Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Transkriptio

1 Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

2 Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien mahdollisuuksista Kannustaa yrittäjämäiseen metsätalouden harjoittamiseen Luoda edellytyksiä päätöksentekoon, joka johtaa metsien monipuoliseen käyttöön, hyvään metsänhoitoon ja metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtimiseen. o Toteutusaika: o Kumppanit: Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistys Keskipohja, Koulutuskeskus Sedu ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä o Rahoitus: Julkinen rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskusten kautta. Seuraa hankkeen tapahtumia ja tutustu koulutusmateriaaleihin netissä!

3 Harventamalla metsät tuottamaan!

4 Kasvatusvaihtoehdot Kiertoaikana tuotettavien puutavaralajien määrään ja laatuun vaikutetaan: metsikön puulajisuhteilla kasvatettavan puuston laadulla puuston kasvatustiheydellä Kasvatushakkuissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat metsätaloudesta saataviin tuloihin. Metsänhoitosuosituksissa esitetään kasvatusvaihtoehdot eri puulajeille. Vaihtoehtoa valittaessa huomioidaan: eri kasvatusvaihtoehtojen merkitys kasvatuksen lopputulokseen vaihtoehdon sopivuus metsänomistajan tavoitteisiin

5 Kasvatushakkuutavat 1. Ensiharvennukset Ala- ja laatuharvennus 2. Myöhemmät harvennukset Yleensä ala- tai yläharvennuksia 3. Väljennyshakkuut Tavoitteena puuston järeytyminen Siementuotannon kohottaminen 4. Ylispuuhakkuut Siemen- ja suojuspuuston poistoa tai verhopuuston poistoa kaksijaksoisista metsistä

6 Harvennusmallit Alaharvennus Kasvamaan jätetään metsikön parhaat puut, tavoitteena hyvälaatuista tukkipuuta Harvennuksessa poistetaan pääsääntöisesti valtapuita pienemmät puut vialliset puut ja huonolaatuiset puut Metsikköön jätetään harvennusmallien mukainen määrä kehityskelpoista puustoa Aukkopaikkoihin jätetään pienempiä ja heikkolaatuisempi puita

7 Harvennusmallit Laatuharvennus männyllä Päähuomio on kasvatettavan puuston laatuun, harvennus alaharvennuksena lisäksi poistetaan huonolaatuiset valtapuut selviin aukkopaikkoihin jätetään huonompiakin puita Voimakas laatuharvennus voidaan tehdä laadultaan keskinkertaisessa männikössä ensiharvennuksessa, viimeistään 12 metrin valtapituudessa hyvälaatuista tukkipuuaihiota on vähintään 500 runkoa hehtaarilla

8 Harvennusmallit Yläharvennus Yläharvennus on kasvatushakkuu, jossa poistetaan alaharvennusperiaatteella vialliset, sairaat, teknisesti huonolaatuiset ja huonolatvuksiset puut Yläharvennuksessa poistetaan enintään ~100 valtapuuta hehtaarilta mukaan lukien huonolaatuiset valtapuut metsikköön jää harvennusmallien mukainen määrä kehityskelpoista puustoa Yläharvennus tehdään erityisesti hyvälaatuisten lisävaltapuiden hyväksi.

9 Harvennusmallit Yläharvennuksen kohdevalinta Yläharvennus sopii tasaikäisten, hoidettujen mänty- ja kuusimetsiköiden harvennukseen männiköissä kolmannessa harvennuksessa viljelykuusikossa mahdollisesti jo toisessa harvennuksessa Yläharvennukseen soveltuvalla kohteella puuston on oltava tilajärjestykseltään tasaista kasvamaan jäävien puiden latvuston tulee olla elinvoimaisia puut eivät muodosta eri latvuskerroksia

10 Harvennusmallit Väljennyshakkuut Tasaikäisessä ja -rakenteisessa kohteessa voidaan harventaa järeitä jopa uudistuskypsiä metsiä Tavoitteena järeä puustoinen metsä päätehakkuussa Mikäli ei haluta tehdä päätehakkuuta Valmistellaan luontaista uudistamista

11 Harvennusmallit Ylispuuhakkuut Siemen-, suojus- tai verhopuuston poistoa Siemenpuiden poisto männyn luontaisen uudistamisen kohteilta Suojuspuiden poisto kuusen luontaisen uudistamisen kohteilta Verhopuiden poisto kaksijaksoisilta kohteilta (esim. koivun poisto kuusen taimikon päältä)

12 Kasvatusvaihtoehdot Mänty Mäntyä männyn maille Etelä-Suomessa männyn kasvatukseen soveltuu kuivahkot ja sitä karummat kankaat sekä vastaavat turvemaat Pohjois-Suomessa männyn kasvatukseen soveltuu tuoreet ja sitä karummat kankaat sekä vastaavat turvemaat Mäntykuitupuun hakkuumahdollisuudet lisääntyneet

