Esityksen sisältö. Alkuperäiset dokumentit

Transkriptio

1

2 Alkuperäiset dokumentit Esityksen sisältö Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1320/2013 Esitys käsittelee pääasiassa muutoksia säännöksiin. = viittaus metsälakiin VNA = viittaus metsälakiin liittyvään valtioneuvoston asetukseen

3 Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuivat Kasvatushakkuiden toteuttamistapa metsänomistajan harkintaan (ala-/yläharvennus) Pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut sallittuja Puulajivalinnan säätelyä väljennetty, ei sidottu kasvupaikkaan, vaikutus suuri metsänuudistamisessa Korjuuvauriot runsaina lain vastaisiksi Erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohteita lisätty, merkitys vähäinen Uudistamisvelvoite poistettu vähätuottoisilta ojitetuilta soilta sekä ennallistettavilta alun perin avoimilta soilta ja perinneympäristöiltä Suomen metsäkeskus 3

4 Kasvatushakkuiden tekeminen Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset toteuttamistavat A Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus: Ala- ja yläharvennukset (alaharvennus ei enää pääsääntönä kuten aiemmin VNA:ssa) B Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus: Poiminta- ja pienaukkohakkuut (aiemmin erityiskohteita) Metsänkäyttöilmoitukseen merkitään kasvatushakkuiden yhteydessä hakkuun toteuttamistapa eli onko tasa- vai eri-ikäisrakenten metsän kasvatushakkuu. Tasa- ja eri-ikäisrakenteiselle metsälle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäismäärät (VNA liite A ja B) Suomen metsäkeskus 4

5 Runkolukujakauma Suomen metsäkeskus 5

6 Tasaikäisen ja eri-ikäisen metsän käsittelyn periaate Suomen metsäkeskus 6

7 Puiden valinta eri-ikäiskasvatuksessa Valittava kasvamaan ensisijaisesti hyväkasvuisia ja hyvälaatuisia puita (VNA 4 ) suurimmat puut poistetaan, tarvittaessa harvennetaan pienempää puustoa luodaan eri-ikäisrakenne alikasvosta säästäen poimintahakkuun täytyy olla voimakas kannattavuuden ja uudistumisen vuoksi Suomen metsäkeskus 7

8 Pienaukkohakkuu Piirros: Juha Varhi metsään hakataan pieniä aukkoja ja jätetään uudistumaan luontaisesti helpompi hallita ja uudistaa valopuulajien (mänty, lehtipuut) menestyminen rehevillä alueilla heinittyminen eri-ikäiskäsittelyn ja pienaukkojen yhdistelmät Suomen metsäkeskus 8

9 Eri-ikäisrakenteinen hakkuu Tämä esitys pohjautuu dokumentteihin Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1320/2013 Esitys käsittelee pääasiassa muutoksia säännöksiin Suomen metsäkeskus 9

10 Kasvatushakkuut Vaihtoehtoiset toteuttamistavat tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus ala- ja yläharvennukset eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus poiminta- ja pienaukkohakkuut Puuston jakautuminen hakkuun jälkeen (VNA 3 ) kasvatuskelpoisen puuston on jakauduttava luontaiset kasvuolosuhteet huomioiden tasaisesti käsittelyalueen sisällä voi kuitenkin olla tasaisesti jakautuneena enintään 0,3 ha yhtenäisiä alueita (pienaukkoja), joilla on vähän tai ei lainkaan kasvatuskelpoista puustoa tai joilla ei ole 11 :n mukaisesti taimikkoa (uudistamisvelvoitteen täyttävää taimikkoa) Suomen metsäkeskus 10

11 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 2 ) Tasa- ja eri-ikäisrakenteiselle metsälle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäismäärät (VNA liite A ja B) Ojitetulla turvemaalla kasvatuskelpoisen puuston määrä voi olla enintään 20 % alhaisempi kuin muualla vaadittu (aiemmin 10 %) Puuston määrä arvioidaan koko käsittelyalueelta ajourat, ojat ja ojalinjat luetaan metsikön pinta-alaan kuten aiemmin, lisäksi pienaukot luetaan pinta-alaan Kasvupaikan kallioisuuden tai muun erityisen syyn vuoksi kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä voidaan edelleen alittaa, erityinen syy esitetään metsänkäyttöilmoituksessa Suomen metsäkeskus 11

