Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto
|
|
- Sanna Lahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto
2 Mitä ja miten? HE: huomattavat sisällölliset muutokset, maanomistajan valinnanvapauden lisääminen MetsäL, HE 75/2013, VNA-l HO:n tuomiot, HaO:n ja KHO:n päätökset Metsä- ja Ötökkälaista v asti Lainoppia, miten sääntelyä tulee tulkita Normatiivisuus vs. empiirisyys Vain osa asioista mahdollista nostaa tässä esiin (5 kokonaisuutta)
3 MetsäL:n systematiikkaa Alueperustaisesti 1) MetsäL 5, 5a ja 8 2) MetsäL 6.1 ja 6.2 3) MetsäL 10.2 ja 10.3 KHO 2008:66, MetsäL 1 :n hyvä tuotto puun tuottoa eli kuutioita HE: Systematiikka säilyy lakitasolla (10-10 b :t, 5 b sekä 5, 5a, 8 ja 8a :t), 1 säilyy sanamuodoltaan Vrt. kuitenkin kasvatushakkuita koskeva VNA-l. 2.4, jossa säänneltäisiin MetsäL 5b :ssä (nyt 6 ) tarkoitetuissa erityiskohteissa kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärästä Systemaattisesti ja sääntelyn tavoitteiden kannalta ajateltuna kasvatus- ja uudistushakkuita ei tehdä 6 :n kohteilla ja alueilla, 5 ja 5a : ää ei sovelleta, joten niitä koskeva valtuussäännöstäkään ei sovellu. PL 80, valtuussäännös?
4 Kasvatushakkuut, MetsäL MetsäL 5.1 jää riittävästi kasvatuskelpoista puustoa VNA 4.1 ensisijaisesti hyvälaatuisia ja kasvuisia, pääosin ylimpien latvuskerrosten puita vähintään VNA:n liitteen taulukon mukainen määrä riittävän tasaisesti jakautuneena puunkuljetusreitit, ojat ja ojalinjat mukaan ojitusalueilla voi olla - 10 % VNA:n liitteen 3 kohdan taulukko VNA 5.1 siitä, milloin taulukkoarvot saadaan alittaa
5 Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus, MetsäL Metsänhoidon käsitteistöä: eri-ikäisrakenteinen, tasaikäisrakenteinen, yksijaksoinen, useampijaksoinen, latvuskerros, ryhmittäinen, puittainen Voidaan analysoida MetsäL:n eri sääntelykokonaisuuksissa, tässä MetsäL 5 :n alueilla (lisäksi esim. 5a ja 8 :n tilanteet) Lähtökohta: MetsäL:ssa ei nimenomaista säännöstä siitä, ei nim. om. käsketä tai kielletä MetsäL:ssa ei velvoiteta kasvattamaan tasaikäisrakenteisena tai yksijaksoisena -> arvioidaan normaalien kasvatus- ja uudistushakkuuta koskevien säännösten kautta
6 A: Kasvatushakkuusääntelyssä Jos hakkuun jälkeen jää riittävästi kasvatuskelpoista puustoa -> kasvatushakkuu Mitä tulee jättää? VNA 4 Riittävästi kasvatuskelpoista puustoa Ensisijaisesti hyvälaatuisia ja -kasvuisia Pääosin ylimpien latvuskerrosten puita VNA 5.1 :n tärkeä säännös: Liitteen 3 kohdan (TL: taulukko) mukainen kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä voidaan kasvupaikan kallioisuuden, kaksijaksoisen tai muuten tasaikäisestä poikkeavan metsikön (korostus TL) kasvattamisen taikka muun erityisen syyn vuoksi alittaa.
