Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki
|
|
- Aili Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Yrittäjätreffit III -koulutus Koulutusaineisto Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Vanhatalo Kalle 1
2 Koulutuksen aiheet 1. Korjuun laadun osatekijät 2. Korjuujäljen laadun tarkastus tarkastuksen toteutus (SMK:n tarkastusmenetelmä) arviointikriteerit ja arviointisapluuna 3. Korjuu eri-ikäisrakenteisissa metsissä 4. Konekannan vaikutukset korjuukustannuksiin 2
3 1. Korjuun laadun osatekijät 3
4 Korjuujälki tarkoittaa metsikön puuston ja maaperän tilaa korjuun jälkeen. Metsään tulee jäädä kasvamaan laadultaan hyvä ja tuottava puusto
5 Mistä korjuujäljen tavoitteet tulevat? Suomen lainsäädäntö Metsälaki (Kemera) PEFC ja/tai FSC -metsäsertifiointi Tavoiteltava hyvä korjuujälki Metsänhoidon suositukset Metsänomistajan esittämät toiveet 5 5
6 Hyvän korjuujäljen mittarit Harvennusvoimakkuus ja puuvalinta ovat kohteelle sopivat metsänhoidon suositukset (2014) metsänomistajan tavoitteet Ei puustovaurioita Ei maastovaurioita Suositusten mukainen ajourasto (ajouraleveys, -ajouraväli ja urien sijoittelu) Juurikäävän torjunta riskikohteilla Koskevat sekä tasa- että eri-ikäisrakenteista metsää Ympäristötavoitteiden huomioon ottaminen Luonto-, kulttuuri-, virkistys-ja maisemakohteet Vesiensuojelu Säästö- ja lahopuusto 6
7 Harvennuksen korjuukelpoisuuteen ja korjuun laatuun vaikuttavia tekijöitä Metsikkökuvion hoitohistoria ja puuston ominaisuudet taimikonhoito ja sen toteutus mahdollinen ennakkoraivaus Hakkuu- ja harvennustapa ensiharvennus, myöhempi harvennus alaharvennus, laatuharvennus, yläharvennus jne. eri-ikäisrakenteisen harvennus poiminta- tai pienaukkohakkuu Korjuukohteen valinta, korjuun ajoitus ja maaston kantavuus korjuukelpoisuus: kesä, kuiva kesä, kelirikko, talvi korjuukalusto Näkyvyys valoisuus, lumisuus, alikasvoksen määrä jne. Puunkorjaajan osaaminen ja asennoituminen metsää käsiteltävä kuin se olisi omaa puunkorjaaja on metsänomistajan omaisuudenhoitaja, metsänomistaja odottaa hyvää ja laadukasta palvelua. 7
8 Mitä huono korjuujälki merkitsee metsänomistajalle? Väärä harvennustiheys tai väärät valinnat poistettavissa puissa Ylitiheys hidastaa puuston järeytymistä kun taas alitiheys johtaa puuston tuotostappioihin. Vikaisten tai teknisesti huonolaatuisten puiden kasvattaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Liian leveät tai liian tiheässä olevat ajourat Ajourat vähentävät aina puuston potentiaalista kasvutilaa, mutta ovat välttämättömiä korjuun toteutuksen kannalta. Suositusten mukaisella ajourastolla puuntuotannollinen tappio pysyy kohtuullisena. Puusto- ja maastovauriot Hyvinkin pieni (>12 cm2) vaurio heikentää puutavaran laatua ja altistaa puun lahottajasienille Kuusella vauriolaho (verinahakka, mesisienet ja juurikääpä Männyllä ja koivulla vauriolaho (juurikääpä) ja koroutuminen Sekundäärituhojen riski kasvaa: hyönteis-, lumi- ja myrskytuhot Myös maisemalliset haitat merkittäviä, erityisesti maastovaurioissa. 8
9 2. Korjuujäljen laadun tarkastus 9
10 Suomen metsäkeskuksen käyttämä tarkastusmenetelmä Suomen Metsäkeskuksen toteuttamissa hakkuiden tarkastuksessa pääasiallinen tarkoitus on metsänkäyttöilmoitusten ja hakkuiden lainmukaisuuden valvonta. Lisäksi arvioidaan metsänhoidon suositusten tms. ohjeiden toteutumista. Metsäkeskus tekee otannan erikseen harvennushakkuille ja energiapuuharvennuksille (tarkastussuunnitelma pohjana) Erillisotantana eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuut Näitä tullut toistaiseksi hyvin vähän! Vuoden 2014 kasvatushakkuiden metsänkäyttöilmoituksista alle 1 % ilmoitettu poimintatai pienaukkohakkuina, yhteensä noin 2700 ha