12 Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Korjuussa vaurioitunut puu kasvatuskelpoisen puun puuaines on rikkoontunut tai kuori vaurioitunut yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolella yhteensä yli 12 cm²:n tai koko rungon alueella yhteensä yli 30 cm² laajuudelta juurivauriot otetaan huomioon yli 2 cm paksuisissa juurissa, enintään metrin päässä rungon keskipisteestä puunkorjuun jälkeen käsittelyalueelle jäävän puuston vaurioprosentti ei saa ylittää 15 % Suomen metsäkeskus 12

13 Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Ajourapainaumaksi katsotaan yli metrin pituinen, kangasmaalla kenttäkerroksen alareunasta laskettuna yli 10 cm syvä painauma turvemaalla turpeeseen leikkautunut yli 20 cm syvä painauma Painaumien osuus ei saa ylittää kangasmaalla 20 % ja turvemaalla 25 % käsittelyalueen ajourien kokonaispituudesta Suomen metsäkeskus 13

14 Uudistamisvelvoitteen syntyminen Uudistushakkuussa (5 a ) ja kasvatushakkuussa (5 ) puunkorjuusta seuraa uudistamisvelvoite 1) jos avoin alue on yli 0,3 ha 2) jos kasvatuskelpoisen puuston määrä alittaa säännösten edellyttämän vähimmäismäärän käsittelyalueella Ei uudistamisvelvoitetta (5 a ) vähätuottoiset ojitetut turvemaat ennallistamiskohteet maisematyöluvan sisältämien toimenpiderajoitusten estäessä lain mukaisen uudistamisvelvoitteen täyttämisen, katsotaan, että metsälakia on kuitenkin noudatettu (8 ) Suomen metsäkeskus 14

15 Termit Aluejako Suuntaa antava kartta, tarkka maakunta-/ kuntakohtainen jako ilmenee VNA 1 :stä Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Pohjoinen Keskinen Eteläinen Keskimääräinen lämpösumma Ilmatieteenlaitos Suomen metsäkeskus 15

16 Kasvatushakkuiden tekeminen Havupuuvaltaiset tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) Valtapituus < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² 20 m, PPA, m² 22 m, PPA,m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Em. aiemmin (*/**) 600/ /11 13/12 - Muu pohjoinen Suomi Pohjois-Suomi aiemmin (*/**) 700/700 9/8 11/10 13/12 14/12 14/12 - Keskinen Suomi Väli-Suomi aiemmin (*/**) 800/700 10/9 12/11 14/13 15/14 16/14 16/14 Eteläinen Suomi Etelä-Suomi aiemmin (*/**) 800/800 10/9 12/11 14/13 15/15 16/15 16/15 * kuusivaltainen lehtomainen kangas ** mänty- ja kuusivaltainen tuore kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja Suomen metsäkeskus 16

17 Kasvatushakkuiden tekeminen Havupuuvaltaiset kuivahkot kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² Valtapituus 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² Em. aiemmin* Muu pohjoinen Suomi Pohjois-Suomi aiemmin* Keskinen Suomi Väli-Suomi aiemmin* Eteläinen Suomi Etelä-Suomi aiemmin* m, PPA, m² * mäntyvaltainen kuivahko kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja Suomen metsäkeskus 17

18 Kasvatushakkuiden tekeminen Havupuuvaltaiset kuivat tai sitä karummat kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² Valtapituus 14 m, PPA, m² 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² Em. aiemmin Muu pohjoinen Suomi Pohjois-Suomi aiemmin* Keskinen Suomi Väli-Suomi aiemmin* Eteläinen Suomi Etelä-Suomi aiemmin* m, PPA, m² * mäntyvaltainen kuiva kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja Suomen metsäkeskus 18

19 Kasvatushakkuiden tekeminen Raudus- ja hieskoivuvaltaiset kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) Valtapituus < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² 20 m, PPA, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Em. Aiemmin (*/**) 400/500 -/- 6/6 8/8 9/9 -/- Muu pohjoinen Suomi Pohjois-Suomi (*/**) 500/600 -/- 7/7 9/9 10/10 -/- Keskinen Suomi Väli-Suomi (*/**) 600/700 -/- 7/7 9/9 11/10 12/10 Eteläinen Suomi Etelä-Suomi (*/**) 600/700 -/- 7/7 9/9 11/10 12/10 * rauduskoivuvaltainen tuore tai sitä ravinteikkaampi kangas ** hieskoivuvaltainen tuore tai sitä ravinteikkaampi kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja Suomen metsäkeskus 19

20 Kasvatushakkuiden tekeminen Kasvatuskelpoisen puuston määrä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite B) Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat Kuivahkot tai sitä karummat kankaat Pohjapinta-ala, m² Pohjapinta-ala, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 7 5 Muu pohjoinen Suomi 8 6 Keskinen Suomi 9 8 Eteläinen Suomi 10 9 Puuston tasaisesta jakautumisesta voidaan poiketa. Ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja. Ei aiemmin hakkuutapana Suomen metsäkeskus 20

21 Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (8 ) perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun 3 vuoden kuluessa puunkorjuusta kuten aiemmin (2010 asti rajana oli myös 5 v hakkuun aloittamisesta) tarvittaessa raivaus, heinäntorjunta sekä maanmuokkaus, turvemaalla vesitalouden järjestely tarvittaessa täydennysviljely ja muu jälkihoito luontaisen uudistamisen edellytyksenä on, että uudistusala melko todennäköisesti taimettuu luontaisesti jos edellytykset eivät täyty, on tehtävä viljely edellytysten menetys - esim. siemenpuut kaatuvat ennen taimettumista - johtaa viljelyyn uudistamisvelvoitteen kautta Suomen metsäkeskus 21

22 Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (jatkoa) Taimikon perustamista haittaaviksi puiksi tai pensaiksi (VNA 9 ) katsotaan havupuuvaltaisissa taimikoissa siemen- ja vesasyntyiset lehtipuiden taimet, jotka haittaavat taimikon jatkokehitystä ei katsota alueelle jätettäviä verhopuita, ylispuita monimuotoisuutta tai maisema-arvoja säilyttäviä jaloja lehtipuita ja vanhoja yksittäisiä puita/puuryhmiä lahopuita, katajia, kasvatuskelpoisten puiden ryhmiä tai enintään viiden aarin kokoisia riistatiheikköjä Suomen metsäkeskus 22

23 Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamiseen hyväksyttävät puulajit (8 a ) männyn, kuusen, rauduskoivun ja haavan lisäksi hybridihaapa, siperianlehtikuusi, tervaleppä, metsälehmus, tammi, kynä- ja vuorijalava, vaahtera sekä saarni sallittuja valtapuulajina taimikkoa perustettaessa ilman erityisehtoja hyväksyttäville puulajeille ei enää tarkkaa kasvupaikkarajausta hieskoivu sallittu pääpuulajina: turv la, kangasmaiden soistuneissa osissa ja tiiviillä savi- tai hiesuvaltaisilla mailla muilla kasvupaikoilla hieskoivu hyväksytään täydentävänä puulajina kuten aiemmin pohjoinen Suomi enintään 50 % hyväksyttävistä taimista muualla enintään 20 % hyväksyttävistä taimista Suomen metsäkeskus 23

24 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko velvoite täyttyy, kun taimien keskipituus 0,5 metriä (8 ) Määräaika hyväksyttävän taimikon aikaansaamiseksi on 10 vuotta puunkorjuun päättymisestä (eteläisessä Suomessa) suojametsäalue ja Inarin, Kittilän, Muonion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnat 25 vuotta muu pohjoinen Suomi 20 vuotta keskinen Suomi 15 vuotta, taimet tasaisesti jakautuneet, muu kasvillisuus ei välittömästi uhkaa niiden kehitystä Suomen metsäkeskus 24

25 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko (VNA 11 ) Eteläinen ja keskinen Suomi: Havupuuvaltaiset taimikot tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot tainta/ha Pohjoinen Suomi Havupuuvaltaiset taimikot tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot tainta/ha Aiemmin mä ku le Lappi mä ku le Suurempi tiheys vaaditaan, koska uudistamisvelvoite täyttyy jo, kun taimikon keskipituus on vähintään 0,5 m (aiemmin 1,3 m) Suomen metsäkeskus 25

