ASEMAKAAVAN SELOSTUS TUUSULAN KUNTA, 31. KUNNANOSA: ROINILA Asemakaavan muutos koskee osaa korttelista 253 ja lähivirkistysaluetta. Asemakaavan muutoksessa muodostuu osa korttelista 7433 sekä lähivirkistysaluetta. Ohjeellinen tonttijako Asemakaavan muutos nro 3495 laatija : arkkitehti Antti Heikkilä puh. 050 325 7666 / antti.heikkila@saunalahti.fi esittelijä: kaavapäällikkö Asko Honkanen puh. 040 314 2012 / asko.honkanen@tuusula.fi ehdotus asemakaava ltk hyv. pvm 23.5.2012 14.11.2012 AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y E r k o n t i e 5 0 4 4 2 0 J ä r v e n p ä ä 0 5 0 3 2 5 7 6 6 6 a n t t i. h e i k k i l a @ s a u n a l a h t i. f i w w w. a n t t i h e i k k i l a. f i
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Kellokosken taajamassa Rajalinnan työpaikka-alueella. Kaavamuutoksen kohteena olevat kiinteistöt (Oppipojantie 14-16, kiinteistöt 18:86 ja 18:87) sijoittuvat Oppipojantien pohjoispäähän ja rajoittuvat etelässä, pohjoisessa ja idässä ympäröivään teollisuusalueeseen ja lännessä lähivirkistysalueeseen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan kaavamuutosalue on yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TTV³) ja lähivirkistysaluetta (VL). 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Nimi: Oppipojantie II, asemakaavan muutos. Asemakaavanmuutoksen tarkoitus: Asemakaavan tavoitteena on laajentaa Oppipojantien pohjoispäässä sijaitsevaa TTV³korttelialuetta (Oppipojantie 14-16, kiinteistöt 18:86 ja 18:87) siten, että kiinteistöillä toimiva yritys Juha Snell Oy voi laajentaa tuotantolinjastorakennustaan lounaaseen. Nykyinen asemakaavatilanne ja tontin rajaus ei mahdollista tuotantorakennuksen riittävää laajentamista. Tavoitteena on laajentaa tonttia hieman virkistysalueen puolelle kuitenkin siten, että virkistysaluekaista jää riittävän leveäksi eikä lähialueen kiinteistöille ja infrastruktuurille aiheudu haittaa. Samalla voidaan tarvittaessa tarkistaa alueen korttelialuemerkintää ja muita kaavamerkintöjä. AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 1
SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaava-alueen sijainti... 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 SISÄLLYSLUETTELO... 2 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Osallistuminen ja yhteistyö...4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueiden nykytilasta... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET... 7 4.1 Asemakaavan suunnittelutarve... 7 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 7 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet... 8 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 9 4.6 Kaavan rakenne... 9 4.7 Korttelialueiden kaavamääräykset... 10 4.8 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 10 4.9 Kaavan vaikutukset... 10 4.10 Ympäristön häiriötekijät... 11 4.11 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin,... maakuntakaavaan ja osayleiskaavaan... 11 AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 2
5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat...12 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus..12 5.3 Toteutuksen seuranta...12 AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 3