11 Menetelmä Korjuujälkitarkastuksen toteutus
12 Tarkastettavalta kohteelta kerättävät tiedot 1. Hakkuun ja otannan yleistiedot: hakkuutapa kone-/metsurihakkuu ennakkoraivaus hakkuun tila kuljetusajankohta juurikäävän torjunta 2. Kuvion yleistiedot: pääryhmä (metsä-, kitu-, joutomaa) kasvupaikka kuivatustilanne (kiv. maat. 1 3; turvemaat 6 9) kehitysluokka pääpuulaji mäntyjen, kuusten, koivujen osuus metsikön laatu (hyvä, tyydyttävä ) 3. Mitattavat korjuujälkitunnukset: runkoluku (r/ha) pohjapinta-ala (m2/ha) poistuma (r/ha) keskiläpimitta (cm) valtapituus (m) runkovauriot (kpl/ha) juurivauriot (kpl/ha) ajouraväli (m) ajouraleveys (m) ajourapainumat (m) Turv la: ojalinjaleveys (m)
13 Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa (SMK) Arvioitava ala on käsittelyalue vähintään 1,5 ha, mutta enintään 4,0 ha voi sisältää max20% käsittelemätöntä alaa tai vähäisiä (0,1 ha) pienaukkoja suot ja kangasmaat arvioidaan erikseen Vähintään 4-8 koealaa/alue, tarvittaessa lisää Arviointi pääsääntöisesti samalla tapaa kuin tasaikäisrakenteisen metsän korjuujälkitarkastuksissa mitataan myös kasvatuskelpoisten taimien määrä, joiden lpmenintään 7 cm ja pituus vähintään 50 cm luokitellaan kasvatuskelpoisuuden perusteella kolmeen eri luokkaan 13
14 Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa (SMK) Taimien mittaaminen 5,64 m ympyräkoealoilta Pituus vähintään 50 cm, lpmenintään 7 cm. Etäisyys vähintään 50 cm Puulajeittain ja pituusluokittain (yli tai alle 2,5m) Taimien luokitus 1. Normaali 2. Runkovaurioitunut 3. Kuollut/kelvoton taimi (jo ennen hakkuuta) 14
15 Korjuujälkikriteerit Puustovauriot Vauriot jaotellaan runkovaurioihinja juurivaurioihin (rajana juurenniska) Korkeintaan 5,0% vaurioita hyväksytään (PEFC & Metsänhoidon suositukset) Lakiraja 15,0% Hyvinkin pieni (>12 cm 2 ) vaurio heikentää puutavaran laatua ja altistaa puun lahottajasienille Kuusella vauriolaho (verinahakka, mesisienet ja juurikääpä) Männyllä ja koivulla vauriolaho (juurikääpä) ja koroutuminen Kasvatuskelpoinen puu: latvukseltaan elinvoimainen puu, jossa ei ole vaurioita ja jonka d1,3m on vähintään 7 cm
16 Korjuujälkikriteerit Puustovauriot Puu katsotaan korjuun seurauksena vaurioituneeksi, kun 1. puuaines on rikkoontunut tai latva on poikki tai 2. puun kuori on vaurioitunut(koivulla pintatuohi rikkoutunut) nilakerrokseen saakka yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä yli 12 cm 2 laajuudelta tai 3. puun kuori on vaurioitunut koko rungon alueelta yhteensä 30 cm 2 laajuudelta. 4. Puu hakkuun seurauksena kaatunut tai kallistunut yli 45 astetta. Juurissa otetaan huomioon vain vauriot, jotka ovat enintään yhden metrin päässä rungon keskipisteestä. Alle kaksi senttimetriä paksujen juurten vaurioita ei kirjata. Perustana metsälain määrittely 16 16
17 Puustovaurioiden määrä ja kehitys harvennushakkuissa Aikaisempi tavoiteraja oli 4 %, vuodesta 2015 eteenpäin 5 % (PEFC & Metsänhoidon suositukset) Runkovauriot, % Juurivauriot, % Vauriot yhteensä, % Metsäkeskus tarkasti 2014 poimintahakkuita 35kpl. Puustovaurioita oli keskimäärin 9,0 %, mediaani 5,0 %
18 Uraleveys-ja urapainumamittaukset ajoura ajoura Koeala Uravälimittaus Koealalinja eli keski-linja Uraleveysmittaus 10 m Urapainumamittaus 30 m 18
