LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta
|
|
- Timo Väänänen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EKOMETSÄTALOUDEN LIITTO/ puheenjohtaja Sakari Hankonen Maa- ja metsätalousministeriölle LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta Nykyisen ja tulevan metsälain ensimmäisessä pykälässä on määritelty lain tarkoitus: Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Näkemyksemme mukaan lakiehdotus on ristiriidassa yllämainitun lain tarkoituksen sekä Perustuslain kanssa. Seuraavassa luettelemme keskeisimmät epäkohdat: TALOUDELLISEN KÄYTÖN EDISTÄMINEN Useat viimeaikaisest tutkimustulokset ovat osoittaneet että eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus sekä jaksollisen kasvatuksen luontainen uudistaminen ovat useissa tapauksissa taloudellisempi metsänkasvatusmuoto kuin viljelymetsätalous. Silti luonnoksessa ensisijainen metsänuudistamismuoto on metsänviljely, mm. seuraavin perustein: -Uudistamisvelvoitteen täyttävälle taimikolle on määritelty vain yhdet aika- ja pituusrajat. Useissa tapauksissa on taloudellisesti perustellumpaa valita luontainen uudistaminen vaikka se tarkoittaisi huomattavasti pidempää aikaa taimettumiselle. -Luontaista uudistamista käytettäessä on ennakolta...oltava edellytykset taimien syntymiselle. Mitään vastaavaa ennakolta määriteltyä velvoitetta metsänviljelyn onnistumiselle ei ole. Kuitenkin metsänviljelyn epäonnistumisriski suhteutettuna uudistamisen taloudelliseen panostukseen on huomattavasi luontaista uudistamista suurempi. -Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukselle ei ole määritelty mitään kriteerejä uudistuspainotteiselle hakkuulle. Asetusluonnoksessa esitetyt kasvatushakkuun minimipohjapinta-alat rajoittavat taloudellisesti tarkoituksenmukaisimpien hakkuuvaihtoehtojen käyttöä sekä hankaloittavat riittävän taimettumisen aikaansaamista eritoten mäntyvaltaisissa metsissä. EKOLOGISEN KÄYTÖN EDISTÄMINEN JA BIOLOGISEN MONIMUOTOISUUDEN SÄILYTTÄMINEN Luonnos ei edistä metsien ekologista käyttöä ja toteutuessaan tulee heikentämään biologista monimuotoisuutta. Myös Metsälain muutosehdotusten vaikutusten arviointi -raportti on tullut samaan johtopäätökseen. Erityisen tärkeitten elinympäristöjen määritteleminen pienialaisiksi ja 11 asettama velvoite viranomaisille antaa poikkeuslupa luonnon monimuotoisuudelle erityisen tärkeitten suurialaisten elinympäristöjen muuttamiseksi pienialaisiksi on ristiriidassa Perustuslain 20 Vastuu ympäristöstä kanssa.
