Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Transkriptio

1

2 Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

3 Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos ) Laki puutavaran mittauksesta (muutos ) Laki metsätuhojen torjunnasta (muutos ) Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (muutos 2015) Riistavahinkolaki Laki metsänhoitoyhdistyksistä (muutos ) Yhteismetsälaki Luonnonsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Muinaismuistolaki Vesilaki

4 Metsälaki V metsälaki Metsiä älköön hävitettäkö Uudistus : metsänomistajan vapaus ja vastuu lisääntyi Uudistamishakkuun ikä ja läpimittarajat poistuivat Erirakenteinen metsänkasvatus (ei päätehakkuita) sallituksi menetelmäksi

5 Metsälaki 10 Metsälain erityisen arvokkaat elinympäristöt Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enint. 0,5 ha suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt Luonnontilaiset suoelinympäristöt lehto- ja ruohokorvet; yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet, Letot; luhdat vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot; Rehevät lehtolaikut, Kangasmetsäsaarekkeet, jotka sijaitsevat ojittamattomilla soilla tai soilla, Jyrkänteet, rotkot, kurut hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot Metsänomistajalla tietovelvollisuus omissa metsissä

6 Luonnonsuojelulaki Luonnonsuojelulain luontotyypit Luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettuja ovat esimerkiksi jalopuumetsiköt, tervaleppäkorvet, luonnontilaiset hiekkarannat, merenrantaniityt ja hiekkadyynit sekä yksittäiset maisemaa hallitsevat puut, katajakedot ja lehdesniityt. Metsänomistajalla tietovelvollisuus omissa metsissä

7 Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) Valtio tukee yksityisen metsänomistajan metsänhoito- ja metsänparannustöitä silloin, kun ne ovat yksityistaloudellisesti huonosti kannattavia. Tietoa tukisummista ja tuen myöntämisen kriteereistä työlajeittain: Tuki taimikon varhaishoitoon (160 /ha) Tuki nuoren metsän hoitoon (230 /ha) Tuki pienpuun keräämiseen (200 /ha) Tuki metsäteihin (xx %, alueelliset erot, perusparann. /uusi tie) Tuki suometsän hoitoon (30/ 60%) Tuki metsän terveyslannoitukseen (30 %, tuhka / boorilannoitus) Ympäristötuki (peruskorvaus, 10 v. / pysyvä) Tuki metsäluonnon hoitohankkeisiin (100 %, hyvin rajoitetusti)

8 Lisäksi erirakenteinen metsänkasvastus, jossa metsä säilyy koko ajan puustoisena eri-ikäisen ja kokoisen puuston avulla

9 Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen: puuttomasta aukosta päätehakkuuikäiseen metsään Vaihtelee alueittain ja puulajeittain vuotta Kierron aikana tehdään uudistamista, taimikonhoitoa, ensiharvennusta, harvennushakkuita ja päätehakkuuta Uudistamisketju: päätehakkuu, maanmuokkaus, istutus/kylvö, varhaishoito Voi olla myös päätehakkuutonta eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta, jossa metsä säilyy koko ajan puustoisena eri-ikäisen ja kokoisen puuston avulla

10 Metsän kiertoaika

11 KEHITYSLUOKAT A0 = aukea (kehityskelvotonta pienpuustoa yms.) S0 = siemenpuumetsikkö (luontainen uudistaminen: mä , ko kpl/ha) T1 = pieni taimikko (pituus < 1,3m) T2 = varttunut taimikko (pituus >1,3 m, mutta läpimitta <8 cm) Y1 = ylispuustoinen taimikko (taimikko kehittynyt, päällä isot siemenpuut odottamassa poistoa) 02 = nuori kasvatusmetsä (läpimitta 8-16 cm, pituus yli 7 m havu/ 9 m koivu) 03 = varttunut kasvatusmetsä (läpimitta yli 16 cm) 04 = uudistuskypsä metsikkö (suositusikä ja -lpm) 05 = suojuspuumetsikkö (luontainen uudistaminen: ku kpl/ha)

12 Uudistaminen: uudistettavan puulajin valinta Nyrkkisääntö: kullekin kasvupaikalle sopiva puulaji! karut, kuivat ja kuivahkot kankaat: mänty tuoreet kankaat: kuusi, mänty, koivu lehtomaiset kankaat: kuusi, koivu Taimet maksavat senttiä/kpl (hehtaarille tarvitaan tainta) Taimien istutus senttiä/kpl Muokkaus maksaa e/ha Uudistamiskustannukset n e/ha UUDISTAMINEN ON METSÄLAIN MUKAAN PAKOLLISTA, METSIEN HOITO JA HAKKUUT EIVÄT! Taimien istutus:

