RATKAISUT: 23. Kvantittuminen



Samankaltaiset tiedostot
RATKAISUT: Kertaustehtävät

Physica 9 1. painos 1(8) 20. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä

Physica 8 OPETTAJAN OPAS 1. painos 1(7) 1. Kvantittuminen muutti käsityksen luonnonilmiöistä

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2004

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2011

RATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit

Physica 7 Opettajan OPAS 1(29)

Fy07 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1 / 5

LUKION FYSIIKKAKILPAILU avoimen sarjan vast AVOIN SARJA

Intensiteettitaso ja Doplerin ilmiö

e n 4πε S Fysiikka III (Est) 2 VK

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2010

Kertaustehtäviä. Luku 1. Physica 3 Opettajan OPAS

Energian säilymislain perusteella elektronin rekyylienergia on fotnien energioiden erotus: (1)

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

HAKKURIREGULAATTORIN DIGITAALINEN OHJAUS LED-VALAISINSOVELLUKSISSA

YDINSPEKTROMETRIA TENTTI mallivastaukset ja arvostelu max 30 p, pisterajat 15p 1, 18p 2, 21p 3, 24p 4, 27p - 5

RATKAISUT: Kertaustehtäviä

Ratkaisu: z TH = j0,2 pu. u TH. Thevenin jännite u TH on 1,0 pu ja sen impedanssi z = j0,2 pu.

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH4. Bohrin vetyatomimallin mukaan elektronin kokonaisenergia tilalla n on. n n.

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

RATKAISUT: 7. Gravitaatiovoima ja heittoliike

RATKAISUT: 5. Liikemäärä ja impulssi

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

4.3 Liikemäärän säilyminen

r u u R Poistetut tehtavat, kunjännitestabiiliusja jännitteensäätö yhdistettiin:

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2002

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =

Metallikuulan vieriminen kaltevalla tasolla

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Vallox TEKNINENOHJE. Vallox SILENT. Tyyppi 3510 Mallit: VALLOX 75 VALLOX 75 VKL VALLOX 95 VALLOX 95 VKL VALLOX 95 SILENT VALLOX 95 SILENT VKL

Kertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria.

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH2. f i C C. λ 2, m 1 cos60,0 1, m 1,2 pm. λi λi

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

8. RAKENNELUKU /α = 137, (8.1)

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen.

Täydellinen klassinen fysiikka 1900

PD-säädin PID PID-säädin

1 Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. a) Kvantisointivirhe. b) Näytetaajuuden interpolointi. c) Adaptiivinen suodatus.

S Fysiikka III (Est) Tentti

2. Fotonit, elektronit ja atomit

S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 2. välikoe

LUKION FYSIIKKAKILPAILU , ratkaisut PERUSSARJA


Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Harjoituksen 1 ratkaisuehdotukset

SYNKRONIKONEET RELUKTANS- SIKONEET RM RM RM + >>L q. L d >>L q. Harjalliset -pyörivä PMSM upotetu magneetit

FY 7, Sähkömagnetismi

Valosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo

Kertaustehtävien ratkaisut

Viikkotehtävät IV, ratkaisut

Infrapunaspektroskopia

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ

fotonin tilojen miehitystodennäköisyys. Lausumalla fotonin energia taajuuden avulla E = hν

7.lk matematiikka. Geometria 1. Janne Koponen versio 2.0

1 Magneetin ympärillä on magneettikenttä Perustehtävät

b) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle.

1 4πε. S , FYSIIKKA IV (Sf) Kevät 2005, LHSf5. Ratkaisut

Kuva 1. Fotodiodi (vasemmalla) ja tässä työssä käytetty mittauskytkentä (oikealla).

gallup gallup potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima

RATKAISUT: 14. Aaltoliike, heijastuminen ja taittuminen

λ x = 0,100 nm, Eγ = 0,662 MeV, θ = 90. λ λ+ λ missä ave tarkoittaa aikakeskiarvoa.

