Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Transkriptio

1 Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä

2 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain muutos ja verkkoyhtiöiden omat kehittämisohjelmat

3 Ohjausryhmä Kenneth Hänninen, pj. Energiateollisuus ry Sauli Antila Fortum Sähkönsiirto Oy Sanni Harala Elenia Oy Pertti Hänninen Järvi-Suomen Energia Oy (8/2012-3/2013) Ari Pylkkönen Järvi-Suomen Energia Oy (4/2103 8/2013) Harri Nummenpää Kymenlaakson Sähköverkko Oy Arto Tuovinen PKS Sähkönsiirto Oy Markku Kinnunen TEM (8 9/2012) Tatu Pahkala TEM (10/2012 8/2013) Anssi Kainulainen MTK ry Hannu Niemelä Tapio Risto Ranta (projektipäällikkö) Tapio

4 Kehittämishankkeen osat 1. Vierimetsien määrän ja puustotietojen kartoitus 2. Kaukokartoituksen käyttö keskijännitteisten ilmajohtojen hallinnassa 3. Puuston aiheuttamien riskien määrittely 4. Vierimetsien hoidon kehittäminen 5. Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset ja ehdotus niiden korvaamiseksi 6. Vierimetsien hoitoprojektien suunnittelu ja toteuttaminen Projektin toteutettiin 8/2012 8/2013 Toteuttajana Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

5 Kehittämishankkeen tulokset

6 1. Vierimetsien määrän ja puustotietojen kartoitus Aineistot: - Metsäntutkimuslaitoksen monilähdeinventointi (20m x 20m ruudut) - Maanmittauslaitoksen sähkölinjatiedot => Koko maan totaalinen inventointi Keskijännitteisten ilmajohtojen pituus (km) maaluokittain km Metsämaa ,4 % Kitumaa ,2 % Joutomaa ,3 % Turvetuotanto 72 0,1 % Rakennettu maa ,9 % Tiet ,8 % Vesistö ,6 % Maatalousmaa ,7 % Yhteensä ,0 %

7 Metsämaalla kulkevien linjojen osuus (%) kunnittain Keskimäärin noin 60% linjanpituudesta metsissä Yli 10 metriä pitkän puuston yleisyys vierimetsissä

8 2. Kaukokartoituksen käyttö keskijännitteisten ilmajohtojen hallinnassa

9 Tiheäpulssinen laserkeilaus ja Ilmakuvaus helikopterista Arbonaut (28 pulssia/m 2 )

10 Kaukokartoitusmenetelmät Menetelmien ja niiden kehittämismahdollisuuksien arviointi Tiheäpulssinen laserkeilaus helikopterista Ilmakuvaus helikopterista Kun verkko on laaja ja resurssit riittävät, tavoitteena automatisoida tiedon käsittelyä ja tarkastaa komponentit ilmakuvilta Tuotekehitys jatkuu Harvapulssinen laserkeilaus Normaalit ilmakuvat Metsäntutkimuslaitoksen monilähdeinvetointi (20 x 20 metrin ruudut) Vähemmän ja epätarkempaa tietoa, raivausta ja komponentteja ei voida tarkistaa, edullinen aineisto Ei vielä valmista tuotetta / palvelua Voidaan käyttää täydentämään muita menetelmiä esim. suunnittelussa Aineisto ja visuaalinen tarkastelu ilmaisia ja tiedot MML:n sivuilla 10

11 3. Vierimetsien riskipuustojen määrittely Puusto: - puulaji, puuston koko, ikä ja terveys Maasto: - maaston muodot ja tuuliolot - maaperän laatu ja kosteus Sää: - tuulen voimakkuus - lumen määrä ja ominaisuudet - routa

12 Riskit metsän eri kehitysvaiheissa Uudistusalat ja taimikot: Ei riskejä...jos uudistushakkuu on rajattu hyvin eikä ole jätetty riskipuita Varttuneissa ja hoidetuissa kasvatusmetsissä riskit pienenevät. Myrskyriski ja puuston ikääntymiseen liittyvät riskit alkavat hitaasti kasvaa. Suurimman riskin vaihe. Erityisesti hoitamattomissa, lehtipuuvaltaisissa metsissä

13 Vierimetsien riskien luokittelu Metsän kehitysluokka Mänty Kuusi Lehtipuut Siemenpuumetsikkö, S0 riski, jos siemenpuita alle 20 m etäisyydellä linjasta (ei suositella kuusella) riski, jos siemenpuita alle 20 m etäisyydellä linjasta Pieni taimikko, T1 ei riskiä ei riskiä ei riskiä Varttunut taimikko, T2 ei riskiä, mutta jos hoitamatta, riski 02 vaiheessa - sekapuustossa lehtipuut jo aiemmin riski Ylispuustoinen taimikko, Siemenpuusto ks. S0 Y1 Nuori kasvatusmetsä, 02 Riskialttein kehitysluokka, Riukuuntuneissa kohteissa riskinä männyt ja sekapuustossa lehtipuut. Puusto harvennetaan ja lehtipuut syytä poistaa vierimetsästä kokonaan. Varttunut kasvatusmetsä, 03 Uudistuskypsä metsikkö, 04 Kehityskelvoton metsikkö yli-ikäisyyden vuoksi, 04+ Jos ensiharvennus on tehty, riski on pieni. Toinen/kolmas harvennus lisäävät jonkin verran riskiä ei riskiä, mutta jos hoitamatta, riski 02 vaiheessa - sekapuustossa lehtipuut jo aiemmin riski suojus- tai verhopuusto voivat aiheuttaa riskejä Riskialttein kehitysluokka, Riukuuntuneissa kohteissa riskinä kuuset ja sekapuustossa lehtipuut. Puusto harvennetaan ja lehtipuut syytä poistaa vierimetsästä kokonaan. Jos ensiharvennus on tehty, riski on pieni. Toinen/kolmas harvennus lisäävät jonkin verran riskiä. Pieni, mutta kasvava riski Pieni, mutta kasvava riski, juurikääpäisissä kohteissa suuri riski Riski kasvaa, mutta edelleen hitaasti Riski kasvaa mäntyä nopeammin suureksi ei riskiä, mutta jos hoitamatta, riski 02 vaiheessa siemenpuusto ks. S0 Riskialttein kehitysluokka, koivu riskialttein puulaji Riukuuntuneet kohteet tulisi ehdottomasti harventaa Jos ensiharvennus on tehty, riski on pieni. Toinen harvennus lisää jonkin verran riskiä Pieni, mutta kasvava riski Riski kasvaa mäntyä nopeammin suureksi

14 Vierimetsien hoidon kehittäminen

15 Vierimetsän hoidon kehittämismahdollisuudet (1) 1. Taimikot hoidetaan metsänhoitosuositusten mukaisesti ja sähkönjakeluyhtiön harkinnan mukaan taimikosta voidaan poistaa etukasvuisia lehtipuita, jotka voisivat tulevaisuudessa vaarantaa sähkölinjaa / havupuutaimikkoa?

16 Vierimetsän hoidon kehittämismahdollisuudet (2) 2. Vierimetsän harvennukseen pyydetään aina metsänomistajalta lupa. Sähkölinjan vierimetsän hoitoprojektin yhteydessä ensiharvennus- metsiköitä voidaan harventaa, joko a) Metsänhoitosuositusten mukaisesti (käypä hinta kaadetuista puusta) tai b) Suosituksia voimakkaammin (käypä hinta kaadetuista puista + korvaus tulojen pienenemisestä loppukiertoajalta)

17 Vierimetsän hoidon kehittämismahdollisuudet (3) 3. Varttuneet ja uudistuskypsät metsät eivät tarvitse erikoiskäsittelyä. Harvennetun vierimetsän puuston kasvattaminen kiertoajan lopulla harventamatta on sähkölinjan kannalta hyvä ratkaisu, eikä aiheuta yleensä taloudellisia menetyksiä metsänomistajalle

18 Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset ja ehdotus niiden korvaamiseksi

19 Erikoisharvennusten taloudelliset vaikutukset: Laskentaperusteet Voimakas ja/tai aikaistettu harvennus 8, 10, 12, 14 ja 16 metrin valtapituudella Verrattu harvennushetkestä kiertoajan loppuun puun kasvatuksesta saatuja nettotulojen nykyarvoja Tapion suosituksen mukaiseen käsittelyyn Laskenta-alueet (Etelä-, Väli- ja Pohjois-Suomi) Laskentakorkokanta 3% (PS 2%) Kantohinnat v keskimäärin / alueittain Puulajit: Mänty, kuusi, rauduskoivu (ES, VS), hieskoivu (PS) Laskenta Metsäntutkimuslaitoksen Motti-simulaattorilla (ver. 2012)

20 Erikoisharvennusten taloudelliset vaikutukset: Tulokset (1)

21 Erikoisharvennusten taloudelliset vaikutukset: Tulokset (2)

22 Erikoisharvennuksen aiheuttama nettotulojen menetys kiertoajan jäljellä olevana aikana euroa hehtaarilla Etelä-Suomi (1300 dd) korko 3% Väli-Suomi (1100 dd) korko 3% Pohjois-Suomi (860 dd) korko 2% Tiheys erikoishakkuun jälkeen/valtapituus Lehtomainen kangas kuusi istutettu Lehtomainen kangas kuusi istutettu Lehtomainen kangas kuusi istutettu 14 m 12 m 10 m 8 m 14 m 12 m 10 m 8 m 14 m 12 m 10 m 8 m 900 kpl/ha kpl/ha kpl/ha kpl/ha kpl/ha kpl/ha Tuore kangas kuusi istutettu Tuore kangas kuusi istutettu Tuore kangas kuusi istutettu 14 m 12 m 10 m 8 m 14 m 12 m 10 m 8 m 14 m 12 m 10 m 8 m 900 kpl/ha kpl/ha kpl/ha kpl/ha kpl/ha kpl/ha Tuore kangas mänty istutettu Tuore kangas mänty istutettu Tuore kangas mänty istutettu 14 m 12 m 10 m 8 m 14 m 12 m 10 m 8 m 14 m 12 m 10 m 8 m 900 kpl/ha kpl/ha kpl/ha kpl/ha kpl/ha kpl/ha Kuivahko kangas mänty kylvetty Kuivahko kangas mänty kylvetty Kuivahko kangas mänty kylvetty 14 m 12 m 10 m 8 m 14 m 12 m 10 m 8 m 14 m 12 m 10 m 8 m 900 kpl/ha kpl/ha kpl/ha 800 kpl/ha kpl/ha kpl/ha -80 Lehtomainen kangas raudus istutettu Tuore kangas raudus istutettu 14 m 12 m 10 m 8 m 14 m 12 m 10 m 8 m 700 kpl/ha kpl/ha kpl/ha kpl/ha Tuore kangas raudus istutettu 14 m 12 m 10 m 8 m 700 kpl/ha kpl/ha

23 Vierimetsän hoitoprojektin suunnittelu ja toteutus Käsitteet Vaihtoehtojen punninta Vaihtoehtoiset toteutustavat Hoitoprojektin suunnittelu ja käynnistäminen Hakkuutekniikat hakkuukoneella Case-tapausten tarkastelua

24 Vaihtoehtojen punninta

25 Vaihtoehtoiset toteutustavat

26 Hoitoprojektin suunnittelu ja käynnistäminen

27 Hakkuutekniikat hakkuukoneella Kuva: hakkuu sähkölinjan puolelta

28

29 Hankkeen raportit ja materiaalit ovat saatavissa osoitteesta: Kysy lisää: Kiitos!