13 Uudistaminen: puulajin valinta

14 Metsämaan muokkaus Tehdään ennen kuin taimet istutetaan, siemenet kylvetään tai luontaisen uudistamisen (itsestään kävyistä) varmistamiseksi Muokkausmenetelmän valinta riippuu kasvupaikan rehevyydestä Äestys: männyn luontainen tai kylvö Laikutus: männyn istutus Laikkumätästys: kuusi, koivu, (mänty) istutus Ojitusmätästys kosteilla paikoilla: kuusi, koivu, istutus Maanmuokkaus:

15

16 Jälkityöt Jälkityöt inventointi: onko riittävästi taimia elossa heinääminen täydennysviljely perkaus harvennus Heinäntorjunta:

17 Taimikon varhaishoito Taimikon heinäys rehevillä kasvupaikoilla, joissa heinä, vadelma, maitohorsma kiusaavat tainta muuten taimi kuolee, kasvu hidastuu Raivataan haittaava lehtipuusto kasvatettavan taimen ympäriltä n. 4 vuotta uudistamisen jälkeen taimien ollessa 2-4 metriä pitkiä (raivaussahalla) Heinäys kannattaa tehdä itse, ei saa kannattavaksi metsurin tekemänä Taimikon raivaus maksaa e/ha

18

19 Taimikonhoidon tarkoitus Taimikkoa on iältään 1-15-v. metsä, jonka pituus on 30 cm-8 m Taimikko voi syntyä luontaisesti, kylvämällä tai istuttamalla Poistaa kasvatettavaa puustoa uhkaavat kilpailevat taimet Ohjailla puulajisuhteita Turvata metsän kasvukyky Nopeuttaa puuston järeytymistä Lyhentää metsikön kiertoaikaa ja parantaa metsänkasvatuksen kannattavuutta

20 Varsinainen taimikonhoito Tarvitaan yleensä kaikilla kasvupaikoilla Tehdään 4-8 metrin pituusvaiheessa Jätetään hyvälaatuiset kasvatettavaksi aiotut puut, pääasiassa ne istutetut taimet Hinta vaihtelee paljon, halvempaa jos varhaishoito tehty Maksaa e/ha, normaalisti e/ha Jos taimikonhoito jätetään tekemättä tulee vääjäämättä kasvu- ja tuotostappioita, metsä kyllä kasvaa pikkuhiljaa Valtion Edunvalvontaa puunjuurelta kemera-tukea Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, tietyin Metsänomistajien ehdoin liitot ja MTK 160 /ha

21

22 Nuoren metsän hoito Jos taimikkoa ei ole hoidettu, tehdään nuoren metsän hoito pituusvaiheessa metriä konevoimin, valtio tukee rahallisesti jolloin metsäomistaja saattaa saada vähän tuloja puut menevät energiapuuksi voimalaitoksille Kustannus: metsänomistajalle +/- 0 tuloja Kustannus: kasvu- ja tuotostappioita Energiapuun korjuu:

23

24 Harvennushakkuut Oikea-aikaisella metsänhoidolla metsään mennään konevoimin ensimmäisen kerran ensiharvennusvaiheessa Ensiharvennus: Rinnankorkeusläpimitta enintään 16 cm, mutta vähintään 8 cm. Havupuilla valtapituus yli 7 m ja lehtipuilla yli 9 m Harvennushakkuut: Rinnankorkeudelta yli 16 cm, mutta kuitenkin alle uudistamisrajan

25 Ensiharvennus Kun puissa on elävää latvusta Männyllä 40 % Kuusella 60 % Koivulla 50 % Puuston ikä tällöin vuotta Jos metsä on kasvanut liian tiheässä, harvennetaan aikaisemmin ja vähän lievemmin Turvaa puuston elinvoimaisuuden Lisää myöhempien hakkuiden tukkisaantoa Harvennuksen jälkeen runkoluku r/ha Tuo metsänomistajalle tuloa e/ha

26 Myöhemmät harvennukset Sopivan ajankohdan arviointiin käytetään harvennusmalleja Usein vuotta ensiharvennuksen jälkeen Tavoitellaan järeää tukkipuuta päätehakkuussa Tehdään kiertoajalla 1-3 kpl harvennuksia Tuovat metsänomistajalle tuloa x000 e/ha

27 Päätehakkuu Voi olla avohakkuu, jossa kaikki puut pois (tyypillisin) Voi olla siemenpuuhakkuu: männyn luontainen uudistaminen, jossa jätetään 150 siemenpuuta /ha (Voi olla suojuspuuhakkuu: kuusen luontainen uudistaminen, jossa jätetään 300 kpl puita/ha, harvinainen, ei onnistu helposti, kasvaa taimia valmiina) (Voi olla kaistalehakkuu, pienaukko, poimintahakkuu, erirakenteisen metsän kasvatus (uusi metsälaki sallii nämä)) Tuo metsänomistajalle tuloja n e/ha Tästä alkaa uudistaminen ja kiertoaika uudelleen

28

29