19 Korjuujälkikriteerit Ajouratunnukset ja mittaus Ajouraväli vähintään Ajouraleveys 4,0 4,5 m 20 m Ajouratunnukset mitataan, jos jäävän puuston runkoluku on tai sen olisi tullut olla yli 600 runkoa/ha. Kuva: Metsäteho Turv la ajouran suositusleveys on 4,0-5,0 metriä
20 Korjuujälkikriteerit Ajourapainumat eli maastovauriot Ajourapainumaksi katsotaan yli kivennäismailla yli 10 cm syvyinen urapainuma ja turv la 20 cm. Painuman syvyyden määrittämisessä lähtötasona on maalajista riippuen kivennäismaan pinta tai leikkautuneen sammalkerroksen alareuna. Painuman oltava yli metrin mittainen, vaurio toisessa raiteessa riittää Hyväksytään enintään 5,0% ajouraston pituudesta. (PEFC:n raja koskee vain kivennäismaita.) Mäntyvaltaisilla ojitetuilla turv la hyväksytään maksimissaan 10 % leikkautuneet ajourapainumat Lakiraja kivennäismailla 20 % ja turv la 25 % Urapainumista voi aiheutua - kasvutappioita, kun puiden juuret vaurioituvat - riski sienitautien leviämiselle - maisemallista haittaa - haittaa vesiensuojelulle ja metsien monikäytölle 20 Kuva: Risto Ranta
21 Korjuujälkikriteerit Maastovauriot
22 Laadukkaan ajourasta suunnittelu Ajouraväli: vähintään 20 m Ajouraleveys: 4,0 4,5 m (turv la 4,0 5,0 m) Tehdään tarvittaessa ennakkoraivaus! Vahvistetaan heikosti kantavat kohdat, esim. varastopaikkojen läheisyydessä Kierrä pehmeät kohdat tarvittaessa tai jätä kokonaan käsittelemättä. Hyvät metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen 2010 Kuva: Juha Varhi 22
23 Korjuujälkikriteerit Kokonaisarvostelu Nyrkkisääntönä arvioinnissa on, että arvosana on virheellinen, jos korjuujälki on lainvastaista tai laatupoikkeama on muutoin erityisen vakava arvosana on huomautettava, jos korjuujälkeä koskevat metsänhoidon suositukset eivät toteudu. Huomautus ei automaattisesti tarkoita, että korjuu on tehty huonosti. Tavoite tulee kuitenkin olla, että korjuu on kaikilla laatukriteereillä mitattuna laadukasta. SMK:n arvioinneissa syykoodit ilmaisevat puutteiden syyt
24 Korjuujälkikriteerit Kokonaisarvostelun arvostelusapluuna Tarkennuksia korjuujäljen arvosteluun: - Hyvään kokonaisarvosanaan vaaditaan, että kaikki arvostelusapluunan tunnukset ovat hyviä. -Arvioinnissa voidaan käyttää tapauskohtaista harkintaa
25 3. Korjuu eri-ikäisrakenteisissa metsissä 25
26 Johnny Sved Metsänhoidon suositukset
27 Metsänomistajan tavoitteet Lähtökohtana metsän kasvatuksessa on aina metsänomistajan tavoitteet, joiden perusteella päälinjat, kuten kasvatustapa toimenpiteet ja niiden toteutus yksityiskohtaisemmin. Voidaan painottaa taloutta monikäyttöä luonnon monimuotoisuutta maisemaa. Airi Matila Metsänhoidon suositukset
28 Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuutavat Poimintahakkuut poimitaan yksittäisiä puita. ensisijaisesti kuusikoissa Pienaukkohakkuut tehdään 0,3 ha:n aukkoja. ensisijaisesti männiköissä Lisäksi harvennus vaihtelevaan tiheyteen ylispuiden kasvattaminen ja niiden poisto vaiheittain useamman suuren puun poiminta ryhmänä kuitupuumittaisten puiden jättäminen pienaukkoihin. Metsänhoidon suositukset
29 Suunnittelu korostuu poiminta-ja pienaukkohakkuissa Poimintahakkuussa on merkittävä jäävän puuston vaurioitumisriski hyvässäkin toteutuksessa osa pienemmistä puista ja alikasvoksesta vaurioituu, reserviä oltava riittävästi Ajourat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan kohtiin, joissa eniten hakattavaa tukkipuustoa Kasvatuskelpoista alikasvosta tai nuorta puustoa kasvavat kohdat pyritään kiertämään. vältetään kuitenkin turhaa mutkittelua Metsänhoidon suositukset
