Metsälain muutokset 2014 Uudistunut metsälainsäädäntö ja uudet metsänhoidon suositukset 10.4.2014 Seinäjoki johtava esittelijä Pekka Hovila Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö
Esityksen sisältö Metsälain keskeiset muutokset ja käsitteet Kasvatushakkuut; muutokset Uudistushakkuut ja uudistaminen; muutokset Monimuotoisuuden turvaaminen Hallinnollinen menettely ja seuraamukset
Lain tavoitteet Lain tavoitteena edistää metsien hoitoa ja käyttöä kestävällä tavalla: Taloudellisesti Puuntuotanto Metsien muut tuotteet (sienet, marjat, riista) Matkailu ja muut elinkeinot Sosiaalisesti Virkistyskäyttö Maisemanhoito Ekologisesti Metsien monimuotoisuus Luonnonsuojelu Suomen metsäkeskus 3
Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuivat kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Kasvatushakkuiden toteuttamistapa metsänomistajan harkintaan (ala-/yläharvennus) Pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut sallittuja Luontainen uudistaminen ja viljely tasavertaisia Puulajivalinnan säätelyä väljennetty, ei sidottu kasvupaikkaan Erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohteita lisätty Uudistamisvelvoite poistettu vähätuottoisilta ojitetuilta soilta sekä ennallistettavilta alun perin avoimilta soilta ja perinneympäristöiltä Suomen metsäkeskus 4
Voimaantulo Laki tuli voimaan 1.1.2014 pääosin ilman siirtymäaikoja Ennen 1.1.2014 tehtyihin metsänkäyttöilmoitusten määräaikoihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä Ennen 1.1.2014 aloitettuun hakkuuseen ja siitä aiheutuneeseen uudistamisvelvoitteeseen sovelletaan uusia säännöksiä Jos uudistushakkuu on aloitettu ennen vuotta 2011, sovelletaan taimikon perustamistoimenpiteille varatun ajan osalta kuitenkin vuonna 2010 voimassa ollutta lainsäädäntöä (5 vuotta hakkuun aloittamisesta) Suomen metsäkeskus 5
Soveltamisala Soveltamisalana metsätalousmaa (metsämaa, kitumaa, joutomaa), paitsi LsL:n suojelualueet Kaavassa suojelualueeksi osoitetut alueet Erämaalain alueet, paitsi suojametsät Asemakaava-alueet, paitsi maa- ja metsätalousalueet Asemakaavan laatimisvaiheen toimenpiderajoitusalueet Oikeusvaikutteisella yleiskaava-alueilla maa- ja metsätalous- ja virkistyskäyttöalueet Metsälakia aletaan soveltaa, jos aluetta ei ole otettu muuhun käyttöön neljän (aiemmin kolmen) vuoden kuluessa hakkuun päättymisestä. (3 ) 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 6
Käsitteitä ML 2 a Puunkorjuu puiden kaato tai katkominen sekä korjattavan puun kuljetus käsittelyalueelta välivarastolle myös pelkkä kaatuneiden puiden korjuu myrskyn jälkeen Käsittelyalue metsikkökuvio tai kartalle rajattu alue, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuu- tai muita hoitotoimenpiteitä pääasiassa koko alueella Kasvatushakkuu puunkorjuu, joka tehdään alueelle jäljelle jäävän puuston kasvattamista taikka tämän ohella myös uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavalla eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävät hakkuut kasvatushakkuita Suomen metsäkeskus 7
Käsitteitä VNA 1 Kasvatuskelpoinen puu metsälain 8 a :ssä tarkoitetun puulajin (ts. uudistamiseen sallitun puulajin) latvukseltaan elinvoimainen puu, jossa ei ole vaurioita ja jonka rinnankorkeusläpimitta on vähintään 7 cm Hyväksyttävä taimi sellainen metsälain 8a :ssä tarkoitetun puulajin latvukseltaan elinvoimainen ja vaurioitumaton taimi, joka on pienempi kuin edellä määritelty kasvatuskelpoinen puu Kangasmaa: kasvupaikka, jossa kivennäismaa on lähempänä kuin 30 cm syvyydellä maanpinnasta Turvemaa: kasvupaikka, jossa kivennäismaa on vähintään 30 cm syvyydellä Suomen metsäkeskus 8
