RATKAISUT: Kertaustehtävät
|
|
- Ada Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Physia 8 painos (5) Krtausthtävät : Krtausthtävät Luku Aallonpituus alu on 5 n < 45 n Irrotustyö siuissa on,8 V Fotonin nrgiat ovat väliltä Lasktaan suurin liik-nrgia E E W kax fax in 4, 9597 V,8 V 3,597 V 3, V Vastaus: Elktronin liik-nrgiat ovat välillä 3, V V Sähköagnttisn sätilyn nrgia on,3 kv a) Fotonin nrgia on E hf, josta saadaan taajuus 3 E, 3 V f 5 h 4,36 Vs 7 7 3,43 Hz 3, Hz b) Aaltoliikkn prusyhtälön ukaan f Fotonin nrgia on sitn E hf, josta ratkaistaan aallonpituus E Vastaus: 3,3 V 9,5379,95 n 5 8 4,36 Vs,9979 s a) Fotonin taajuus on 7 3, Hz b) Fotonin aallonpituus on,95 n 3 Tähdn pintaläpötila on 65 K a) Tähdn sätily noudattaa ustan kappaln lähttäää sätilyä, jotn sn pintaläpötila voidaan laska Winin siirtyälain T b avulla ax Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 7
2 Physia 8 painos (5) Krtausthtävät b) Aaltoliikkn prusyhtälön ukaan f Fotonin nrgia on sitn E hf 5 8 4,36 Vs,9979 s 7 4, 458,783 V,8 V Vastaus: a) Tähti on sininn b) Fotonin nrgia on,8 V 4 Plankin vakio voidaan äärittää valosähköiliön avulla Laittistolla on kaksi lktrodia, katodi ja anodi on astttu lasiputkn, josta on poistttu ila Katodia valaistaan valolla, jonka aallonpituutta voidaan uuttaa Kun katodia valaistaan, havaitaan, ttä tyhjiöputkssa on sähkövirta Fotolktronja irtoaa vain, kun valon taajuus on suurpi kuin rajataajuus f in Rajataajuudn f in arvo riippuu siitä, itä tallia katodi on Jos fotonin nrgia on suurpi kuin irrotustyö W in,,niin jäljll jäänyt nrgia iln lktronin liik-nrgiana Koska lktronilla on risuuria sidosnrgioita, niidn irrottaisn tarvitaan risuuri työ W Tästä syystä lktronilla on rilaisia liik-nrgioita Ek hf W Fotolktronit saavat suurian liik-nrgian E kax, kun niidn irrottaisn tarvittava nrgia on pinin li irrotustyön W in suuruinn Ekax hf Win li E hf hf kax in Kokllissti äärittystä suoran Ekax hf Win kuvaajasta saadaan ääritttyä Plankin vakio h E hf W yhtälössä h on suoran fysikaalinn kax in kulakrroin Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 7
3 Physia 8 painos 3(5) Krtausthtävät Luku 5 Kiihdytysjännit on,75 kv Lasktaan lktronin nopus Työpriaattn W Δ E ukaan k QU v, josta saadaan v QU Elktronin liikäärä voidaan lausua kahdlla tavalla h p ja p v, jossa on lktronin assa, v on sn nopus ja on aallonpituus Tästä saadaan h v ja tästä aallonpituus h v h h QU QU Sijoittaan tunntut arvot 34 6,66 Js 9 3 3,6 C,75 V 9,9 kg, 939,9 Vastaus: Elktronin d Broglin aallonpituus on 9 p 6 Aallonpituudn alaraja on 65 p Kun lktroni luovuttaa koko liik-nrgiansa sätilykvanttina, saadaan sätilykvantin suurin ahdollinn arvo hf E, josta k Ek Sähkökntän tkä työ kasvattaa lktronin liik-nrgiaa, jotn työpriaattn ukaan (lktroni läht lvosta) E k QU Yhtälöt yhdistäällä saadaan Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 7
4 Physia 8 painos 4(5) Krtausthtävät QU, josta ratkaistaan U Q 5 8 4,36 Vs,998 s 65 4,977 V,9 kv Vastaus: Kiihdytysjännit on,9 kv 7 Suolakitn raknn on kidraknn, jossa ainn atoit tai olkyylit ovat järjstynt säännöllisiksi atoitasoiksi Röntgnsätilyn aallonpituus on saaa suuruusluokkaa kuin atoin väliatkat kitissä Kitssä ainn atoit tai olkyylit ovat järjstynt säännöllisksi raknnlaksi, jota sanotaan hilaksi Kitn atoitasot toiivat hijastavina hilatasoina röntgnsätilyll Röntgnsätilyll saadaan vahvistava intrfrnssi, kun sätily hijastuu kitn kahdsta ri atoitasosta sitn, ttä atkaro on sätilyn aallonpituudn onikrta dsinθ n 8 Röntgnputkn kiihdytysjännit on 35 kv Lasktaan raja-aallonpituus Kun lktroni luovuttaa koko liik-nrgiansa sätilykvanttina, saadaan sätilykvantin suurin ahdollinn arvo hf E, josta k Ek Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 7