13 Kasvatusvaihtoehdot Mänty Perusmalli laadultaan keskimääräistä tukkia ja järeää kuitupuuta usein kaksi harvennusta Intensiivinen kasvatus oksaton järeä tyvitukki useita harvennuksia, vähintään kolme pystykarsinta erityishuomio laatuun harvennuksissa Laatukasvatus hyvälaatuista, järeää tukkia vaatii usein kolme harvennusta

14 Kasvatusvaihtoehdot Kuusi Etelä- ja Väli-Suomen lehtomaiset ja tuoreet kankaat ja vastaavat turvemaat Kuusen kysyntä ja hintakehitys näyttää paremmalta kuin männyllä Kuusesta on pulaa => lisää kuusta monipuolisin keinoin Monipuolinen raaka-aine paperi- ja puutuoteteollisuudessa Kuusen kuituominaisuudet ovat Suomen paperiteollisuuden selkäranka

15 Kasvatusvaihtoehdot Kuusi Perusmalli laadultaan keskimääräistä tukki- ja kuitupuuta kaksi harvennusta Järeää kuusitukkia kolme harvennusta tavoitteena järeä sorvi- ja sahatukki Lyhyt kiertoaika harvempi perustamistiheys yksi harvennus tukkia ja runsaasti kuitupuuta Huomioitava maannouseman riskit viljavilla kohteilla!

16 Kasvatusvaihtoehdot Rauduskoivu lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla puhtaina koivikoina ja sekapuuna kuusen kanssa ylispuuna kaksijaksoisissa metsissä tavoitteena korkealaatuinen tukkipuu, jolle on kysyntää myös tulevaisuudessa Hieskoivu turv la, soistuneilla kankailla havupuustoa täydentävänä sekapuuna yleensä kuitupuuta kasvatetaan raudusta tiheämpänä usein yksi harvennuskerta riittää usein kaksi harvennusta Koivukuitupuun energiakäyttö kasvaa

17 Kasvatusvaihtoehdot Luonnonhoitoa painottava harvennus Tavoitteena metsän rakenteen monipuolistaminen vaihtelua harvennustiheydessä kohteen sisällä (harventamattomia kohtia, pieniä aukkoja) sekapuustoisuuden lisääminen alikasvoksen huomioiminen ja kenttäkerroksen valoisuus lahopuuosuus puuntuotos ei ole pääosassa joissain tapauksissa käytetään siirtymävaiheessa eri-ikäisrakenteiseen metsän kasvatukseen

18 Kasvatusvaihtoehdot Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Tavoitteena kustannusvapaa metsänhoito - ei uudistamiskuluja tai taimikonhoitoa Pääpaino voi olla taloudellisuus, monimuotoisuus tai maisema Suositeltava kohteille, joissa puusto on valmiiksi eri-ikäistä ja -kokoista Poimintahakkuita tai pienaukkoja Usein hoitamaton metsä ei ole hyvä lähtökohta, koska alikasvos on kärsinyt valonpuutteesta

19 Harvennusmallit Harvennusta suositellaan kun puuston pohjapinta-ala osuu pisteviivojen väliin. Harvennusvoimakkuus määritetään ppa:n mukaan niin, että käsittelyn jälkeen se sijoittuu alempien viivojen väliin. Relaskooppitaulukosta saadaan laskettua harvennuksen vaikutus kuutiometreinä hehtaarille. Harvennusperiaate yläpisteviivalta ylemmälle yhtenäiselle viivalle ja alapisteviivalta alemmalle. HUOM! Valtapituus malleissa.

20 Harvennusmallit Harjoitustilanne: Pinta-ala 1,5 ha Ppa 28 m 2 /ha Valtapituus 16 m

21 Harvennusmallit Harjoitustilanne: Pinta-ala 1,5 ha Ppa 28 m 2 /ha Valtapituus 16 m HUOM! Keskipituus 14 m Puuta n. 200 m 3 /ha

22 Harvennusmallit Harjoitustilanne: Pinta-ala 1,5 ha Ppa 28 m 2 /ha Valtapituus 16 m HUOM! Keskipituus 14 m Puuta n. 200 m 3 /ha Ppa pudotetaan m 2 /ha

23 Harjoitustilanne: Harvennusmallit Pinta-ala 1,5 ha Ppa 28 m 2 /ha Valtapituus 16 m HUOM! Keskipituus 14 m Puuta n. 200 m 3 /ha Ppa pudotetaan m 2 /ha Harvennuksen jälkeen puuta n. 130 m 3 /ha Hakkuukertymä: 200 m 3 /ha -130 m 3 /ha = 70 m 3 /ha

24 Harvennusmallit Harjoitustilanne: Hakkuukertymä: 200 m 3 /ha -130 m 3 /ha = 70 m 3 /ha Hakkuukertymä kuviolta: 1,5 ha * 70 m 3 /ha = 105 m 3 Hakkuukertymä sisältää: tukkipuun kuitupuun energiapuun hukkapuun

25 Metsän kasvu

26 Kiitos! Hannu Heikkilä, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä p / hannu.heikkila@kpedu.fi Hankkeen yhteyshenkilö: Kyösti Sipilä, Metsäkeskus p / kyosti.sipila@metsakeskus.fi