Kasvatushakkuut; muutokset kasvatushakkuita koskevissa säännöksissä Tasaikäisrakenteinen metsätalous / eri-ikäisrakenteinen metsätalous Kasvatushakkuiden tekeminen Puusto- ja maastovaurioiden enimmäismäärä
Tasaikäisrakenteinen metsätalous tavoitteena tasarakenteisen ja tasaikäisen metsän käsittely uudistaminen (viljely/luontainen) taimikon varhaishoito taimikonhoito ensiharvennus alaharvennus, laatuharvennus muu harvennus alaharvennus, yläharvennus avohakkuu, siemenpuu- tai suojuspuuasento Eri-ikäisrakenteinen metsätalous tavoitteena erirakenteisen ja eri ikäisen metsän käsittely lähtökohtana laaja runkolukujakauma (kaiken kokoisia ja ikäisiä puita) poistetaan pääosin valtapuita ja harvennetaan pienempien puiden ryhmiä 15-50 v. välein jäävien puiden ja alikasvoksen elpyminen ei erillisiä kehitysvaiheita pienaukkohakkuut läpimitta 30-60 m (0,1-0,3 ha) 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 10
Runkolukujakauma 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 11
Tasaikäisen ja eri-ikäisen metsän käsittelyn periaate 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 12
Puiden valinta eri-ikäiskasvatuksessa suurimmat puut poistetaan, tarvittaessa harvennetaan pienempää puustoa luodaan eri-ikäisrakenne alikasvosta säästäen poimintahakkuun täytyy olla voimakas kannattavuuden ja uudistumisen vuoksi 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 13
Pienaukkohakkuu Piirros: Juha Varhi metsään hakataan pieniä aukkoja ja jätetään uudistumaan luontaisesti helpompi hallita ja uudistaa valopuulajien (mänty, lehtipuut) menestyminen rehevillä alueilla heinittyminen eri-ikäiskäsittelyn ja pienaukkojen yhdistelmät 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 14
Eri-ikäisrakenteinen hakkuu Tämä esitys pohjautuu dokumentteihin Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1320/2013 Esitys käsittelee pääasiassa muutoksia säännöksiin Suomen metsäkeskus 15
Kasvatushakkuut Vaihtoehtoiset toteuttamistavat tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus ala- ja yläharvennukset eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus poiminta- ja pienaukkohakkuut Puuston jakautuminen hakkuun jälkeen (VNA 3 ) kasvatuskelpoisen puuston on jakauduttava luontaiset kasvuolosuhteet huomioiden tasaisesti käsittelyalueen sisällä voi kuitenkin olla tasaisesti jakautuneena enintään 0,3 ha yhtenäisiä alueita (pienaukkoja), joilla on vähän tai ei lainkaan kasvatuskelpoista puustoa tai joilla ei ole 11 :n mukaisesti taimikkoa (uudistamisvelvoitteen täyttävää taimikkoa) Suomen metsäkeskus 16
Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 2 ) Tasa- ja eri-ikäisrakenteiselle metsälle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäismäärät (VNA liite A ja B) Ojitetulla turvemaalla kasvatuskelpoisen puuston määrä voi olla enintään 20 % alhaisempi kuin muualla vaadittu (aiemmin 10 %) Puuston määrä arvioidaan koko käsittelyalueelta ajourat, ojat ja ojalinjat luetaan metsikön pinta-alaan kuten aiemmin, lisäksi pienaukot luetaan pinta-alaan Kasvupaikan kallioisuuden tai muun erityisen syyn vuoksi kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä voidaan edelleen alittaa, erityinen syy esitetään metsänkäyttöilmoituksessa Suomen metsäkeskus 17
Termit Aluejako Suuntaa antava kartta, tarkka maakunta-/ kuntakohtainen jako ilmenee VNA 1 :stä Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Pohjoinen Keskinen Eteläinen Keskimääräinen lämpösumma 1981 2010 Ilmatieteenlaitos 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 18
Aluejako Uusi aluejako, jossa eteläisen Suomen ja keskisen Suomen raja noussut pohjoisemmaksi Pohjoinen Suomi: Lapin maakunta (paitsi pohjoisin Lappi), Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski, Hyrynsalmi, Puolanka ja Suomussalmi Keskeinen Suomi; mm. Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnista muut kuin pohjoiseen Suomeen kuuluvat kunnat Eteläinen Suomi; mm. Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Vaikuttaa mm. kasvatushakkuu: puuston vähimmäistiheys hakkuun jälkeen uudistamisvelvoite: taimikon (0,5 m) syntymisen aikaraja. 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 19
Kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärät kasvatushakkuissa Kasvupaikan laatu ja alue Havupuuvaltaiset tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat ja vastaavat turvamaat Havupuuvaltaiset kuivahkot kankaat ja vastaavat turvemaat Havupuuvaltaiset kuivat tai sitä karummat kankaat ja vastaavat turvemaat Raudus- ja hieskoivuvaltaiset kankaat ja turvemaat Tasaikäisrakenteinen metsä Eriikäisrakenteinen Puuston valtapituus metreinä Alle 12 Vähintään Vähintään Vähintään Vähintään metsä 12 14 16 20 Runkoluku Pohjapintaalalalala Pohjapinta- Pohjapinta- Pohjapinta- Pohjapinta-ala Suojametsäalue ym. 600 7 9 11 11 7 Muu pohjoinen Suomi 700 8 10 12 12 8 Keskinen Suomi 700 9 11 13 14 9 Eteläinen Suomi 800 9 11 13 15 10 Suojametsäalue ym. 600 7 9 10 10 5 Muu pohjoinen Suomi 700 8 10 11 11 6 Keskinen Suomi 800 8 11 12 13 8 Eteläinen Suomi 800 9 11 12 13 9 Suojametsäalue ym. 500 6 7 8 8 5 Muu pohjoinen Suomi 600 7 8 9 9 6 Keskinen Suomi 700 8 9 10 10 8 Eteläinen Suomi 700 8 9 10 10 9 Suojametsäalue ym. 600 7 9 11 11 7/5* Muu pohjoinen Suomi 600 7 7 9 10 8/6* Keskinen Suomi 600 7 7 9 10 9/8* Eteläinen Suomi 600 7 7 9 10 10/9* * Tuoreet ja sitä ravinteikkaammat/kuivahkot ja sitä karummat 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 20
Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Korjuussa vaurioitunut puu kasvatuskelpoisen puun puuaines on rikkoontunut tai kuori vaurioitunut yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolella yhteensä yli 12 cm²:n tai koko rungon alueella yhteensä yli 30 cm² laajuudelta juurivauriot otetaan huomioon yli 2 cm paksuisissa juurissa, enintään metrin päässä rungon keskipisteestä puunkorjuun jälkeen käsittelyalueelle jäävän puuston vaurioprosentti ei saa ylittää 15 % Suomen metsäkeskus 21
Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Ajourapainaumaksi katsotaan yli metrin pituinen, kangasmaalla kenttäkerroksen alareunasta laskettuna yli 10 cm syvä painauma turvemaalla turpeeseen leikkautunut yli 20 cm syvä painauma Painaumien osuus ei saa ylittää kangasmaalla 20 % ja turvemaalla 25 % käsittelyalueen ajourien kokonaispituudesta Suomen metsäkeskus 22
Uudistushakkuut ja metsän uudistaminen; muutokset säännöksissä Uudistushakkuun ajankohta Uudistamisvelvoitteen syntyminen Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Suojametsät
