KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2009

KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2009 Kaupunginhallitus 13.4.2010 Kaupunginvaltuusto 15.6.2010

SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 5 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset... 5 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 5 1.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 5 1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 7 1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 11 1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 13 1.2.5 Kaupungin henkilöstö... 14 1.2.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 17 1.2.7 Ympäristötekijät... 19 1.3 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä... 21 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 24 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 24 1.4.2 Toiminnan rahoitus... 28 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset... 32 1.6 Kokonaistulot ja menot... 36 1. 7 Kuntakonsernin toiminta- ja talous... 37 1.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 38 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 38 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 39 1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 39 1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 41 1.8 Keskeiset liitetiedot... 49 1.9 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 49 1.9.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 49 1.9.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet... 50 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 53 2.1 Tavoitteiden toteutuminen... 53 2.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 60 2.2.1 Tarkastustoimi... 60 2.2.2 Kaupunginhallituksen toimiala... 62 2.2.2.1 Kaupunginhallitus tulosalue... 62 2.2.2.2 Työllisyyden hoito tulosalue... 67 2.2.2.3 Keskushallinto tulosalue... 70 2.2.2.4 Maahanmuuttajapalvelut... 73 2.2.3 Sivistystoimiala... 76 2.2.3.1 Sivistyspalvelukeskus tulosalue... 81 2.2.3.2 Varhaiskasvatus tulosalue... 83 2.2.3.3 Perusopetus tulosalue... 85 2.2.3.4 Kaupunginkirjasto Kainuun maakuntakirjasto... 86 2.2.3.5 Kainuun Museo ja Kajaanin Taidemuseo... 88 2.2.3.6 Kaukametsä... 91 2.2.3.7 Liikuntapalvelut... 95 2.2.4 Ympäristötekninen toimiala... 97 2.2.4.1 Ympäristötekninen lautakunta tulosalue... 101 2.2.4.2 Ympäristö ja maankäyttö tulosalue... 102 3

2.2.4.3 Kunnallistekniikka tulosalue... 104 2.2.4.4 Tilapalvelu tulosalue... 106 2.2.5 Kainuun pelastuslaitos toimiala... 109 2.2.5.1 Kainuun pelastuslaitos... 109 2.2.6 Kaupungin tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut... 112 2.3 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 120 2.3.1 Käyttötalouden toteutuminen... 120 2.3.2 Peruskunnan tuloslaskelmaosan toteutuminen... 121 2.3.3 Peruskunnan investointien toteutuminen... 124 2.3.4 Peruskunnan rahoitusosan toteutuminen... 127 2.3.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 128 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT...129 3.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet... 129 3.2 Tuloslaskelma... 130 3.3 Rahoituslaskelma... 131 3.4 Tase... 132 3.5 Konsernilaskelmat... 134 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...137 5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET...146 5.1 Liikelaitosten erillistilinpäätökset... 146 5.1.1 Kajaanin Ammattikorkeakoulu... 146 5.1.2 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos... 168 5.1.3 Kajaanin Vesi liikelaitos... 181 5.1.4 Kajaanin Mamselli liikelaitos... 207 5.1.5 Kajaanin kaupunginteatteri liikelaitos... 227 5.1.6 Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen... 243 5.2 Tytäryhtiöiden toimintakertomus- ja tilinpäätöstiedot... 244 5.2.1 Kajaanin Elokuvakeskus Oy... 244 5.2.2 Kajaanin Teknologiakeskus Oy... 245 5.2.3 Measurepolis Development Oy... 247 5.2.4 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari... 249 5.2.5 Kiinteistö Oy Lohtajan Palvelukeskus... 251 5.2.6 Vuolijoen Teollisuuskylä Oy... 252 6 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ...253 7 TILINTARKASTUSKERTOMUS...255 4