7 TL Johtopäätökset: Muuten tasaikäisestä poikkeavan metsikön kasvattaminen on kasvatushakkuuta Muuten tasaikäisestä poikkeavan metsikön kasvattamisessa taulukon ilmaisemat rajat voidaan alittaa Muuten tasaikäisestä poikkeavan metsikön kasvattaminen on jo säännöksessä määritelty VNA 5.1 :ssä tarkoitetuksi erityiseksi syyksi, muita perusteluja tällaisesta erityisestä syystä ei tarvita Vaikka taulukon rajat alitetaan, silti kyseessä on MetsäL 5.1 :ssä tarkoitettu riittävä määrä Tämän vuoksi kyse ei ole uudistushakkuusta eikä MetsäL 8.1 :n uuden puuston aikaansaamisvelvollisuutta synny -> Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvattaminen on jo nykyisellään oikeudellisesti mahdollista
8 HE Kasvatushakkuusääntely L 2a.1 3 k. Kasvatushakkuulla tarkoitetaan puunkorjuuta, joka tehdään alueelle jäävän puuston kasvattamista taikka tämän ohella myös uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavalla (lih. TL) L 5.1, Kasvatushakkuu on tehtävä siten, että kasvatushakkuun jälkeen alueelle jää riittävästi kasvatuskelpoista puustoa tasaisesti jakautuneena. VNA-l. 2. Hakkuun jälkeen oltava vähintään liitteen A- tai B-kohdan mukainen määrä kasvatuskelpoista puustoa Ajourat, ojat ja ojalinjat lasketaan mukaan Ojitetut alueet - 20 % A- ja B kohtien puuston määrästä
9 A- ja B-kohtien mukainen puuston vähimmäismäärä voidaan kasvupaikan kallioisuuden tai muun erityisen syyn vuoksi alittaa. Erityisen perusteltu syy on esitettävä mkilmoituksessa. VNA-l. 4. Ensisijaisesti jätettävä kasvamaan hyväkasvuisia ja -laatuisia puita. VNA-l. 3. Kasvatushakkuu on tehtävä siten, että hakkuun jälkeen alueelle jäävä kasv.kelp. puusto on tasaisesti jakautunut. Käsittelyalueen sisällä voi olla tasaisesti jakautuneena enintään 0,3 ha yhtenäisiä alueita, joilla on vähän tai ei lainkaan kasvatuskelpoista puustoa.
10 VNA-l:n liitteessä taulukot erikseen kasv.kelp. puuston vähimmäismäärälle tasaikäisrakenteisen metsän (A) ja eriikäisrakenteisen metsän (B) kasvatushakkuun jälkeen. Liitteen B-kohdasta ilmenee, että kun toteuttamistapana on mk-ilmoitukseen merkitty eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus, sovelletaan seuraavia vähimmäisrajoja. Tällöin voidaan poiketa jäljelle jäävän puuston tasaisesta jakautumisesta. -> mk-ilmoitus eli MO:n tahto ratkaisee, kumpaa taulukkoa sovelletaan (Ei esim. metsän tila) VNA k. kasvatuskelpoisen puun r-lpm > 7 cm
11 TL: Johtopäätöksiä: Jos jäljelle jäävän puuston määrä ja laatu riittävät (ns. lakiraja täyttyy), ei seuraa uudistamisvelvollisuutta (L 5.2 ) Tällöin uudistamisvelvoite (L 8-8a, VNA-l ) ei koske syntyvää taimiainesta esim. eriikäisrakenteista metsää kasvatettaessa! Yläharvennukset mahdollisia Ojitetuilla alueilla rajat - 10 % -> - 20 % Jos jäljelle jäävän puuston määrä ja laatu eivät ole riittävät puuston kasvattamiseksi edelleen, kasvatushakkuusta aiheutuu metsän uudistamisvelvollisuus (L 5.2 )
12 Uudistushakkuut MetsäL 5a.1, edellytyksenä riittävä järeys tai ikä taikka erityiset syyt HE: ei enää näitä edellytyksiä -> lyhyet kiertoajat mahdollisia MetsäL 8.1, uudistushakkuusta seuraa uuden puuston aikaansaamisvelvollisuus Oikeuskirjallisuudessa ja käytännössä hakkuuna on pidetty puiden kaatamista, esim. tuulen kaatama puu ja sen korjuu ei ole hakkuuta HE 2a.1 2 k. Uudistushakkuulla tarkoitetaan puunkorjuuta, jossa käsittelyalue hakataan uuden puuston aikaansaamiseksi tarvittaessa jätettäviä säästö-, siemen- tai suojuspuita lukuun ottamatta avoimeksi alueeksi (lih. TL)