2 Ekometsätalouden liitto esittää edellämainituin perustein ensisijaisesti lakiluonnoksen hylkäämistä. Toissijaisesti esitämme muutoksia lakiluonnokseen jotka minimoisivat lain negatiiviset vaikutukset. Seuraavassa esitetään muutosesitykset pykäläkohtaisesti eriteltynä. METSÄLAKILUONNOKSEN PYKÄLÄKOHTAISET MUUTOSESITYKSET 2 : Soveltamisala Viimeinen momentin lause:...vahingoittuneet puut on poistettava siten kuin metsätuhojen torjunnasta annetussa laissa säädetään, heikentää luonnon monimuotoisuutta koska se asettaa velvoitteen erityisen tärkeitten elinympäristöjen myrskytuhopuitten korjuulle ja heikentää täten lahopuukeskittymien muodostumista. Viimeinen momentti esitetään poistettavaksi. 3 : Määritelmät Ensimmäisessä momentissa määritellään Puunkorjuun tarkoittavan kaadettujen ja katkottujen puiden lisäksi myös...korjattavan puun kuljetusta käsittelyalueelta välivarastolle. Lakiluonnoksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tämä tarkoittaa uudistamisvelvoitteen muodostumista myös metsätuhoalueille kaatuneen puuston korjuun jälkeen. Esitys heikentää metsänomistajan omaisuudensuojaa, etenkin kun usein metsätuho aiheutuu metsänomistajasta riippumattomasta syystä, kuten toisen metsänomistajan rajalla suorittamasta avohakkuusta. Määritelmä korjattava puu esitetään muutettavaksi seuraavasti:...kaadetun puun kuljetusta.... Vaihtoehtoisesti metsänomistajan kärsimää vahinkoa voisi minimoida kieltämällä avohakkuut tai saattamalla ne luvanvaraisiksi metsäkiinteistöjen rajoilla. 5 : Kasvatushakkuu ja siihen liittyvä uudistamisvelvoite Ensimmäisessä momentissa on määritelty että hakkuun jälkeen on jäätävä... riittävästi kasvatuskelpoista puustoa.... Termi on tulkinnanvarainen eikä sovellu lakitekstiin jolta edellytetään tarkkarajaisuutta. Kyseisen momentin kohta esitetään muutettavaksi muotoon:...riittävästi vaurioitumatonta puustoa.... Myös luonnoksen muut kohdat jossa termi kasvatuskelpoisuus esiintyy, esitetään muutettavaksi vastaavalla tavalla. Toisessa momentissa määritellään uudistamisvelvoitteen aiheutuvan jos...jäljelle jäävän puuston määrä ja laatu eivät ole riittävät puuston kasvattamiseksi edelleen. Laatu ei ole lakitekstiin soveltuva määre koska se on tulkinnanvarainen. Puusto voidaan tulkita siten että se poissulkee alikasvoksen vaikka se on olennainen osa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta. Kohta esitetään muutettavaksi muotoon:...jäljelle jäävän vaurioitumattoman puuston ja taimikon määrä ei ole riittävä puuston kasvattamiseksi edelleen. Toista momenttia vastaava säännös on nykyisessä valtioneuvoston asetuksessa lisättynä lauseella...ja uuden puuston aikaansaaminen on taloudellisesti tarkoituksenmukaisempaa kuin puuston kasvattaminen edelleen. Lauseen poistaminen luonnoksesta kiristää huomattavasti lakia ja aiheuttaa sen, että viranomaiselta poistuu harkintavalta esim. tapauksissa joissa kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä hiemankin alittuu. Koska tällaisessa metsässä ei mitenkään ole mahdollista saada tiukentuvien määräysten mukaista uudistamisvelvoitteen mukaista taimikkoa, aiheutuu tästä väistämättä viljelyvelvoite. Säännöksestä poistettu lause esitetään palautettavaksi luonnostekstiin, kuitenkin ilman termiä taloudellisesti ; metsänomistajalla on oltava oikeus kasvattaa puustoa myös muiden kuin taloudellisten näkökohtien vuoksi.
