Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Transkriptio

1 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009

2 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, JYVÄSKYLÄ p , s-posti: tai Laatija Heikki Markkanen, metsäasiantuntija, viranomaispalvelujen yksikkö Kannen kuva: Olli Kursula Keski-Suomen riistanhoitopiiristä ruiskuttamassa Trico-hirvikarkotetta Viitasaarella. Kuvaja: Heikki Markkanen Julkaisu luettavissa myös kotisivuilla: Julkaisut» Metsänhoidon laatuseurantaraportit

3 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 sisällys 1 Hirvieläinvahinkojen arviointi Arviointi tehdään yhdessä maanomistajan kanssa Uusi Riistavahinkolaki voimaan (korvauskynnys 170 ) Vahinkoarvioiden määrä hehtaareina Vahinkoarvioiden määrä euroina Kuntakohtaiset vahinkoarviot euroina Hirvikannan kehitys Hirven lupamaksukertymä 2009 vuonna oli (vuosi 2008: ) Kuvia tuhokohteista Tuhoalueista tiedottaminen Hirvivahinkoja voi ennaltaehkäistä oikealla metsänhoidolla Tuhoja voi vähentää monin keinoin...6

4 Hirvieläinvahinkojen arviointi (12) 1 Hirvieläinvahinkojen arviointi Keski-Suomen metsäkeskuksen viranomaistoiminnon metsäasiantuntijat arvioivat vuosittain hirvien metsille aiheuttamia vahinkoja maanomistajilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Vahinkokohteelta arvioidaan pelkästään hirvieläinten aiheuttamat vauriot. Korvattavia vahinkoja ovat taimikoille aiheutuneet kasvu- ja laatutappiot sekä täydennysja uudelleenmetsittämiskulut. Taimikkovaihetta varttuneempiin puustoihin on myös mahdollista saada korvausta. Tällöin hirvet ovat aiheuttaneet puustolle kuorivaurioita joko hampaillaan tai hankaamalla sarviaan puun runkoon. Vahinkokorvaukset maksetaan valtion keräämistä hirvieläinten kaatolupamaksuista 1.1 Arviointi tehdään yhdessä maanomistajan kanssa Arvioinnin ajankohdasta ilmoitetaan maanomistajalle ja alueen Riistanhoitoyhdistyksen edustajalle ennen maastotarkastusta. Maanomistajan mukanaolo arviointia tehdessä on tärkeää, koska silloin voidaan kertoa hyvin tarkasti miten vahinkoarvio suoritetaan ja mitkä ovat korvausperusteet. Maastoarvioinnin paras ajankohta on joko aikaisin keväällä tai sitten myöhäissyksyllä, koska näkyvyys on lehdettömään aikaan paras. Arviointi tehdään linjoittaisella koeala-arvioinnilla, jonka jälkeen korvausmäärät lasketetaan erillisellä Hivala-ohjelmalla. Arviointitulos esitetään maanomistajalle hyväksymistä varten. Alueen Riistanhoitoyhdistyksellä on oikeus antaa lausuntonsa siitä, onko tuho hirvieläimen aiheuttama. 1.2 Uusi Riistavahinkolaki voimaan (korvauskynnys 170 ) Olennaisin muutos metsänomistajien kannalta oli luopuminen korvauksia pienentävästä 250 euron omavastuusta. Nyt vahingot korvataan, jos niiden yhteenlaskettu määrä kalenterivuotta kohti ylittää 170 euroa (korvauskynnys). Vuoden 2009 tehdyissä hirvivahinkoarvioineissa sovellettiin jo uutta riistavahinkolakia. Korvausehdot säilyivät muutoin pääosin nykyisellään. - Edelleenkään ei korvata yli kolme vuotta vanhempia vahinkoja. - Taimikon on pitänyt olla ennen vahinkoa taloudellisesti kasvatuskelpoinen: mänty 1300, kuusi 1200 ja koivu1000 kpl / ha - Tiheissä taimikoissa korvausta ei makseta, jos kasvatuskelpoisten puulajien vahingoittumattomien taimien lukumäärä tasaisesti jakautuneena ylittää metsänhoitosuositusten mukaiset metsänuudistamisen tavoitteena olevat taimitiheydet: mänty 2000, kuusi 1800, rauduskoivu 1600 ja hieskoivu 2000 kpl/ ha Jos itse vahinko korvataan, maksetaan hakijalle myös vahinkoarvioinnin teosta aiheutuneet kustannukset. Hirvieläinvahingon arviokustannus on metsäkeskuksen kiinteähintainen julkisoikeudillinen suorite, josta peritään pinta-alaperusteinen maksu seuraavasti. - enintään 1 hehtaariin saakka perusmaksu jonka lisäksi 1 ha ylittävältä osalta 5 ha saakka jokaiselta alkavalta ha. 50 / ha - ja edelleen lisäksi 5 ha ylittävältä osalta jokaiselta alkavalta ha. 30 / ha Vahingon jäätyä alle 170 euron, metsänomistajan kustannukseksi jää metsäkeskuksen perimä arviointikustannus, joka on pienimmillään 100 euroa. Metsäkeskus Keski-Suomi