5 Physia 8 painos 5(5) Krtausthtävät Sähkökntän tkä työ kasvattaa lktronin liik-nrgiaa, jotn työpriaattn ukaan E k QU Yhtälöt yhdistäällä saadaan QU, josta ratkaistaan QU 5 8 4,36 Vs,998 s 3 35 V 3, p Vastaus: Sätilyssä on aallonpituutta 35 p pidpiä aallonpituuksia Luku 3 9 a) Eissiospktri syntyy, kun lktroni putoaa atoissa ylältä viritystilalta alall Absorptiospktri syntyy, kun atoi absorboi sätilystä tityt aallonpituudt ja siirtyy prustilasta viritystilall Atoin issiospktrin kirkkaat viivat ja ahdollist absorptiospktrin ustat viivat ovat spktrissä kohdakkain, koska n syntyvät lktronin siirtyssä saojn nrgiatilojn välillä Absorptiospktrissä i ol kaikkia issiospktrin viivoja, koska atoi absorboi fotonin ylnsä prustilassa Viritystilojn linaika on lyhyt, ja on rittäin pätodnnäköistä, ttä virittynyt atoi htii absorboida fotonin b) Sinisn valon fotonit saavat aikaisksi virittyisn sinkkisulfidissa Viritys purkautuu viipllä välivaihidn kautta, jolloin sinkkisulfidilvystä ittoituu kllanvihrää valoa Punaisn valon aallonpituus on pitpi kuin sinisn, jotn sn fotonin nrgia on pinpi Punaisn valon fotonit ivät pysty virittäään sinkkisulfidi atoja Tästä kohtaa lvy on usta Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 7
6 Physia 8 painos 6(5) Krtausthtävät Katsotaan taulukosta punaisn, vihrän ja sinisn valon aallonpituudt punainn vihrä sininn 63 n 7 n 49 n 56 n 45 n 49 n Lasktaan näitä aallonpituuksia vastaavin fotonin nrgiat, sirkiksi punaisn alaraja E hf 5 8 4,36 Vs,998 s 9 63,968 V,97 V Ohssa aallonpituuksia vastaavat nrgiat punainn 63 n 7 n,97 V,77 V vihrä 49 n 56 n,53 V, V sininn 45 n 49 n,76 V,53 V Mahdollist siirtyät on rkitty kuvaan Vastaus: Hapsta präisin ovat punainn ja vihrä valo a) Kaavion prustlla lktronin nrgian on oltava vähintään 5,4 V b) atriuatoja sätilyttään fotonilla, joidn aksiinrgia on 3,3 V, jolloin prustilassa olva natriuatoin voi virittyä tilaan, jonka nrgia on all 3,3 V + ( 5,4 V),84 V Fotonin aksiinrgia riittää virittäään natriuatoin korkintaan tilall, jonka nrgia on,95 V Tällöin voi tapahtua kol issiosiirtyää, joidn nrgiat ovat Δ E,95 V ( 5,4 V) 3,9 V Δ E,95 V ( 3,4 V),9 V Δ E 3 3, 4 V ( 5,4 V), V ) Kltaisn valon fotonin nrgia E ,357 Vs,998 s,5 V, V Vastaus: a) Elktronin nrgian on oltava vähintään 5,4 V b) Putksta tulvassa sätilyssä voi siintyä 3,9 V:n,,9 V:n ja, V:n fotonja ) Kltainn valo tul viritystilan ja prustilan välisstä siirtyästä Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 7
7 Physia 8 painos 7(5) Krtausthtävät Elktronit joutuvat voiakkaasti hidastuvaan liikksn, kun n osuvat kuparianodiin Kiihtyvässä liikkssä olva varattu hiukkann lähttää sähköagnttista sätilyä ja tällöin syntyy röntgnspktrin jatkuva osa Jatkuvalla spktrillä on iniiaallonpituus in joka saadaan, kun koko lktronin liik-nrgia (kiihdytystyö) uuttuu röntgnfotonin nrgiaksi QU hf h in in QU 5 8 4,3567 Vs,998 s 3 V, 83, n Thtävässä on annttu kuparin oinaissätilyn piikkin paikat Hahotllaan röntgnspktri Suuran aallonpituudn α-piikki on voiakkaapi kuin β-piikki Vastaus: Miniiaallonpituus on n 3,6 V 3 Vdyn nrgiatilat saadaan yhtälöstä E n n Lasktaan, kuinka korkall vtyatoi virittyy 3, V:n sätilyllä 3,6 V Jos n 5, niin nrgiatason nrgia on E 5,544 V 5 Ero prustilaan on,54 V ( 3,6 V) 3,6 V Elktronin nrgia i riitä virittäään tätä tasoa 3,6 V Jos n 4, niin nrgiatason nrgia on E 5,85 V 4 Ero prustilaan on,85 V ( 3,6 V),75 V Tasoll n 4 sn virittyisiä tapahtuu Enrgiatasokuvaan on piirrtty kaikki ahdollist siirtyät, joita vastaavat aallonpituudt havaitaan issiospktrissä Lasktaan havaittavat aallonpituudt Siirtyä 4 3, Δ E,65 V Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 7
8 Physia 8 painos 8(5) Krtausthtävät μ ΔE,65 V 5 8 4,357 Vs,998 s 6,975,9 Ei ol näkyvää valoa, on infrapunavaloa Siirtyä 3, Δ E,9 V 5 8 4,357 Vs,998 s 9 65, n E, 9 V On näkyvää valoa Siirtyä 4, Δ E,55 V 5 8 4,357 Vs,998 s 9 486, n E,55 V On näkyvää valoa Loput siirtyistä johtavat prustilaan ja ovat ultraviolttialun sätilyä Vastaus: äkyvän alun issioviivoja ovat 653 n ja 486 n Luku 4 4 Massavaj on Δ Zp + n + Z atoi Typpi- 5, jotn A 5, Z 7 A Z 8 Δ 7,7765 u + 8,8665 u + 7 5, u 5,8 u, u Vastaus: Massavaj on, u 6 a) Radonin järjstysluku Z 88, ja nutroniluku A Z Taulukkokirjan ukaan radiu-6 atoin assa on 6,54 u Radonin sidosnrgia on E ( Z + Z + ) p n atoi (88,7765 u , u + 38,8665 u 6,54 u), u, ,5 MV 73,635 MV 73 MV EB 73,635 MV b) Sidososuus b 7,66 MV 7,7 MV A 6 Vastaus: Sidosnrgia on 73 MV ja sidososuus 7,7 MV Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 7