3 8 : Uudistamisvelvoitteen täyttäminen Ensimmäisessä momentissa määritellään uudistamisvelvoitteen täyttämisen määräajaksi sijainnista riippuen 7-25 vuotta jolloin taimien keskipituuden olisi oltava 0,3 metriä. Tämä tarkoittaa pituusvaavimuksen huomattavaa kiristymistä nykykäytäntöön verrattuna. Kuten lakiehdotuksen arviointiraportissa todetaan, tämä heikentää huomattavasti luontaisen uudistamisen käyttömahdollisuuksia. Keskipituusvaatimus esitetään muutettavaksi nykykäytännön mukaiseksi 3-10 cm:ksi. Toisessa momentissa määritellään uudistamisen toteuttamistavat: viljely ja luontainen uudistaminen. Luontaista uudistamista käytettäessä...on oltava edellytykset taimien syntymiselle. Koska mitään määritelmiä viljelyn käyttömahdollisuuksille ei ole, asetetaan tässä luontainen uudistaminen perusteettomasti huonompaan asemaan; kaikki alueet missä kasvaa suomalaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja voidaan olettaa myös kykenevän uudistumaan luontaisesti. Kyseinen kohta esitetään poistettavaksi. Koska luontaisella uudistamisella tarkoitetaan tässä todennäköisesti jaksollisen kasvatuksen siemen- ja suojuspuuhakkuuta, se sulkee eri-ikäisrakenteisen hakkuun pois uudistushakkuista ja asettaa täten metsänomistajat perusteettomasti eriarvoiseen asemaan. Uudistumista edistävävälle eri-ikäisrakenteiselle hakkuulle esitetään laadittavaksi oma kriteeristö joka huomioi uuden taimikon lisäksi hakkuun jälkeen metsässä olevan puuston. Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että taimettuminen lisääntyy metsän pohjapinta-alan vähenemisen seurauksena ja taimettuminen on suurimmillaan kun pohjapinta-ala on 2(mänty) 4 (kuusi) m2, jonka jälkeen taimettuminen alkaa laskea (Pukkala,T., Lähde, E. ja Laiho, O.: Using optimization for fitting individual-tree growth models for uneven-aged stands). Uudistumista edistävän eri-ikäisrakenteisen hakkuun vähimmäispohjapinta-alaksi esitetään yllämainittuja pohjapinta-aloja. Toisessa momentissa määritellään myös taimikon aikaansaamiseksi tehtävät perustamistoimenpiteet. Koska taimikon perustamisesta on jo aiemmin määritelty tarkat aika- ja pituusrajat, on tarpeetonta luetella erikseen perustamistoimenpiteitä. Kyseinen kohta esitetään poistettavaksi. Perustamistoimenpidevalikoimassa mainitaan mm. maanpinnan käsittely ja vesitalouden järjestely. Nämä aiheutettavat voimaperäisesti toteutettaessa ravinne- ja raskasmetallipitoisia valumia alapuolisiin vesistöihin joten nämä toimenpiteet tulisi muuttaa luvanvaraisiksi. Lakiin esitetään lisättäväksi lause: Mikäli taimikon perustamistoimenpiteinä käytetään voimaperäistä maanmuokkausta tai vesitalouden järjestelyä, on näihin haettava lupa alueyksiköltä ja esitettävä vesiensuojelusuunnitelma. 8a : Metsän uudistamisessa käytettävät puulajit Pykälässä on sallittu hieskoivun käyttö metsän uudistamiseen ainoastaan turv la, kangasmaisen soistuneissa osissa ja tiiviillä savi- ja hiesuvaltaisilla mailla. Hieskoivu on nuorena hvyäkasvuinen puulaji joka tuottaa markkinakelpoista puutavaraa eikä ole perusteltua rajoittaa sen käyttöä. Hieskoivu esitetään lisättäväksi käytettävien puulajien luetteloon.
4 10 : Monimuotoisuuden säilyttäminen ja erityisen tärkeät elinympäristöt Ensimmäisessä momentissa määritellään erityisen tärkeitten elinympäristöjen olevan:...pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä kohteita. Koska kyseessä on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät kohteet, ei voida tällaista rajoitusta tehdä. Määritelmä esitetään poistettavaksi. 10a : Elinympäristöjen käsittelyn yleiset periaatteet ja kielletyt toimenpiteet Toisessa momentissa annetaan mahdollisuus...erityistä varovaisuutta noudattaen kuljettaa puutavaraa ja ylittää puron uoma, mikäli se ei vaaranna ominaispiirteiden säilyttämistä. Sulan maan aikana on hyvin vaikeaa tai mahdotonta välttää raskaitten koneitten aiheuttamia vaurioita. Lisäksi mahdollisuus olisi rajattava vain pakottaviin tapauksiin joissa muuta mahdollisuutta puunkuljetukseen ei ole. Lause esitetään muutettavaksi muotoon:...kuljettaa puutavaraa ja ylittää puron uoma maan jäätyneenä ollessa, mikäli se ei vaaranna ominaispiirteiden säilyttämistä ja mitään muuta vaihtoehtoa ei ole puunkuljetukselle. Perustelut on esitettävä metsänkäyttöilmoituksessa. Erityisen tärkeitten elinympäristöjen säilymisen varmistamiseksi tulisi riittävä viranomaisvalvonta säilyttää kyseisillä alueilla. Parhaiten tämä onnistuu muuttamalla erityisen tärkeissä elinympäristöissä suoritettavat toimenpiteen luvanvaraisiksi. Pykälään esitetään lisättäväksi: Suoritettaviin toimenpiteisiin on ennen toimenpiteen suorittamista haettava lupa alueyksiköltä. 