Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Transkriptio

1 Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa

2 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus monikäyttö metsäpolitiikka Matti Koivula

3 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita poistetaan, puuryhmiäkin pienempien puiden ryhmiä harvennetaan kasvamaan jäävien puiden ja alikasvoksen elpyminen ja kasvun nopeutuminen toistuva uudistuminen välttämätöntä kestävyydelle metsä palautuu hakkuiden välillä, ei erillisiä kehitysvaiheita (vaihteluja kyllä) tutkimus: ERIKA-hanke Runkolukul Puiden runkolukusarja 7 ERIKAkoemetsikössä, Vesijako läpimittaluokka(2 cm) Petri Heinonen

4 Eri-ikäismetsänhoidon peruskysymys Voidaanko tasapainoinen eri-ikäisrakenne luoda ja säilyttää kestävästi kuusikoissa? Norja (Andreassen, NISK) 16 koemetsikköä 70 vuotta 3 säilyi 4 ei säilynyt 9 keskeytettiin Ruotsi (Lundqvist, SLU) 11 koemetsikköä vuotta 6 säilyi 5 ei säilynyt (7 keskeytettiin myöhemmin) Ongelmia hidas uudistuminen ja alikasvostaimien kasvu puuston määrää jouduttiin vähentämään

5 Toimiiko uudistuminen? Eri-ikäismetsän täytyy uudistua, muuten alikasvosreservi loppuu (ennemmin tai myöhemmin) Onnistumisen mahdollisuuksia on, mutta: suuret uudistumisvaihtelut metsikön tiheys ja rakenne yhdessä kasvupaikka: rehevä vaikeampi koivusekoitus auttaa suurin osa taimista kuolee maata ruopimalla? Metla/Erkki Oksanen Sauli Valkonen

6 Toimiiko Plenterwald -teoria Pienipiirteisin eriikäismetsätalous minimoi muutokset ajassa ja paikassa Mutta onko se välttämätöntä? Ei, ei tarvitse fiksoitua teoreettiseen malliin! Päinvastoin, voi olla esimerkiksi harvoja ja tiheitä vaiheita/osia tavoitteiden ja tilanteen mukaan Katkaisuhoito tehoaa jos ajaudutaan ongelmiin Jätetäänkin nyt tämä puu Petri Heinonen

7 Tasaikäisen metsän muuttaminen eri-ikäiseksi Jos eri-ikäisrakenteen pohjia ei ole, on edessä pitkällinen ja vaikea hanke aloitettava uudistaminen ja alikasvoksen kehittäminen suojuspuuhakkuita, pienaukkoja? osa nykyisestä puustosta täytyy kasvattaa vanhaksi ei paljon käytännön kokemusta MUTTA epäonnistumiset on helppo korjata: katkaisuhoitoa Matti Koivula

8 Puuntuotos eri-ikäiskuusikoissa 8 7 Eri-ikäinen Viljely Yläharvennus Alaharvennus Harsinta 6 9 Tilavuuskasvu m3/ha/v Tilavuuskasvu m3/ha/v Metlan ERIKA-kokeet 15 v. vs. viljelykuusikko (MOTTI, Tapion suositus) Metlan Vessarin käsittelykokeet 8-11 v. "jatkuva kasvastus "= yläharvennus, alaharvennus ja määrämittaharsinta (Lähde ym. 2002)

9 Puuntuotos eri-ikäiskuusikoissa - muita tutkimuksia Erkki Lähteen tutkimusryhmä JK tuottaa enemmän kuin metsikkötalous" Jatkuvan kasvatuksen kokeet: vertailupareina jatkuva kasvatus vs. alaharvennus varttuneessa/vanhassa kuusikossa ja ensiharvennusvaiheessa VMI-aineistot: vertailu erirakenteiset/tasarakenteiset Pukkala ym. (2009) (simulointi) OMT Pohjois-Karjalassa m 3 /ha/v, etelämpänä 7-8 m 3 /ha/v kasvu riippuu puustopääomasta, puuston rakenteesta ja hakkuista aineistoissa ei todellisia eri-ikäismetsiä uudistumismallien luotettavuudesta epävarmuutta (tekijät) Andreassen (1994) (Norja): % metsikkötalouteen verrattuna Metla/Erkki Oksanen Lexeröd (2008) (mallit + simulointi): -19 % Karlsson (2006) (synteesi ruotsalaisista ja norjalaisista tutkimuksista): -20 %

