenkilöstön tekemiä havaintja. Haastattelun aikana vidaan selvittää myös henkilöstön kulutustarpeita. Seuraavaa yleistä muistilistaa vidaan käyttää apuna haastattelussa:

6 IVKT 2016 / SuLVI 6(9) Kk autmaatijärjestelmä hulthistria ja mahdllisesti tehdyt muutkset timinnalliset puutteet ja mahdlliset esiintymisien ajankhdat viihtyisyys- ja lsuhdetekijät, kylmä / kuuma, vedn tunne, haju havaintjen esiintymisajankhdat. 4 Yksityiskhtaiset kunttutkimukset Jatktutkimukset, yksityiskhtaiset kunttutkimukset, tehdään, js yleisarviinnissa näin n tdettu. Tutkimukset tehdään yleisarviinnissa saatujen lähtötietjen ja tehtyjen suunnitelmien phjalta. Js vastaavalla kunttutkijalla ei itsellään le erityistä rakennusautmaatin asiantuntemusta, tutkimukset tekee riittävän kkenut rakennusautmaatin asiantuntija. Riittävänä kkemuksena vidaan pitää autmaatin sveltuvaa kulutusta ja yli 6 vuden työkkemusta tteutuksesta, hjelminnista sekä suunnittelusta. Yksityiskhtaiset kunttutkimukset suritetaan aina yhteistyössä ilmanvaihdn- ja ilmastintijärjestelmien vastaavan kunttutkijan kanssa kknaisuus humiiden. Sähköinf n julkaisut rakennusautmaatin liittyviä hjeita ST-krtteina. Lähdeluettelssa n lueteltu esimerkkejä IV-kunttutkimuksiin sveltuvista ST-materiaaleista. Seuraavaa yleistä muistilistaa sekä tarkistuslistaa hjeessa IVKT 2016 Ohje 7.1 Mittaus- ja säätölaitteet, raprtintimalli vidaan käyttää apuna jatktutkimuksissa. Tarkastuksessa havaitut asiat kirjataan ylös. Asiakirjat suunnitelmien mititusperusteet ja timintaperiaatteet suunnitelmien mukaiset asetusarvt ja hälytysrajat Valvntajärjestelmä järjestelmän laajennettavuus tai päivitettävyys trendiseurannan tarkistaminen tarvittavien säätöpiirien salta eri käyttötilanteissa kneiden seis- ja käynnistystilanne kneiden käytön aikainen tilanne paluuvesi säädön timinta edellisissä tilanteissa lämmityksen ja jäähdytyksen timinta, ei yhtäaikaista käyttöä jatkhälytysten tarkistaminen, timiik jatkhälytykset tivtusti ja nk tarpeelliset pisteet määritelty jatkn meneviksi / kriittisiksi järjestelmässä esitettyjen pisteiden ja asetusarvjen ikeellisuus ja muutettavuus, esim. pistekiinnityksien määrittelyt asetusarvjen ja hälytysrajjen määrittelyt, tarvittaessa selvitetään pikkeamat suunnitelma-asiakirjihin nähden ilmavirtamittaukset ja kanavapaineet, vastaavatk mittaus- ja säätötyössä mitattuja ilmavirtja ja pitpaineita puhaltimien väliset hjelmalliset lukitukset, jäävätkö tilat mahdllisesti alipaineiseksi turvalukituksien timinta puhaltimien llessa seis, menevätkö ulkilmapellit kiinni, paluuvesisäätö seis-asetuksella, käykö lämmityspumppu yötuuletuksen timinta, lähteekö päälle, kun asetusarva muuttaa ja nrmaaliaikahjelma n pis päältä mahdlliset kerrskhtaiset pakk-hjaukset hunesäädöissä, vidaank kestustilanteessa ajaa jäähdytys- ja lämmitysventtiilit auki tilakhtaiset huneasetusarvt, pelkkä ryhmämuuts ei susiteltava, js eriarvisia tilja kerrs sulkupeltien tai ilmavirtasäätimien timinta tiljen llessa käytössä, timiik mahdllinen tehstuspainike tai hiilidiksidipitisuushjaus puhaltimien tilatietjen vastaavuus hjauksiin nähden, mudstuvatk ristiriitahälytykset pikkeavassa tilanteessa (hjaus ja tilatiet eri tilassa) ilmavirtjen riittävyys, nk käytössä ns. pakkaspulitus ulklämpötilan mukaan jäähdytyslaitteiden hjauksien ja säätöjen timinta, vatk ulklämpötilaehdt käytössä, timiik kastepistesäädöt suunnitellusti (susitus, kaste- ja asetusarvpisteen ertus +2 C) Kne- ja hunetilat mittauksien paikkaansa pitävyys, tarvittaessa tarkistetaan pistkelunteisesti erillisellä mittalaiteella, nk mittalaitteiden mittayhtyeet kytketty ikein lämmön talteenttlaitteiden timinta ja hyötysuhteet turva-, jäätymissuja- ja pumppulukituksien timinta myös taajuusmuuntajakäytöllä