9 Physia 8 painos 9(5) Krtausthtävät 7 Koska typpi, järjstysluku Z 7 Isotooppi A 4 A + Z, A Z Isotooppi A 5 A + Z, A Z Vastaus: 7 ja 7 skä 7 ja 8 Luku 5 8 a) Yhtäläisyyksiä: Skä alfa- ttä btasätily ovat atoiytin lähttäää ionisoivaa hiukkassätilyä Eroja: alfahiukkast ovat hliuytiiä ja btahiukkast joko lktronja tai positronja Btahiukkasilla pitpi kantaa ja alfahiukkast ovat voiakkaapia ionisoiaan b) Yhtäläisyyksiä ja roja: Hhkulapun valo on ionisoiatonta ja präisin atoin lktronivrhosta Hhkulapun valo sisältää suurn joukon ri aallonpituuksia Gaasätily ovat ionisoivaa, läpitunkvaa sähköagnttista sätilyä Gaasätily on präisin ytin nrgiatilojn uutoksista 9 Puoliintuisaika T / 87, d, aktiivisuus alussa A ja aktiivisuus lopussa A,A Hajoaisvakio saadaan puoliintuisajasta ln ln T 87, d d d 3, ,95 / äyttn aktiivisuus on suoraan vrrannollinn radioaktiivistn ytiin lukuäärään A A A A,A A A ln, A t t t t t A A ln ln,a,a 87, d ln 89,67 d 89,7 d ln ln, T / Vastaus: Hajoaisvakio on 7,95 ja aktiivisuus on pinntynyt d 3 kynsosaan 89,7 päivässä Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 7
10 Physia 8 painos (5) Krtausthtävät Luonnossa uraani-isotooppin 38 U ja 35 U suhtllist runsaudt ovat 99,3 % ja,7 % ja puoliintuisajat Hajoaislaki t 9 8 T 38 4, 468 a ja T 35 7, 38 a Jos uraani-isotooppin runsaudt lasktaan yhtn, saadaan noin % Siis uita uraani-isotooppja on luonnossa rittäin vähän Jos uraaniydintn kokonaisäärää tällä htkllä on yht, niin kuankin isotoopin ytiin lukuäärä saadaan suhtllisn runsaudn prustlla, yht,7 35 yht Molpia isotooppja oli alun prin yhtä paljon li puolt isotooppia 38 ja puolt isotooppia 35 38, yht, yht, kappaltta 35, yht, Molat ovat hajonnt hajoaislain ukaissti, jotn 38 t 38 yht, 35 t 35 yht, 38 Suhtll saadaan nyt kaksi lausktta 38 35, 993 yht,7 35 yht iistä yht, yht, 38 t 35 t yht ja yht, supistuvat pois, jolloin saadaan 38 t, t,7 Tästä voidaan ratkaista kysytty aika,993 ln,7 t ln ln T35 T38,993 ln,7 ln ln 8 9 7,38 a 4,468 a 9 9 5,976 a 5,97 a Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 7
11 Physia 8 painos (5) Krtausthtävät Tulos on varsin järkvä Vastaus: Suprnovaräjähdyksstä on kulunut laskun ukaan 9 5,97 a a) 6 Ra:n hajoaisraktio on Ra Rn + H Raktiossa syntynyt radonkaasu on α aktiivista Radonkaasu lviää hlposti huonilaan ja on vaarallista hngitttynä b) Lasktaan nsin raktiossa vapautuva nrgia Q Δ ( Ra-ydin Rn-ydin H-ydin ) (6, 54 u, 757 u 4, 633 u) (,587 u) MV,587 u 93,5 4,87534 MV 4,875 MV Raktiossa vapautuva nrgia uuttuu α hiukkasn ja radiuytin liik-nrgiaksi, koska gaasätilyä i vapaudu Q RnvRn + α vα Koska liikäärä säilyy, hiukkast lähtvät vastakkaisiin suuntiin v Rn Rn + αvα v v Rn Rn α α Ratkaistaan radiuytin nopus v Rn v α Rn α Ja sijoittaan nrgian lauskksn v Q + v α v α α + v α α Rn v ( + ) α α Rn ( ) α α Rn α α α Rn josta α-hiukkasn nopus v α Q ( ( + ) 6 9 Rn 4,87534, 6 J, 757 u α α Rn s 6 6 5,8853 5, 6 Vastaus: b) α- hiukkasn nopus on 5, s kg + u s 7 4, 57 u, (4, 57 u, 757 u) Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 7
12 Physia 8 painos (5) Krtausthtävät a) Hopaisotooppin hajoaisraktiot ovat Ag Cd + + ν Ag Cd + + ν Tytärytinä olissa hajoaisissa syntyy kadiuisotooppi 8 48 Cd ln t T/ b) Hajoaislaki, josta saadaan ottaalla logariti ln ln t ln t ja ln t+ ln Piirrtään t,ln-kuvaaja Kuvaajan kulakrroin on hajoaisvakio t / s ln 9,8 5 9, 8 8,7 8,3 4 8,6 7 7,8 7,63 3 7,45 6 7,8 9 7,5 3 7,3 35 6, ,74 4 6,58 Havaitaan, ttä vasta loppuosan pistt asttuvat saall suorall Ajanhtkstä s lähtin on jäljllä vain pitkäikäisipiä hopaisotooppja Lasktaan tään osan fysikaalinn kulakrroin Suoran kulakrtoin vastaluku on hajoaisvakio Δ(ln ) 8, 6, ,9 Δt 3 s s Ja hopa-8:n puoliintuisaika T / ln ln 4,4586 s,3576 in, 4 in 3 4,9 s Vastaus: 8 Ag:n puoliintuisaika on,4 in Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 7