1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kaupungin toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kaupungin toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupungissa ja kaupunkikonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kaupungin ja kaupunkikonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, josta ei ole tehtävä selkoa kaupungin tai kaupunkikonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kaupunginhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kun kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteuttamisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitosten tilinpäätösten laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Kuntalain mukaan kaupungin liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat sekä talousarvion toteuttamisvertailu ja toimintakertomus. 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus Suomen talous on ollut muun maailmantalouden lailla lamassa koko vuoden 2009. Elpymistä on odoteltu viimeiset puoli vuotta. Heikkoja myönteisiä signaaleja talouden virkistymisestä toki voidaan havaita, mutta mitään tasaisen varmaa talouskasvua ei ole vielä havaittavissa. Erityisesti suomalainen teollisuussektori on joutunut kovaan saneeraukseen globaalin taloustaantuman seurauksena. Metsäteollisuudessa on tapahtunut koko maamme historian rajuin tuotannon supistaminen. Työpaikat ja hyvä työllisyyskehitys ovat entistä tärkeämmässä roolissa maassamme tällä hetkellä. Perinteisten toimialojen työpaikat vähentyvät koko ajan, minkä takia on löydettävä uusia keinoja työllisyyden ja sitä kautta talouskasvun saamiseksi pysyvälle kasvu-uralle. Kainuun teollisuussektorilla kovin menetys oli UPM:n Kajaanin paperitehtaan alasajo. Positiiviselle puolelle on kirjattavissa kaivosteollisuuden suuryksikön (Talvivaaran) tuotannon käynnistyminen ja UPM:n tehdasalueelle uusia työpaikkoja generoivan Renforsin rannan yritysalueen toimintojen käynnistyminen. Kajaanin kaupungin omista investoinneista merkittävin työpaikkoja turvaava ja uusia lisäävä hanke oli Petäisenniskan ykkösvaiheen yritysalueen kehittämishanke. Kajaanin kaupungin talous on ollut kuluneena vuonna ykköshuolenaiheemme, kun olemme rakentaneet kaupungin tulevaisuutta. Kaupungin talousvaikeuksiin löytyy sekä ulkoisia että sisäisiä syitä. Ulkoiset syyt aiheutuvat maailman- ja valtiontalouden häiriöistä ja sisäiset syyt kaupungin talouden tasapainottomuudesta. Ulkoisia syitä ovat vielä voimistaneet paperitehtaan alasajo jälkiseurauksineen ja sisäisiä syitä kaupungin kirjanpidosta löytyneet virheet. Kaupungissa on onneksi aloitettu kokonaisvaltaisen talouden tasapainottamisohjelman rakentaminen jo vuoden 2008 loppupuolella. Tämän ohjelman avulla olemme saaneet hahmotettua talouden strategiset linjaukset vuosille 2010-2016. Ilman tätä apuvälinettä ja määrätietoista työtä sen käytäntöön viemiseksi olisimme saattaneet ajautua hallitsemattomaan 5

taloudelliseen kaaokseen. Nousukauden oloihin soveltuvan talousstrategian muuttaminen nopeassa aikataulussa laskukauden ja hitaamman kasvun oloissa toimivaksi on ollut vuoden 2009 vaativin prosessi Kajaanin kaupungissa. Loppuvuodesta aloitettiin tasapainottamisohjelmaa täydentävän henkilöstösuunnitelman laadinta vuosille 2010-2016. Henkilöstösuunnitelman avulla tehostetaan luontaisen poistuman hyödyntämistä henkilöstökulujen hallinnassa. Talouden hallinta on haaste myös jatkossa. Kaupungin yhteenlasketut alijäämät, kun lasketaan mukaan laskennallinen osuus maakuntayhtymän alijäämistä, ovat yhteensä noin 22 miljoonaa euroa. Talouden tasapainottamisohjelman olemassaolo ei yksin riitä ongelmien ratkaisemiseen. Tasapainottamisohjelman tavoitteisiin on kaikkien sitouduttava sekä päätöksentekotasolla että kaupungin organisaatiossa. Meillä on edessä ainakin seitsemän vuoden taloustalkoot ja näissä talkoissa emme voi suvaita vapaamatkustajia. Tilinpäätöksen 2009 osoittama ylijäämäinen tulos (0,7 milj. euroa) antaa uskoa siihen, että olemme menossa oikeaan suuntaan. Se, että pysymme oikeassa suunnassa edellyttää talouden tasapainottamisohjelman ja henkilöstösuunnitelman toteuttamista. Tavallisille kaupunkilaisille tasapainottamisohjelma näyttäytyy tiettyjen palveluiden keskittymisenä, jopa alasajona. Lähtökohta kuitenkin on, että minkään lakisääteisen palvelun tarjoamista ei vaaranneta tai lopeteta. On täysin ymmärrettävää, että monet palvelutarjonnan supistukset tai palveluverkon keskittäminen aiheuttavat myös ärtymystä ja vastarintaa kaupunkilaisten keskuudessa. Kaupungin talousarvio avattiin kesken vuoden ja tuolloin verotulokertymää alennettiin 114 milj. eurosta 109 miljoonaan. Samalla tulosennuste aleni -3,8 miljoonaan euroon. Vuoden alkukuukausien jyrkän tulojen pudotuksen vuoksi tämä on ollut perusteltu ratkaisu. Vuoden loppupuolen verokertymä oli onneksi odotettua huomattavasti parempi, joten lopullinen verokertymä nousi alkuperäisen talousarvion tasolle (114,3 milj. euroa). Osaltaan tähän vaikutti yhteisöverotulokertymän paraneminen. Tähän puolestaan vaikutti valtioneuvoston tekemä päätös yhteisöveron kuntien jako-osuuden nostosta. Talouden tehostamistoimenpiteet ovat purreet jo vuoden 2009 aikana. Kiirastorstain paperin talouden tehostamistoimenpiteillä on osiltaan vaikutusta viime vuoden kelvolliseen tulokseen. Kolmas tärkeä asia positiiviseen tulokseen yltämisessä oli poikkeuksellisen alhainen korkotaso, josta kaupunki sai merkittävää hyötyä. Kokonaisuutena voi sanoa, että vuosi 2009 on ollut kuntatalouden kehitysnäkymien ennustettavuuden osalta poikkeuksellisen vaikea, perustellusti voi sanoa sen olleen jopa omituinen. Kuluneen vuoden keskeisiä asioita oli myös Kainuun mallin tulevaisuuden suunnittelu. Kajaanilla suurimpana maksajana on tässä asiassa iso painoarvo. Tätä kirjoitettaessa on vielä monia asioita (erityisesti lopullinen rahoitusmalli ja pohja) sopimatta Kainuun kuntien kesken, mutta näyttää siltä, että nyt onnistutaan luomaan Kajaanin kannalta nykyistä toimivampi malli. Korkeakoulusektorin tulevaisuuden epävarmuus konkretisoitui joulukuussa, kun saimme tietää Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteen koulutuksen alasajosta Kajaanissa. Kaupungillemme vielä suurempi menetys on Oulun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan alaisen luokanopettajakoulutuksen (entisen OKL:n) lopettamispäätös 31.3.2010. Vaikka elämme talous- ja rakennemuutospaineiden alla, niin meidän on silti pystyttävä suuntaamaan kaikki liikenevät resurssimme kaupungin tulevaisuuden rakentamiseen. Meidän on pystyttävä tekemään strategisesti järkeviä päätöksiä ja hakemaan uusia ratkaisumalleja. Muutos on pysyvästi keskellämme ja vanhoja käytäntöjä on tarvittaessa kyettävä kyseenalaistamaan. Meillä on tähän haasteeseen kelvolliset eväät käytössämme, kun vain uskomme itseemme. Kaupungin talouden tervehdyttäminen on saatu käyntiin ja nyt käsissämme oleva tilinpäätös osoittaa, että tämä suunta on oikea. Oikeassa suunnassa pysyminen on haaste, joka meidän on otettava tosissamme. Jari Tolonen kaupunginjohtaja 6

1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Jäsenet Enroth Paavo KOK Lämpsä Jouni VAS Haataja Minna VAS Majuri Jenni KOK Hakkarainen Eija PS Matero Vuokko SDP Halonen Auli KOK Mikkonen Ritva VAS Halonen Markku, KESK Myllylä Raili VAS Haukipuro Airi KESK Nissinen Matti KESK 31.3.2009 Mikko Saaren tilalle Heikkinen Jukka KESK Oikarinen Markku SDP 26.8.2009 Raimo Piiraisen tilalle Hurskainen Timo KESK Okkonen Arto KESK Huusko Vesa VAS Ovaska Jukka-Pekka VIHR Hynynen Evelyn KD Parviainen Heikki KESK Hyyryläinen Mauno KESK Patronen Kaija KESK Immonen Kauko VAS Peittola Minna KESK Immonen Marjatta KESK Rissanen Maija KESK Juntunen Hannu KOK Ronkainen Tauno VAS Kaikkonen Vesa, II varapj. VAS Rytkönen Timo VAS Karjalainen Aki, I varapj. KESK Räisänen Aki VAS Karppinen Veli-Matti Kaj. S Rönty Markku KOK Kemppainen Hannu S KESK Sankilampi Jaana PS Kemppainen Hannu T SDP Sistonen Toivo KOK Kettunen Pentti PS Suutari Eero, puheenjohtaja KOK Kiljunen Ella SDP Tolonen Markku KESK Koistinen Pekka KESK Tornberg Raimo KESK Krogerus Timo Kaj. S Törrö Leena SDP Kuutti Päivi KOK Vatula Anneli YKKS Kyllönen Toivo PS Väisänen Sanni VIHR Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Jäsenet Arto Okkonen, puheenjohtaja Oikarinen Markku, I varapuheenjohtaja Sistonen Toivo, II varapuheenjohtaja Heikkinen Jukka Immonen Marjatta Rissanen Maija Huusko Vesa Malinen Päivi Kuutti Päivi Sankilampi Jaana Karppinen Veli-Matti Henkilökohtaiset varajäsenet Hyyryläinen Mauno Tolonen Tapio Juntunen Hannu Hurskainen Timo Peittola Minna Immonen Maarit Räisänen Aki Kyllönen Erja Heikkinen Seija Hakkarainen Eija Krogerus Timo Tarkastuslautakunta Jäsenet Enroth Paavo, puheenjohtaja Mikkonen Ritva, varapuheenjohtaja Tolonen Markku Törrö Leena Ahlqvist Pertti Varajäsenet Rantakurtakko Maarit Haataja Minna Pyhtilä Johanna Hekkala Heikki Elfving Seppo 7

Keskusvaalilautakunta Jäsenet Huotari Vesa Karjalainen Maija Petrovic Stevo Latvakangas Osmo Jaanus-Nykänen Elvi Varajäsenet Vatula Anneli Väisänen Antero Moilanen Riitta Kettunen Jonas Ohinmaa Onerva Sivistyslautakunta Jäsenet Tornberg Raimo, puheenjohtaja Lämpsä Jouni, varapuheenjohtaja Hyyryläinen Mauno Peittola Minna Hynynen Evelyn Kyllönen Sari Majuri Jenni Rönty Markku Hekkala Heikki 3.11.2009 Markku Oikarisen tilalle Vatula Anneli Ovaska Jukka-Pekka Malinen Päivi, kaup.hallituksen ed. Varajäsenet Hurskainen Timo Puskala Pasi Karjalainen Aki Pyhtilä Johanna Seppänen Irja Sarr Kerttuli Ojala Katriina Väinölä Aki Leinonen Paula Kyllönen Mika Luak Samuel Ympäristötekninen lautakunta Jäsenet Kyllönen Antero, puheenjohtaja Halonen Markku, varapuheenjohtaja Haukipuro Airi Patronen Kaija Parviainen Heikki 31.3.2010 Mikko Saaren tilalle Lindgren Seppo Väyrynen Tuula Leinonen Voitto Kiljunen Ella Kyllönen Toivo Leinonen Tarja Heikkinen Jukka, kaup.hallituksen ed. Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Jäsenet Surma-aho Timo, puheenjohtaja Halonen Markku, varapuheenjohtaja Kyllönen Antero Tartia-Jalonen Aila Huusko Päivi Immonen Marjatta, kaup.hallituksen ed. Varajäsenet Rytkönen Timo Nissinen Matti Ronkainen Minna Mulari Eeva-Liisa Jokelainen Esa Järvelä Martti Jestola Satu Surma-aho Timo Järvelin Matti Tihinen Ari Huusko Päivi Varajäsenet Leinonen Voitto Parviainen Heikki Väyrynen Tuula Kemppainen Maarit Leinonen Tarja 31.3.2010 Heikki Parviaisen tilalle 8

Kajaanin ammattikorkeakoulun johtokunta Jäsenet Varajäsenet Piippo Esko, puheenjohtaja Halonen Auli, varapuheenjohtaja Karjalainen Aki Immonen Marjatta Pyhtilä Johanna Nissinen Matti 6.10.2009 Osmo Vammaskosken tilalle Salonen Eero Soikkeli Maija Käsmä Jouko Hakkarainen Eija Kunnas Karl Sistonen Toivo, kaup.hallituksen ed. Matero Vuokko Rantakurtakko Maarit Kauppinen Juha Peittola Minna Karjalainen Maija Komulainen Tuomas Kortelainen Janne Kyllönen Erja Korhonen Hannu Sankilampi Jaana Pääskylä Esko 10.2.2009 Antti Kelan tilalle Kajaanin ammattikorkeakoulun hallitus Jäsenet Leinonen Merja Kemppainen Mauri Leppänen Timo Sirviö Arja Ruuskanen Eija Nevalainen Janne Kemppainen Eero Mäkinen Merja Kähkönen Jari Heikkinen Eija Varajäsenet Ahonen Esa Syrjä Minna Räihä Hanna Teirilä Ari Pekkala Sari Näyhä Ville Kemppainen Tuula Määttä Mika Yli-Houhala Rauni Itkonen Heli Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Myllylä Raili, puheenjohtaja Krogerus Timo, varapuheenjohtaja Ovaska Pekka Heikkinen Seija Suhonen Kari Kemppainen Mikko Isokoski Sisko Rissanen Maija, kaup.hallituksen ed. Varajäsenet Lappalainen Seija Karppinen Veli-Matti Kivilahti Ritva Heikkinen Mikko Vatula Esko Hernetkoski Markku Manner Leena Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Hurskainen Timo, puheenjohtaja Melakari Jaana, varapuheenjohtaja Räisänen Aki Huotari Tellervo Närhi Pirkko Karppinen Sirkka Aapakari Marjaana Kuutti Päivi, kaupunginhallituksen ed. Varajäsenet Moilanen Erkki Tolonen Maria Leinonen Kaija Latvakangas Osmo Turunen Anne Leikkainen Tarja Niemi Pekka 9