10 Eri-ikäismetsätalouden kannattavuus (puuntuotannossa) Nettotulojen nykyarvo verrattuna metsikkötalouteen Suomi Tahvonen (2007, 2009): % (varsin teoreettiset mallit) Norja Andreassen & Öyen (2002): -13 % -27 % (korko 2-3 %; rannikko) Lexeröd & Gobakken (2006): 0 % (oma simulointi) % (muita tutkimuksia) Lexeröd (2008): +5 % - 23 % (korko 2, 3 tai 4 %) Ruotsi Elfving et al. (2006): Eriksson (2006): % (pohjoinen) -26 % (korko 2 %) (julkaisematon: simulointi+ seminaariesitelmä, ks. Wikström 2008) Wikström (2008): -38 % (korko 3 %) Karlsson (2006), Karlsson & Lönnstedt (2006): -40 % (korko 2 %; liian korkeat puustopääomat laskelmissa?)

11 Puustopääoma ja kannattavuus metsikön rakenne ja tiheys vaikuttavat kasvuun, uudistumiseen ja pääoman tuottoon systeemi, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen Metla/Erkki Oksanen

12 Eri-ikäismetsikön tiheys ja uudistuminen (ERIKA) Taimia 1 cm luokassa, kpl/ha Mänty Kuusi Raudus Hies Pohjapinta-ala hakkuun jälkeen, m2/ha 1 cm läpimittaluokan taimien määrä 15 vuotta hakkuusta, Erika intensiivikokeet

13 Puustopääoma ja tilavuuskasvu (ERIKA) Vesijako 2 Evo 3 Kettuselkä 4Kettukallio 5 Mikkeli 7 6 iv, m3/ha/v V alussa, m3/ha ERIKA intensiivikokeet (5 metsikköä*8 ppa-tasoa, 15 vuotta)

14 Eri-ikäiskuusikon tuottavuus ja talous: optimaalinen puustopääoma Marginaaliarvokasvu pieni puuston lisäys (1-5 m 3 /ha) lisätuotto ( ), suhteellisena (% ) pienenevä verrataan korkovaatimukseen (3-5 %) tuotoksen maksimointi sivuseikka Sovellus ERIKA-kuusikoissa (Lyhykäinen 2005) Motti-simulaattori kalibroitiin mittausdatalla

15 Marginaaliarvokasvu ja pohjapinta-ala Marginaaliarvokasvu, % % 3 % Pohjapinta-ala, m 2 /ha Lyhykäinen (2005)

16 Taloudellisesti kestävä tiheys Jotain muuta Kuvat: Metla/Erkki Oksanen

17 Eri-ikäismetsätalouden puuntuotos ja kannattavuus: yhteenveto minulla ei ole lopullista ratkaisua - onko lopullista kysymystäkään? liikaa epävarmuutta perustekijöiden tuntemisessa toimiiko käytännössä? millaiset käsittelyt ja kehitysvaiheet? mitkä tavoitteet? mitkä taloudelliset lähtökohdat, kriteerit ja valinnat? konversiovaihe vaikea epävarmuutta on, mutta siedettävissä, ja katkaisuhoito tehoaa! poliittinen ja eettinen kysymys ei ratkea metsänhoidon tutkimuksilla Metla/Erkki Oksanen

18 Pienaukot poimintahakkuun sijasta? helpompi hallita ja uudistaa valopuulajien menestyminen Juhani Mäkinen

19 Pienaukkohakkuun sovellukset aukkojen koko, muoto, sijoittelu hakkuun ja uudistamisen eteneminen metsikön sisällä vain luontaisesti tai viljelyllä täydentäen ei juuri kokemusta, tutkimusta tutkimus: häiriödynamiikkahanke (aloitettu 2009) Matti Koivula

20 Pienaukkohakkuu ja välialueiden viljely Tässä vain yksi malli: pieniä aukkoja avohakataan (d = m) taimettuvat luontaisesti (tässä10 vuotta) Orivesi hakkaamatta jätetyt osat avohakataan ja istutetaan tutkimus: MONTA-hanke Juhani Mäkinen

21 Pienaukkohakkuu: MONTA-tutkimus uudistushakkuun vaihtoehdot monimuotoisuus pääkohde tutkimuksessa vanhat kuusikot MT 8 koealuetta 1-ha koeruudut v. seuranta-aika Juhani Mäkinen

22 MONTA: Käsittelyt 1 Avohakkuu + äestys + kuusen istutus 2 Säästöpuuhakkuu (sama kuin 1 + sp-ryhmiä) 3 Pienaukot 40 m * 40 m 3 aukkoa/ 1 ha = 50 % pois ei äestystä (8 kpl) lisäksi 3 kpl äestyksellä 4 Poimintahakkuu 5 Ei hakkuuta