13 Physia 8 painos 3(5) Krtausthtävät Luku 6 4 Raktionrgia on Q (35,4395 u 89,999 u 4,9646 u 3,8665 u),88 93,5 MV 69,767 MV 69,7 MV Vastaus: 69,7 MV 6 Vuorokaudssa vapautuva läpönrgia on W Pt 5 6 W 4 36 s 6 J Koska yhdssä fissioraktiossa vapautuva nrgia on Q MV, fissioidn lukuäärä vuorokaudssa on W 6 J Q V, ,75 4 J V Halkavin ydintn yhtisassa on U 6, ,66 7 kg,633 kg,6 kg Vastaus:,6 kg Luku 7 7 a) Prushiukkasia on kaksitoista: Kvarkit: Ylös (u), alas (d), luo (), outo (s), huippu (t) ja pohja (b) Lptonit: lktroni (), lktronin nutriino ( ν ), yoni (μ), yonin nutriino (ν μ ), tau (τ), taun nutriino (ν τ ) b) Prushiukkast luokitllaan skä kvarkkihin ja lptonihin ttä koln prhsn (lktronin, yonin ja taun prh) 8 a) Elktronin kok sähköagnttisn ja gravitaatiovuorovaikutuksn b) Protoni kok vahvan, sähköagnttisn ja gravitaatiovuorovaikutuksn ) utriino kok hikon vuorovaikutuksn - ja ahdollissti gravitaatiovuorovaikutuksn 9 Yksi nykyfysiikan kskisistä tutkiusaluista on hiukkasfysiikka Uutta titoa hiukkasista hankitaan aihuttaalla hiukkasraktioita niin, ttä hiukkassuihkujn anntaan törätä toisiinsa Raktioidn aikaansaaisksi tarvitaan usin hyvin suuria nrgioita, joka saadaan hiukkastn liik-nrgiasta töräyksssä Hiukkasill saadaan suuri liik-nrgia kiihdyttäällä n hiukkaskiihdyttiillä suuriin nopuksiin Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 7
14 Physia 8 painos 4(5) Krtausthtävät 3 Maan ja Kuun välinn kskitäisyys on l k ja liikkuvasta avaruusalukssta itattu täisyys on l 9 k Suppan suhtllisuustorian ukaan liikkuvasta alukssta itattu täisyys on l l v, josta voidaan ratkaista aluksn nopus l v l l v l v l l v l l l v l Sijoittaalla anntut lukuarvot saadaan ( 9 k) ( k) v,86935,87 Vastaus: Avaruusaluksn nopudn on oltava on,87 3 Sähkövarauksttoia nutronita i voi kiihdyttää hiukkaskiihdyttillä, koska hiukkaskiihdyttissä kiihdyttäisn käyttään sähköknttää, jossa kiihdyttävä voia kohdistuu vain varauksllisiin hiukkasiin Jos kysssä olisivat protonit, kysytyssä ajassa kirrttyjn kirrostn lukuäärä saataisiin suraavasti: Yhdn kirroksn pituus kiihdyttin koordinaatistossa on s π d, jossa d, ja nutronin kskiääräinn linaika on τ 896 s Suppan suhtllisuustorian ukaan yhdn kirroksn pituus protonin koordinaatistossa olisi v v s s π d (,9 ) π utronin puoliintuisaika on T½ ln τ ln 896 s 6,6 s Hiukkastn koordinaatistossa tässä ajassa niidn kulka atka olisi Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 7
15 Physia 8 painos 5(5) Krtausthtävät s s Hiukkastn tkin kirrostn lukuäärä olisi sitn vt, ,6 s,79 s s 5 856, ,6 6 Vastaus: Varauksllist hiukkast kirtäisivät hiukkaskiihdyttissä 6,6 iljoonaa kirrosta Tkijät ja WSOY Oppiatriaalit Oy, 7
Physica 9 1. painos 1(8) 20. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä
Phyica 9 aino (8) 0 Varattu hiukkann ähkö- ja agnttikntää : 0 Varattu hiukkann ähkö- ja agnttikntää 0 a) Sähköknttä aikuttaa arattuun hiukkan oialla F = QE Poitiiiti aratull hiukkall oian uunta on ähkökntän
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2011
MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 0 Tyypillisten virheiden aiheuttaia pisteenetyksiä (6 pisteen skaalassa): - pieni laskuvirhe -/3 p - laskuvirhe, epäielekäs tulos, vähintään - - vastauksessa yksi erkitsevä
LisätiedotPhysica 8 OPETTAJAN OPAS 1. painos 1(7) 1. Kvantittuminen muutti käsityksen luonnonilmiöistä
Physia 8 OPTTAJAN OPAS. painos (7). Kvantittuinn uutti käsityksn luonnoniliöistä :. Kvantittuinn uutti käsityksn luonnoniliöistä. a) Spktri sittää sätilyn intnsittin aallonpituudn tai taajuudn funktiona.
LisätiedotLIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ
LIITE 8A: RAKENNELUVUN 37 YHTÄLÖITÄ Raknnluvusta 37 on tämän työn yhtydssä syntynyt yli 00 yhtälöä, joista 00 yhtälöä on analysoitu. Näistä on osoittautunut 70 yhtälöä milnkiintoisiksi ja saman vrran otaksutaan
LisätiedotKvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi
Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)
LisätiedotTee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti
MAA8 Ko 5..04 T konsptiin pisttsruudukko! Muista kirjata nimsi ja rhmäsi. Lu ohjt huolllissti A-Osio: Ei saa kättää laskinta. MAOL saa olla alusta asti kätössä. Maksimissaan h aikaa suorittaa A- Osio.
Lisätiedot1 a) Eristeiden, puolijohteiden ja metallien tyypilliset energiakaistarakenteet.
a) ristid, puolijohtid ja talli tyypillist rgiakaistaraktt. i) NRGIAKAISTAT: (lktroi sallitut rgiatilat) Kaksiatoi systi: pottiaalirgia atoi väliatka fuktioa pot rpulsiivi kopotti -lktroit hylkivät toisiaa
LisätiedotFysiikka 8. Aine ja säteily
Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian
Lisätiedote n 4πε S Fysiikka III (Est) 2 VK
S-11.137 Fysiikka III (Est) VK 7.5.009 1. Bohrin vtyatomimallissa lktronilla voi olla vain tittyjä nopuksia. Johda kaava sallituill nopuksill, ja lask sn avulla numrinn arvo suurimmall mahdollisll nopudll.
LisätiedotLämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut
A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan
LisätiedotKertaustehtävien ratkaisut
Kertaustehtävien ratkaisut Etsi tehtävissä 1 1 oikea vaihtoehto laskealla. 1. a) Kvantin energia on E hf 15 1 4,135669 1 evs,3 1 Hz 1, ev.. a) Valosähköisessä iliössä osa valon energiasta kuluu fotoelektronien
Lisätiedota) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =
S-, ysiikka III (S) välikoe 7000 Laske nopeuden itseisarvon keskiarvo v ja nopeuden neliöllinen keskiarvo v rs seuraaville 6 olekyylien nopeusjakauille: a) kaikkien vauhti 0 / s, b) kolen vauhti / s ja
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörin ja arkkithtin yhtisalinta - dia-alinta 2010 Alla on lutltu kuusi suurtta skä annttu taulukoissa kahdksan lukuaroa ja kahdksan SI-yksikön symbolia. Yhdistä suurt oikan suuruusluokan
Lisätiedot2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2
Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä
LisätiedotLIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ
LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ Valosähköisellä ilmiöllä ymmärretään tässä oppikirjamaisesti sitä, että kun virtapiirissä ja tyhjiölampussa olevan anodi-katodi yhdistelmän katodia säteilytetään fotoneilla,
LisätiedotJakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)
Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään
LisätiedotFYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA
FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan hila- ja prismaspektrometreihin, joiden avulla tutkitaan valon taipumista hilassa ja taittumista prismassa. Samalla tutustutaan eräiden
LisätiedotTyö 15B, Lämpösäteily
Työ 15B, Läpösäteily urssi: Tfy-3.15, Fysiikan laoratoriotyöt Ryhä: 18 Pari: 1 Jonas Ala Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Ala Mittaukset tehty:.3.000 Selostus jätetty:..000 1. Johdanto Läpösäteily
LisätiedotSPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA
FYSA234/K2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 Johdanto Kvanttimekaniikan mukaan atomi voi olla vain tietyissä, määrätyissä energiatiloissa. Perustilassa, jossa atomi normaalisti on, energia on pienimmillään.
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2007
MAOL-Pisteityshjeet Fysiikka kevät 007 Tyypillisten virheiden aiheuttaia pisteenetyksiä (6 pisteen skaalassa): - pieni laskuvirhe -/3 p - laskuvirhe, epäielekäs tuls, vähintään - - vastauksessa yksi erkitsevä
LisätiedotEkvipartitioperiaatteen mukaisesti jokaiseen efektiiviseen vapausasteeseen liittyy (1 / 2)kT energiaa molekyyliä kohden.
. Hiilidioksidiolekyyli CO tiedetään lineaariseksi a) Mitkä ovat eteneisliikkeen, pyöriisliikkeen ja värähtelyn suuriat ekvipartitioperiaatteen ukaiset läpöenergiat olekyyliä kohden, kun kaikki vapausasteet
LisätiedotMustan kappaleen säteily
Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi
Lisätiedoteriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu
Lisätiedotfissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö
YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen
LisätiedotMIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma
MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA NOT-tiedekoulu La Palma Kasper Honkanen, Ilona Arola, Lotta Loponen, Helmi-Tuulia Korpijärvi ja Anastasia Koivikko 20.11.2011 Ryhmämme työ käsittelee spektrometriaa ja sen
LisätiedotEnergian säilymislain perusteella elektronin rekyylienergia on fotnien energioiden erotus: (1)
S-11446 Fysiikka IV (Sf), I Väliko 544 1 Osoita, ttä Comptonin sironnassa lktronin suurin mahdollinn rkyylinrgia voidaan sittää muodossa E Kin hf 1 + mc /hf Enrgian säilymislain prustlla lktronin rkyylinrgia
LisätiedotS , Fysiikka III (S) I välikoe Malliratkaisut
S-4.35, Fysiikka III (S) I välikoe 9.0.000 Malliratkaisut Tehtävä Kuution uotoisessa säiliössä, jonka särän pituus on 0,0, on 3,0 0 olekyyliä happea (O) 300 K läpötilassa. a) Kuinka onta kertaa kukin olekyyli
LisätiedotHiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura
Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura Atomi Aine koostuu molekyyleistä Atomissa on ydin ja fotonien ytimeen liittämiä elektroneja Ytimet muodostuvat
LisätiedotFYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!
FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää
LisätiedotMIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI
sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa
LisätiedotKuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus
Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus värähtelytiheyden. 1 Funktiot ja aallot Aiemmin käsiteltiin funktioita ja miten niiden avulla voidaan kuvata fysiikan
LisätiedotFY 7, Sähkömagnetismi
FY 7, Sähkömagntismi Vastaa VIITEEN (5) thtävään! Palauta myös thtäväpapri Määrittl tai slitä lyhysti suraavat käsittt Voit käyttää kuvia ja suuryhtälöitä vastauksissasi a) Lnzin laki, b) diamagnttinn
LisätiedotSäteily ja suojautuminen Joel Nikkola
Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa
LisätiedotRATKAISUT: 18. Sähkökenttä
Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että
Lisätiedot0. perusmääritelmiä 1/21/13
Lukutyypit Laskusäännöt Laskujärjestys 0. perusääriteliä Luonnolliset luvut (N): 1, 2, 3, 4 Kokonaisluvut (Z):... 4, 3, 2, 1, 0, 1, 2, 3, 4... RaDonaaliluvut (Q): kaikki luvut, jotka voidaan esifää kahden
LisätiedotKokeellisen tiedonhankinnan menetelmät
Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät Ongelma: Tähdet ovat kaukana... Objektiivi Esine Objektiivi muodostaa pienennetyn ja ylösalaisen kuvan Tarvitaan useita linssejä tai peilejä! syys 23 11:04 Galilein
LisätiedotErityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)
Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).
Tekijä Pitkä matematiikka 4 9.12.2016 212 Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4). Vastaus esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4) 213 Merkitään pistettä
LisätiedotAtomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N
Atomin ydin ytimen rakenneosia, protoneja (p + ) ja neutroneja (n) kutsutaan nukleoneiksi Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N saman
LisätiedotYdin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1
Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus Ratkaisut Tehtävä i) Isotoopeilla on sama määrä protoneja, eli sama järjestysluku Z, mutta eri massaluku A. Tässä isotooppeja keskenään ovat 9 30 3 0 4Be ja 4 Be, 4Si,
LisätiedotLHSf5-1* Osoita, että van der Waalsin kaasun tilavuuden lämpötilakerroin on 2 γ = ( ) RV V b T 2 RTV 2 a V b. m m ( ) m m. = 1.
S-445 FSIIKK III (ES) Syksy 004, LH 5 Ratkaisut LHSf5-* Osoita, että van der Waalsin kaasun tilavuuden läötilakerroin on R ( b ) R a b Huoaa, että läötilakerroin on annettu oolisen tilavuuden = / ν avulla
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 23.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 3.9.05 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1
763306A JOHDATUS SUHTLLISUUSTORIAAN Ratkaisut 3 Kevät 07. Fuusioreaktio. Lähdetään suoraan annetuista yhtälöistä nergia on suoraan yhtälön ) mukaan + m ) p P ) m + p 3) M + P 4) + m 5) Ratkaistaan seuraavaksi
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
1 766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 4 Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 01 6 Radioaktiivisuus Kuva 1 esittää radioaktiivisen aineen ydinten lukumäärää
LisätiedotNopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit
Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Luento 2 https://geom.mathstat.helsinki.fi/moodle/course/view.php?id=360 Luennon tavoitteet: Vektorit tutuiksi Koordinaatiston valinta Vauhdin ja nopeuden ero
LisätiedotRATKAISUT: 19. Magneettikenttä
Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee
Lisätiedot53 ELEKTRONIN SUHTEELLISUUSTEOREETTINEN LIIKE- MÄÄRÄ
53 LKTRONIN SUHTLLISUUSTORTTINN LIIK- MÄÄRÄ 53. Lorentz-uunnos instein esitti. 95 erikoisen suhteellisuusteorian eruseriaatteen, jonka ukaan kaikkien luonnonlakien tulee olla saoja haainnoitsijoille, jotka
Lisätiedot8. RAKENNELUKU /α = 137, (8.1)
8. RAKENNELUKU 37 Raknnluku 37 on skä matmatiikassa ttä fysiikassa samantapainn ja prustavalaatuinn raknnluku kuin luonnonluku /. Fysiikassa luvun 37 kääntisarvoa kutsutaan hinoraknnvakioksi, jonka tarkka
LisätiedotMAOL-Pisteityssuositus Fysiikka syksy 2013
MAOL Ry Sivu / 3 MAOL-Pisteityssuositus Fysiikka syksy 03 Tyypillisten virheiden aiheuttamia pistemenetyksiä (6 pisteen skaalassa): - pieni laskuvirhe - /3 p - laskuvirhe, epämielekäs tulos, vähintään
LisätiedotValosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo
Valosähköinen ilmiö Vuonna 1887 saksalainen fyysikko Heinrich Hertz havaitsi sähkövarauksen purkautuvan metallikappaleen pinnalta, kun siihen kohdistui valoa. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin, että
LisätiedotOpetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014
Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014 CERN ja LHC LHC-kiihdytin ja sen koeasemat sijaitsevat 27km pitkässä tunnelissa noin 100 m maan alla Ranskan ja Sveitsin raja-alueella.
