Tilinpäätösinfo 25.3.2013
TILINPÄÄTÖS 2012 Keskeiset prosessit ja muutokset Kaupungin poliittisen päätöksentekojärjestelmän j uudistaminen vuodesta 2013 alkaen valmisteltiin ja hyväksyttiin. Vuoden aikana valmisteltiin ja päätettiin yhdyskuntarakenteen palvelujen uudelleen organisointi ja LinnanInfra-liikelaitoksen perustaminen 1.1.2013 alkaen. Koko vuosi valmistauduttiin lukiokoulutuksen siirtymiseen Koulutuskeskus Tavastialle vuodesta 2013 alkaen. Kaupungin omistajapoliittiset linjaukset uudistettiin ja hyväksyttiin. Tuloksellisuuden kehittämistä koskeva henkilöstösopimus vuosille 2012 20132013 laadittiin ja hyväksyttiin. Tampereen yliopisto siirsi opettajakoulutuksen 1.8.2012 alkaen Tampereelle. Samassa yhteydessä Hämeenlinnan normaalikoulun oppilaat siirtyivät kaupungille. Perustettiin Seminaarin koulu.
TILINPÄÄTÖS 2012 Keskeiset prosessit ja muutokset Korkeita siirtoviivekustannuksia aiheuttava erikoissairaanhoidon jatkohoitojono saatiin hallintaan kotiuttamistyön, kotihoidon, palveluasumisen ja terveyspalvelujen yhteistyön tuloksena (kustannukset 2011 0,9 M ja 2012 0,1 M ). Hämeenlinna lähti mukaan hallitusohjelmaan sisältyvään pitkäaikaistyöttömien Työn Paikka -kuntapilottiin 2012 2015. Näkyvimpänä rakennushankkeena Hämeenlinnassa oli koko vuoden Länsireuna-hanke eli moottoritien kattaminen, liike- ja asuntorakentaminen sekä siltojen uusiminen. Linnan Tilapalvelut -liikelaitos jatkoi menestyksellisesti tarpeettomiksi jääneiden tilojen realisointia. Kaikkiaan viime vuonna myytiin 25 kohdetta (myyntihinta 3,9 M, myyntivoitto 1,1 M ).
Tilinpäätöslaskelmat 2012 (Sisäiset erät ja liikelaitokset sisältyvät summiin) TULOSLASKELMA 1 000 RAHOITUSLASKELMA 1 000 Toimintatuotot + 321 675 Toiminnan rahavirta Valmistus omaan käyttöön + 1 229 Vuosikate + 10 611 Toimintakulut - 650 040 Tulorahoituksen korjauserät - 3 062 Toimintakate - 327 136 Investointien rahavirta Investointimenot - 33 109 Verotulot + 237 372 Rahoitusosuudet investointeihin + 2274 274 Valtionosuudet + 97 214 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot + 8 179 Toiminnan ja investointien rahavirta - 15 106 Rahoitustuotot ja -kulut + 3 161 Korkotuotot + 4 432 Rahoituksen rahavirta Muut rahoitustuotot + 11 916 Antolainasaamisten vähennykset + 159 Korkokulut - 7 014 Lainakannan muutokset Muut rahoituskulut - 6 173 Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 49 286 Vuosikate + 10 611 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 45 888 Lyhytaikaisten lainojen muutos + 2 636 Poistot ja arvonalentumiset - 14 503 Muut maksuvalmiuden muutokset Tilikauden tulos - 3 892 Toimeksiantojen muutokset + 48 Vaihto-omaisuuden muutos - 14 364 Poistoeron muutos + 593 Saamisten muutos - 2 698 Varausten muutos - 511 Korottomien velkojen muutos + 18 769 Rahastojen muutos + 215 Rahoituksen rahavirta + 7 948 Tilikauden ylijäämä / alijäämä - 3 596 Rahavarojen muutos - 7 158
2012 alijäämää selittäviä tekijöitä Tilinpäätöksen 3,6 milj. euron alijäämään vaikuttaneet t ylimääräiset äi tekijät: Lomapalkkajaksotusten rakennemuutoksen vuoksi kirjanpidollisten lomapalkkavarausten määrä oli 2,3 milj. euroa. Budjetissa ei ollut määrärahavarausta jaksotuksiin. Vuodelle 2012 tarkoitettu 1,0 milj. euron osakkeiden myyntivoitto kirjautui vasta vuodelle 2013. Ilman em. tekijöitä budjetti olisi ollut lähes tasapainossa (- 0,3 M ).