13 HE s. 18: Nykytilanteeseen muutoksena olisi uudistamisvelvoitteen muodostuminen alueelle myös metsätuhojen aiheuttaman kaatuneen puuston korjuun jälkeen. Katkomisella tarkoitettaisiin tässä tuhoalueen puiden käsittelyä, ei normaalia puiden kaatoa. Tähän muutokseen ei viitata HE:n suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskevassa kpl:ssa (s ) Aktiivinen toimintavelvoite ÖtökkäL:n tai uuden MetsätuhoL:n perusteella, MO ei voi vaikuttaa uudistamisvelvollisuuden syntymiseen, laajat pinta-alat mahdollisia
14 HE 5a.1. Avoimen alueen oltava yli 0,3 ha., jotta pidetään uudistushakkuuna MetsäL:ssa ei nim. om. säännöstä uudistus- ja kasvatushakkuun rajanvedosta pinta-alan perusteella HE L 5a.2 Poikkeukset velvollisuudesta 1) Puuntuotannollisesti vähätuottoinen turvemaa, jolla runkopuun vuotuinen kasvu alle 1 m³/ha 2) Suomen metsäkeskuksen tai viranomaisen hyväksymän suunnitelman perusteella ennallistetaan alun perin avoin tai harvapuustoinen suo taikka perinneympäristö MetsäL:ssa ei poikkeuksia uuden puuston aikaansaamisvelvollisuudesta, kaikkia MetsäL 5a :n uudistushakkuualoihin kohdistuu MetsäL 1 :n hyvän tuoton tavoite
15 Luontainen uudistaminen MetsäL 5a.1 puuston, maaperän ja pintakasvillisuuden perusteella ennalta arvioiden riittävät edellytykset luontaisen taimiaineksen muodostumiseen Kirjoitettu hakkuun edellytykseksi, asiallisesti uudistamistavan edellytys VNA 10 luontaisen uudistamisen edellytyksistä: siementävä puusto tai riittävästi taimia, kuusen osalta selvää taimettumista ennen hakkuuta, havupuiden osalta 50 m reunametsäsääntö VNA 12 :n ns. välietappitaimikkosääntely eli riittävä määrä luontaisia tai täydentäviä viljelytaimia 3, 5, 7, 12 tai 15 vuotta perustamistoimenpiteiden loppuunsaattamisesta
16 HE L 8.3, Luontaista uudistamista käytettäessä on oltava edellytykset taimien syntymiselle VNA-l. 8 ja 9.2 pitkälti sama kuin MetsäL:n osalta, mutta - kuusen osalta ei edellytetä selvää taimettumista ennen hakkuuta - 50 m sääntöä laajennettu kaikkiin puulajeihin, ei vain havupuihin (vrt. eri puulajien perusbiologiset ominaisuudet ja per.oik. raj:n välttämättömyys) Ei enää ns. välietappitaimikkoa koskevaa säännöstä, mutta HE 8.2 :n velvollisuus tarvittaessa täydennysistutukseen tai -kylvöön säilyy, tarpeellisuuden tulkinta Vrt. VNA-l. 9.2 :n mukaan, jos uud.hakkuun jälkeen VNA 8 :ssä tarkoitetut luontaisen uudistamisen edellytykset eivät täyty, käsittelyalueelle on tehtävä MetsäL 2 a :ssä tarkoitettu viljely, onko em. huomioon ottaen tarpeen?
17 Uudistaminen MetsäL:n sääntelyn peruskuvio (1,2 ja 3): 1) MetsäL 8.1, uudistushakkuun jälkeen saatava taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko (TL: ns. tavoitetaimikko), - kasvatuskelpoisten puiden keskipituus 1,3 m - muu kasvillisuus ei välittömästi uhkaa, - VNA 14 ja liite, kasv. kelp. puulajit kasvupaikoittain - VNA 15 riittävä määrä (Lappi: 1100, 1000 ja 1000, muu maa 1300, 1200 ja 1100) ns. täydentäviä taimia enint. 20 %, Lapissa 50 %, Lapissa rajattu hieskoivuihin, muualla maassa ei - VNA 15, riittävän tasaisesti jakautuneena - EI SÄÄDETTY MÄÄRÄAIKAA MetsäL 8.1 :n taimikon aikaansaamiselle!