Lisätiedot3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)
+ 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti
LisätiedotLaskun vaiheet ja matemaattiset mallit
Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 28. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 28. syyskuuta 2016 1 / 22 Hieman kertausta
Lisätiedoton hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis
Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa
LisätiedotFRANCKIN JA HERTZIN KOE
FRANCKIN JA HRTZIN KO 1 Atomin kokonaisenergian kvantittuneisuuden osoittaminen Franck ja Hertz suorittivat vuonna 1914 ensimmäisinä kokeen, jonka avulla voitiin osoittaa oikeaksi Bohrin olettamus, että
Lisätiedotwww.mafyvalmennus.fi YO-harjoituskoe A / fysiikka Mallivastaukset 1. a)
YO-harjoituskoe A / fysiikka Mallivastaukset 1. a) 1 b) Lasketaan 180 N:n voimaa vastaava kuorma. G = mg : g m = G/g (1) m = 180 N/9,81 m/s 2 m = 18,348... kg Luetaan kuvaajista laudan ja lankun taipumat
LisätiedotOikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:
A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa Teräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808
LisätiedotSÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen
LisätiedotAlkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen:
Alkeishiukkaset Alkeishiukkaset Standarimalliin pohjautuen: Alkeishiukkasiin lasketaan perushiukkaset (fermionit) ja alkeishiukkasbosonit. Ne ovat nykyisen tiedon mukaan jakamattomia hiukkasia. Lisäksi
LisätiedotAaltoliike ajan suhteen:
Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,
LisätiedotMIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI
sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI TEORIA Spektroskopia on erittäin yleisesti käytetty analyysimenetelmä laboratorioissa, koska se soveltuu
LisätiedotHiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto
Hiukkasfysiikka Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Nobelin palkinto hiukkasfysiikkaan 2013! Robert Brout (k. 2011), Francois Englert, Peter
LisätiedotS FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH4. Bohrin vetyatomimallin mukaan elektronin kokonaisenergia tilalla n on. n n.
S-1146 FYSIIKKA IV (S), Koulutuskskus Dipoli, Kvät 00, LH4 LH4-1* Vdy spkti s Pasch-saja viivat sijaitsvat ifapua-alulla N sytyvät tasitioissa, joissa lktoi siityy kokaalta viitystilalta i tilall f = i
LisätiedotRATKAISUT: 10. Lämpötila ja paine
Physica 9. painos (6). Lämpötila ja paine :. Lämpötila ja paine. a) Suure, jolla uvataan aineen termoynaamista tilaa. b) Termoynaamisen eli absoluuttisen lämpötila-asteion ysiö. c) Alin mahollinen lämpötila.
LisätiedotKERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4
KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + ( 1) + 3 ( 1) 3 = 3 + 3 = 4 K. a) x 3x + 7x 5x = 4x + 4x b) 5x 3 (1 x ) = 5x 3 1 + x = 6x 4 c) (x + 3)(x 4) = x 3 4x + 3x 1 = x 3 + 3x 4x 1 Vastaus: a) 4x +
LisätiedotKertaustehtävien ratkaisut
Kertaustehtävien ratkaisut. c) Protoniin kohdistuva agneettisen voian suuruus on F 9 qvb,60773 0 C,6M / s 0,4T 58fN. Suunta on oikean käden sorisäännön perusteella ylöspäin.. b) Johtieen kohdistuvan voian
LisätiedotPHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016
PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016 Prof. Martti Puska Emppu Salonen Tomi Ketolainen Ville Vierimaa Luento 7: Hilavärähtelyt tiistai 12.4.2016 Aiheet tänään Hilavärähtelyt: johdanto Harmoninen
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.
LisätiedotTehtävien ratkaisut. Heikki Lehto Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen FYSIIKKA 8. Aine ja säteily. Sanoma Pro Oy Helsinki
Tehtävien ratkaisut Heikki Lehto Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen FYSIIKKA 8 Aine ja säteily Sanoma Pro Oy Helsinki Sisällys Johdantotehtävien ratkaisut... 4 1 Säteily ja kvantit... 6 Atomi
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2004
MAOL-Piteityohjeet Fyiikka kevät 004 Tyypilliten virheiden aiheuttaia piteenetykiä (6 piteen kaalaa): - pieni lakuvirhe -1/3 p - lakuvirhe, epäielekä tulo, vähintään - - vataukea yki erkitevä nuero liikaa
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017
763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Keät 207. Rekyyli Luentomonisteessa on käsitelty tilanne, jossa hiukkanen (massa M) hajoaa kahdeksi hiukkaseksi (massat m ja m 2 ). Tässä käytetään
LisätiedotTehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C
Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,
LisätiedotLaskun vaiheet ja matemaattiset mallit
Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2009, insinöörivalinnan fysiikan koe 27.5.2009, malliratkaisut
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2009, insinöörivalinnan fysiikan koe 27.5.2009, malliratkaisut 1 Huvipuiston vuoristoradalla vaunu (massa m v = 1100 kg) lähtee levosta liikkeelle
Lisätiedot4. Putkivirtaus 4. PUTKIVIRTAUS. 4.1 Virtauslajit ja Reynoldsin luku. 4.2 Putkivirtauksen häviöt
4. Putkivirtaus 4. PUTKIVIRTAUS Brnoullin yhtälön yhtydssä todttiin todllisssa virtauksssa syntyvän aina häviöitä, jotka muuttuvat lämmöksi. Putkivirtauksssa nämä häviät näkyvät painn laskuna virtaussuunnassa
LisätiedotOSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä
... /, t,.. OSATIH Rauhankatu 0070 Puhlin SELOSTE 90-8 /97 AURA UKS E N METSÄMAAN T HELSINKI 7 YÖ V A I KE US T ~ K I J ÖI S T Ä TTS-METSÄ-ÄESTÄ KÄYTETTÄESSÄ Mtsätho kräsi syksyllä 97 Thdaspuu Oy:n aikatutkimusainistoa
LisätiedotArttu Haapiainen ja Timo Kamppinen. Standardimalli & Supersymmetria
Standardimalli & Supersymmetria Standardimalli Hiukkasfysiikan Standardimalli on teoria, joka kuvaa hiukkaset ja voimat, jotka vaikuttavat luonnossa. Ympärillämme näkyvä maailma koostuu ylös- ja alas-kvarkeista
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet, ORMS1030
Vaasan yliopisto, kvät 206 Talousmatmatiikan prustt, ORMS030 3. harjoitus, viio 5. 5.2.206 Malliratkaisut. Yrityksn rään tuotlinjan kysyntäfunktio on p 20 0.030 ja vastaava kustannusfunktio on C 0.02 2
LisätiedotUlvilan kaupunki. Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
Ulvilan kaupunki Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmän ja Faporin pohjoispuoln liito-oravaslvitys 204 AHLN GROUP OY RAPORTTEJA 3/204 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raporsta... 3 Slvitysaluidn yliskuvaukst...