5 Hirvieläinvahinkojen arviointi (12) Vuoden 2009 arvioidut kasvu-ja laatutappiokorvaukset maksetaan maanomistajille seuraavan vuoden maalis-huhtikuussa. Uudelleenmetsitettäviltä ja täydennysviljelykohteilta maanomistajat saavat korvaukset viljelytöiden jälkeen. Maanomistajille tulevat vahinkokorvaukset ovat verotettavaa tuloa. 2. Vahinkoarvioiden määrä hehtaareina Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella hirvien aiheuttamia metsävahinkoja arvioitiin vuonna 2009 metsänomistajilta saatujen vahinkoilmoitusten perusteella 94 kappaletta, joista pinta-alaa kertyi kaikkiaan 382 ha (vuosi 2008: 30 kpl / 108 ha ja vuosi 2007: 82 kpl / 313 ha ). Valkohäntäpeuran aiheuttamia metsävahinkoja ei vuoden 2009 arvioineissa tullut esille. Metsäkauriin aiheuttamat metsävahingot eivät ole enää korvausjärjestelmän piirissä. Taimikoiden arvioitiin kärsineen merkittäviä kasvu- ja laatutappioita 350 hehtaarin alalla. Lisäksi sellaisia alueita, missä puusto ei enää ollut kasvatuskelpoista hirvien laiduntamisen seurauksena löytyi 32 hehtaaria. Nämä alueet joudutaan uudelleen metsittämään tai täydennysistuttamaan HA Arvioidut vahinkopinta-alat VUOSI Uudelleenmetsitys / täydennys Kasvu- ja laatutappio Metsäkeskus Keski-Suomi

6 Hirvieläinvahinkojen arviointi (12) 2.1. Vahinkoarvioiden määrä euroina Vuonna 2009 hirvien arvioitiin tuottaneen vahinkoa metsien kasvulle euron verran. Arvioidut metsävahingot VUOSI Kuntakohtaiset vahinkoarviot euroina Hirvien metsille aiheuttamia vahinkoja arvioitiin lähes jokaisen kunnan alueella. Kunnittainen yhdistelmä on raportin lopussa. Eniten metsävahinkoja oli Kinnulassa, Pihtiputaalla, Jyväskylässä ja Keuruulla. Arvioidut metsävahingot kunnittain 2009, euroina Kinnula Pihtipudas Jyväskylä Keuruu Joutsa Äänekoski Kivijärvi Viitasaari Luhanka Kyyjärvi Karstula Multia Saarijärvi Konnevesi Jämsä Petäjävesi Laukaa Kannonkoski Hankasalmi Kuhmoinen Metsäkeskus Keski-Suomi

7 Hirvieläinvahinkojen arviointi (12) 3. Hirvikannan kehitys Keski-Suomen riistanhoitopiirin myöntämillä hirvenpyyntiluvilla 2009 saaliksi saatiin yhteensä 4012 hirveä (aikuinen 1742 kpl. vasa 2270 kpl) Lupien käyttöaste oli 94,6 %. Pyyntiluvan saajat ilmoittivat metsästyksen jälkeen metsään jääneen 5056 hirveä, joka on 254 kpl enemmän kuin edellisvuonna. Ilmoitusten mukaan jäävä kanta on keskimäärin 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Riistanhoitopiirin tavoitekanta on 3 hirveä tuhannella hehtaarilla Pyyntiluvan saajien ilmoittama jäävä kanta jahdin jälkeen Keski-Suomi Lähde: K-S riistanhoitopiiri KPL VUOSI Hirven lupamaksukertymä 2009 vuonna oli (vuosi 2008: ) Hirvi aikuinen 1742 kpl vasa 2270 kpl Metsänomistajille maksettavat korvaukset hirvien aiheuttamista metsävahingoista maksetaan valtion metsästäjiltä keräämistä kaatolupamaksuista. Metsäkeskus Keski-Suomi