Uudistushakkuut Ei enää uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteereitä Uudistushakkuun voi tehdä koska vain, mutta uudistamisvelvoitteen täyttämisestä on huolehdittava Neuvonnan ja metsänhoitosuosituksen merkitys kasvaa Suomen metsäkeskus 24
Uudistamisvelvoitteen syntyminen Uudistushakkuussa (5 a ) ja kasvatushakkuussa (5 ) puunkorjuusta seuraa uudistamisvelvoite 1) jos avoin alue on yli 0,3 ha 2) jos kasvatuskelpoisen puuston määrä alittaa säännösten edellyttämän vähimmäismäärän käsittelyalueella Ei uudistamisvelvoitetta (5 a ) vähätuottoiset ojitetut turvemaat ennallistamiskohteet maisematyöluvan sisältämien toimenpiderajoitusten estäessä lain mukaisen uudistamisvelvoitteen täyttämisen, katsotaan, että metsälakia on kuitenkin noudatettu (8 ) Suomen metsäkeskus 25
Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (8 ) perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun 3 vuoden kuluessa puunkorjuusta kuten aiemmin (2010 asti rajana oli myös 5 v hakkuun aloittamisesta) tarvittaessa raivaus, heinäntorjunta sekä maanmuokkaus, turvemaalla vesitalouden järjestely tarvittaessa täydennysviljely ja muu jälkihoito luontaisen uudistamisen edellytykset kuten aiemmin jos edellytykset eivät täyty, on tehtävä viljely edellytysten menetys - esim. siemenpuut kaatuvat ennen taimettumista - johtaa viljelyyn uudistamisvelvoitteen kautta Suomen metsäkeskus 26
Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (jatkoa) Taimikon perustamista haittaaviksi puiksi tai pensaiksi (VNA 9 ) katsotaan havupuuvaltaisissa taimikoissa siemen- ja vesasyntyiset lehtipuiden taimet, jotka haittaavat taimikon jatkokehitystä ei katsota alueelle jätettäviä verhopuita, ylispuita monimuotoisuutta tai maisema-arvoja säilyttäviä jaloja lehtipuita ja vanhoja yksittäisiä puita/puuryhmiä lahopuita, katajia, kasvatuskelpoisten puiden ryhmiä tai enintään viiden aarin kokoisia riistatiheikköjä Suomen metsäkeskus 27
Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamiseen hyväksyttävät puulajit (8 a ) männyn, kuusen, rauduskoivun ja haavan lisäksi hybridihaapa, siperianlehtikuusi, tervaleppä, metsälehmus, tammi, kynä- ja vuorijalava, vaahtera sekä saarni sallittuja valtapuulajina taimikkoa perustettaessa ilman erityisehtoja hyväksyttäville puulajeille ei enää tarkkaa kasvupaikkarajausta hieskoivu sallittu pääpuulajina: turvemailla, kangasmaiden soistuneissa osissa ja tiiviillä savi- tai hiesuvaltaisilla mailla muilla kasvupaikoilla hieskoivu hyväksytään täydentävänä puulajina kuten aiemmin pohjoinen Suomi enintään 50 % hyväksyttävistä taimista muualla enintään 20 % hyväksyttävistä taimista Suomen metsäkeskus 28
Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko velvoite täyttyy, kun taimien keskipituus 0,5 metriä (8 ) määräajat puunkorjuun päättymisestä suojametsäalue ja Inarin, Kittilän, Muonion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnat 25 vuotta muu pohjoinen Suomi 20 vuotta keskinen Suomi 15 vuotta, eteläinen Suomi 10 vuotta taimet tasaisesti jakautuneet, muu kasvillisuus ei välittömästi uhkaa niiden kehitystä Suomen metsäkeskus 29
Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Hyväksyttävän taimikon kasvatuskelpoisten taimien vähimmäismäärät: Eteläinen ja keskinen Suomi: Aiemmin Havupuuvaltaiset taimikot 1 500 tainta/ha mä 1 300 ku 1 200 Lehtipuuvaltaiset taimikot 1 100 tainta/ha le 1 000 Pohjoinen Suomi Havupuuvaltaiset taimikot 1 200 tainta/ha mä 1 100 ku 1 000 Lehtipuuvaltaiset taimikot 1 100 tainta/ha le 1 000 Suomen metsäkeskus 30