7 IVKT 2016 / SuLVI 7(9) taajuusmuuntajien parametrinti, nk aseteltu mm. mttrien virta-arvt säätö- ja sulkupeltien timinta, kneikn llessa seis sulkeutuvatk pellit tiiviisti palpeltien ja näiden hjauskeskuksien timinta, nk peltejä lauenneena, vatk liitettynä autmaatin hunetilat ja niiden käyttö, kuinka mnta hunesäädintä hjaa samaa tilaa (yhtäaikainen timinta), vastaak tiljen käyttö määriteltyä käyttötarkitustaan, vatk tiljen väliseinät muuttuneet hiilidiksidimittauksien ikeellisuus, miten mittauslaitteet n sijiteltu, nk kalibrinti vimassa kneiden ja laitteiden hullt, esim. puhallinknvektreiden sudattimien puhtaus käytönaikainen pastus, nk tiljen käyttäjä saanut tarpeellisen pastuksen laitteiden käyttämiseksi ilmavirtasäätimien timinta, nk hjelmitu vastaamaan autmaatin säätöviestiä, vatk mittausyhtyeet ikein päin patteritermstaattien timinta, nk alue valittu ikein, nk näiden lukitukset tettu käyttöön (yhtäaikainen lämmitys ja jäähdytys), vatk termstaattien esteenä esim. paksut verht. 5 Raprtinti, jhtpäätökset ja susitukset Rakennusautmaatin yleisarviinti raprtidaan yhdessä ilmanvaihdn- ja ilmastintijärjestelmien kanssa. Raprtissa esitetään rakennusautmaatin nykytilanne, havaitut asiat, jhtpäätökset ja susitukset mahdllisista jatktimenpiteistä kustannusarviineen. Raprtin liitteeksi liitetään khteesta tehdyt tarkistuslistaukset ja tarvittavat valkuvat. Rakennusautmaatin yksityiskhtaisen kunttutkimuksen tulkset vidaan raprtida ilmanvaihdn- ja ilmastintijärjestelmien kanssa yhteisellä raprtilla tai malla rakennusautmaatin raprtilla, jllin tulee humiida mahdlliset muut ilmanvaihdn- ja ilmastintijärjestelmiin tehtävät jatktutkimukset. Susiteltavinta n raprtida yhteisellä raprttimallilla kknaisuus humiiden. Raprtissa esitetään rakennusautmaatin nykytilanne, havaitut asiat, jatktutkimuksien tulkset, jhtpäätökset ja susitukset mahdllisista jatktimenpiteistä kustannusarviineen. Raprtin liitteeksi liitetään khteesta tehdyt tarkistuslistaukset ja tarvittavat valkuvat. Raprtinti tehdään hjeen IVKT 2016 Ohje 7.1 Mittaus- ja säätölaitteet, raprtintimalli mukaan. 6 Sveltuvaa kirjallisuutta ja lähdemateriaalia ST EC- ja PM-mttrit talteknisissä järjestelmissä 2012 Krtissa kerrtaan EC- ja PM-mttreista, jiden avulla n mahdllista parantaa mm. muuttuvailmamääräisten ilmastintijärjestelmien energiatehkkuutta. ST Sähkö- ja tietteknisten järjestelmien laitteiden ja tiljen merkitseminen 2012 Krtissa annetaan hjeita ja susituksia sähkö- ja tietteknisten järjestelmien laitteiden, kaapeleiden, jhtjen ja eristettyjen jhtimien tunnusten mudstamisesta. Lisäksi annetaan hjeita keskusten ja tiljen merkinnöistä sekä merkitsemiseen käytettävistä tarvikkeista. Ohjeistuksen peruslähtökhtana n käyttää S2010-nimikkeistön mukaisia järjestelmätunnuksia. ST Rakennusautmaatijärjestelmän kunttutkimushje 2010 Krttia vidaan sveltaa sellaisenaan rakennusautmaatijärjestelmien kunttutkimuksen surittamiseen ja siinä annetaan hjeita rakennusautmaatijärjestelmän kunttutkimuksen sisällön, menetelmien, tavitetasn ja tulsten esittämisen määrittelyyn ja tteutukseen. ST Energiatehkkuusvaatimusten humiiminen rakennusten sähkö- ja tietteknisten järjestelmien käytössä ja kunnssapidssa 2010 Krtissa esitetään näkemyksiä energiatehkkuusvaatimusten huminttamisesta rakennusten sähkö- ja tietteknisten järjestelmien käytössä ja kunnssapidssa.