11 : Poikkeuslupa Ensimmäisessä momentissa velvoitetaan alueyksikkö myöntämään poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön hoito- ja käyttötoimenpiteille mikäli maanomistajalle aiheutuu säännöksien noudattamisesta vähäistä suurempaa taloudellista haittaa. Syy, miksi tässä laissa tarkoitetut elinympäristöt on määritelty pienialaisiksi, ei ole luonnontieteellinen vaan se, että nämä luontotyypit ovat voimakkaitten metsänhakkuitten vaikutuksista muuttuneet useimmiten pienialaisiksi. Jos tätä määritelmää suurempia erityisen tärkeitä elinympäristöjä löytyy, on niiden arvo luonnon monimuotoisuudelle vielä suurempi kuin pelkkä pinta-ala osoittaa. 11 esitetään poistettavaksi. Poikkeusluvan sijaan on varmistettava suurialaisille erityisen tärkeille elinympäristöille riittävä valtion metsätalouden ympäristötukirahoitus.
5 ASETUSLUONNOKSEN PYKÄLÄKOHTAISEN MUUTOSESITYKSET 8 : Luontaisen uudistamisen edellytykset Ensimmäisessä momentissa määritellään että alueella on oltava...puuston, maaperän ja pintakasvillisuuden perusteella ennalta-arvioiden riittävät edellytykset luontaisen taimiaineksen muodostumiselle. Tällainen vaatimus on perusteeton koska kaikilla alueilla missä kasvaa Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvaa puustoa, on luonnollisesti mahdollisuus myös luontaiseen uudistamiseen. Lisäksi määritelmä on liian epämääräinen ja tulkinnanvarainen koska metsänomistaja ei koskaan voisi olla varma täyttyvätkö edellytykset. Kyseinen kohta esitetään poistettavaksi. Lisäksi momentissa määritellään että alueella on oltava riittävästi siemeniä tuottavia puita tai hakkuussa säilyviä taimia. Määritelmä ei ole riittävän tarkkarajainen jotta metsänomistajan oikeusturva säilyisi. Käytännössä riittävä määrä olisi sellainen mikä riittää turvaamaan metsän uudistumisen ilman mitään toimenpiteitä. Kohta esitetään muutettavaksi:...kasvaa vähintään pohjapinta-alaltaan 2-4 m2 Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvaa vaurioitumatonta puustoa tai että uudistettavalla alueella on 11 mukainen määrä uudistushakkuussa vaurioitumattomina säilyviä taimia. 9 : Tarkentavat perustamistoimenpiteet kasvatuskelpoisen taimikon aikaansaamiseksi Toisessa momentissa vaaditaan uudistettavalle alueelle viljelyä jos 8 :ssä mainitut luontaisen uudistamisen edellytykset eivät täyty. Momentissa puhutaan ainoastaan käsittelyalueesta joten viljelyvaatimuksen voidaan tulkita tarkoittavan koko uudistushakattua aluetta vaikka ainoastaan osalla alueesta edellytykset eivät täyttyisi. Kohta esitetään muutettavaksi: Jos uudistamishakkuun jälkeen 8 :ssä tarkoitetut luontaisen uudistamisen edellytykset eivät täyty käsittelyalueella tai sen yli 0,3 hehtaarin osalla, on uudistamisvelvoitteen täyttämiseksi näille alueille tehtävä metsälain 3 :ssä tarkoitettu viljely. 11 : Kasvatuskelpoisen taimikon arviointiperusteet Pykälässä on määritelty mitä taimia ei oteta huomioon: Vaurioituneita, sairaita, kitukasvuisia tai kooltaan kasvatettavaan taimikkoon selvästi soveltumattomia taimia ei oteta huomioon taimien vähimmäismäärään laskiessa. Määritelmät kitukasvuisuus sekä kooltaan kasvatettavaan taimikkoon selvästi soveltumaton taimi ovat tulkinnanvaraisia ja aiheuttavat sekaannuksia. Lisäksi jälkimmäinen määritelmä on sopimaton luontaiseen uudistamiseen ja eri-ikäiseen hakkuuseen koska näissä taimet ovat luontaisesti monenkokoisia. Koska ainoastaan viljellyssä taimikossa voidaan odottaa taimien tasakokoisuutta, määritelmä suosii metsänviljelyä muihin metsänuudistamismuotoihin verrattuna. Määritelmiä esitetään poistettavaksi.