18 2) MetsäL 8.2, taimikon perustamistoimenpiteet tehtävä 3 v. uudistushakkuun päättymisestä - VNA 11.1, mitä perustamistoimenpiteet ovat ja milloin velvollisuus vesitalouden järjestelyyn -> E contrario: velvollisuutta vesitalouden järjestelyyn ei olisi muissa tapauksissa - VNA 11.3, tilanteet, joissa luontaista käytettäessä velvollisuus maanpinnan käsittelyyn -> E contrario: pakkoa ei olisi muualla. VNA 13, Metsää uudistettaessa viljellen perustamista koskevia toimenpiteitä ovat lisäksi istutus tai kylvö. Viljelyssä on käytettävä riittävä määrä mm. kooltaan uudistusalan olosuhteisiin sopivaa metsänviljelyaineistoa. MetsäL 8.1 :n velvollisuuden ja ns. tavoitetaimikon tulkintavaikutus MetsäL 8.2 :n perustamistoimenpiteiden tulkintaan? MetsäL 8.2 :n ns. täydentävä tulkinta?
19 3) Muut toimenpiteet MetsäL 8.3, Lisäksi tulee tarvittaessa huolehtia taimikon täydennysistutuksesta tai kylvöstä ja metsää luontaisesti uudistettaessa taimettumisedellytyksiä ylläpitävistä toimenpiteistä. Samoin tulee huolehtia aikaansaadun nuoren taimikon eloonjäämisen ja kehittymisen kannalta tarpeellisesta ruohon-, heinän- ja vesakontorjunnasta ja muusta jälkihoidosta. - MetsäL 8.1 :n velvollisuuden ja ns. tavoitetaimikon tulkintavaikutus MetsäL 8.3 :n tulkintaan?
20 HE, Uudistaminen Peruskuvio (1, 2 ja 3) säilyy sinänsä samana 1. L, Milloin uudistamisvelvoite täytetty? - Taimikko saatava aikaan 10, 15, 20 tai 25 vuodessa puunkorjuun päättymisestä - Riittävän tiheä, VNA-l: p S 1200, 1100, e S. 1500, 1100, poikkeuksena harju- ja dyynimetsät 500 kpl/ha - Taimet tasaisesti jakautuneet (Ei riittävän!) - Keskipituus 0,4 m - Muu kasvillisuus ei välittömästi uhkaa - Puulajit HE 8a.1, kasvupaikalle sopivilla? - VNA-l. hieskoivu täydentävänä puulajina 20, 50 % (huom. ei enää muita puulajeja!)
21 erot: - Määräaika taimikon aikaansaamiselle palautettaisiin - Taimien tilajärjestysvaatimus kiristyy (tasainen vs. riittävän tasainen), ei 0,3 ha:a vastaavaa määrittelyä - Keskipituusraja alenee ja siten uudistamisvelvollisuuden päättyminen aikaistuu - Puulajeja ei sidottu kasvupaikkaan ja puulajivalikoima siten laajempi (esim. rauduskoivu ja haapa karuilla kasvupaikoilla), vrt. kuitenkin 8a.1 kasvupaikalle sopivilla, esim. taimien koko? - ns. täydentävien taimien puulajit supistuvat muualla kuin Lapissa - Harju- ja dyynimetsien osalta minimitaimimäärien aleneminen => Ns. tavoitetaimikon osalta muutoksia
22 2) Taimikon perustamistoimenpiteet - L. 8.2, tarvittaessa on raivattava taimikon kasvua haittaavat puut ja pensaat, torjuttava heinittyminen, käsiteltävä maanpinta ja järjesteltävä vesitalous - L. 8.3 saatettava loppuun 3 vuotta puunkorjuun päättymisestä - VNA:ssa ei siten olisi enää esim. nimenomaista maanmuokkauspakkoa tietyissä tapauksissa - 1. HE s. 25: Ehdotus olisi merkittävä muutos nykyiseen verrattuna. 2. Vrt. L 8.5 laaja valtuussäännös säätää VNA:lla taimikon perustamistoimenpiteistä erilaisilla kasvupaikoilla! - Muistissa MMM:n v kannanotot taimikoiden heikosta laadusta. 3) Muut toimenpiteet - L 8.2, Lisäksi em. Perustamistoimenpiteiden jälkeen on tarvittaessa huolehdittava taimikon täydennysistutuksesta ja - kylvöstä ja muusta jälkihoidosta. - L 8.1 :n tulkintavaikutus L 8.2 :n perustamis- ja muiden toimenpiteiden tarpeellisuuteen?