26 Erityisen tärkeät elinympäristöt (10 ) Monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi ovat pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä määrittelyllä ei ole tarkoitus muuttaa nykykäytäntöä tai supistaa erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrää tai pinta-alaa koskee kaikkia elinympäristöjä, alueellisesta soveltamisesta ei enää ole säännöksiä esim. kapea pienvesi voi olla kokonaisuudessaan iso, mutta yksittäiselle metsänomistajalle pieni. elinympäristöt on jaettu 7 ryhmään Suomen metsäkeskus 26

27 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet 1) Lähteiden, purojen ja norojen (pysyvä vedenjuoksu-uoma) sekä enintään 0,5 ha suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt 2) Suoelinympäristöt luonnontilainen tai sen kaltainen vesitalous a) lehto- ja ruohokorvet (uutena lähdekorvet) b) yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet (uusi) c) letot (myös Lapissa) d) vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot e) luhdat 3) Rehevät lehtolaikut 4) Kangasmetsäsaarekkeet 5) Rotkot ja kurut 6) Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7) Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot Suomen metsäkeskus 27

28 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Uusi vesilaki (587/2011) voimaan PURO on jokea pienempi virtaava vesistö, jonka valuma-alue on km 2 (jos soudettavissa veneellä => joki) NORO on puroa pienempi vesiuoma, jonka valuma-alue on alle 10 km 2 (1000 ha) ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista jos uomassa virtaa jatkuvasti vettä ja kulkee merkittävässä määrin kalaa, uoma on puro vaikka valuma-alue alle 10 km 2 Suomen metsäkeskus 28

29 Kohteiden ominaispiirteiden määrittely Kohteiden ominaispiirteet (10 ) 1) Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt. Ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto. Kohde katsotaan luonnontilaisen kaltaiseksi, vaikka veden laatu huonontunut tai virtaussuhteet muuttuneet ihmisen toiminnan seurauksena. (VNA 14 ) Ihmisen aikaisemman toiminnan synnyttämät pienvedet eivät lakikohteita. (VNA 14 ) Noro: pysyvä, ajoittain kuiva uoma. Noroksi ei katsota esim. vanhaa, turvemaan vesitalouden säätelyn kannalta merkityksetöntä ojaa. (lain perustelut) Suomen metsäkeskus 29

30 Kohteiden ominaispiirteiden määrittely Kohteiden ominaispiirteet (10, jatk.) 3) Rehevät lehtolaikut. Ominaispiirteitä ovat lehtomulta, vaatelias kasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus. 4) Kangasmetsäsaarekkeet, jotka sijaitsevat ojittamattomilla soilla tai soilla, joissa luontainen vesitalous on pääosin säilynyt muuttumattomana. 5) Kallioperässä olevat tai kivennäismaahan uurtuneet, jyrkkärinteiset, pääosiltaan vähintään 10 m syvät rotkot ja kurut. Ominaispiirteenä on luonteenomainen muusta ympäristöstä poikkeava kasvillisuus Suomen metsäkeskus 30

31 Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Elinympäristöjen käsittelyn yleiset piirteet Sallittuja (10 a ) Voidaan tehdä varovaisia hoito- ja käyttötoimenpiteitä, joissa elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan. Toimenpiteissä on säilytettävä elinympäristölle erityinen vesitalous puuston rakenne vanhat ylispuut kuolleet ja lahot puut. Lisäksi otettava huomioon kasvillisuus, maaston vaihtelevaisuus ja maaperä Suomen metsäkeskus 31

32 Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Elinympäristöjen käsittelyn yleiset piirteet Ominaispiirteitä säilyttäviä toimenpiteitä: varovaiset, poimintaluonteiset hakkuut (ei kaikissa kohteissa!) yksittäisten kuokkalaikkujen tekeminen luontaisten puulajien viljely. Ominaispiirteitä vahvistavia toimenpiteitä: suunnitelmalliset luonnonhoitotoimet luonnontilan ennallistamistoimet. Metsäkuljetus ja puron ylitys sallittua erityistä varovaisuutta noudattaen, mikäli ei vaaranna ominaispiirteiden säilymistä. Poimintahakkuussa säilytettävä puuston ikärakenne (rakenne ja kerroksellisuus), vanhat ylispuut sekä kuolleet ja lahot puut. Ei raivausta; pensaskerros säilyy elinvoimaisena. (VNA 15 ) Suomen metsäkeskus 32