23 Kasvatuskelpoiset taimet kasvatuskelpoiset: jätettäisiin kasvamaan perkauksessa puualaji, koko, sijainti tavoite keskim. 1.8 kpl per koeala=1,800 ha -1 ympyräkoealat (n = 36, a =10 m 2 ) valinta 1. valitse 1-3 parasta kuusta 2. jos vain 0-1 kuusta, lisää 1 mänty tai koivu

24 Kasvatuskelpoiset taimet koivu, mänty kuusi Taimia ha pienaukot pienaukot + äes säästöpuuh. avohakkuu

25 Taimettuneet koealat ( 1 kasvatuskelpoinen/10 m 2 ) Taimettuneiden osuus % pienaukot pienaukot + äes säästöpuuh. avoh

26 Kuusen taimien keskipituus 10 v. kuluttua (kasvatuskelpoiset) Keskipituus, cm pienaukot pienaukot + äes säästöpuuh. avohakkuu

27 Kuusen taimien keskipituus Pienaukkohakkuu Avohakkuu (Markus Strandström)

28 Pienaukkojen luontainen taimettaminen, sitten välialueiden viljely Juhani Mäkinen

29 Pienaukkohakkuun talous: vertailu MOTTI-ohjelmistolla Kerimäki, tuore kangas, kuusikko, tukki 50 /m 3, kuitu 21 /m 3 Avohakkuu Tapion suositusten mukainen kasvatus muokkaus ja kuusen viljely varhaisperkaus 5 v. taimikonhoito 20 v. 2 harvennusta päätehakkuu 64 v. Pienaukkohakkuu 30 * 40 m pienaukot 3 aukkoa = puolet alasta taimettumaan muokkaamatta (muokkauksella ei vaikutusta tuloksiin) välialueille 10 v kuluttua avohakkuu ja kuusen viljely metsikön kehitys tästä eteenpäin sama kuin avohakkuussa, mutta 10 vuotta jäljessä

30 Pituusero aikaero Menetelmä Avohakkuu 1. MONTA - kasvatuskelpoiset 2. Yleinen - Kaila et al Avohakkuu, yleinen Avohakkuu MONTA Säästöpuuh., MONTA Pienaukot, MONTA Pienaukot MONTA - kasvatuskelpoiset Pituus, m 3 Tulkinta pienaukot nyt 5 v jäljessä toipumisesta lisää 5 v. 2 1 = yhtensä 10 v Aika, vuotta

31 Pienaukkohakkuun talous: tulot ja menot Avohakkuu Pienaukkohakkuu Aika, v. Toimi Nettotulo, Aika, v. Toimi Nettotulo, 0 Viljely Varhaisperkaus Taimikonhoito Harvennus Harvennus Päätehakkuu Välialueen säästämisen korkotappio (10 v.) * korko% *10 v 10 Välialueen metsän arvokasvu Viljely (välialueet) Varhaisperkaus aukot Varhaisperkaus välialueet Taimikonhoito Harvennus Harvennus Päätehakkuu

32 Nettotulojen nykyarvo Avo Pienaukot NPV, Korko, %

33 Maan arvo (monta kiertoaikaa) Avo Pienaukot 3000 LEV, Korko, %

34 Asiat joita ei otettu huomioon laskelmassa Haitat ja riskit: suunnittelu- ja korjuukustannukset tuulenkaadot ja muut tuhot uudistumisen epävarmuus ja hitaus (siemenvuodet, säät, kasvupaikka) hieman suuremmasta aukkoisuudesta ei seuraa merkittävää kasvutappiota pienaukkohakkuussa (kasvatuskelpoisia = 1550 kpl/ha) taimettuuko vuotias kuusikko? Etu vältetään suuri muutos (mutta vain tilapäisesti)

35 Maisemallinen hyöty? Markus Strandström

36 Uutta: Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit -hanke perustetaan 2 isoa tutkimusaluetta käsitellään metsiä pienipiirteisin hakkuin hyvin pitkäaikainen kehitysseuranta aluetason ilmiöt metsikkötason lisäksi lajiston kehitys metsänhoidon toimivuus toimintakenttä monenlaisille aihepiirin tutkimuksille ja kehittämiselle Metsähallitus, Metla, HY MMEKO, JOY (-2109?) Metso II-rahaa Metlassa: Sauli Valkonen, Juha Siitonen

37 Pienipiirteisiä hakkuita, paljon säästöpuustoa Matti Koivula Petri Heinonen

38 Lisätietoja Sauli Valkonen Metla PL 18, Vantaa Metla/Erkki Oksanen