30 Esimerkit runkolukujakaumista eri-ja tasaikäisrakenteisessa metsässä 30
31 Hakkuun ajankohta Poimintahakkuussa talvi yleensä sopivin ajankohta. Myös kesän kuivat jaksot voivat olla hyviä Korjuuvaurioita tulee varttuneempaan puustoon helpommin kuin talvella. Alkukesän nila-aikaa on syytä välttää erityisesti kuusikoissa. Sulan maan aikaan muistettava juurikäävän torjunta riskialueilla. Erityshuomio n. 5-metristen ja sitä suurempien puiden säilymiseen vaurioitta, koska niistä kasvavat tulevat arvopuut. Pakkasen noustessa taimien vaurioitumisriski kasvaa erityisesti, jos taimet näkyvissä lumipinnan yläpuolella. Metsänhoidon suositukset
32 Poimintahakkuu, kuusivaltainen metsä Viitteellinen kuusivaltaisen metsän pohjapinta-ala (PPA) ennen poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella. Kuusivaltaiset metsät PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Tuore kangas* Suositus 20 n. 12 n. 11 n. 10 Lehtomainen kangas* Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* (ns. lakiraja) Suositus 22 n. 13 n. 12 n (7**) * ja vastaavat turvemaat, huom ojitetuilla turv la lakirajat 20 % alemmat. **suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Hieman suositeltua alhaisempi PPA voi olla tarkoituksenmukainen taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi. Metsänhoidon suositukset
33 Pienaukko-/poimintahakkuu, mäntyvaltainen metsä Viitteellinen mäntyvaltaisen metsän pohjapinta-ala (PPA) ennen pienaukko- tai poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella Mäntyvaltainen metsä PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Kuiva kangas* Suositus 16 n. 11 n. 10 n. 8 Kuivahko kangas* Suositus 19 n. 11 n. 10 n. 8 Kuivahkot ja sitä karummat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* ns. lakiraja (5**) * ja vastaavat turvemaat, huom ojitetuilla turv la lakirajat 20 % alemmat. **suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Hieman suositeltua alhaisempi PPA voi olla tarkoituksenmukainen taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi. Metsänhoidon suositukset
34 Esimerkki poimintahakkuusta Puiden valinta hakkuussa: Tiheikköjä harvennetaan tarvittaessa Vaurioituneet ja sairaat puut Säästöpuut säilytetään Suurimpia puita Juha Varhi Pienaukko edistää runsaasti valoa vaativien puiden uudistumista Metsänhoidon suositukset
35 Poimintahakkuu Hakkuukertymä on n. 100 m³/ha, josta noin 60 % tukkipuuta. Hakatusta puusta runsas viidennes kertyy ajourilta. Ajourat pyritään sijoittamaan kohtiin, joissa on suurimpia puita. Säästöpuuryhmä Juha Varhi Metsänhoidon suositukset
36 Poimintahakkuu 15 v poimintahakkuun jälkeen aukkokohdat ovat taimettuneet ja uuden poimintahakkuun tekoa voi harkita. Hakkuut toistuvat tyypillisesti v välein. Säästöpuuryhmä Juha Varhi Metsänhoidon suositukset
37 Pienaukkohakkuu Pienaukon koko vaikuttaa taimettumiseen: Kivennäismailla alle 20 m läpimitaltaan olevat aukot taimettuvat huonosti. Vähintään 40 m läpimitaltaan olevat aukot mahdollistavat myös männyn ja koivun uudistumisen. Turv la aukko voi olla pienempi, korpikuusikoissa jo metrinen taimettuu kuuselle, isompi lehtipuille. Pitkänomainen kapea aukko taimettuu heikommin, koska ympäröivän puuston reunavaikutus suuri koko alalla. Siemenvuodet vaikuttavat taimettumiseen: Hyviä vuosia männyllä enemmän kuin kuusella ja pohjoisessa harvemmin kuin etelässä. Myös sääolojen oltava otolliset taimettumiselle. Metsänhoidon suositukset