Talouslukujen muutos Käyttötalouden netto M 284,6 4,5 % 297,3 5,0 % 312,2 327,1 4,8 % Yhdistymisavustusta, 3,7 M ei saatu enää 2012. Jos se huomioidaan, 2011-2012 kasvu on 3,6 %. Kunnallisvero M 206,3 7,0 % 220,7 2,1 % 225,4 53% 5,3 237,4 Lainakanta M 145,8 8,0 % 157,4 11,6 % 175,6 34% 3,4 181,6 Valtionosuus M 80,6 8,3 % 87,3 5,2 % 91,8 5,9 % 97,2 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012
3000 Lainakanta 2004 2013 /asukas 2500 2000 2 6 9 1 2 2 8 2 2 8 2 3 1500 1000 500 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Hämeenlinna Koko maa
19,50 Kunnallisveroprosentti 2004 2013 19,25 19,00 18,75 18,50 18,25 18,00 17,75 17,50 17,25 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Hämeenlinna Koko maa
Hämeenlinnan väestökehitys 2009 2012 (31.12.) 2009 66 647 2010 66 829 + 182 2011 67 270 + 441 2012 67 491 + 221
Suurimmat investoinnit (brutto) Investoinnit yhteensä 33,1 M, josta yhdyskuntarakentaminen 16,6 M, talonrakennus 10,3 M, osakkeet ja osuudet 2,9 M, maa- ja vesialueet 1,7 M sekä koneet ja kalusto 1,6 M. Suurimmat kohteet: Länsireuna 9,7 M Muu yhdyskuntarakentaminen k t 6,9 69M Rengon kirkonseudun koulun peruskorjaus ja laajennus 4,4 M Ojoisten koulukeskus ja varhaiskasvatuskeskus 2,1 M Saaristen korttelin B- ja C-rakennusten peruskorjaus 1,2 M Pääterveysaseman saneeraukset 1,2 M Perusparannushankkeet 1,2 M
Muutokset suhteellisessa asemassa Muuttovoitto jatkui, vaikka tonttitarjontaa kantakaupungista ei pystytty järjestämään ja OKL muutti pois. Valtionosuuskehitys suosii keskuskaupunkeja, kasvu 5,9 %. Sote- ja kuntarakenneratkaisut suosivat Hämeenlinnaa. Kaupunki onnistui hyvin yritysten ja investointien houkuttelemisessa (mm. Paccor, Can-Pack ja Moreenin alue kokonaisuudessaan). Paljon suuria ja valtakunnallisesti kiinnostavia elinvoimahankkeita käynnissä (Moottoritien kattaminen, Engelinranta, Kantolan tapahtumapuisto, Sunny car center, Rakennusmaailma Centra). Vaikeat päätökset palvelurakenteen osalta tehty, mutta hyöty vielä tulossa (Vanhustenhuolto ja kouluverkko). Työllisyysluvut ja kehitys edelleen hyvällä tasolla.
Onnistumisia Perusterveydenhuollon kanavamallin onnistunut käyttöönotto. Asiakastyytyväisyys ikäihmisten palveluihin muutoksista huolimatta erittäin korkealla tasolla. Lastensuojelun uusi toimintamalli ja Toppari-hanke. Seminaarin i koulun onnistunut t perustaminen. Alueprofiloinnit käyntiin, Iittala- ja Ahvenisto-visiot kärjessä. Liitoskuntien peruspalveluverkko valmis ja todella moderni. Oman palvelutuotannon kehitysinto korkealla tasolla. Henkilöstösopimus ja sairauspoissaolojen väheneminen edelleen. Innoparkin toiminta vakautettu, uudistettu ja yhtiö vahvassa myötätuulessa. Korkeakoulukeskukselle lähtölaukaus. Kiinteistö-omaisuuden kehittäminen ja realisointi etenee onnistuneesti. Maanhankinta strategisilta alueilta (Kantola ja Moreeni).
Takaiskuja Alijäämäkehitys äk jatkui edelleen, vaikka selittäviä iä tekijöitä onkin. Toimintakatteen kasvu edelleen liian kovaa tavoitteisiin nähden. Koulu- ja päiväkotikiinteistöjen sisäilmaongelmat lisääntyivät hälyttävästi. Kaupungin yhtiöitetty toiminta ei vielä valmis täysin avoimille markkinoille. ill Hankintapolitiikkaa päivitettävä. it ttä ä Kehitysvammahuollon kustannukset kasvu-uralla, jonka taittumisesta ei näkymää. Sairaanhoitopiirin alijäämäkehitys aiheuttaa korotuspainetta veroprosenttiin. Maankäytön suunnittelun aliresursoinnista i i ja henkilöstön vaihtuvuudesta johtuneet ongelmat.
Summa summarum Mahdollisuudet ylittävät edelleen kirkkaasti uhat. Uudeksi kriittiseksi menestystekijäksi nousevat päätöksentekokyvyn säilyttäminen ja rohkeus.