6 16 : Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittely Pykälässä annetaan mahdollisuus suorittaa pienvesistöjen välittömissä lähiympäristöissä, suoelinympäristöissä sekä lehtolaikuissa...varovaisia, poimintaluonteisia hakkuita, joissa on säilytettävä puuston ikärakenne ja pensaskasvillisuus ja joissa voidaan poistaa yksittäisiä puita.... Erityisen tärkeitten elinympäristöjen harvinaisuuden ja pienialaisuuden takia hakkuu niissä tulee sallia etupäässä vain ekologisin perustein, esim. haluttaessa välttää lehtojen tai puronvarsien liikaa kuusettumista. Kohtaan esitetään lisättäväksi:...poistaa yksittäisiä puita jos kohteen erityispiirteiden säilyttäminen sitä vaatii.... Varovainen, poimintaluonteinen hakkuu määritellään tarkoittavan sitä, että kohteelta saa hakata enintään...25 prosenttia runkoluvusta. Koska 1 :ssä määritellään runkolukuun laskettavan kaikki metsikön rinnankorkeusläpimitaltaan yli 7 cm olevat puut, mahdollistaa määritelmä huomattavan voimakkaan hakkuun, joka käytännössä voi olla jopa voimakkaampikuin mitä sallitaan eriikäisrakenteisessa kasvatushakkuussa. Määritelmä esitetään muutettavaksi:...enintään 25 prosenttia tukkipuukoon täyttävän puuston runkoluvusta. Pykälä mahdollistaa suoelinympäristöjen ja lehtolaikkujen hakkuun vain maan ollessa jäässä. Sen sijaan pienvesistöjen lähiympäristöjen hakkuuseen ei tällaista rajoitusta ole asetettu vaikka pienvesistöjen ominaispiirteet voivat muuttua hyvin voimakkaasti jos hakkuu ajoittuu esim. sateiselle syyskaudelle. Pienvesistöjen välittömän lähiympäristön hakkuu esitetään sallittavaksi vain maan ollessa jäässä.
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö
WWF Finland Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI GSM: (0400) 422659 Maija.Kaukonen@wwf.fi www.wwf.fi www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL 30 00023 Valtioneuvosto Helsinki 12.1.2010 Viite:
Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013
Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Esityksen sisällys Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä ja metsässä Eri-ikäiskasvatuksen menetelmät Mitä muuttui metsänomistajalla?
Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet
Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu-
Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus
Uusi metsälaki ja metsien käsittely Lapin metsätalouspäivät 5.-6.2.2015, Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö metsälain keskeiset muutokset, lyhyt kertaus etukäteisodotukset
Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn
Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki
Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014
Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan
Metsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto
Metsälain uudistaminen 4.2.2013 ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Lakimuutoksen taustaa Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten
Hakkuut ja uudistamisvelvoite
Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset
MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta JOHDANTO
MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 8 päivänä joulukuuta 2009 lähettänyt
Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.
Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen
Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan
Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Metsä- ja bioenergiayksikkö 22.10.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön
WWF Suomen lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä
WWF Suomi wwf.fi Lintulahdenkatu 10 info@wwf.fi 00500 HELSINKI puh. 09 7740 100 Viite: Maa- ja metsätalousministeriön 11.10.2013 lähettämä luonnos valtioneuvoston asetukseksi metsien kestävästä hoidosta
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 109/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta. Asia.