33 Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Erityisiä kohteiden käsittelyjä koskevia säännöksiä ja määräyksiä elinympäristökohtaisesti (10 b ) Pienvedet (1) ja suoelinympäristöt (2) Voidaan tehdä varovaisia poimintaluonteisia hakkuita: säilyttävät puuston luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena elinympäristön luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous ei muutu suoelinympäristöissä toimenpiteitä vain kun maa jäässä. (VNA 15 ) Suomen metsäkeskus 33

34 Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Erityisiä kohteiden käsittelyjä koskevia säännöksiä ja määräyksiä (10 b, jatk.) Rehevät lehtolaikut (3) elinympäristön puuston rakenteen säilyttävät varovaiset, poimintaluonteiset hakkuut sallittuja toimenpiteitä vain kun maa jäässä. (VNA 15 ) Jyrkänteet ja niiden alusmetsät (6) ei sallita lainkaan puunkorjuuta. Hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot (7) varovaisia poimintahakkuita säilyttäen vanhimmat ja kuolleet sekä lahot puut Suomen metsäkeskus 34

35 Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Elinympäristöjen käsittelyn yleiset piirteet Kiellettyjä (10 a ) uudistushakkuut metsätien teko ominaiskasvillisuutta vahingoittava maanmuokkaus ojitus purojen ja norojen perkaus kemialliset torjunta-aineet Suomen metsäkeskus 35

36 Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn Vähäisen taloudellisen merkityksen raja Raja määritelty nyt laissa (11 ). Vähäisen taloudellisen menetyksen raja tai alle 4% markkinakelpoisen puuston arvosta. Markkinakelpoinen puusto = kasvatuskelpoinen puusto, jolle muodostuu kantohinta Em. arvo määritetään kiinteistökohtaisesti, ei enää omistajan kaikkien saman kunnan alueella olevien kiinteistöjen puuston hakkuuarvo Suomen metsäkeskus 36

37 Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn Poikkeuslupa (11 ) Poikkeuslupa on hakemuksesta myönnettävä raja-arvon ylittyessä (jos ei korvausta Kemeran ympäristötuella). Jos elinympäristön puuston arvo ylittää raja-arvon, säilytetään arvokkain osa erityisen tärkeästä elinympäristöstä joka tapauksessa Suomen metsäkeskus 37

38 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Lähdelehtokorpi, Orivesi Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 38

39 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Metsäkortekorpi, Riihimäki Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 39

40 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Muurainkorvet Muurainkorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 40

41 Kasvatuskelpoinen puu Käsitteitä VNA 1 metsälain 8 a :ssä tarkoitetun puulajin (ts. uudistamiseen sallitun puulajin) latvukseltaan elinvoimainen puu, jossa ei ole vaurioita ja jonka rinnankorkeusläpimitta on vähintään 7 cm Hyväksyttävä taimi sellainen metsälain 8 a :ssä tarkoitetun puulajin latvukseltaan elinvoimainen ja vaurioitumaton taimi, joka on pienempi kuin edellä määritelty kasvatuskelpoinen puu Kangasmaa: kasvupaikka, jossa kivennäismaa on lähempänä kuin 30 cm syvyydellä maanpinnasta Turvemaa: kasvupaikka, jossa kivennäismaa on vähintään 30 cm syvyydellä Suomen metsäkeskus 41

42 Termit A. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a ) jatk. 4. Käsittelyalue: metsikkökuvio tai kartalle rajattu alue, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuu- tai muita metsänhoitotoimenpiteitä pääasiassa koko alueella; voi olla useamman kiinteistön alueella. Samantyyppinen toimenpide määrittyy ilmoitusvelvollisuuden perusteella (MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta) Uudistushakkuussa metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitetaan kuvioittain mm. uudistamistapa sekä mahdollinen maanpinnan käsittelytapa Suomen metsäkeskus 42

43 Soveltamisala Soveltamisalana metsätalousmaa (metsämaa, kitumaa, joutomaa) Metsälakia ei sovelleta: Luonnonsuojelulain suojelualueilla Kaavassa suojelualueeksi osoitetuilla alueilla (esim. maakuntakaava) Oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella, paitsi maa- ja metsätalousalueeksi tai virkistysalueeksi osoitetulla alueella Asemakaava-alueella, paitsi maa- ja metsätalousalueeksi osoitetulla alueella Asemakaavan laatimisvaiheen toimenpiderajoitusalueella Metsälakia aletaan soveltaa, jos aluetta ei ole otettu muuhun käyttöön neljän (aiemmin kolmen) vuoden kuluessa hakkuun päättymisestä. (3 ) Suomen metsäkeskus 43

44 Metsänkäyttöilmoitus (14 ) Ilmoitus on tehtävä aiotusta hakkuusta ja 10 elinympäristöjen käsittelystä suurialaisista tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuusta esim. moottoritie- tai suurjännitelinjojen hakkuista suojametsäalueen hakkuusta Ilmoitusta ei tarvitse tehdä (ellei 10 kohde) kotitarvehakkuusta pienikokoisen puuston hakkuusta (ennen hakkuuta 13 cm) sähkölinjojen ja junaratojen reunavyöhykkeiden hakkuista oja-, vesijohto- tai viemärilinjan hakkuusta pienialaisista tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuusta puolustusvoimien ampuma-alueiden maalialueilta (ei sovelleta ML) Suomen metsäkeskus 44

45 Ilmoitusvelvollisuus maanomistajalla Metsänkäyttöilmoitus (14 ) hallinta- tms. erityisen oikeuden haltijalla em. valtuuttamalla henkilöllä Ilmoituksen määräajat viimeistään 10 päivää ja aikaisintaan 3 vuotta ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista määräajan laskeminen alkaa ilmoituksen saapumispäivää seuraavana arkipäivänä (perjantaina jätetty käyttöilmoitus, määräajan laskenta alkaa seuraavasta arkimaanantaista) Metsäkeskus voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen em. määräajasta Metsänkäyttöilmoitus löytyy osoitteesta: Suomen metsäkeskus 45

46 Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (1/2) MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1 Nimi ja yhteystiedot maanomistajan tai hallinta- tms. oikeuden haltijan, valtuutetun, metsänhakkuuoikeuden haltijan, laatijan Käsittelyaluetta koskevan kiinteistön/kiinteistöjen tiedot (kitu) ja sijainti riittävällä tarkkuudella kartalla tai paikkatietoina ilmaistuna sekä pinta-ala Kasvatushakkuussa metsikkökuvioittain hakkuun tarkoitus ja toteuttamistapa Uudistushakkuussa hakkuun tarkoitus ja toteuttamistapa sekä metsikkökuvioittain kasvupaikka, uudistamistapa, uudistamisen pääasiallinen puulaji (t) sekä mahdollinen maanpinnan käsittelymenetelmä Suomen metsäkeskus 46

47 Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (2/2) Erityiskohteissa hakkuun tarkoitus ja selvitys kohteen erityisluonteesta sekä sen edellyttämästä hakkuutavasta Uudistushakkuun kohdistuminen vähätuottoiselle ojitetulle turvemaalle tai ennallistettavaan elinympäristöön Metsätuhon johdosta tehtävässä hakkuussa tuhon aiheuttaja (hyönteis- tai myrskytuhohakkuu ) Jos metsätalousmaata otetaan muuhun käyttöön, tieto uudesta käyttötarkoituksesta Jos käsittely koskee 10 elinympäristöä mikä elinympäristö, selvitys toimenpiteistä ja miten niissä huomioidaan ominaispiirteiden säilyttäminen Suomen metsäkeskus 47

48 Metsänkäyttöilmoitus (14 ) Ilmoituksen antajan on tarkistettava ilmoitusta ennen toimenpiteen toteuttamista, jos hakkuutapa tai käsittelyalue muuttuu merkittävästi aiemmin ilmoitetusta Metsätuhojen aiheuttamat erityistilanteet jos on kyse laajasta metsätuhosta, käyttöilmoituksen jättämiselle ei ole määräaikaa ellei kyse ole 10 kohteesta hakkuun voi siis aloittaa heti kun ilmoitus on toimitettu metsäkeskukseen, poikkeuslupaa ei tarvita edellytyksenä on että metsäkeskus on osoittanut/rajannut tuhoalueen ja ilmoituksen alueella korjataan pääasiassa metsätuhossa kaatunutta, vaurioitunutta tai tuhossa kuollutta puuta Suomen metsäkeskus 48

49