Kvanttisointi Aiheet:

( ) ( ) 14 HARJOITUSTEHTÄVIÄ SÄHKÖISET PERUSSUUREET SÄHKÖVERKON PIIRIKOMPONENTIT

Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio

X 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k

F Y S I I K K A KERTAUSTEHTÄVIÄ 1-20

76132S Sähkömagneettinen säteily 1

ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM

SUUNNITELMA MUHOKSEN KUNNAN LIIKUNTAPAIKKOJEN PARANTAMISEKSI 2013

Viivakuormituksen potentiaalienergia saadaan summaamalla viivan pituuden yli

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti

53 ELEKTRONIN SUHTEELLISUUSTEOREETTINEN LIIKE- MÄÄRÄ

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

TL5362DSK-algoritmit (J. Laitinen) TTE2SN4X/4Z, TTE2SN5X/5Z Välikoe 1, ratkaisut

1. Oheinen kuvio esittää kolmen pyöräilijän A, B ja C paikkaa ajan funktiona.

Mustan kappaleen säteily

7. PYÖRIVÄN SÄHKÖKONEEN SUUNNITTELUN ETENEMINEN JA KONEEN OMI- NAISUUDET

RATKAISUT: 6. Pyörimisliike ja ympyräliike

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 5

Kertaustehtävien ratkaisuja

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku. Tilastolliset testit. Avainsanat:

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Tehtäväsarja I

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2007

ITS-90: lämpötilan laskukaavat vastuslämpömittareille (SPRT)

Y56 Laskuharjoitukset 3 palautus ma klo 16 mennessä

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.

SATE1150 Piirianalyysi, osa 2 syksy /10 Laskuharjoitus 1: RL- ja RC-piirit

Ura- / kouluttautumisprosessi Avoin ammattiopistotarjonta: Henkilökohtainen ohjaus ja tukiprosessi. T y ö e l ä m ä l ä h t ö i s y y s

Druden malli Tarkastellaan atomeja, joiden järjestysluku on Z a. Oletetaan, että. Metallin DC-johtavuus

7. Pyörivät sähkökoneet

PRO + SERIES X URHEILU TEOLLISUUS KAUPPA VAPAA-AIKA MAATALOUS

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kvanttimekaaninen atomimalli

Transkriptio:

Pyica 9. paino () 3. vantittuinn : 3. vantittuinn 3. a) Spktri ittää ätilyn intnittin aallonpituudn tai taajuudn funktiona. b) Viivapktri on ykittäitn aallonpituukin intnitttijakaua, pktri uodotuu ykittäiitä viivoita. irkiki kuva pinipaininn atoaarinn kaau lättää viivapktrin. c) intinin ukaan ätily kootuu rilliitä, toiitaan riippuattoita ja ajoaattoita iukkaaiita oita, joidn nrgia on uoraan vrrannollinn ätilyn taajuutn = f, joa f on ätilyn taajuu ja on Planckin vakio. Näitä ätilyiukkaia, kvanttja anotaan fotoniki. Fotoni yntyy äköagnttin ätilyn iioa ja äviää aborptioa. d) Muta kappal on ätilijää kuvaava alli. S aborboi kaikn iin ouvan ätilyn. Mutan kappaln ätilyn pktri riippuu vain kappaln läpötilata. Mutan kappaln lättään ätilyn pktri on jatkuva. ) Röntgnätily on äköagnttita ätilyä, jonka aallonpituu on rittäin pini vrrattuna näkyvän valon aallonpituutn. Röntgnätilyn löyi Will Röntgn vuonna 895. Röntgnputkn kukatodilta irtoaa lktronja (katodiätily), jotka kiidyttään katodin ja anodin välillä jännittllä. un lktronit ouvat anoditalliin, yntyy röntgnätilyä. lktronin jarruuntuita aiutuvaa ätilyä kututaan jarrutuätilyki ja oinaiätilyä yntyy, kun lktroniuiku törää anodiatriaalin atoiin. f) Rutrfordin koka alfaätilyä koditttiin rittäin oun kultafolioon. Suurin oa alfaiukkaita kulki kultafolion läpi uuntaana uuttaatta, uutain iukkatn uunta uuttui vään ja jokunn alfaiukkann kipoi takaiin tulouuntaana. Sironnt alfaiukkat jättivät jäljn filill, joka oli atttu kultafolion ypärill. Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät

Pyica 9. paino () 3. vantittuinn g) Fluorniki kututaan iliötä, joa atoin viritytila purkautuu välittöäti (all 0 n:a) virittyin jälkn ja ain lättää näkyvää valoa. Virittynn atoin aborboia nrgia voi purkautua vaiittain uan ri nrgiataon kautta. 3. Fotonin nrgia on =,3 V, Planckin vakio 5 = 4,36 0 V ja valon nopu 8 c =,998 0. a) Sätilykvantin nrgia on Planckin lain ukaan = f. Ratkaitaan tätä ätilyn taajuu,3 V f = = 5 4,36 0 V = 4 4 5,5609 0 5,6 0 Hz. b) Säköagnttinn ätily tn valonnopudlla. Aaltoliikkn pruytälön ukaan c = f. Ratkaitaan aallonpituu 8,998 0 c 7 = = = 5,39 0 = 540 n. f 4 5,5609 0 c) Fotonin liikäärä on 5 4,36 0 V 9 V 9 kg p = = = 7,678 0 = 7,7 0. 7 5,39 0 Vatau: a) Fotonin taajuu on 4 5, 6 0 Hz b) Fotonin aallonpituu on 540 n c) Fotonin liikäärä on 9 kg 7,7 0 3.3 Rydbrgin vakio vdyll on R = H 7,0974 0. a) Borin atoiallin ukaan lktroni kirtää ytin ypärillä ypyräradoilla, joita jokaita vataa titty nrgia. un lktroni iirtyy radalta toill, vtyatoi ittoi tai aborboi ratojn nrgioidn rotuta vataavan fotonin, jonka nrgia on c Δ = n = f =. iiopktriä avaitaan tään aallonpituudn kodalla kirka viiva. Aborptiopktriä avaitaan aalla kotaa uta viiva. Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät

Pyica 9. paino 3() 3. vantittuinn b) Balrin arjaa n =. Vtyatoin Balrin arjan pktriviivojn aallonpituudt voidaan laka ytälötä RH ( ). = i) Suurin aallonpituu aadaan, kun iirtyä on lyin adollinn. Tällöin kokonailuku = 3 li = R H ( ). Ratkaitaan aallonpituu 3 5 RH( ) RH( ) = 4 9 = 36 ja 36 = 5R = H 36 7 5,09740 7 6, 56096 0 656 n. = = ii) Pinin aallonpituu aadaan, kun iirtyä on piin adollinn. Tällöin kokonailuku = li 0 = ja RH ( 0). = Ratkaitaan aallonpituu 4 4 = = R H 7,0974 0 7 3, 6449779 0 364 n. = = Vatau: b) Suurin aallonpituu on 656 n ja pinin aallonpituu on 364 n. 3,60 V 3.4 Vtyatoin nrgiatilat ovat n =. n Planckin vakio on 5 = 4,36 0 V ja valonnopu 8 c =,998 0. a) Vtyatoin prutilan nrgia ( n = ) 3,60 V = = 3,60 V niäin viritytilan nrgia ( n = ) 3,60 V = = 3, 40 V. Toin viritytilan nrgia ( n = 3 ) 3,60 V 3 = =, 5 V. 3 Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät

Pyica 9. paino 4() 3. vantittuinn olannn viritytilan nrgia ( n = 4 ) 3,60 V 4 = = 0,85 V. 4 Nljännn viritytilan nrgia ( n = 5 ) 3,60 V 5 = = 0,54 V. 5 Piirrtään nrgiataokaavio: b) Balrin arjan n =. Balrin arjan β-viiva vataa iirtyää n = 4 n =. Prutilaa olva vtyatoi virittyy tilaan n = 4 fotonilla, jonka nrgia on Δ = 4 = 0,85 V ( 3,6 V) =,75 V. Fotonin nrgiaa vataava aallonpituu aadaan ytälötä c Δ = f = c = = Δ,75 V = 5 8 4,36 0 V,998 0 8 9,753 0 97,3 n. c) i) niäin ja toin tilan nrgioidn rotu on Δ = = 3, 40 V ( 3,60 V) = 0,0 V. Sitn 0,95 V:n fotoni i kykn virittäään vtyatoia. ii) niäin ja viidnnn tilan nrgioidn rotu on Δ = 5 = 0,54 V ( 3,60 V) = 3,06 V. Sitn 3,06 V:n fotoni aborboituu vtyatoiin ja atoi virittyy tilaan n = 5. Vatau: b) Sätilyn aallonpituu voi korkintaan olla 97,3 n. c) 0,95 V:n fotoni i kykn virittäään vtyatoia ja 3,06 V:n fotoni aborboituu vtyatoiin. Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät

Pyica 9. paino 5() 3. vantittuinn 3.5 Natriuatoin prutilan nrgia on = 5,4 V ja viritytilan nrgiaa kyytään =. Havaittavan kltain valon aallonpituu on = 589,0 n, Planckin vakio virity? 5 = 4,36 0 V ja valonnopu 8 c =,998 0. a) Aaltoliikkn pruytälön c = f ukaiti taajuu f 8,998 0 c = = = = 9 589,0 0 4 5,08998 0 509 THz. b) Planckin lain ukaan natriuatoin lättään fotonin nrgia on c Δ = f = = 5 8 4,36 0 V,998 0 9 589,0 0 =,05 V, V. Tää nrgia on ytä uuri kuin viritytilan ja prutilan nrgioidn rotu Δ = viritytila, jota viritytilan nrgiaki aadaan viritytila = +Δ = 5,4 V +, V = 3,03 V. Vatau: a) ltain valon taajuu 509 THz. b) Viritytilan nrgia on 3,03 V. 3.6 a) Valoäköiliöä tallin pinnata irtoaa lktronja. lktronit voidaan pyäyttää valoknnoa vatajännittllä. Mtallin pinnata irtoavin lktronin liik-nrgia on tulvan fotonin nrgian ja irrotutyön rotu = f W. kax 0 Pyäytyjännittn prutlla voidaan laka nopipin lktronin liiknrgia kax = QU. b) Taulukkoon on lakttu lktronin uurin liik-nrgia taajuudn funktiona. irkiki taajuudlla 9 THz lktronin uurin liiknrgia on kax = QU =,7V =,7V. Piirrtään kyytty uora. f (THz) 9,7 88,55 kax =Q U(V) Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät

Pyica 9. paino 6() 3. vantittuinn 88,8 75,0 677 0,693 556 0,85 Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät

Pyica 9. paino 7() 3. vantittuinn c) Suoran ytälö on = f W. kax 0 Suoran fyikaalita kulakrtoita aadaan Planckin vakio Δ, 6 V 0, 4 V Δf 900 0 Hz 60 0 Hz kax -5 = = = 4, 0 V. Suoran ja f-aklin likkaupittä aadaan valoäköiliön rajataajuu f 0 = 50 THz ciuill. ktrapoloidaan uora likkaaaan pytyakli. - aklin likkaupit antaa irrotutyön kax W 0 =, V ciuill. Irrotutyö aadaan yö rajataajuudn avulla. un kax = 0, niin ytälötä kax = f W0 aadaan irrotutyö W0 = f. Sitn 5 W 0 = 4,36 0 V 50 0 Hz =,507 V, V. 3.7 a) Valoäköiliö: Valoäköiliöä talliin itoutunut lktroni aborboi fotonin (nrgiakvantin), jonka nrgia on = f. lktroni irtoaa fotolktronina. Coptonin iliö: Coptonin ironnaa fotoni (nrgiakvantti) törää kioiati vapaan lktroniin. Oa fotonin nrgiata uuttuu lktronin liik-nrgiaki. Läpöätilyn pktri: Läpöätilyn pktrin uodon littäinn onnitui Planckin kvanttiypotin avulla. Jarrutuätilyn pktrin inii aallonpituudn tulkinta: Jarrutuätilyä lktronin liik-nrgia uuttuu kokonaan tai oittain äköagnttin ätilyn kvantin liik-nrgiaki. b) Röntgnätilyn aallonpituu on = 0,54 n, Planckin vakio 5 34 = 4,36 0 V = 6, 66 0 J ja valonnopu 8 c =,998 0. Fotonin nrgia riippuu taajuudta ja aallonpituudta c = f = = = 5 8 4,36 0 V,998 0 8,058 kv 8,05 kv. 9 0,54 0 vantin liikäärä on 34 6, 66 0 J 4 kg 4 kg 9 p = = = 4,306 0 4,3 0. 0,54 0 Vatau: b) Fotonin nrgia on 8,05 kv ja liikäärä 4 4,3 0 kg. Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät

Pyica 9. paino 8() 3. vantittuinn 3.8 -kuorn ioniaationrgia on -ioni =,5596 kv ja -kuorn nrgia =,5596 kv. L-kuorn lktronin ioniaationrgia on L-ioni = 73, V ja L-kuorn nrgia = 73, V. L Planckin vakio on 5 34 = 4,36 0 V = 6,66 0 J, valonnopu 8 c =,998 0 ja lktronin aa =. 3 9,09 0 kg a) α -ätilyn nrgia on nrgiataojn välinn rotu Δ = L = 0,073 kv (,5596 kv) =,4865 kv. Fotonin nrgia on Planckin ätilylain prutlla c Δ = f =. Ratkaitaan aallonpituu c = = Δ = 8, 3456 0 0,834 n. 8,998 0 4,36 0 5 V, 4865 0 3 V 0 b) iidytytyö äkökntää laktaan ytälöllä W = QU. lktronin nopudn pitää olla niin uuri, ttä n pytyvät irrottaaan lktronin - kuorlta, ii aaaan aikaiki -ioniaation -ioni = QU, jota U,5596 kv,5596 kv. -ioni = = = Q c) lktronin nopu aadaan työpriaattn ukaiti ytälötä QU = v. v = = QU 9,60 0 C 559,6 V 3 9,09 0 kg = 0, 3465 0 0, 34 0 8 8 Vatau: a) Röntgnätilyn nrgia ja aallonpituu ovat,4865 kv ja 0,834 n. b) Pinin kiidytyjännit on,5569 kv. c) lktroninn nopu on 0,34 0 8 /. Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät

Pyica 9. paino 9() 3. vantittuinn 3.9 a) Braggin laki tarkatl aaltoliikkn intrfrniä kiintän ainn kidilaa. Röntgnätily, jonka aallonpituu on, ijatuu ilataoita, joidn väliatka on d, Braggin lain din Θ= k äärääiin uuntiin. Sätilyn dualitin luontn vuoki yö iukkailla on aaltoluonn. Tritn nutronin nopu on llainn, ttä niidn d Broglin aallonpituu on uuruuluokaltaan opiva ainn rakntn tutkiin. b) Nutronin liik-nrgia on = 0,00 V ja aa idtaojn väliatka on d = 0,33 n, Planckin vakio 5 34 = 4,36 0 V = 6, 66 0 J ja valonnopu 7 n =,673 0 kg. 8 c =,998 0. yytään poikkaaa tulouunnata Θ =? Braggin laki din Θ = k d Broglin aallonpituu = = p v oka tunntaan nutronin aa ja liik-nrgia niin nutronin liikäärä on = =, v v v p = v = v v v = v = Nyt d Broglin aallonpituu = = v 34 6,66 0 J = = 7 9,673 0 kg 0,00,60 0 J 0,04 0 0, 0 n. Braggin laita in Θ= = = 0, 3049, 0 k,04 0 9 d 0,33 0 jota aadaan kula Θ= 7,757 Poikkaakula on Θ= 7,757 = 35,5055 36. Vatau: Nutronin uunta poikkaa 36. Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät

Pyica 9. paino 0() 3. vantittuinn 3.0 Sätilyn aallonpituu on = 0,00 n, irrotutyö vtyatoin idonrgian uuruinn W 0 = 3,6 V, Planckin vakio 5 34 = 4,36 0 V = 6, 66 0 J ja valonnopu 8 c =,998 0. c a) okonainrgia äilyy niin, ttä fotoni nrgia = f = n irrotutyöön lktronin liik-nrgiaki f = k, + k,p + W0 k, + W0 Ratkaitaan tätä lktronin liik-nrgia c k, = f W0 = W0 = -9 0,00 0 = 386,8 V, 4 kv. 5 8 4,36 0 V,998 0 3,6 V lktronin nopu on pini, jotn n nopu ja liikäärä voidaan ratkaita klain kaniikan avulla v = v k, 386,8,60 0 J = = = 6,60058 0 = 0, c. 9 k, 7 3 9, 0 kg lktronin liikäärä p = v = = k, k, 3 9 = 9,09 0 kg 386,8,60 0 J 3 kg 3 kg = 6,04 0 6,0 0. b) Ytin liikäärä aadaan kokonailiikäärän äilyin prutlla. Fotonin liikäärä on ytä uuri kuin lktronin ja ytin protonin liikäärin ua pf = p + pp. Oltukn ukaan fotonin aborboituin jälkn lktroni liikkuu aaan uuntaan kuin fotoni liikkui, jotn protoni (ydin) lät vatakkain uuntaan pf = p pp. Fotonin liikäärä on pf =, jotn ytin liikäärä on p 0,00 0 3 kg 3 kg = 5,3505 0 5,35 0. 34 3 kg 6, 66 0 J p = p = 6,075 0-9 Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät

Pyica 9. paino () 3. vantittuinn Protoni lät vatakkain uuntaan kuin lktroni. Protonin liik-nrgia on nyt v p p pp = v = = p p 3 kg (5, 3505 0 ) = 7,673 0 kg 9 = 8,5547 0 J = 5,340 V 5,34 V. k,p p p Vatau: a) lktronin liik-nrgia on,4 kv ja liikäärä 3 kg 6,0 0 b) Ytin liik-nrgia on 5,34 V ja liikäärä 3 kg 5,35 0 Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 007 Piirrokt: Pkka önönn ja tkijät