23 Rovaniemen HO t MO:n mk-ilmoitus , kuviot 61 ja 63 ilmoitettu kylvö ja laikutus, äestys tai vastaava Avohakkuu syyskuussa 2000 Ei tehty mk-ilmoituksen mukaisia tai muitakaan taimikon perustamistoimenpiteitä MO:n puolelta ilmoitettu metsäkeskukselle, että uudistamistapa muutettu luontaiseksi uudistamiseksi. Katselmusmittaus : kasvatuskelpoisia taimia 595 kpl/ha (kuvio 61), 733 kpl/ha (kuvio 63)
24 Rovaniemen HO: - Metsän uudistamissäännöksen tarkoituksena on aikaansaada tietty uudistamistulos. Jos uudistusalalla on laiminlyönnistä huolimatta jonkun muun tekijän vaikutuksesta riittävästi hyväksyttävää taimiainesta kasvatuskelpoisen taimikon aikaansaamiseksi, laiminlyönnistä ei rangaista. -> TL 1: Pelkkä perustamistöiden tekemättä jättäminen säädetyssä määräajassa ei ole riittävää rangaistavuudelle, vaan lisäksi otettava huomioon, onko luontaisesti syntynyt sellainen määrä kasvatuskelpoisia taimia, että niistä voi kehittyä MetsäL 8.1 :n mukainen taimikko. -> TL: tukea sekamenetelmälle ja VNA 13 :n riittävän viljelymäärän tulkinnalle 5 v. määräajan päättyessä
25 Rovaniemen HO katsoi toteen näytetyksi, että uudistushakkuualueella ei ollut syksyllä 2005 riittävää määrää hyväksyttävää taimiainesta, jotta uudistushakkuualueelle saataisiin kohtuullisessa ajassa taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko. HO:n mukaan riittävän ja hyväksyttävän taimiaineksen syntyminen olisi edellyttänyt, että maanomistaja olisi huolehtinut mkilmoituksessa ilmoittamiensa taimikon perustamista koskevien toimenpiteiden tekemisestä uudistushakkuualueella. -> TL 2. Uusi sitova etappi taimimäärälle viljelytapauksissa 5v. hakkuusta, ja tulkinta siitä, kuinka suuri on tämä riittävä taimimäärä perustamistoimenpiteille säädetyn määräajan päättyessä
26 -> TL 3. HO katsoi MO:n laiminlyöneen ilmoittamansa maanmuokkauksen. Ts. HO katsoi maanmuokkauksen kuuluneen MO:n velvollisuuteen eli osaksi taimikon perustamistoimenpiteitä, joilla tietty taimimäärä 5 v. hakkuusta olisi saatu aikaan. - vrt. VNA 11.3 (MMMP 5.2 ), jossa säädetään maanpinnan käsittelyvelvollisuus koskevaksi vain luontaista uudistamista ja vain tietyissä tapauksissa -> TL: MetsäL 8.2 :n velvollisuuden piiriin kuuluvat toimenpiteet ja niiden tarkempi sisältö määräytyvät itsenäisesti ja täydentävästi MetsäL 8.1 :ään nojaavan tavoiterationaalisen tulkinnan kautta.
27 KHO t. 1621, Turun HaO , 06/0244/1 MO:n mk-ilmoitus, uudistetaan istuttamalla koivuja. MO:n mukaan alue hakattu Katselmus , todettu, ettei hakkuualueella ole MetsäL:n vaatimukset täyttävää taimikkoa Metsäkeskuksen päätös korjaavista toimenpiteistä. Kasvatettavaa taimikkoa haittaavien lehtipuiden ja aliskasvoskuusten raivaus, maanmuokkaus rinteessä kaivinkoneella kääntömätästäen ja alavilla osilla ojitusmätästäen lukuun ottamatta lounaiskulmassa olevaa noin puolen ha:n suuruista hieskoivun taimikkoa sekä kuusen taimien istutus tiheyteen 2000 kpl/ha tai rinteessä männyn istutus tiheyteen 2000 kpl/ha. Kuitenkin taimikkoon kokonsa puolesta sopivat kasvatettaviksi kelvolliset jo olemassa olevat männyn ja kuusen taimet sekä kuvion alavalla osalla olevat hies- tai rauduskoivun taimet voidaan lukea mukaan em. taimimääriin. HaO ja KHO: ei syytä muuttaa.
28 -> TL1: Maanmuokkaus kuuluu MO:n velvollisuuksiin, jos se on tarpeen MetsäL 8.1 :n taimikon aikaansaamiseksi. Näin VNA 11.3 :n sanamuodosta huolimatta. -> TL2: Maanmuokkauksen toteuttamistapa voidaan määrätä yksityiskohtaisesti ja maanmuokkaukseen voi sisältyä maan vesitalouden järjestelyä (ojitus) -> TL3: Istutus tiheyteen 2000 kpl/ha, tietyt olemassa olevat taimet voidaan laskea mukaan eli tukea sekamenetelmälle - Johtopäätösten vetämisessä (esim. taimimäärä) otettava huomioon hakkuusta kulunut aika ja että vo:n toimenpiteiltä tulee edellyttää suurempaa varmuutta onnistumisesta kuin MO:lta - ks. myös KHO t. 3546, Turun HaO t. 08/05554/3, valitus teettämisuhan täytäntöönpanosta
29 Uudistaminen, yhteenvetoa - L 8.1 :n velvollisuus ja ns. tavoitetaimikko muuttuvat - L 8.2 :n toimenpiteiden tarpeellisuuden selkeä kytkentä suoraan em. tavoitetaimikon aikaansaamiseen, tämä ajatus säilyy - L 8.5 laaja valtuussäännös - Toimenpiteiden tarpeellisuuden tulkinta metsäkeskuksessa tai VNA:ssa, valvonta mahdollinen useassa vaiheessa -> toimenpidekeskeinen, yksityiskohtainen, ajallisesti etupainotteinen sääntelystrategia - vrt. uudistamissääntelyn primääri tavoite ja vaihtoehtoinen, lopputuloskeskeinen sääntelystrategia - vrt. hallinnon keventämisen tavoite, mo:n valinnanvapauden lisäämisen tavoite - Sääntely raskas verrattuna 0,3 ha:n pienaukkoihin, niissä lopputulos ratkaisee kasvatushakkuiden jatkon, ei se, millä toimenpiteillä lopputulos on saatu
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
LisätiedotHakkuut ja uudistamisvelvoite
Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset
LisätiedotMUISTIO. Maastokatselmus kiinteistöllä Jara
24.01.2018 MUISTIO Maastokatselmus 24.01.2019 kiinteistöllä 418 425 7 136 Jara 1. Aihe Naapurien kuulemisen yhteydessä pyydettiin järjestämään Sarapiston Kuokkalan asukasyhdistyksen puheenjohtajan Eero
LisätiedotHakkuut ja uudistamisvelvoite
Hakkuut ja uudistamisvelvoite Tasa- ja eri-ikäisrakenteinen metsätalous Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Suojametsät
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotSuometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta JOHDANTO
MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 8 päivänä joulukuuta 2009 lähettänyt
LisätiedotMetsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn
Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotMetsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet
Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu-
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
LisätiedotPienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
LisätiedotErirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
LisätiedotKorpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
LisätiedotHirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009
Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013. 1308/2013 Valtioneuvoston asetus. metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1308/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Valtioneuvoston
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA
LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 1085/2013 Laki. metsälain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2013 1085/2013 Laki metsälain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan metsälain
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta
Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotPienaukkojen uudistuminen
Pienaukkojen uudistuminen Sauli Valkonen Sisältö uudistamistulos, maanmuokkaus, kasvillisuus ja aukon koko MT-kuusikot E-S (MONTA) rehevät kuusikot E-S (DistDyn) Kainuun kuusikot turvemaat P-S männiköt
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotR a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4
Sivu 1/10 Arviointi-pvm: 01.01.2013... 31.12.2013 R a p o r t i t Muut ehdot : arvioijan organisaatio = 'Kaikki metsäkeskukset' Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI 13:15:45 Arviointiaineiston
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotPuustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano
Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotMETSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023
METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 Tilojen nimet ja Savinala, Mekrinniemi 146-420-1-63 kiinteistönumerot Ahola, Molssi 146-420-1-6 Viitalaidun, Parissavaara 146-430-1-64 Suotalo, Sonkaja 146-432-30-14
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö
WWF Finland Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI GSM: (0400) 422659 Maija.Kaukonen@wwf.fi www.wwf.fi www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL 30 00023 Valtioneuvosto Helsinki 12.1.2010 Viite:
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
LisätiedotLaki metsälain muuttamisesta 1085/2013
Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Esityksen sisällys Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä ja metsässä Eri-ikäiskasvatuksen menetelmät Mitä muuttui metsänomistajalla?