38 Pienaukkohakkuu Aukon reunat pehmennetään poistamalla erityisesti suurimpia puita. Vähentää juuristokilpailua, jolloin alikasvos menestyy paremmin myös aukon reunassa. Reunapuuston runkojen ja juuriston vahvistuessa tuulituhojen riski vähenee. Huolehdittava, ettei välialue kapene liiaksi, jolloin suuri tuulituhojen riski. Aiemmin tehtyjen pienaukkojen puustoa harvennetaan tarvittaessa seuraavissa pienaukkohakkuissa. Säästöpuuryhmät välialueelle. Metsänhoidon suositukset
39 Pienaukkohakkuu Pienaukkoja tehdään kohtiin, joissa varttunutta puustoa. Reunustavaa puustoa harvennetaan. Kun aukko taimettunut, sitä voidaan laajentaa ja tehdä tarvittaessa uusia pienaukkoja. Juha Varhi Metsänhoidon suositukset
40 Pienaukkohakkuu Ensimmäinen pienaukkohakkuu on valmis. Reunametsää on harvennettu antamaan valoa. Juha Varhi Metsänhoidon suositukset
41 Pienaukkohakkuu, 0,25 ha (halk ~ 55 m) ensimmäinen hakkuu Pienaukkoa 25 % Reunaa 21 % Käsittelemätöntä 54 % 41
42 Pienaukkohakkuu Toisessa pienaukkohakkuussa laajennettu aiempia, taimettuneita pienaukkoja ja tehty tarvittaessa uusia. Tämä hakkuu on tehty vuotta edellisestä. Juha Varhi Metsänhoidon suositukset
43 4. Konekannan vaikutukset korjuukustannuksiin 43
44 Puunkorjuun tuottavuuden palikat - tuottavuustekijät Hakkuun hakkuutapa: harvennus/uudistushakkuu poistettavien runkojen koko kokonaiskertymä m 3 /ha puulaji: isot lehtipuut hankalia kuljettaja osaaminen ja asennoituminen Metsäkuljetus hakkuutapa puutavaran ajouranvarsitiheys puutavaralajien määrä kuljetusmatka maaperän kantavuus Muita tekijöitä - maaston olosuhteet - näkyvyys (ennakkoraivaus?) 44
45 Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuiden vaikutus tuottavuuteen Puiden valinta korjuussa Korjuuvaurioiden välttäminen Alikasvoksen säästäminen Hidastavat työskentelyä Toisaalta Eri-ikäiskasvatus voi mahdollistaa aikaisempaa suuremmat käsittelyalat vai mahdollistaako? Tukkipuun saanto on suurempi, mutta pysyvätkö korjuuolosuhteet hyvinä myös jatkossa? Välipuiden ja alikasvoksen kehitys? 45
46 Korjuutekniikka Voidaan toteuttaa nykyisellä hakkuukalustolla kuljettajan merkitys on usein suurempi kuin käytettävän koneen. Suurempi kone on pientä parempi Tukkipuiden korjuu ja kaatojen suuntaaminen Puomin ulottuvuus ja kouran koko Haasteena olemassa olevan alikasvoksen säästäminen Kommentti poimintahakkuista (Kontas 2013): Siis todella saahan sitä, kun otethaanmoottorisaha ja mies ja kenties hevonen taikka moottorikelkka okei, mutta se maksaa maltaita se touhu! 46
47 Koneellisen puunkorjuun yksikkökustannukset hakkuutavoittain hakkuu + lähikuljetus Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja
48 Tämä kalvosarjan on koonnut Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Helsinki 48
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotKorjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa
Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa Suomen metsäkeskus 2014 Työryhmä Hyväksytty 1.7.2014 Koistinen Risto Vähätalo Heikki pj Vuorenmaa Jyrki Sirén Matti Metla Ari Eini, johtaja Hostikka Aki [1] Korjuun
LisätiedotUusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotMETSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA. Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.