8 IVKT 2016 / SuLVI 8(9) ST Rakennusautmaatijärjestelmän hyödyntäminen 2007 Tässä krtissa esitetään rakennusautmaatijärjestelmän perustiminnt ja kuinka niitä vidaan eri sa-alueilla hyödyntää. Lisäksi kuvataan tehkas käyttöliittymä sekä susiteltava timintamalli rutiineineen ja tulstuksineen. ST Rakennusautmaatin peruskrjauksen tteutus 2007 Krtissa käydään läpi rakennusautmaatijärjestelmän peruskrjauksen tteutukseen liittyvää prsessia sekä esitetään järjestelmän hankintaan, rakennuttamiseen, suunnitteluun ja teknisiin ratkaisuihin liittyviä näkökhtia. Tarkastelun lähtökhtana n llut rakennus, jssa n useita IV-kjeita, lämmönjakkeskus ja jssa n mahdllisesti myös hunesäätölaitteita, esimerkiksi timistrakennus. Lunnllisesti krtin tietja vi sveltaen käyttää myös pienempiin peruskrjauskhteisiin. ST Ohjelmistjen dkumentinti 2009 Yleishjeita taltekniikan tietteknisten järjestelmien hjelmistjen dkumentinnin laadintaan ja laitskhtaisten hjelmistjen tteutuksen suunnitteluun. ST Selstusesimerkit S2010-nimikkeistön mukaan. T810, rakennusautmaatijärjestelmät 2012 Selstusesimerkit n laadittu järjestelmäkhtaisesti, S2010-nimikkeistön mukaisella järjestelmäjalla. Lisäksi n julkaistu selstuksen yleinen sa sekä viitemateriaali, jhn n mahdllista päästä myös tekstissä levien linkkien avulla. Järjestelmäkhtainen esimerkki urakkarajaliitteestä n selstustekstin lpussa. Käytön helpttamiseksi selstusteksti n tallennettu RTF-mudssa levaan tiedstn, jka n PDF-tiedstn liitteenä (klemman takana). ST Rakennusautmaatijärjestelmän ylläpit 2005 Tämä ST- krtti n suunnattu ensisijaisesti käytöstä, ylläpidsta ja hullsta vastaavalle henkilöstölle sekä k. tehtäviä tekeville urakitsijille. ST Taajuusmuuttajakäytöt. Yleistä 2010 Yleistieta taajuusmuuttajista ja taajuusmuuttajakäytöistä. Krtti n suunnattu kiinteistöjen ylläpidsta ja kehittämisestä vastaaville sekä LVI,- sähkö- ja rakennusautmaatisuunnittelijille. ST Taajuusmuuttajien yleiset timitushjeet ja -vaatimukset 2011 Hankinta- ja timitushjeeseen n kttu taajuusmuuttajien hankintaan ja timitukseen liittyviä asiita. Ohje n tarkitettu käytettäväksi yhdessä sähköselstuksen kanssa, selstuksen viitemateriaalina. Hankinta ja timitushjeteksti löytyvät myös krtin liitteestä (klemman takana) rtf-tiedstna. ST Taajuusmuuttajakäytöt rakennusautmaatissa. Asennus ja käyttööntt 2010 Taajuusmuuttaja n vimakas häiriölähde. Suurtaajuisten häiriöiden vaimennus edellyttää myös asennuksilta ja kytkennöiltä suurta hulellisuutta, kska virheet näkyvät talverkn häiriöinä. Krtissa annetaan laite- ja asennustekniikan hjeita nnistuneen lpputulksen aikaansaamiseksi. ST Taltekniikan tietjärjestelmien käyttöliittymät 2007 Ohjeita taltekniikan tietjärjestelmien käyttöliittymien vaatimusmäärittelyä, suunnittelua ja tteutusta varten. ST-käsikirja 17 Rakennusautmaatijärjestelmät 2012 Käsikirjaan n kttu keskeisimmät rakennusautmaatijärjestelmiä kskevat perustiedt ja käytännön tteutusperiaatteet. Kirjan alkusassa n kattava luettel aihepiirin keskeisimmistä säädöksistä, määräyksistä, standardeista ja hjeista. Pääsan kirjasta mudstaa käytännönläheinen tiet rakennusautmaati-järjestelmän rakenteesta, suunnittelusta, asennuksesta, dkumentinnista ja ylläpidsta. Mukana n myös käyttäjän näkemys rakennusautmaatijärjestelmällä saavutettavista eduista kiinteistön hidn näkökulmasta. Käsikirjan kirjittajat n esitelty PDF-tiedstn liitteessä, jka löytyy PDF-klemman takaa. ST-käsikirja 21 Kiinteistön tiednsiirtväylät 2006 Perustieta väylätekniikista ja hajautettujen tiednsiirtteknlgiiden sveltamisesta taltekniikan suunnittelussa ja asennuksessa terminlgiaa unhtamatta. Kirja antaa kknaiskuvan järjestelmien tekniikista, niiden sumista mahdllisuuksista ja järjestelmäprjektien hallitusta tteutuksesta. ST-käsikirja 22 Kiinteistöjen valvmjärjestelmät 2008 Valvmjärjestelmän tehkas ja ikea käyttö vat rakennuksen energiatehkkuuden, timivuuden ja ympäristöystävällisyyden perusedellytyksiä. Järjestelmiä n lemassa lukuisia ja niissä n paljn

9 IVKT 2016 / SuLVI 9(9) minaisuuksia, mutta varsin usein ne jäävät hyödyntämättä, kska käyttäjät eivät niitä tiedsta tai saa suunnitellulla tavalla käyttää. Kirjasta n pyritty tekemään mahdllisimman laaja rakennusautmaatijärjestelmiä käsittelevä perustietlähde jnka tavitteena n vastata käytännön työssä usein esiintyviin kysymyksiin. Käsikirjaan sisältyy myös erillinen liite "ST-käsikirjan 22 liite", jka sisältää runsaasti kiinteistövalvmihin liittyvää perustieta sekä esimerkkejä valvmiden grafiikka- ja trendinäyttöjen sekä säätimien virityksen tulkinnasta, kulutusraprteista, energia- ja vutlaskelmista ym. Liitteen perustiettarjntaa täydentää viiden valvmtimittajan järjestelmäesimerkit. ST-käsikirja 22 liite Kiinteistöjen valvmjärjestelmät 2008 ST-käsikirjan 22 liite sisältää runsaasti kiinteistövalvmihin liittyvää perustieta sekä esimerkkejä valvmiden grafiikka- ja trendinäyttöjen sekä säätimien virityksen tulkinnasta, kulutusraprteista, energia- ja vutlaskelmista ym. Perustiettarjntaa täydentää viiden valvmtimittajan järjestelmäesimerkit. ST-hjeist 14 Sähköisen taltekniikan ylläpit-hjeet. Timitilakiinteistön hultkirja 2010 Julkaisu n tarkitettu hjeeksi ja työkaluksi timitilakiinteistön hultkirjaan sisällytettävien sähkö- ja tietjärjestelmien tietjen kerääjälle ja ylläpitäjälle.