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotEnsiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa
Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotPÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II
SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut
Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMotit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotLUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA
Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 109/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta. Asia.
EDUSKUNNAN VASTAUS 109/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi metsälain
LisätiedotRiihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022
Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti
LisätiedotJuurikäävän torjunta
Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista
LisätiedotLAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta
EKOMETSÄTALOUDEN LIITTO/ 25.3.2013 puheenjohtaja Sakari Hankonen Maa- ja metsätalousministeriölle LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta Nykyisen ja tulevan metsälain ensimmäisessä
LisätiedotKestävää metsätaloutta turv la?
Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotMetsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
LisätiedotKuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.
Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotMetsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012
Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotMETSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta
LisätiedotTaimikonhoidon omavalvontaohje
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena
LisätiedotHakkuut kuvioittain vuosina 2015-2024
Sivu 13 12.5.2015 Hakkuut kuvioittain vuna 2015-2024 Kuvio Hakkuutapa Korjuu- Ehdotettu Pinta- Hakkuumäärä yhteensä ja puutavaralajeittain Lisäksi energiapuuta, m³ Tulot ja menot, 20 Harvennus Talvi 2015
LisätiedotKannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa
Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotRiihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma
Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Puistometsäsuunnitelmassa korostuu luonnon monimuotoisuus. Näillä lähivirkistysalueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena harvennuksilla
LisätiedotHIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala
HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017
LisätiedotMaanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava
LisätiedotKuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
LisätiedotOnko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotUusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus
Uusi metsälaki ja metsien käsittely Lapin metsätalouspäivät 5.-6.2.2015, Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö metsälain keskeiset muutokset, lyhyt kertaus etukäteisodotukset
LisätiedotMaanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
LisätiedotMetsien uudistamisen varmistamiseksi tehtävä
Kari T. Korhonen ja Erkki Tomppo Onko metsänhoidon taso romahtanut? Metsien uudistaminen puhuttaa Metsien uudistamisen varmistamiseksi tehtävä vakuustalletuskäytäntö poistettiin vuonna 1991. Uusi metsälaki
LisätiedotRN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha
RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus
LisätiedotTutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista
Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1 Näkökulma Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan
LisätiedotValtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään metsälain (1093/1996) nojalla:
Luonnos 8.2.2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään metsälain (1093/1996)
LisätiedotMissä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos
Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos Sisältö pähkinänkuoressa metsänomistajan tahto ratkaisee
LisätiedotMetsälain muutokset 2014
Metsälain muutokset 2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Esityksen sisältö Metsälain keskeiset muutokset ja käsitteet Kasvatushakkuut; muutokset Uudistushakkuut
LisätiedotEsityksen sisältö. Alkuperäiset dokumentit
Alkuperäiset dokumentit Esityksen sisältö Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta
LisätiedotENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotToimenpiteet kuvioittain
Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä. Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma Arto Koistinen 23.10.2014 Taajamametsien erityispiirteitä 1 Tavoitteet Puuntuotanto ei useinkaan pääasia, ei välttämättä
LisätiedotKuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio
N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen
LisätiedotKorjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa
Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa Suomen metsäkeskus 2014 Työryhmä Hyväksytty 1.7.2014 Koistinen Risto Vähätalo Heikki pj Vuorenmaa Jyrki Sirén Matti Metla Ari Eini, johtaja Hostikka Aki [1] Korjuun
LisätiedotRAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:
RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotMETSÄNUUDISTAMISEN TOTEUTUMINEN METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAAN TOIMIALUEELLA
Leena Kalin METSÄNUUDISTAMISEN TOTEUTUMINEN METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAAN TOIMIALUEELLA 2000-2006 Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 30.4.2010 Tekijä Leena Kalin
Lisätiedot