Ei metsälain kasvatuskelpoinen taimikko Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Velvoite täyttyy, kun taimien keskipituus 0,5 metriä (8 ) Määräajat puunkorjuun päättymisestä suojametsäalue ja Inarin, Kittilän, Muonion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnat 25 vuotta muu pohjoinen Suomi 20 vuotta keskinen Suomi 15 vuotta, eteläinen Suomi 10 vuotta Taimet tasaisesti jakautuneet, muu kasvillisuus ei välittömästi uhkaa niiden kehitystä Suomen metsäkeskus 31
Ei metsälain kasvatuskelpoinen taimikko Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko (VNA 11 ) Eteläinen ja keskinen Suomi: Havupuuvaltaiset taimikot 1 500 tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot 1 100 tainta/ha Pohjoinen Suomi Havupuuvaltaiset taimikot 1 200 tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot 1 100 tainta/ha Aiemmin mä 1 300 ku 1 200 le 1 000 Lappi mä 1 100 ku 1 000 le 1 000 Suurempi tiheys vaaditaan, koska uudistamisvelvoite täyttyy jo, kun taimikon keskipituus on vähintään 0,5 m (aiemmin 1,3 m). 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 32
Monimuotoisuuden turvaaminen Erityisen tärkeät elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Elinympäristöjen käsittely Poikkeuslupa
Erityisen tärkeät elinympäristöt (10 ) Monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi ovat pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä määrittelyllä ei ole tarkoitus muuttaa nykykäytäntöä tai supistaa erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrää tai pinta-alaa koskee kaikkia elinympäristöjä, alueellisesta soveltamisesta ei enää ole säännöksiä esim. kapea pienvesi voi olla kokonaisuudessaan iso, mutta yksittäiselle metsänomistajalle pieni. elinympäristöt on jaettu 7 ryhmään Suomen metsäkeskus 34
Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet 1) Lähteiden, purojen ja norojen (pysyvä vedenjuoksu-uoma) sekä enintään 0,5 ha suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt 2) Suoelinympäristöt luonnontilainen tai sen kaltainen vesitalous a) lehto- ja ruohokorvet (uutena lähdekorvet) b) yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet (uusi) c) letot (myös Lapissa) d) vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot e) luhdat 3) Rehevät lehtolaikut 4) Kangasmetsäsaarekkeet 5) Rotkot ja kurut 6) Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7) Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot Suomen metsäkeskus 35
Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Uusi vesilaki (587/2011) voimaan 1.1.2012 PURO on jokea pienempi virtaava vesistö, jonka valuma-alue on 10 99 km 2 NORO on puroa pienempi vesiuoma, jonka valuma-alue on alle 10 km 2 (1000 ha) ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista jos uomassa virtaa jatkuvasti vettä ja kulkee merkittävässä määrin kalaa, uoma on puro vaikka valuma-alue alle 10 km 2 Suomen metsäkeskus 36
Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Lähdekorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 37
Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Metsäkortekorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 38
Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Muurainkorvet Muurainkorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 39
Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Letot, myös Pohjois-Suomessa Kuva: Pentti Olli Suomen metsäkeskus 40
Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Letot, myös Pohjois-Suomessa Lettokorpi, Yli-Tornio Kuva: Hannu Nousiainen Metla Suomen metsäkeskus 41
Elinympäristöjen käsittely (10 a ja 10 b ) Sallitut toimenpiteet varovaiset hoito- ja käyttötoimenpiteet, joissa elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan Kielletyt toimenpiteet uudistushakkuut ominaiskasvillisuutta vahingoittava maanmuokkaus metsätien teko ojitus purojen ja norojen perkaus kemialliset torjunta-aineet Suomen metsäkeskus 42
Käsittelyn yleiset periaatteet ja elinympäristökohtaiset tarkennukset Ominaispiirteitä säilyttävät toimenpiteet Yksittäisten kuokkalaikkujen tekeminen Luontaiseen lajistoon kuuluvien puulajien viljely Varovaiset poimintaluonteiset hakkuut säilytettävä puuston ikä- ja puulajirakenne ei raivausta (kerroksellisuus) Ominaispiirteitä vahvistavat toimenpiteet Suunnitelmallinen luonnonhoito Luonnontilan ennallistaminen Pienvedet Suoelinympäristöt Rehevät lehtolaikut Kangasmetsäsaarekkeet Rotkot ja kurut Jyrkänteet ja niiden alusmetsät Hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot puusto säilyy luonnontilaisena tai sen kaltaisena, ikärakenne ei muutu olennaisesti elinympäristölle ominaista vesitaloutta ei saa muuttaa puusto säilyy luonnontilaisena tai sen kaltaisena, ikärakenne ei muutu olennaisesti elinympäristölle ominaista vesitaloutta ei saa muuttaa toimenpiteet saa toteuttaa vain kun maa on jäässä puuston rakenne on säilytettävä toimenpiteet saa toteuttaa vain kun maa on jäässä ei erityisvaatimuksia ei erityisvaatimuksia ei saa tehdä lainkaan puunkorjuuta säilytetään vanhimmat ja kuolleet sekä lahot puut Suomen metsäkeskus 43
Elinympäristöjen käsittely (10 a ) Metsäkuljetus ja puron ylitys 10 elinympäristöissä Sallittua erityistä varovaisuutta noudattaen, mikäli ei vaaranna ominaispiirteiden säilymistä Sallitaan nykyisestä poiketen puron ylitys tai puutavaran kuljetus lumettomana tai roudattomana aikana, jos toimenpiteissä noudatetaan erityistä varovaisuutta eikä toimenpide vaaranna ominaispiirteiden säilyttämistä esim. kivikkoisen puron uoman ylitys voitaisiin arvioida sallituksi toimeksi Suoelinympäristöissä ja lehtolaikuissa puunkorjuu voidaan toteuttaa vain maan ollessa jäässä Suomen metsäkeskus 44
Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn (11 ) jos 10 rajoitteiden noudattamisesta aiheutuu vähäistä suurempi taloudellinen menetys, metsäkeskuksen tulee hakemuksesta myöntää poikkeuslupa toteuttaa toimenpiteet tavalla, josta aiheutuva menetys jää vähäiseksi vähäisen taloudellisen menetyksen määrittely menetys on vähäinen, kun käyttörajoitusten aiheuttama taloudellinen menetys on alle 4 % hakijan sen metsäkiinteistön markkinakelpoisen puuston arvosta, jolla käsittelyalue sijaitsee tai alle 3000 euroa menetys määritetään kiinteistökohtaisesti ja käytetään markkinakelpoisen puuston arvoa (kasvatuskelpoista puustoa jolle arviointihetkellä muodostuu kantohinta) Suomen metsäkeskus 45
Hallinnollinen menettely ja seuraamukset Metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä Metsän hakkaajan ja suunnittelijan vastuu Poistuvat menettelyt Metsärikkomus ja metsärikos
Metsänkäyttöilmoitus (14 ) Ilmoitusvelvollisuus maanomistajalla hallinta- tms. erityisen oikeuden haltijalla em. valtuuttamalla henkilöllä Ilmoituksen määräajat viimeistään 10 päivää ja aikaisintaan 3 vuotta ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista määräajan laskeminen alkaa ilmoituksen saapumispäivää seuraavana arkipäivänä (perjantaina jätetty käyttöilmoitus, määräajan laskenta alkaa seuraavasta arkimaanantaista) Metsäkeskus voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen em. määräajasta Metsänkäyttöilmoitus löytyy osoitteesta: www.metsakeskus.fi/tulostettavat-lomakkeet Suomen metsäkeskus 47
Metsänkäyttöilmoitus (14 ) Ilmoitus on tehtävä aiotusta hakkuusta ja 10 elinympäristöjen käsittelystä suurialaisista tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuusta esim. moottoritie- tai suurjännitelinjojen hakkuista suojametsäalueen hakkuusta Ilmoitusta ei tarvitse tehdä (ellei 10 kohde) kotitarvehakkuusta pienikokoisen puuston hakkuusta (ennen hakkuuta 13 cm) sähkölinjojen ja junaratojen reunavyöhykkeiden hakkuista oja-, vesijohto- tai viemärilinjan hakkuusta pienialaisista tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuusta puolustusvoimien ampuma-alueiden maalialueilta (ei sovelleta ML) Suomen metsäkeskus 48
Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (1/2) MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1 Nimi ja yhteystiedot maanomistajan tai hallinta- tms. oikeuden haltijan, valtuutetun, metsänhakkuuoikeuden haltijan, laatijan Käsittelyaluetta koskevan kiinteistön/kiinteistöjen tiedot ja sijainti riittävällä tarkkuudella kartalla tai paikkatietoina ilmaistuna sekä pinta-ala Kasvatushakkuussa hakkuun tarkoitus ja toteuttamistapa Uudistushakkuussa hakkuun tarkoitus ja toteuttamistapa sekä metsikkökuvioittain kasvupaikka, uudistamistapa, uudistamisen pääasiallinen puulaji (t) sekä mahdollinen maanpinnan käsittelymenetelmä Suomen metsäkeskus 49
Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (2/2) Erityiskohteissa hakkuun tarkoitus ja selvitys kohteen erityisluonteesta sekä sen edellyttämästä hakkuutavasta Uudistushakkuun kohdistuminen vähätuottoiselle ojitetulle turvemaalle tai ennallistettavaan elinympäristöön Metsätuhon johdosta tehtävässä hakkuussa tuhon aiheuttaja (hyönteis- tai myrskytuhohakkuu ) Jos metsätalousmaata otetaan muuhun käyttöön, tieto uudesta käyttötarkoituksesta Onko kyseessä suojametsäalue tai suoja-alue Jos käsittely koskee 10 elinympäristöä mikä elinympäristö, selvitys toimenpiteistä ja miten niissä huomioidaan ominaispiirteiden säilyttäminen Suomen metsäkeskus 50
Metsänkäyttöilmoitus (14 ) Ilmoituksen antajan on tarkistettava ilmoitusta ennen toimenpiteen toteuttamista, jos hakkuutapa tai käsittelyalue muuttuu merkittävästi aiemmin ilmoitetusta Metsätuhojen aiheuttamat erityistilanteet jos on kyse laajasta metsätuhosta, käyttöilmoituksen jättämiselle ei ole määräaikaa ellei kyse ole 10 kohteesta hakkuun voi siis aloittaa heti kun ilmoitus on toimitettu metsäkeskukseen, poikkeuslupaa ei tarvita edellytyksenä on että metsäkeskus on osoittanut/rajannut tuhoalueen ja ilmoituksen alueella korjataan pääasiassa metsätuhossa kaatunutta, vaurioitunutta tai tuhossa kuollutta puuta Suomen metsäkeskus 51
Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus (7 a ) Jos käyttöilmoitukseen sisältyvällä käsittelyalueella tai sen läheisyydessä (= rajoittuu) on Metsäkeskuksen tiedossa oleva 1) 10 erityisen tärkeä elinympäristö 2) luonnonsuojelulain mukainen päätös erityisesti suojeltavan lajin tai suojellun luontotyypin esiintymästä 3) Natura-2000 verkostoon sisältyvä alue 4) muu vastaava viranomaisen toimittamaan päätökseen perustuva kohde Metsäkeskuksen on ilmoitettava kohteesta maanomistajalle, maanomistajan edustajalle ja hakkuuoikeuden haltijalle ELY- keskukselle jos kyse 2 tai 3 kohdan päätöksestä Suomen metsäkeskus 52
Maanomistajan ilmoitusvelvollisuus (7 a ) Maanomistajan on ilmoitettava hakkuuoikeuden haltijalle käyttöilmoitukseen merkitsemänsä tiedot hakkuussa huomioon otettavista 10 kohteista Metsäkeskukselta saamansa kohdetiedot (ilmoitusvelvollisuuden nojalla annetut tiedot ) Jos maanomistajan edustaja tekee käyttöilmoituksen, häntä koskee vastaava ilmoitusvelvollisuus Suomen metsäkeskus 53
Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä (14 c ) Kuten aiemmin maanomistaja tai hänen valtuuttamansa hakkuuoikeuden haltija voi hakea ennen hakkuuta tai muuta metsän käsittelyä Metsäkeskukselta metsänkäyttöilmoitukseen liittyvän ennakkotiedon onko kohde 10 mukainen elinympäristö onko ilmoitettu metsänkäsittely 10 a ja 10 b mukainen Ennakkotieto 10 elinympäristöstä on maksuton (23 a ) Suomen metsäkeskus 54
Metsän hakkaajan ja suunnittelijan vastuu (7 ) Metsän hakkaajan tulee puunkorjuussa osaltaan huolehtia siitä, että noudatetaan metsälain säännöksiä Jos hakkuusopimukseen on liitetty hakkuun toteutusta ohjaava leimikkosuunnitelma, joka sisältää tiedot suunnitelluista hakkuista hakkuutavoittain ja tiedossa olevat 10 kohteet kartalle rajattuina suunnitelman tekijä vastaa siitä, että suunnitelma on metsälain mukainen Hakkaajan ja suunnittelijan vastuuta arvioitaessa huomioon onko toteutettu hakkuu perustunut leimikkosuunnitelmaan ja onko metsän hakkaaja saanut tiedon 10 kohteista 7 a mukaisesti Tapauskohtainen kokonaisharkinta Suomen metsäkeskus 55
Poistuvat hallinnolliset menettelyt Taimikon perustamisilmoitus, voi kuitenkin edelleen tehdä Vakuusmenettely uuden puuston aikaansaamisen varmistamiseksi Katselmusmenettely Suojametsäalueen hakkuu- ja uudistamissuunnitelma, tehdään normaali metsänkäyttöilmoitus Suomen metsäkeskus 56
Metsärikkomuksesta tuomitaan se joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 1) Laiminlyö antaa 14 säädetyn metsänkäyttöilmoituksen maanomistaja, erityisen oikeuden haltija, valtuutettu 2) Rikkoo 6 puunkorjuun toteutusta koskevaa säännöstä (vältettävä aiheuttamasta puusto- ja maastovaurioita) 3) Rikkoo 8 uudistamisvelvoitetta koskevaa säännöstä perustamistyöt 3 vuodessa, taimikko 20/25 vuodessa 4) Käsittelee 10 elinympäristöä säännöksen vastaisesti 5) Laatii 7 tarkoitetun leimikkosuunnitelman, joka on metsälain säännösten vastainen ja jonka nojalla toteutetaan puunkorjuu 6) Rikkoo suojametsiä tai suoja-alueita koskevaa säännöstä Suomen metsäkeskus 57
Metsärikoksesta tuomitaan se joka 1) Tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo 12 suojametsiä tai 13 suoja-alueita koskevaa säännöstä 2) Tahallaan käsittelee 10 elinympäristöä siten, että teko on omiaan vaarantamaan elinympäristön ominaispiirteiden säilymistä Kasvatushakkuun tekeminen säännösten vastaisesti, syntyy uudistamisvelvoite, ei rangaistusta Suomen metsäkeskus 58
Tämä esitys pohjautuu dokumentteihin Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1320/2013 Suomen metsäkeskus 59
Kiitos Suomen metsäkeskus 2014 9.5.2014 Suomen metsäkeskus 60