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Juha Snell Oy on tehnyt syksyllä 2011 asemakaavan muutosaloitteen omistamilleen tiloille 18:86 ja 18:87, Oppipojantie 14-16. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on laajentaa korttelialuetta lähivirkistysalueen puolelle siten, että yritys voi laajentaa tuotantolinjastorakennustaan lounaaseen ja että tontille jää riittävä tila piha-alueelle ja varastoinnille. Nykyinen asemakaavatilanne ja tontin rajaus ei mahdollista tuotantorakennuksen riittävää laajentamista. Juha Snell Oy on vuonna 1974 perustettu perheyritys, joka on erikoistunut alumiinija teräsohutlevyn muokkaukseen ja työstämiseen. Ensimmäiset Faster-alumiiniveneet valmistuivat jo v. 1978. Faster-veneet suunnitellaan ja valmistetaan kaavamuutosalueella sijaitsevissa tuotantorakennuksissa. Asemakaava on tullut vireille 26.1.2012. Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 26.1. 13.2.2012 välisenä aikana Tuusulan kunnantalolla (3. kerros, C-siipi), Kellokosken kirjastossa sekä Tuusulan kunnan nettisivuilla www.tuusula.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kahdeksan mielipidettä / lausuntoa. Mielipiteet ja lausunnot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Asemakaavan muutosehdotus on MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 14.6. 29.6.2012 ja 30.7. 15.8.2012 välisenä aikana kunnantalolla kaavoituksessa, Hyryläntie 16 ja kunnan nettisivuilla www.tuusula.fi sekä Kellokosken kirjastossa sen aukioloaikoina. Kaavamuutosehdotuksesta jätettiin 3 muistutusta ja saatiin 12 lausuntoa. Korttelialueen laajennus tehdään Tuusulan kunnan omistamalle maalle, joten kaavan yhteydessä ei tehdä maankäyttösopimuksia. Asemakaavatyön kustannuksista vastaa Juha Snell Oy. 2.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan muutosta on tehnyt Arkkitehtitoimisto Antti Heikkilä Oy kunnan kaavoitustoimiston ja Juha Snell Oy:n kanssa yhteistyössä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaehdotuksesta on pyydetty asiaan kuuluvien tahojen lausunnot ja ne ovat olleet julkisesti nähtävillä mielipiteiden ja muistutusten esittämistä varten. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueiden nykytilasta Oppipojantien varrella sijaitsevat teollisuustontit on pääasiassa rakennettuja. 3.1.1 Tekninen huolto Kaava-alueen ja lähialueen kiinteistöt on liitetty alueelle rakennettuun kunnallistekniikkaan. Kaavamuutosalueella kulkee Fortumin ilmajohto sekä vastikään rakennettu hulevesioja. AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 4
3.1.2 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Teollisuusalueen aiheuttamat ympäristöhäiriöt ovat pääasiassa satunnaista melua. Meluhaittojen vaikutusta lähialueen asuinkortteleihin on vähennetty jättämällä lähivirkistysaluetta asutuksen ja teollisuusalueen väliin. Tilanne ei tule olennaisesti muuttumaan kaavamuutoksen myötä. 3.1.3 Maanomistus Lähivirkistysalue on kunnan omistuksessa. Kaavamuutosalueen TTV-3- korttelialue on yksityisessä omistuksessa. Kunta myy kaavamuutoksessa korttelialueeksi muuttuvan virkistysalueen osan kaavan vahvistuttua Juha Snell Oy:lle. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Alue on asemakaavoitettu. Taajamarakenteen tiivistäminen rakennetuilla alueilla on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen toimenpide. 3.2.2 Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa, jonka maakuntavaltuusto on hyväksynyt 14.12.2004 ja joka on vahvistettu 8.11.2006, suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (ruskea alue). Nuolimerkintä osoittaa taajamarakenteen laajenemissuunnan. AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 5
3.2.3 Kellokosken osayleiskaava Aluetta koskee valtuuston 6.9.2010 hyväksymä Kellokosken osayleiskaava. Oppipojantie II asemakaava-alue sijoittuu osayleiskaava-alueelle. Rajalinnan työpaikka-alueen pohjoisosa on merkitty kaavakartassa teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Teollisuus- ja varastoaluetta ympäröi lähivirkistysalue (VL). 3.2.4 Asemakaava Voimassa olevan asemakaavan mukaan kaavamuutosalue on yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TTV³) ja lähivirkistysaluetta (VL). 3.2.5 Rakennusjärjestys Tuusulan kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 16.4.2007 ja se on tullut voimaan 28.5.2007. Siinä ei ole aluetta suoranaisesti koskevia erillismääräyksiä. 3.2.6 Tonttijako- ja rekisteri Alueella on ohjeellinen tonttijako ja kiinteistöt ovat rekisterissä tiloina. 3.2.7 Pohjakartta Asemakaavaehdotus on laadittu tarkistetulle pohjakartalle. AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 6
