Clostridium difficile. Labquality-päivät 11.2.2016 Eveliina Tarkka HUSLAB



Samankaltaiset tiedostot
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

C.difficile alueellisena haasteena

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Diagnostiikka kohta pelkkää PCR:ää? Sairaalahygieniapäivät Kaisu Rantakokko-Jalava

Clostridium difficile diagnostiikka

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä

Clostridium difficile Suomessa tänään. Saara Kotila Neuvottelukokous mikrobiologian laboratorioiden edustajille

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Clostridium difficile infektio kliinisenä ongelmana Eero Mattila

Kokogenomisekvensointi (WGS)

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality

Anni Ikonen ja Maijastiina Kontio. ILLUMIGENESTA GENOMERAAN Clostridium difficile analyysimenetelmien vertailu

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

ULOSTEVILJELYJEN LAADUNARVIOINTI

INFEKTIO. TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA No 4 /

CLOSTRIDIUM DIFFICILEN TOKSIINIGEENIEN OSOITUKSEEN KÄYTETTÄVÄN XPERT C. DIFFICILE -TESTIN VALIDOINTI

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Uutta pikadiagnostiikkaan

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Resistenttien bakteerien

SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy

Virologiset pika- ja vieritestit

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa

VIERITESTIT AVOHOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT VIROLOGISET TESTIT

Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys

EHEC-shigatoksiinia tuottava ruokamyrkytysepidemia Helsinki

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Mycoplasma bovis -diagnostiikka. Tarja Pohjanvirta, Nella Vähänikkilä, Tiina Autio, Sinikka Pelkonen Eläintautibakteriologia, Kuopio

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 4

Ripulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi

IONIMOBILITEETISPEKTROMETRIAN KÄYTTÖ C. DIFFICILEN DIAGNOSTIIKASSA

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Alere i. Molecular. In minutes. PAINA TÄTÄ NIIN NÄET SEURAAVAN SIVUN

Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015

Labqualitypäivät Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

CLOSTRIDIUM DIFFICILE: KAHDEN DIAGNOSTISEN MENETELMÄN VERTAILU

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Epidemiat - megatrendit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012

TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö

Tuberkuloosin diagnostiikka

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?

PD-hoidon komplikaatiot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus

Kokemuksia kromogeenisten maljojen käytöstä sienilaboratoriossa. Pirkko Koukila-Kähkölä Mykologian yksikkö

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)

Erikoistutkija, INFO/INVI Uudet menetelmät työkaluna norovirusten epidemiaselvityksessä/ Haider al-hello

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Mitä hyötyä kliinisestä tutkimuksesta on yritykselle - Case Medix Biochemica

Bakteeri- ja sieniviljelyt

Lyhyt yhteenveto Labqualityn bakteeriviljelykierroksilta Markku Koskela, yl Nordlab Oulu, mikrobiologia

Epidemiatilanne RYMY-ilmoitusten perusteella

Diagnostisten testien arviointi

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa

2. Tutkimuksen DNA, vasta-aineet IF (natiivi) (S -DNAnAb, 1261) nimi, menetelmä ja viitearvot muuttuvat.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta

BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla

MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Transkriptio:

Clostridium difficile Labquality-päivät 11.2.2016 Eveliina Tarkka HUSLAB

Clostridium difficile Antibioottiripulin aiheuttaja Anaerobinen, itiöivä gram-positiivinen sauva toksigeeniset kannat muodostavat toksiineja A ja B toksiini A: enterotoksiini toksiini B: sytotoksiini toksiinigeenit järjestäytyneet ns. PaLoc-alueeseen PaLoc-alueella myös säätelygeeni tcdc jotkut kannat tuottavat myös ns. binääritoksiineja

Diagnostiikka perustuu toksigeenisen C.difficile-bakteerin osoittamiseen ulostenäytteestä perinteiset menetelmät viljely, bakteerin tunnistus ja toksiinintuoton osoittaminen toksiinin osoitus ulostenäytteestä (antigeeninosoitustestit) yksittäisnäytteille soveltuvia testikortteja isoille sarjoille soveltuvat analysaattorit ja EIA-kuoppalevytestit nukleiinihapon osoitus herkkä kallis viljelyyn ja toksiininosoitukseen verrattuna

käytössä olevia nho-menetelmiä useita kaupallisia testejä kohdegeenit & kapasiteetti vaihtelevat testi valmistaja kohdegeeni erityistä BD GenOhm BD Max tcdb tcdb GeneXpert Cepheid tcdb GeneXpert EPI Cepheid tcdb, binääritoksiinit, tcdc deleetio, snip 117 GenomEra Abacus diagnostics tcdb Illumigene Meridian tcda Erottaa 027-like kannat Real Star Altona diagnostics tcda, tcdb (erikseen)

nho-tuloksen merkitys? toksiinigeeni >< tuotettu toksiini herkempi kuin aikaisemmat menetelmät turhia positiivisia? kvantitaatio puuttuu C.difficile voi löytyä myös oireettomalta henkilöltä kliinisen merkityksen arviointi? vain oireisilta potilailta!!

onko geenillä väliä? toksiini A- B+ -kantoja kuvattu myös vakavista tautimuodoista epidemioita kuvattu Euroopan maissa n. 3% Japani 39% Israel 56% Argentiina: pääosin toxa- B+ kantoja (korvannut A+B+ kannat) HUSLABin löydökset (Helsingin ja Uudenmaan alue): ei tcda-negatiivisia (2008-2015)

Kvach et al 2010, J Clin Micr 48 (109-114) (400 näytettä) -tcdb-geenin osoitus BD GeneOhm-testillä Toksiini EIA (toksiinit A ja B) (TechLab) Glutamaattidehydrogenaasi (GDH), jos + -> sytotoksiinin osoitus soluviljelmässä 200 GDH+ ja 200 GDH:- näytettä 200 GDH+ 66 kaikilla + 200 GDH- 197 kaikilla - 96 vain GDH+ 3 PCR + 71 EIA+ 93 PCR + 12 EIA- PCR+ 4 EIA+ PCR-

Pancholi et al 2012, J.Clin Micr 50:1331-1335 (200 näytettä) Xpert C.difficile (tcdb) Xpert C.difficile EPI (tcdb ja 027-tyyppi) Illumigene (tcda) sytotoksiinin neutralisaatiotestillä (CCNA) soluviljelmässä Ristiriitaisten tuloksen antaneista näytteistä viljely ja toksiinin osoitus N= Xpert Xpert EPI 20 + + + Illumigene CCNA Toxigeeninen viljely 15 + + - + 4 + - - + 3 + - + + 1 + invalid - + 157 - - - Xpert 43/43 (100%) Illumigene 36/43 (83%) CCNA 23/43 (53%)

Humphries et al 2013, J.Clin. Micr. 51:869-873 (296 näytettä) EIA ja NHO vertailu, vertailu taudin vakavuuteen EIA: Premier toxin A+B Illumigene (tcda) Xpert (tcdb) ristiriitaisen tuloksen antaneista näytteistä NHO EIA Viljely Xpert N= + + + 70 + - + 51 + - - + 13 + + - + 6 + - - - 6 - - + - 3 EIA ei toimi luotettavasti edes vakavissa tautimuodoissa testitulokset eivät eroa vakavissa tai miedoissa tautitapauksissa Taudinkuva EIA NHO mieto 49% 98% vakava 58% ero ei merkitsevä 98%

Polage et al 2015, JAMA 175:1792-801 1416 potilasta testattu C.difficilen suhteen Toksiininosoitus ja NHO (FDA:n hyväksymät testit) testi positiivisia % NHO 293 /1416 21% toksiinitesti 131 / 293 45% (nho-positiivisista) Tox- NHO+ Vähemmän C.difficile-bakteeria Lievempi ripuli Lyhyempi kesto Ei komplikaatioita (10 tox+ nho+ ryhmässä) P <.001 NHO-testeissä ylidiagnostiikan vaara

Labqualityn laadunarviointikierros Kierroksella 4/2015 23 suomalaislaboratoriota nho-tuloksen vastasi 20 viljelytulos: 8 siirrytty paljolti kromogeenisten elatusaineiden käyttöön toksiini-eia: 3 Menestyminen suomalaislaboratorioilla hyvä nho-testeillä saatu odotetut tulokset vääriä negatiivisia EIA-tuloksia ulkomaisten laboratorioiden vastauksissa

tarvitaanko vielä viljelyä? tarve epidemiologiselle tyypitykselle? tarve herkkyysmääritykselle? poikkeavien kantojen toteaminen (esim. toxa-negat. epidemia)