METSÄNHOITOSUOSITUKSET JA METSÄSUUNNITTELU KAAVOITUKSEN TUKENA Markku Remes Metsätalous ja kuntakaavoitus -seminaari Kuopio 15.4.2015 Uudet metsänhoitomenetelmät kaava-alueilla Metsätalouteen osoitetut
LisätiedotKorjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa
Korjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa Metsäverkko-hanke Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi 2013 Materiaalin kokoaminen: 11.11.2013 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Hyvän korjuujäljen tavoitteet
LisätiedotMetsänhoidon suositukset
Metsänhoidon suositukset Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Paimio 12.9.2014 Hannu Heikkiä Metsän kasvatustavan valinta Tasaikäinen - metsikkökuvio - taimikonhoito, harvennus, väljennys, uudistaminen
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotPuusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LisätiedotHakkuut ja uudistamisvelvoite
Hakkuut ja uudistamisvelvoite Tasa- ja eri-ikäisrakenteinen metsätalous Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Suojametsät
LisätiedotMetsänhoidon suositukset
Metsänhoidon suositukset Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 5/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotHakkuut ja uudistamisvelvoite
Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset
LisätiedotKorjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut
Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut 211 2 Sisällys 1. YLEISTÄ KORJUUJÄLJEN TARKASTUKSISTA 3 2. TULOKSET HARVENNUSHAKKUIDEN KORJUUJÄLJESTÄ 3 2.1 Tarkastetut kohteet 3 2.2 Puustovauriot
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA
LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta
LisätiedotEnergiapuun kasvatus
Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-
LisätiedotEnergiapuun korjuun laatu 2014
Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotEnergiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.
1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotPoiminta- ja pienaukkohakkuut
Poiminta- ja pienaukkohakkuut Sauli Valkonen METLA Vantaa 15.4.2010 1 Sisältö metsänhoidollinen toimivuus puuntuotos puunkorjuu ja hankinta juurikääpä ja muut tuhot kannattavuus metsäluonnon monimuotoisuus
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotErirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
LisätiedotMetsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn
Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki
LisätiedotYhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla
Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun
LisätiedotEnergiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014
Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotKEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &
: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotKuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.
Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotEnsiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005
Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu
LisätiedotPuunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu
Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä
LisätiedotJoensuu Suomen metsäkeskus 1
7.10.2014 Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 3 MISTÄ TIEDÄN MILLOIN METSÄNI TARVITSEE HOITOA? Kasvatushakkuiden merkitys tasa-ikäismetsän kasvatuksessa Kasvatushakkuiden tarpeen määrittäminen
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä. Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus taajamametsissä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma Arto Koistinen 23.10.2014 Taajamametsien erityispiirteitä 1 Tavoitteet Puuntuotanto ei useinkaan pääasia, ei välttämättä
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Ville Tirkkonen KORJUUJÄLKI OTSO METSÄPALVELUILLA POHJOIS-KARJALASSA
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Ville Tirkkonen KORJUUJÄLKI OTSO METSÄPALVELUILLA POHJOIS-KARJALASSA Opinnäytetyö Joulukuu 2014 OPINNÄYTETYÖ Joulukuu 2014 Metsätalouden koulutusohjelma
LisätiedotMetsänhoidon suositukset
Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset Kullaan metsäkoulu, WinNova 16. ja 17.9.2014 www.metsanhoitosuositukset.fi Alkuperäinen esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä,
LisätiedotKorpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
LisätiedotRN:o 23:36. n.58,8 ha
?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos
LisätiedotEnergiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon
Tiedote 1 (6) Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Reilulla neljänneksellä vuoden 2013 tarkastuskohteista energiapuun korjuussa oli nollatoleranssi ei lainkaan puustovauriota. Toisessa ääripäässä
LisätiedotRN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha
RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotEri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
LisätiedotMaanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
LisätiedotKitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti
Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke
Lisätiedotn.20,5 ha
476-406-0- n.20,5 476-406-0- n.20,5 Maununsuo kt. 476-406-0- Peruskartta Mittakaava :5000 Koordinaatisto Keskipiste Tulostettu ETRS-TM35FIN (508095, 6988752) Copyright Maanmittauslaitos 206/Copyright Lantmäteriverket
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotMetsäneuvonta ja Metsänhoidon suositukset -koulutus Uudet suositukset jatkuvaan kasvatukseen kuinka tulisi toimia
Metsäneuvonta ja Metsänhoidon suositukset -koulutus Uudet suositukset jatkuvaan kasvatukseen kuinka tulisi toimia Arto Koistinen, Tapio Oy Kuopio 26.3.2019 Tampere 28.3.2019 Oulu 11.4.2019 Mikkeli 16.4.2019
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotKannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
/ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi
Lisätiedot5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous
LisätiedotKeskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen
Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotEnergiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito
Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito Jukka Pekka Luiro 15.4.2014 Talousmetsien luonnonhoito Lainsäädäntö asettaa metsätalouden luonnonhoidon vähimmäistason. Useimmiten
LisätiedotPuukauppa Metsään ABC 5.9.2015
Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti
LisätiedotENSIHARVENNUSTEN KORJUUJÄLKI METSÄNHOITOYHDISTYS KYMIJOEN ALUEELLA TALVELLA 2007-2008
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Ilari Lampinen ENSIHARVENNUSTEN KORJUUJÄLKI METSÄNHOITOYHDISTYS KYMIJOEN ALUEELLA TALVELLA 2007-2008 Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON
LisätiedotMetsäsuunnitelma vuosille 2013-2022
Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa
LisätiedotKannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 420 558 502 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 420 Alue 558 Ms 502 TYRYNLAHTI Vallitseva jakso 31 40 2151 15 13 275 11 243 31 40 2151 15 13 275 11 243 18,9 18,9 Ensiharvennus 2015 2017
LisätiedotRiihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma
Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Puistometsäsuunnitelmassa korostuu luonnon monimuotoisuus. Näillä lähivirkistysalueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena harvennuksilla
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia
Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Matti Sirén, Erkki Salo, Esko Oksa, Mikko Kukkola ja Ville Laamanen Tieto poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 593 463 42 kirja 2017 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 593 Alue 463 Ms 42 MYLLYRINNE Vallitseva jakso 10 1 3 2 4 0 0 1,4 8 0 200 3 3 1 0 0 0,2 10 1 1400 3 3 3 0 0 1,2 Taimikon hoito 2020-2022
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotLiite 5 Harvennusmallit
Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,
LisätiedotMyytti 1: Alikasvos ei elvy
Myyttejä Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotEnsiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa
Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010
LisätiedotTaimikonhoidon omavalvontaohje
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotKestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
LisätiedotMetsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotPUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela
PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA Asko Poikela Isoja ja pienempiä kysymyksiä Korjuukustannukset Tuottavuus (konetunti maksaa olosuhteista riippumatta x eur) Käsittely-yksikön koko tai hakkuukertymä / konesiirto Kausivaihtelu
Lisätiedot2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT
OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
LisätiedotENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
LisätiedotHeikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot
Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien
Lisätiedot