3.2.8 Rakennuskielto Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 3.2.9 Kaavamuutosaluetta koskevat päätökset Alueen kaavoitus on käynnistynyt yksityisestä aloitteesta. Juha Snell Oy on halukas ostamaan kunnalta asemakaavan muutoksessa muodostuvan teollisuus - ja varastorakennusten korttelialueen. 3.2.10 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Aluetta koskee valtuuston 6.9.2010 hyväksymä Kellokosken osayleiskaava. Oppipojantie II asemakaava-alue sijoittuu osayleiskaava-alueelle. Voimassa olevan asemakaavan mukaan kaavamuutosalue on yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TTV³) ja lähivirkistysaluetta (VL). Nykyinen asemakaava ja tuleva asemakaavan muutos ovat osayleiskaavan mukaisia. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelutarve Asemakaavan muuttamiselle on tarve, koska nykyinen asemakaavatilanne ja tontin rajaus ei mahdollista Juha Snell Oy:n tuotantorakennusten ja varastoinnin riittävää laajentamista. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on käynnistynyt Juha Snell Oy:n aloitteesta ja asemakaava on tullut vireille 26.1.2012. Asemakaava muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 26.1. 13.2.2012 välisenä aikana Tuusulan kunnantalolla (3.kerros, C-siipi) Kellokosken kirjastossa sekä Tuusulan kunnan nettisivuilla www.tuusula.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kahdeksan mielipidettä / lausuntoa. Mielipiteet, lausunnot ja niihin laaditut vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset - Kaava- ja lähialueen maanomistajat ja asukkaat - Alueella toimivat yritykset - Alueella toimivat yhdistykset Me Kellokoskelaiset ry, Kellokosken Yrittäjät ry, Keskisen Uudenmaan Kehittämisyhdistys KEHU ry, Tuusulan ympäristöyhdistys ry, Tuusula Seura ry, Ikäihmisten neuvosto AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 7
- Viranomaiset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY-keskus), Keski-Uudenmaan pelastuslaitos - Tuusulan kunta Maankäyttö- ja karttapalvelut, Tuusulan kunnan tekninen lautakunta, rakennusvalvonta, Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, Kellokosken kehittämistoimikunta - Muut Fortum Oyj, Fingrid Oyj, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, puhelinyhtiöt 4.3.2 Tiedottaminen Asemakaavamuutoksen vireilletulosta, kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta sekä kaavan voimaantulosta julkaistaan kuulutukset paikallislehdissä. Kaavoitettavan alueen ja lähialueen maanomistajille tiedotetaan kaavan ehdotusvaiheesta kirjeitse. Kaavoitusprosessin aikana lisätietoja saa ottamalla yhteyttä kaavan suunnittelijoihin 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osalliset voivat jättää kaavan ehdotusvaiheen nähtävilläoloaikana mielipiteensä kirjallisesti Tuusulan kaavoitustoimistoon tai kunnan internet-sivuilta löytyvällä lomakkeella. Muistutukset ja lausunnot on liitetty vastineineen kaavaselostukseen, jonka perusteella tehdään päätös esitetystä asemakaavasta. Halutessaan muistutusten jättäjät saavat tiedon kaavan etenemisestä kirjeitse. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä asemakaavaluonnoksesta ja - ehdotuksesta on pyydetty lausunnot kunnan eri hallintokunnilta sekä viranomaisilta, joiden toimialaa kaavamuutos koskee. Lausunnot on pyydetty myös alueella toimivilta asukasyhdistyksiltä. 