8 Hirvieläinvahinkojen arviointi (12) 4. Kuvia tuhokohteista Korvauksiin oikeuttavia kasvu- ja laatutappiokorvauksia arvioitiin 350 hehtaarin alalla. keskimääräinen korvaus on 441 euroa / hehtaari. Arvioinnissa vahinkopuut luokitellaan eri vahinkoluokkiin tuhon voimakkuuden perusteella. Tuhoutuneita taimikoita on jouduttu metsittämään uudelleen tai täydennysistuttamaan 32,5 hehtaarin alalla. Arvioidut keskimääräiset viljelykustannukset Uudelleenmetsitys 1398 / ha Täydennysviljely 1168 /ha Viljelytöistä korvataan maanomistajalle tarvittavat muokkaukset, taimet ja istutuskustannukset sekä työnjohtokulu. Kuva: Pellonmetsitysalueen koivuntaimikko jouduttiin uudelleen viljelemään hirvituhon seurauksena. Arviopyyntö ei aina johda korvauksiin Kaikki maastokäynnit, jotka suoritetaan arviopyyntöjen perusteella eivät johda korvauksiin. Arvioinnissa huomioidaan ainoastaan hirven ja valkohäntäpeuran aiheuttamat vahingot. Usein ilmoitetulla alueilla on muita tuhoja kuten myyrän ja männynversoruosteen aiheuttamaa tuhoa. Kuva: Männynversoruosteen aiheuttama vaurio männyn taimessa. Metsäkeskus Keski-Suomi

9 Hirvieläinvahinkojen arviointi (12) 4.1 Tuhoalueista tiedottaminen Metsäkeskus toimittaa tiedot vuosittain arvioiduista metsävahingoista Keski-Suomen riistanhoitopiirille ja kaikille alueen riistanhoitoyhdistyksille. Tuhokohteista tiedotetaan laadittavilla raporteilla sekä lehdistötiedotteilla. Metsäkeskus on myös mukana maanomistajatahojen ja riistaväen yhteisissä hirvieläinkantojen hoidon suunnittelun sidosryhmäpalavereissa. 5. Hirvivahinkoja voi ennaltaehkäistä oikealla metsänhoidolla Hirvien talvehtimisalueilla ja kohteilla, missä hirvituhoriski on muutoin suuri, joudutaan miettimään tarkoin, miten metsät kannattaa uudistaa. Karuilla maapohjilla, missä metsänhoidollisesti tulisi kasvattaa mäntyä, tulee taimikko perustaa joko kylvämällä tai luontaisesti siemenpuista. Näin saadaan tiheitä ja tuhoja paremmin kestäviä taimikoita. Metsittämistä koivulle ja lehtikuuselle tulee välttää, sillä molemmat puulajit kuuluvat hirven ruokavalioon. Usein rehevillä maapohjilla kuusi on ainut turvallinen puulaji tuhojen välttämiseksi. Jalojen lehtipuiden, erikoispuiden, haavan ja visakoivun kasvatus on riskialueilla lähes mahdotonta ellei kohteita voida suojata järeillä riista-aidoilla. Maanmuokkaus tulee tehdä kaikilla uudistamiskohteilla mahdollisimman hyvin, sillä se lisää aina luontaisten taimiaineksen syntymistä. Mäntyvaltainen taimikko tulisi kasvattaa alkuvaiheessa mahdollisimman tiheänä ja elinvoimaisena. Taimikon kasvua selvästi haittaava lehtipuuvesakko ja haapa tulisi poistaa, sillä taimikon tuhoriski kasvaa merkittävästi, jos taimikko jää lehtipuuston varjoon. Mäntyvaltaiset taimikot harvennetaan kasvatustiheyteen silloin, kun taimikon keskipituus on siinä korkeudessa ettei hirvi enää yllä tuhoamaan puiden latvustoa talviaikaan Tuhoja voi vähentää monin keinoin Metsästys on tärkein keino hirvivahinkojen ennaltaehkäisyssä Vahinkoja voidaan myös vähentää oikeilla metsänhoitotoimenpiteillä sekä erilaisilla suojaustoimenpiteillä. Näitä ovat hajusteet, hirvinauhat latvasuojat ja hirvien ohjailu riistakivien avulla. Materiaaleja ja tietoa erilaisista menetelmistä kannattaa tiedustella Metsäkeskuksesta, Metsänhoitoyhdistyksistä, Riistanhoitoyhdistyksiltä ja Keski-Suomen Riistanhoitopiiristä. Kuva: Keski-Suomessa oli syksyllä kokeilussa uusi Itävaltalainen hirvikarkote Trico. Olli Kursula Keski- Suomen riistanhoitopiirin riistanhoidonneuvoja ruiskuttamassa Viitasaarelaisella kokeilukohteella. Metsäkeskus Keski-Suomi

10

11

12 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Keski-Suomi Julkaisu