Lisätiedot2.2 RÖNTGENSÄTEILY. (yli 10 kv).
11 2.2 RÖNTGENSÄTEILY Erilaisiin sovellutustarkoituksiin röntgensäteilyä synnytetään ns. röntgenputkella, joka on anodista (+) ja katodista () muodostuva tyhjiöputki, jossa elektrodien välille on kytketty
LisätiedotHiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet
Kati Lassila-Perini Fysiikan tutkimuslaitos Miksi hiukkasia kiihdytetään? Miten hiukkasia kiihdytetään? Mitä törmäyksessä tapahtuu? Miten hiukkasia mitataan? Esitys hiukkasfysiikan näkökulmasta, vastaavia
LisätiedotRATKAISUT: Kertaustehtäviä
hysica 6 OETTAJAN OAS 1. painos 1(16) : Luku 1 1. c) 1 0,51 A c) 0,6 A 1 0,55 A 0,6 A. b) V B 4,0 V c) U BC,0 V b) 4,0 V c),0 V 3. a) Kichhoffin. 1 + 3 1 3 4 0,06 A 0,06 A 0 V. b) Alin lamppu syttyy. Kokonaisvita
LisätiedotYdin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1
Ydin- ja hiukkasfysiikka 04: Harjoitus 5 Ratkaisut Tehtävä a) Vapautunut energia saadaan laskemalla massan muutos reaktiossa: E = mc = [4(M( H) m e ) (M( 4 He) m e ) m e ]c = [4M( H) M( 4 He) 4m e ]c =
Lisätiedotd sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia
LisätiedotRATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö
Phyica 9. paino (8) 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö : 3. Voiakuvio ja liikeyhtälö 3. a) Newtonin I laki on nieltään jatkavuuden laki. Kappale jatkaa liikettään uoraviivaieti uuttuattoalla nopeudella tai pyyy
Lisätiedot- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.
7. KSS: Sähkömagnetismi (FOTON 7: PÄÄKOHDAT). MAGNETSM Magneettiset vuoovaikutukset, Magneettikenttä B = magneettivuon tiheys (yksikkö: T = Vs/m ), MAO s. 67, Fm (magneettikenttää kuvaava vektoisuue; itseisavona
LisätiedotRATKAISUT: 15. Aaltojen interferenssi
Physica 9. paios (6) : 5. a) Ku kaksi tai useapia aaltoja eteee saassa äliaieessa, aaltoje yhteisaikutus issä tahasa pisteessä o yksittäiste aaltoje sua. b) Ku aallot kohtaaat, haaitaa iide yhteisaikutus.
Lisätiedot1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5.
MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi II Harjoitus Ratkaisuhdotuksia Aapo Tvanlinna. Lask sivun 4 simrkin tapaan sllainn likiarvo luvull, ttä virhn itsisarvo on pinmpi kuin 5. Huomataan nsin,
LisätiedotPreliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka 4.2.2014 1 / 3
Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka / Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään Tähdellä (* merkittyjen tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6 Jos tehtävässä
LisätiedotPHYS-C0240 Materiaalifysiikka kevät 2017
PHYS-C0240 Materiaalifysiikka kevät 2017 Prof. Martti Puska Emppu Salonen Ville Vierimaa Janika Tang Luennot 9 ja 10: Sironta kiteistä torstait 13.4. ja 20.4.2017 Aiheet Braggin sirontaehto Lauen sirontaehto
LisätiedotAlkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella
IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIAA, KE2 Alkuaineen suhteellinen atomimassa Kertausta: Isotoopin määritelmä: Saman alkuaineen eri atomien ytimissä on sama määrä protoneja (eli sama alkuaine), mutta neutronien
Lisätiedotm h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,
76638A Termofysiikka Harjoitus no. 9, ratkaisut syyslukukausi 014) 1. Vesimäärä, jonka massa m 00 g on ylikuumentunut mikroaaltouunissa lämpötilaan T 1 110 383,15 K paineessa P 1 atm 10135 Pa. Veden ominaislämpökapasiteetti
LisätiedotInfrapunaspektroskopia
ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista
LisätiedotAx 0 mm Bx mm Cx 1800 Ay 0 mm By mm Cy 0
Tamprn tknillinn yliopisto Tknisn suunnittlun laitos EDE-00 Elmnttimntlmän prustt. Harjoitus 6 Syksy 0. F 00 OpNro 859 L 800 mm M T 85 K K 9 E 05000 MPa Kulmat ja pituudn lämpölaajnmiskrroin α 0.60865
LisätiedotFYSIIKAN PRELIMINÄÄRI 2013
YSIIKA PREIMIÄÄRI 03 Enintään 8 tehtävään saa vastata. Tehtävät arvostellaan pistein 0 6, paitsi muita vaativammat, :lla merkityt jokeritehtävät, jotka arvostellaan pistein 0 9. Moniosaisissa, esimerkiksi
LisätiedotIonisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016
Tapio Hansson 20. lokakuuta 2016 Milloin säteily on ionisoivaa? Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä. Milloin
LisätiedotLämmönsiirto (ei tenttialuetta)
ämmönsiirto um 4..3 ämmönsiirto (i tnttialutta) rminologiaa ämpötila on suur, joka kuvaa, mitn kuuma jokin sin tai ain on. ämpötilaa (lat. tmpratura) mitataan SI-järjstlmässä klvinillä (K) tai clsiusastilla
LisätiedotLääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen
Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
Lisätiedot