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Kunnan asettamat tavoitteet Valtuuston hyväksymän Tuusulan kuntastrategian mukaan yksi Tuusulan ylivoimatekijöistä on elinkeinoelämän toimintaedellytykset kunnan alueella. Vastaaminen alueella pitkään toimineen yrityksen toimitilojen laajentamistarpeeseen on näin ollen valtuuston asettamien tavoitteiden mukaista. Kuntastrategian mukaan tavoitteena on myös laadukas ympäristö ja pientalovaltaisuus. Tätä tavoitetta noudatetaan jättämällä riittävä etäisyys teollisuusalueen ja lähialueen pientalotonttien väliin. AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 8
4.4.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kellokosken osayleiskaava mahdollistaa korttelialueen nykyisen ja säilyvän käyttötarkoituksen. Voimassa olevan asemakaavan korttelialuemerkintä, rakennusoikeus ja kerrosluku ovat myös tarkoitukseen sopivat, joten tavoitteena ei ole muuttaa ko. määräyksiä. 4.4.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet J. Snell Oy.n tuotantolinjaston tarkoituksenmukaisin laajentamissuunta on lounaaseen. Tästä syystä korttelialuetta levennetään länteen päin. Samalla tavoitteena on myös ollut säilyttää VL-alueella kulkeva avo-oja sekä Fortumin ilmajohtolinja entisellä paikallaan. 4.4.4 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja niiden tarkentuminen Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä MRA 27 mukaan. Osallisten ja viranomaisten lausunnoissa ei ole ilmennyt sellaista, jonka vuoksi kaavaan olisi tarvinnut tehdä nähtävillä olon jälkeen muutoksia. 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavamuutoksen yhteydessä ei ole laadittu erilaisia vaihtoehtoja. Korttelialuetta on mahdollista laajentaa ainoastaan länteen. Korttelialueen rajauksessa ja rakennusalan rajojen sijoittelussa on huomioitu lähellä sijaitseva ilmajohto Fortumilta saadun lausunnon mukaisesti. 4.6 Kaavan rakenne 4.6.1 Mitoitus 4.6.2 Palvelut Kaavamuutoksen keskeinen sisältö on TTV-3-korttelialueen laajentaminen länteen n. 12 metriä tilojen 18:86 ja 18:87 kohdalla. Kaavaa muutetaan ainoastaan tilojen 18:86 ja 18:87 sekä niihin rajoittuvan lähivirkistysalueen (VL) osalta. Muilta osin tilanne säilyy ennallaan. Kaavateknisistä syistä VL-aluetta on otettu mukaan laajemmin. Kaavamuutosalueen pinta-ala on 1.7429 ha. Kaavamuutoksen myötä TTV-3- korttelialueen uusi pinta-ala on 0.9633 ha (lisäystä +949 m²) ja rakennusoikeus 2890 k- m² (lisäystä +285 k- m²). Lähivirkistysalueen uusi pinta-ala kaavamuutosalueella on 0.7796 ha (vähennystä vastaavasti -949 m²). Kaava-alueelle ei ole osoitettu varauksia palvelurakentamiselle. AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 9
4.7 Korttelialueiden kaavamääräykset TTV-3 Yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Rakennusoikeuteen sisältyvänä saa kullekin rakennuspaikalle sijoittaa 1 asunnon rakennusten hoidon vaatimaa henkilökuntaa varten. Korttelialueen rakentamattomat osat, joita ei käytetä kulkuteinä, huolto- tai oleskelualueina on istutettava tai pidettävä luonnonmukaisessa huolitellussa kunnossa. Korttelialueella on varattava leikkitiloiksi tai asukkaiden oleskeluun piha-aluetta vähintään 25% asuinhuoneistojen pinta-alasta. Asuntojen piha-alueet on erotettava tontin muista toiminnoista istutuksin. Muut alueet VL Korttelialueella on varattava autopaikkoja seuraavasti: 1. Teollisuus- ja varastorakennukset 1 ap/työntekijä 2. Asunnot 1 ap/asunto Lähivirkistysalue. 4.8 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Lähiympäristön pientalotonttien kannalta olennaisin seikka on riittävän puuston säilyminen lähivirkistysalueella. Asia on noussut esille myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadussa palautteessa. 4.9 Kaavan vaikutukset 4.9.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenneverkkoon Koska kyseessä on olemassa olevan teollisuusalueen vähäinen laajennus, ei kaavamuutoksella ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja liikenneverkkoon. Laajennus ei ole sen luonteinen, että se lisäisi alueen liikennemääriä. 4.9.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan Rakennetun ympäristön ja lähiympäristön pientalotonttien kannalta olennaisin seikka on riittävän puuston säilyminen lähivirkistysalueella. Etäisyys pientalotontteihin ei juuri pienene, mutta olennaista on riittävän puuston ja kasvillisuuden säilyttäminen visuaalisia ja äänihaittoja vastaan. Uudisrakentaminen tulee sijoittumaan päättyvän tonttikadun päässä olevan tontin takaosaan, joten taajamakuvaan kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. 4.9.3 Vaikutukset palveluihin ja talouteen Asemakaavan muutos parantaa pitkään alueella toimineen yrityksen toimintaedellytyksiä ja vaikuttaa siten välillisesti talouteen myös laajemmin. Kunnan talouteen kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia, koska uutta infrastruktuuria ei kaavan vuoksi tarvitse rakentaa ja kaavatyöstä aiheutuvat kustannukset ovat vähäisiä. AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 1 0
4.10 Ympäristön häiriötekijät Teollisuusalueen aiheuttamat ympäristöhäiriöt ovat pääasiassa satunnaista melua. Meluhaittojen vaikutusta lähialueen asuinkortteleihin on vähennetty jättämällä lähivirkistysaluetta asutuksen ja teollisuusalueen väliin. Tilanne ei tule olennaisesti muuttumaan kaavamuutoksen myötä. Kuten edellä on mainittu, olennaisin seikka on riittävän puuston säilyminen lähivirkistysalueella. 4.11 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan ja osayleiskaavaan 4.11.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alue on jo nykyisellään asemakaavoitettu. Taajamarakenteen tiivistäminen rakennetuilla alueilla on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen toimenpide. 4.11.2 Maakuntakaava Asemakaava on edelleen maakuntakaavan mukainen (suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle). 4.11.2 Kellokosken osayleiskaava Korttelialueen käyttötarkoitus on osayleiskaavan mukainen. Osayleiskaavan tavoitteet eivät vaarannu, vaikka osa lähivirkistysalueesta muuttuukin TTV-3- korttelialueeksi. Lähivirkistysalue muodostaa edelleen osayleiskaavassa esitetyn yhtenäisen pohjois-eteläsuuntaisen virkistysalueyhteyden. Juha Snell Oy:n tuotantoa AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 1 1
5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavaan liittyy havainnepiirros, joka ohjaa alueen rakentamista. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan muutoksen mukainen lisärakentaminen toteutunee lähivuosien kuluessa. 5.3 Toteutuksen seuranta Kaavoituksen edustaja ohjaa rakennuslupavaiheessa rakentajia yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa sekä antaa tarvittaessa lausunnot rakennushankkeista. Tuusulassa 14.11.2012 Antti Heikkilä, arkkitehti SAFA Asko Honkanen, kaavapäällikkö 6 SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT 1. Kunnallistekniikan johtokartta 2. Asemakaavakartta ja määräykset 3. Havainnekuva 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet ja lausunnot sekä niihin laaditut vastineet 6. Asemakaavan muutosehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot sekä niihin laaditut vastineet 7. Asemakaavan seurantalomake AR K K I T E H T I T O I M I S T O A N T T I H E I K K I L Ä O Y 1 2