EDUSKUNNAN VASTAUS 109/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi metsälain
Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014
Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään metsälain (1093/1996) nojalla:
Luonnos 8.2.2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään metsälain (1093/1996)
Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013. 1308/2013 Valtioneuvoston asetus. metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1308/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Valtioneuvoston
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Poimintahakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus
Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus
Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)
Hakkuut ja uudistamisvelvoite
Hakkuut ja uudistamisvelvoite Tasa- ja eri-ikäisrakenteinen metsätalous Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Suojametsät
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?
Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA
Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto
Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Mitä ja miten? HE: huomattavat sisällölliset muutokset,
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
Metsälain muutokset 2014
Metsälain muutokset 2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Esityksen sisältö Metsälain keskeiset muutokset ja käsitteet Kasvatushakkuut; muutokset Uudistushakkuut
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
Juurikäävän torjunta
Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista
Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen
Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille
Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito
Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki
SÄÄDÖSKOKOELMA. 1085/2013 Laki. metsälain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2013 1085/2013 Laki metsälain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan metsälain
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
Metsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
WWF Suomen lausunto esityksestä metsälaiksi ja valtioneuvoston asetukseksi metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä
WWF Suomi wwf.fi Lintulahdenkatu 10 info@wwf.fi 00500 HELSINKI puh. 09 7740 100 Viite: Maa- ja metsätalousministeriön 8.2.2013 lähettämä lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain ja
Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
Korpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään
KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.
Suomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
MUISTIO. Maastokatselmus kiinteistöllä Jara
24.01.2018 MUISTIO Maastokatselmus 24.01.2019 kiinteistöllä 418 425 7 136 Jara 1. Aihe Naapurien kuulemisen yhteydessä pyydettiin järjestämään Sarapiston Kuokkalan asukasyhdistyksen puheenjohtajan Eero
METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen
Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.
Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 1/2014 Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito antaa mahdollisuuden yhdistää monipuolisia tavoitteita tutkimustietoa aiheesta tarvitaan ennen kuin menetelmä
Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus
Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013
Metsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE
NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (9) Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa lehdoille tyypillisen luontaisen lajiston elinmahdollisuuksia kolmessa lehtokohteessa.
Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
Suomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä
Eriävä mielipide Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen -jatkotyöryhmän loppuraporttiin ja esitykseen metsälaiksi
WWF Suomi wwf.fi Lintulahdenkatu 10 info@wwf.fi 00500 HELSINKI puh. 09 7740 100 Eriävä mielipide Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen -jatkotyöryhmän loppuraporttiin ja esitykseen metsälaiksi WWF
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti
Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
Kestävää metsätaloutta turv la?
Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)
Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö
Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi
Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi
Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi 9.-10.10.2013 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden toiminnan puitteet Metsien hoidossa ja käytössä yhteen sovitetaan metsiin liittyvät
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Mirja Tamminen
27.8.2007 Dnro 543/4/05 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Mirja Tamminen METSÄLAKIIN SISÄLTYVIEN ASETUKSENANTOVALTUUTUKSIEN PERUSTUSLAINMUKAISUUDEN
Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
Mitä puukaupassa sovitaan
Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden
Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi 15.03.2012 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen Mikä on väljennyshakkuu?
Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta
Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän
Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely
Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 1-6 ja ryhmä 1-8) PEFC-standardityöryhmän kokous 18.10.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus
Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
hakkuut rakent am ja monimuotoisuus
Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen
Maa- ja metsätalousvaliokunnalle
YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta Maa- ja metsätalousvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on
Esityksen sisältö. Alkuperäiset dokumentit
Alkuperäiset dokumentit Esityksen sisältö Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
Kuusi Etelä-Suomi. Etelä-Suomi. Etelä-Suomi = eteläinen ja keskinen Suomi
Tuettavien töiden on oltava taloudellisesti ja metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tarkoituksenmukaisia. Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki 6 (34/215) Etelä-Suomi
Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
Tukien pääperiaatteita
Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
Metsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun