Holman koulun Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
Sisältö Sivu 1. Oppimiskulttuuri ja oppimisympäristö muutoksessa 1 2. Holman koulu visio ja tavoitteet 2 3. Nykytilan kuvaus 3.1 Tieto- ja viestintätekninen varustelu 3.1.1 Atk-laitteet 3.1.2 Muu varustelu 3 3.2 Opettajien tietotekninen osaaminen 4 3.3 Tietokoneiden käyttö opetuksessa 3.4 Käytettävissä olevat tukipalvelut 5 3.4.1 Tekninen ja laitetuki 3.4.2 Pedagoginen tuki 3.4.3 Hallinnollinen tuki 6 4. Tietostrategian toimeenpano 4.1 Tietostrategian integrointi opetussuunnitelmaan 4.1.1 Oppilaitten tavoitteet luokka-asteittain 4.1.2 Opetusmenetelmät 4.1.3 Oppimismenetelmät 7 4.1.4 Opetusohjelmat 4.1.5 Tiedonhankinta 4.1.6 Sisäinen ja ulkoinen viestintä 8 4.1.7 Yhteistyö kirjaston kanssa 5. Tavoitteet 9 5.1 Laitteistoresurssit 5.2 Opettajien osaaminen 2006 5.3 Tietokoneiden opetuskäyttö 10 5.4 Tukipalvelut 5.4.1 Oppilaitosten yhteiset tukipalvelut 5.4.2 Oppilaitoskohtainen tuki 6. Arviointi ja seuranta 11 Liitteet
1. Oppimiskulttuuri ja oppimisympäristö muutoksessa Perusopetuksen uuden opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat olennaisilta osiltaan oppimiskäsitykseen, johon sisältyy näkemys aktiivisesta, itseohjautuvasta, päämäärätietoisesta ja luovasta oppijasta, joka pystyy arvioimaan omaa toimintaansa ja oppimistaan. Toisaalta ymmärretään, että oppiminen tapahtuu aina tilannesidonnaisesti ja että tiedon rakentuminen on sosiaalisesti välittynyt prosessi. Tästä seuraa, että opettajan rooli muuttuu ja oppimisympäristöt kehittyvät edellä kuvatun oppimiskäsityksen muutoksen myötä. Myös oppilaitosten omat opetussuunnitelmat muuttuvat joustavimmiksi ja ahtaasta oppiainekohtaisuudesta suuntaudutaan opetuksen eheyttämiseen ja aihekokonaisuuksiin, jotka palvelevat monia erilaisia oppimistavoitteita. Opettajan rooli on jo muuttunut ja muuttuu yhä enemmän tiedon jakajasta oppimisprosessin ohjaajaksi. Tällöin opettajalta edellytetään tieto- ja viestintäteknisiä perusvalmiuksia sekä kykyä ohjata oppimisprosesseja, joihin sisältyy tiedonhankintaa, tiedonkäsittelyä, tiedon kriittistä arviointia ja tiedon tuottamista. Opettajia kannustetaan käyttämään monipuolisia, oppilaiden yhteistoiminnallisuuteen ja yhteisölliseen tiedonrakenteluun perustuvia opetusmenetelmiä ja työpajoja (esimerkiksi ongelmalähtöinen, projekti-, yhteistoiminnallinen ja tutkiva oppiminen). Oppimisympäristön merkitystä korostetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Opiskelutiloja ja välineitä tulee voida käyttää joustavasti siten, että ne ohjaavat käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan ulottuvilla siten, että hän voi opiskella aktiivisesti ja myös itsenäisesti. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Uusi tekniikka ei kuitenkaan itsessään automaattisesti tee oppimisympäristöstä avointa ja joustavaa, mutta antaa käytännössä siihen välineet. Näitä välineitä opettaja oppimisprosessin ohjaajana voi opastaa oppilaat käyttämään. Uudessa opetussuunnitelmassa kuvaillaan kaksi opetuksen sisällöllistä aihekokonaisuutta, jotka edellyttävät opettajilta ja oppilailta aktiivista ja kriittistäkin tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Viestintä- ja mediataito aihekokonaisuudessa päämääräksi asetetaan muun muassa kyky osallistuvaan, vuorovaikutukselliseen ja yhteisölliseen viestintään sekä taito hankkia ja vertailla tietoa. Mediataitoja tulee opiskella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana, mikä edellyttää viestinnän ja median teknisten välineiden käytön harjoittelua monipuolisesti erilaisissa tilanteissa. Teknologia ja ihminen aihekokonaisuudessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja käyttöä, sekä ohjataan pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Tämä edellyttää muun muassa laitteiden ja ohjelmien sekä tietoverkkojen käyttöä.
2. Holman koulun visio ja tavoitteet Holman koulu on kaksiopettajainen, viestintäkasvatukseen painottunut koulu. Viestintäkasvatuksen tavoitteena on rohkaista lasta viestimään eri keinoin, herkkyys kokea elämyksiä sekä tieto ja taito arvioida, ymmärtää ja käyttää hyväksi, mitä eri viestimet (lehdet, radio, televisio, Internet välittävät). Tavoitteena ovat sellaiset viestintätaidot, joilla lapsi pärjää erilaisissa viestintätilanteissa ja -ympäristöissä. Viestintätekniikka kehittyy jatkuvasti ja siksi on tärkeää, että koululla on käytettävissä uusia tieto- ja viestintäteknisiä laitteita. Medialukutaidon kehittämisen kannalta tämä on olennaista. Uusien välineiden käyttöön ottamisessa on otettava huomioon laitteiden helppokäyttöisyys ja toimintavarmuus ja varmistettava, että riittävä määrä laitteita oheislaitteineen ja ohjelmistoineen on käytettävissä. Opettajien kouluttaminen laitteiden käyttöön on ensisijaisen tärkeää. Lisäksi pedagogisen ja teknisen tuen on oltava kunnossa. Holmassa tietotekniikkaa pyritään käyttämään tarkoituksenmukaisesti ja hyvin käytännönläheisesti eri oppiaineiden opetuksessa. Tietotekniikka toimii pääasiassa opetus- ja opiskeluvälineenä. Tavoitteena on, että oppilas osaa käyttää koulun tietokoneita ja verkkoa ja niissä olevia keskeisempiä työvälineohjelmia. Hänelle pyritään antamaan perusvalmiudet tietotekniikan monipuoliseen hyödyntämiseen. 3. Nykytilan kuvaus 3.1. Tieto-ja viestintätekninen varustelu 3.1.1. ATK-laitteet Holman koululla tietokoneet on sijoitettu yhteen tilaan. Toimivia tietokoneita on tällä hetkellä viisi. Neljä koneista on päätekoneita, joilla on yhteys Tampereen Puhelimen verkkopalvelimeen. Yksi koneista toimii itsenäisenä koneena ja siinä toimii kiinteä Internetyhteys (adsl). Päätekoneissa toimii Hyvä internet, joka tarjoaa oppilaille ja opettajille uuden turvallisen opiskeluympäristön ja -välineen. Kaikissa koneissa on cd-rom asema, mutta vain yhdessä kirjoittava asema. Uusimmassa koneessa on myös dvd rw-asema. Käytössä on vain yksi tulostin. Päätekoneilla ei voi vielä tulostaa. Päätekoneet saavat yhteisen verkkopalvelimen kautta käyttöönsä Tampereen puhelimen tarjoamat huolto ym. -palvelut. Periaatteena on Open Source ympäristö. Ohjelmien käytöstä ei tarvitse maksaa lisenssimaksuja. Atk-luokassa olevia tietokoneita saavat opettajat ja oppilaat käyttää vapaasti niinä aikoina, jolloin atk-luokkaa ei käytetä tietotekniikan tai muuhun opetukseen. Oppilailla ja opettajilla on käytössään omat tunnukset ja salasanat, joilla he saavat käyttöönsä verkkopalvelimelta henkilökohtaisen tietokoneen, jolla työskennellä. Oppilaiden tehdessä itsenäisesti tiedonhakua tai raporttien kirjoittamista atk-luokassa, oppilaan opettaja vastaa oppilaan työn valvonnasta ja siitä, että oppilaalla on riittävät ohjeet koneiden oikeaan käyttöön.
Laitteet Päätekoneiksi muutettiin seuraavat tietokoneet: Pentium II 266, 64,0 Mt RAM, 32-bittinen Näyttö 17 Nokia 447Zi + Cd rom asema 2 kpl Pentium III, 128,0 Mt RAM, 32-bittinen Näyttö 17 Compaq S710 Pentium 24,0 Mt RAM Näyttö 14 Siemens Nixtorf Authentic AMD-KT Processor 256,0 Mt RAM, 32-bittinen (rekisteröity käyttäjä Holman kyläyhdistys) Näyttö 17 Scott cd-writer Uusi tietokone hankittu 2006 Näyttö HP 1740 HP Compaq 232 Gt (NTFS) Windows XP home fi-käyttöjärjestelmä MicroSoft Office-ohjelmat OpenOffice.org Open Office calc. Open office Impress Open office writer Internet Explorer Dvd-asema rw Adobe Reader 7.0 Roxio Digital Media Plus Canon PC1230D- tulostin (kaikille koneille yhteinen) 3.1.2. Muu varustelu Koululla on yhteisessä käytössä kaksi televisiota ja videolaitteet. Joka luokassa on radiokasetti- cd-soitin(3kpl). Lisäksi on vanhat stereot, jolla voi soittaa vinyylilevyjä. Koululla on yhteisessä käytössä digikamera ja digivideokamera, joita käytetään oppitunneilla ja koulun tapahtumien dokumentointiin. Koulun faxi uusittiin vuonna 2003. Koululla on yksi kopiokone ja kolme piirtoheitintä sekä yksi diaprojektori. Olympos camedia c-300 zoom digikamera Sony digital video 80xdigital zoom Piirtoheittimiä 3 Diaprojektori
Brother Fax T74 Canon PC1230D kopiokone Stereot Radio-kasetti-cd soitin (3kpl) Clear One demokamera demokameran kanssa yhteensopiva mikroskooppi Novex AP-8 3.2. Opettajien tietotekninen osaaminen Opettajien osaamista arvioitiin kyselyllä, johon kukin opettaja arvioi omaa osaamistaan. Palautetta saatiin myös OPE.FI I-kouluttajalta. Kaikilla opettajilla on perustaidot tietotekniikan käyttöön. Opettajat tuntevat tietokoneen yleisemmät käyttömahdollisuudet ja käyttöliittymää koskevat käsitteet. Lisäksi heillä on taito käyttää tekstinkäsittelyohjelmia sekä Internet-selainta. Sähköpostin käytössä on perustaidot hallinnassa, vaikka kaikkia hienouksia ei joku ehkä vielä hallitsekaan. Audio ja videolaitteiden käyttö on hyvin hallinnassa, kuten myös tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön periaatteiden tuntemus. Matkaviestimien perusominaisuuksien tuntemus on opettajilla hyvä. Toisella opettajista oli taitoja myös OPE. FI II- ja OPE.FI III- tasoilta. Pääosa taidoista oli opiskeltu itse tai käymällä erilaisia kursseja. Vaikka tietotaitoa kyseisistä asioista olikin, eivät opettajat pitäneet niitä riittävinä. Kaikilla oli halu oppia uutta tieto- ja viestintätekniikasta. (Kts. taulukko sivu 9) Koululla on digikamera, -mikroskooppi ja video, demokamera sekä fax. Opettajat osaavat käyttää kyseisiä laitteita jotakuinkin hyvin. Digilaitteiden käytössä on kuitenkin joillakin vielä paljon opeteltavaa. Kuvankäsittely tietokoneilla on ollut pääasiassa yhden opettajan varassa, joka on opiskellut laitteiden ja ohjelmien käytön itse. Aina ei kaikki ole sujunut ongelmitta, joten lisäkoulutusta olisi hyvä saada. 3.3 Tietokoneiden käyttö opetuksessa Holman koulu on viestintäkasvatukseen painottunut koulu, jossa tietotekniikkaa on käytetty monipuolisesti hyväksi. Tietokoneita käytetään pääasiassa opetuksen välineenä ja tukena. Tietokoneilla kirjoitellaan erilaisia tekstejä, jotka kuvitetaan liittämällä valmiita kuvia tai piirtämällä itse piirustusohjelmilla. Tunneilla käytetään myös valmiita opetusohjelmia, joiden avulla esimerkiksi alkuopetuksessa opetellaan lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan. Pelitunnit tuovat vaihtelua ja virkistystä. Tietokoneilla voidaan etsiä tietoa Internetistä ja harjoitella sähköpostin käyttöä. Samalla, kun opiskellaan muita oppiaineita, opitaan myös tietokoneen käyttöä. Tukiopetuksessa erilaiset opetusohjelmat ovat olleet oiva apu. Koulu julkaisee vuosittain oman lehden Holmalaisen, joka toimii koulun tiedotuslehtenä. Oppilaat ovat kirjoitelleet juttujaan ja kuvittaneet sitä tekstinkäsittely- ja piirrosohjelmilla. Koulu hankki syksyllä 2002 uuden digitaalikameran. Digitaalikameraa ja -videota olemme käyttäneet oppitunneilla opetuksen tukena ja dokumentoimaan koulun tapahtumia ja retkiä. Syksyllä 2003 aloimme tehdä omaa elokuvaa ja musiikkilevyä Lumipalloprojektin tuella. Projektissa oli mukana myös vanhempia, jotka avustivat elokuvan toteutuksessa ja
rahoituksessa. Elokuva ja musiikkilevy julkaistiin keväällä 2004. Videon ja levyn myyntituloilla kartutettiin oppilaiden retkirahastoa. Musiikki on vahvasti esillä Holman koulun arkipäivässä. Pari vuotta sitten koululaiset valmistelivat yhdessä opettajiensa kanssa musikaalin Kirpun matka maailman ääriin, jota esitettiin Orivedellä ja lähikunnissa vielä seuraavankin vuoden aikana. Esiintymispaitojen kuvat tehtiin skannaamalla ja kuvankäsittelyohjelmalla. Holman koulu on osallistunut aikaisemminkin Lumipallo- ja NetDays-projekteihin ja saanut rahaa erilaisten projektien toteuttamiseen. Olemme tehneet yhteistyötä tanskalaisen koulun kanssa ja lähettäneet sinne oppilaiden valmisteleman videonauhan ja vaihtaneet kuulumisia sähköpostitse. Toistemme kotisivuihin tutustumalla olemme saaneet tietää enemmän tanskalaisesta kouluelämästä. Koululla toimi vielä muutama vuosi sitten atk-kerho, joka keskittyi kotisivujen päivitykseen ja kansainvälisten suhteiden hoitoon. Kerhotoiminnan päätyttyä kotisivujen päivitys onkin ollut satunnaista. Tällä hetkellä kullekin oppilaalle on varattu neljä atk-tuntia lukuvuodessa. Tunneilla käydään läpi PowerPointia, Internetiä, sähköpostia ja tekstinkäsittelyohjelman hienouksia. Tunnit pitää atk-vastaava. Sen lisäksi oppilaat saavat harjoitella tietokoneiden käyttöä omien opettajiensa ohjaamina. Oppilaat harjoittelevat myös muiden laitteiden käyttöä kuten videokameran, digikameran, diaprojektorin, tv:n ja videon, faxin yms. Ongelmaksi on koettu laitteiden määrän riittämättömyys. Oppilaat ovat vain satunnaisesti saaneet kokeilla näitä laitteita. Opettajilla on tietotaitoa, mutta ei riittävästi. Erityisesti kotisivujen teossa ja päivityksessä olemme joutuneet turvautumaan ulkopuoliseen apuun. Myös digitaalilaitteiden käytössä olisi parantamista. 3.4 Käytettävissä olevat tukipalvelut 3.4.1Tekninen ja laitetuki Holman koulun apuna teknisissä ongelmissa on pääasiassa toiminut yksi vanhemmista, jolla hyvät atk-taidot. Hän vetänyt koululla atk-kerhoa ja tekee muutenkin aktiivisesti yhteistyötä koulun kanssa. Lisäksi yritämme saada apua kaupungin kiireiseltä mikrotukihenkilöltä, mutta apua ei ole aina saatavilla. Mikäli koneissa esiintyy pikkuvikoja, atk-vastaava auttaa parhaansa mukaan Atk vastaava toimii myös av-välineiden huoltajana. Tarvittaessa laitteet viedään korjattavaksi muualle. 3.4.2. Pedagoginen tuki Atk-vastaava neuvoo sekä opettajia että oppilaita tarvittaessa. Neuvoa voi saada puhelimitse myös mikrotukihenkilöltä tai Ope.fi-kouluttajilta. Pedagoginen tuki oman koulun sisällä tapahtuu oman työn ohella ilman erillistä korvausta. 3.4.3. Hallinnollinen tuki
Hallinnollista tukea oppilaitokset saavat jonkun verran hallinto-ohjelman käytössä, lähinnä oppilasarvioinnin teossa. Koulutoimella on omat sivut Internetissä ja kaupungilla on käytössä sisäinen verkko. Sieltä saa ajankohtaista tietoa hallinnosta ja kokouksien esityslistat ovat kaikkien nähtävissä. Intranetistä löytyy myös erilaisia lomakepohjia. Hallinnollinen tuki on ollut kuitenkin vielä melko vähäistä. 4. Tietostrategian toimeenpano 4.1 Tietostrategian integrointi opetussuunnitelmaan 4.1.1 Oppilaitten tavoitteet luokka-asteittain 1-2 luokka Tietokoneen käynnistäminen ja sammuttaminen Ohjelman avaaminen ja sulkeminen Eri oppiaineiden opetusohjelmien itsenäinen käyttö Näppäimistöön ja hiireen tutustuminen Sanojen, lauseiden ja tarinoiden kirjoittaminen ja kuvittaminen Tulostaminen 3-4 luokka Tekstin kirjoittaminen, muokkaaminen, tallentaminen ja avaaminen Kuvan liittäminen tekstiin Piirrosohjelman peruskäyttö Tiedon hakeminen Internetistä 5-6 luokka Tiedon hakeminen Internetistä Kriittinen suhtautuminen tarjolla olevaan tietoon Tietotekniikan monipuolinen käyttö Digitaalisen kuvamateriaalin tuottaminen Tietotekniikka toimii oppimisen tukena ja tietotekniset sovellukset työvälineenä, tiedonlähteenä, integroinnin tukena ja uuden tiedon esittämisen välineenä. Koulun tietokoneopetuksessa tavoitteena on oppia hyödyntämään tietotekniikkaa mahdollisimman monipuolisesti. Tarkoituksena on tutustua tietokonelaitteistoihin ja käytössä oleviin ohjelmiin, erilaisiin viestimiin ja niiden käyttömahdollisuuksiin opiskelussa. Lisäksi opetellaan käyttämään av-välineitä. 4.1.2 Opetusmenetelmät Opetuksessa käytetään traditionaalista luokkahuoneopetusta mutta myös teknologiaan hyödyntävää opetusta. Vastuu oppimisesta on pääasiassa oppijalla. Opettaja toimii sisällön ja oppimisen asiantuntijana. Oppijalla on aktiivinen rooli tietorakenteensa jäsentäjänä. Opetus etenee konstruktiivisena prosessina. Oppilaan vahvoja ominaisuuksia pyritään hyödyntämään ja kehittämään mahdollisimman paljon, tilaisuuksia onnistumiseen ja omien kykyjen optimaaliseen käyttöön tuetaan. Opetusta eriytetään tarvittaessa. Oppilasta tuetaan vaikeuksissa mm. tuki- ja erityisopetuksen keinoin. Henkilökohtaisten opiskelutavoitteiden asettaminen, vaihtelevien luokka- ja koulukohtaisten opetusryhmien muodostaminen ja erilaisten opetus- ja oppimismenetelmien valinta tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten ja kehitysmahdollisuuksien huomioon ottamista.
Opiskeluympäristö ulottuu luokan seinien ulkopuolelle Internetin välityksellä, tekemällä vierailuja ja retkiä museoihin, teatteriin, konsertteihin, elokuviin, erilaisiin laitoksiin, luontoon yms. paikkoihin. Tieto- ja viestintätekniikka helpottaa ja monipuolistaa opetuksen suunnittelua ja toteutusta sekä oppimateriaalin ja oppimistehtävien laadintaa. 4.1.3 Oppimismenetelmät Nykyinen oppimiskäsitys korostaa oppilaan aktiivista roolia oman tietorakenteensa jäsentäjänä. Sosiaalisten tekijöiden huomioon ottaminen on olennaista. Yhdessä tekeminen ja toiminnan kautta oppiminen on tärkeää. Oppilas on suunnittelija, etsijä, löytäjä, keksijä, oivaltaja, arvioija, kriitikko, vertailija ja esittelijä. Opettajan tehtävänä on toimia työn ohjaajana. Suunnittelua tehdään oppilaiden ja opettajien keskuudessa, muun henkilökunnan ja vanhempien kanssa, oppilaan omaa suunnittelua ja vastuun ottamista omasta oppimisesta korostetaan. 4.1.4 Opetusohjelmat Koululla on olemassa opetusohjelmia (cd-romppuja) matematiikkaan, äidinkieleen, historiaan, ympäristötietoon ja englantiin. Sen lisäksi käytettävissä on perinteisiä opetusohjelmia, video-ohjelmia, opetuskasetteja ja muita äänitteitä. 4.1.5 Tiedonhankinta Tietoa hankitaan lähinnä oppikirjoista, tietokirjoista, Internetistä ja cd-rompuilta. Koululla on paljon hyviä oppimateriaalikansioita eri oppiaineisiin. Niistä löytyy runsaasti tietoa ja hyviä kuvia ja kalvoja erilaisiin esityksiin ja projektiluonteisiin töihin. Opiskelun apuvälineinä toimivat myös digitaaliset mediat sekä perinteiset oppimateriaalit kuten diat, nauhat, kasetit, videot yms. Mikäli aihekohtainen tietoaines on paremmin esillä muualla kuin koulussa, voi opiskelu tapahtua muussakin ympäristössä, esimerkiksi kirjastossa, museossa, maatilalla luonnossa tai haastattelukierroksella. Opintokäyntejä tehdään yleensä paikkakunnan virastoihin, laitoksiin, oppilaitoksiin, yrityksiin ja tuotantolaitoksiin, seurakuntiin, teatteriesityksiin, konsertteihin tai maastokohteisiin. 4.1.6 Koulun sisäinen ja ulkoinen viestintä Viestintä koulun sisällä on hyvin luontevaa. Koulun yhteinen päivänavaus perjantaisin toimii linkkinä opettajien ja oppilaiden välillä. Koulun oppilaat ja opettajat sekä muu henkilökunta saadaan nopeasti samaan tilaan ja tiedotus onnistuu välittömästi, jos siihen on tarvetta. Tiedotteissa ilmoitetaan tulevista tapahtumista ja kerrotaan koulua koskevia uutisia. Koulun henkilökunnan yhteisissä palavereissa voi tuoda erilaisia asioita esille. Hyvä yhteishenki mahdollistaa avoimen ja kriittisenkin keskustelun ajankohtaisista asioista. Koululla on myös oma tiedotustaulu sekä sisällä että ulkona. Koulun lehti
Holmalainen toimii tapahtumien raportoijana. Koululla on myös omat Internet-sivut, joiden päivittäminen on viime aikoina jäänyt vähemmälle huomiolle ajan puutteen vuoksi. Koulussamme on vahvat perinteet monimuotoiselle kodin ja koulun yhteistyölle. Yhteistyö kotien kanssa liittyy luontevasti koulun toimintaan. Lukuvuoden aikana järjestetään vähintään yksi vanhempainilta koko koulun yhteisenä. Muita yhteistyömuotoja ovat luokkakohtaiset vanhempainillat, vanhempainvartit, talkoot, myyjäiset, paperinkeräys sekä vanhempien antama kuljetusapu. Vanhemmat osallistuvat aktiivisesti koulun yhteisiin tapahtumiin ja retkiin. Kriisiviestintä Kriisitilanne koulussa voi olla henkilö- tai oppilaskuntaan kuuluvan kuolema yleistä turvallisuutta uhkaava tilanne (palo-, varkaus- tai muu tilanne) päihteiden käyttöön liittyvä tilanne suuronnettomuus Kriisitilanteessa toimintaa ohjaa koulun rehtori, joka vastaa koko kouluyhteisöstä. Koululle on laadittu turvallisuussuunnitelma, joka sisältää toimintaohjeet erilaisissa poikkeusoloissa ja kriisitilanteissa. 4.1.7 Yhteistyö kirjaston kanssa Koululla on alakerran tiloissa koulun omista kirjoista koottu kirjasto, josta kirjoja voi lainata vapaasti. Sen lisäksi koululle on tuotu kaupungin toimesta kuukausittain vaihtuva kirjakokoelma. Kirjojen lainausta ja lukemista varten on varattu yksi äidinkielen tunti. Kaupungin kirjaston kanssa yhteistyö on sujunut ongelmitta. Kirjastoon tehdään vuoden aikana useita vierailuja ja joka kerran olemme saaneet opastetun kierroksen kirjastossa. Kirjaston henkilökunta tulee mielellään pitämään kirjastotunteja myös koululle. Tietoa kirjoista, kirjallisuudesta, kirjailijoista, lainauksesta, lehdistä, musiikista, tietokannasta yms. saadaan kirjastokäyntien lisäksi myös Internetistä. 5. Tavoitteet 2006 5.1. Laitteistoresurssit 2006 Toimivat koneet ja yhteydet Skanneri Toimiva fax Dvd Demokamera/digitv 5.2. Opettajien osaaminen 2006
Tavoitteena olisi, että opettajat saisivat tarvittavan koulutuksen opetuskäytössä tarvittaviin tieto- ja viestintäteknisiin laitteisiin sekä tietoa ja taitoa eri sovellusohjelmien käyttöön. Opettajilla on motivaatiota kouluttautua ja toivottavaa olisi, että kaikki halukkaat pääsisivät haluamiinsa Ope.FI II ja Ope.FI III- koulutustilaisuuksiin. Syksyllä 2006 opettajat koulutettiin Hyvän internetin käyttöön. Toinen opettajista osallistui myös jatkokurssille. OPE.FI II OPE.FI III Osaan Haluan oppia Skannerin, digikameran, digivideon käyttö ja 2 kuvan siirto Excel-ohjelman monipuolinen käyttö 2 Power Point-ohjelman monipuolinen käyttö 2 PhotoShop, Corel tms kuvankäsittelyohjelman 2 käyttö PageMaker- tai vastaavan editointi-ohjelman 2 käyttö Kotisivujen laadinta ja päivitys 1 Oman sisältöalueen digitaalisen 1 1 oppimateriaalin tuntemus Oppimateriaalin tuottamisen periaatteet 1 Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön 1 sovellukset Taito seurata välineiden ja ohjelmistojen 1 kehittymistä Tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallisten haasteiden ja mahdollisuuksien tuntemus 1 Sisältö- ja ammattikohtaiset sovellukset; esimerkiksi kuvan käsittely 2 Oman opetusalan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön syvällinen asiantuntemus, vahva 1 pedagoginen käyttötaito Taito opastaa kollegoja sekä toimia kouluttajana, oppilaitos-yhteisön kehittäjänä sekä osana asiantuntijaverkostoa Tietotekniikan erityisalueet, esimerkiksi ohjelmointi Verkko- ja etäopetus 1 Digitaalisen oppimateriaalin tuottaminen 2 Oppilaitoksen tietohallinnon edellyttämät tiedot 2 ja taidot Taito ennakoida ja tutkia tieto- ja viestintätekniikan innovaatioita opetuksessa 1
5.3. Tietokoneiden opetuskäyttö Www-sivujen teko ja päivitys Tietotekniikan tehokkaampi käyttö opetuksessa Erilaisten projektien toteuttaminen viestintätekniikan välineitä käyttämällä Opetusohjelmia tarvitaan lisää, jotta kaikki pääsisivät harjoittelemaan samanaikaisesti. Opettajien tieto- ja viestintäteknisten valmiuksien parantaminen Laitteiden helppokäyttöisyys ja toimintavarmuus Verkko-opiskelun vakiinnuttaminen osaksi koulun opetusmenetelmiä 5.4. Tukipalvelut 5.4.1. Oppilaitosten yhteiset tukipalvelut Kaupungin atk-osasto (mikrotukihenkilö) vastaa koneiden asennuksesta ja huollosta, tietoliikenneyhteyksistä ja verkotuksen toteutuksesta, palvelimien ylläpidosta ja varmuuskopioinnista sekä koulun raportoimien ongelmien hoitamisesta Tietotekniikan seurantaryhmä esittää päätettäväksi (suuremmat) laite- ja ohjelmistohankinnat ja niiden tasapuolisen sijoittamisen eri kouluihin, suunnittelee kaupungin oppilaitosten opettajien yleisen koulutusohjelman ja seuraa ja arvioi oppilaitosten yhteisen ja kunkin oman tietostrategian toteutumista. 5.4.2. Oppilaitoskohtainen tuki Pedagoginen tuki Tietostrategian johtaminen yhdessä rehtorin kanssa Opettajien koulutusohjelman suunnittelu ja organisointi yhdessä seurantaryhmän kanssa Pedagogisten sovellusten, ohjelmien ja materiaalin sekä oheislaitteiden käytön opastus sekä opettajien pedagoginen tuki oppitunneilla (mahdollisuuksien mukaan) Yhteistyö seurantaryhmän ja atk-osaston kanssa Laitetuki Pienten tietoteknisten ongelmien selvittely Atk- luokan esimiehenä toimiminen; ohjelmat ja niiden toimivuus Laite-, ohjelma- ja käyttäjärekisterien ylläpito Yhteistyö seurantaryhmän ja atk-osaston kanssa Hallinnollinen tuki Koulun kotisivujen ylläpito ja kehittäminen yhdessä koulun muiden opettajien ja rehtorin kanssa Opastaa tarvittaessa opettajia hallinto-ohjelman oppilasarvosteluosan käytössä Yhteistyö seurantaryhmän ja atk-osaston kanssa
6. Arviointi ja seuranta Holmassa tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain ja tehdään jatkosuunnitelmia vuosi kerrallaan. Lukuvuoden alussa tehtävä opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma toimii työvälineenä koulun toiminnassa ja ohjaa sitä. Opettajien suunnittelupalaveri on hyvä paikka laatia tietostrategian vuotuinen toimintasuunnitelma ja keväällä arvioidaan suunnitelman toteutumista. Johtokunnalla on mahdollisuus sanoa sanottavansa vuotuisissa kokouksissaan. Opettajien kouluttaminen ja laitteiden hankinta riippuu käytettävissä olevista resursseista. Opettajien yt-palaverit toimivat arviointipalaverina ja johtokunnan, vanhempien toiveet otetaan huomioon suunnitelmia tehtäessä. Pienen työyhteisön sisällä on asioista helppo keskustella ja kerätä tietoa suullisestikin. Yhteistyö kaupungin koulutustoimen arviointityöryhmän ja tietostrategian seurantatyöryhmän ja atk-osaston kanssa on olennainen osa arviointityötä. Koulun atk-vastaava yhdessä pedagogisen, teknisen ja hallinnollisen tukihenkilön sekä koulun rehtorin kanssa muodostavat koulun oman atk-ryhmän, joka seuraa koulukohtaisen tietostrategian toteutumista. Ryhmä toimii yhteistyössä oppilaitosten yhteisen seurantaryhmän kanssa ja raportoi tälle toteutuneista laitehankinnoista, koulutuksesta jne. käyttäen liitteenä olevaa lomaketta.