Kajaani Vesi -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Kettunen Pentti, puheenjohtaja Koskensalmi Leila, varapuheenjohtaja Immonen Maarit Juutinen Eero Leinonen Voitto Vimpari Jouni, henkilöstön edustaja Heikkinen Jukka, kaup.hallituksen ed. Varajäsenet Elfving Seppo Tartia-Jalonen Aila Hurskainen Timo Pelkonen Sisko Käsmä Jouko Kemppainen Ilkka Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Alanko Hannu, puheenjohtaja Määttä Anneli, varapuheenjohtaja Melakari Jaana Valovaara Rainer Soininen Timo Tuominen Anssi Mäkinen Merja Huusko Vesa, kaup.hallituksen ed. Varajäsenet Järvinen Reijo Kauppinen Juha Käsmä Jouko Tolonen Iikka Karjalainen Tommi Kovalainen Pirjo Karjalainen Arto Tilivelvolliset viranhaltijat Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Hallintojohtaja, kaupunginlakimies Talousjohtaja Henkilöstöpäällikkö Henkilöstösihteeri Kansliapäällikkö Atk-päällikkö Vastaanottokeskuksen johtaja Yhteyspäällikkö Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Kajaanin ammattikorkeakoulun hallinto- ja talousjohtaja Kajaanin kaupunginteatterin johtaja Kajaanin Mamsellin johtaja Kajaanin Veden johtaja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtaja Vähämaa Erkki Tolonen Jari Aarnio Tuija Kovalainen Jorma Kurkinen Osmo Sivonen Pekka Tokkonen Paula Hämäläinen Risto Kemppainen Erkki Ojalehto Eira Pönkkö Pentti Karjalainen Arto Mäkinen Merja Jaakkola Miko Vuorinen Tuija Nurminen Juha Haverinen Markku 31.8.2009 saakka 15.6.2009 alkaen 31.5.2009 saakka 26.5.2009 lukien Sivistystoimiala Sivistysjohtaja Talouspäällikkö Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Perusopetuksen tulosalueen johtaja Kaukametsän johtaja Saari Mikko Kurkinen Osmo Kemppainen Sirpa Niemi Martti Lakaniemi Tapani Ympäristötekninen toimiala Tekninen johtaja, kaupungingeodeetti Tilapalvelupäällikkö Kaupungininsinööri Rakennustarkastaja Soininen Timo Haverinen Markku Nousiainen Matti Leskinen Hannu Kainuun pelastuslaitos toimiala Pelastusjohtaja Parviainen Anssi 10

1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Vuoden 2008 loppusyksystä kärjistyneen likviditeettikadon seurauksena maailmankauppa oli romahtanut ennennäkemättömän jyrkästi. Suomen vienti ja teollisuustuotanto joutuivat syöksykierteeseen. Myös kotimainen kysyntä rakentaminen, muut investoinnit sekä yksityinen kulutus supistui paljon arvioitua nopeammin. Bruttokansantuote supistui Suomessa yli seitsemän prosenttia. BKT on painunut noin kolmen vuoden takaiselle tasolle. Tämä pudotus tuotannon tasossa on tuntuvasti suurempi kuin euroalueella tai yhdysvalloissa. Myös vuoden 2010 kasvunäkymät arvioidaan Suomessa EU-maiden keskimäärää heikoimmiksi; kasvuarvio on 0,7 prosenttia ja vuodelle 2011 noin 2,5 prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti väheni noin neljänneksen ja teollisuustuotanto noin viidenneksen edellisvuodesta. Viennin aleneminen oli tuntuvasti rajumpi kuin 90-luvun alussa, jolloin vienti supistui seitsemän prosenttia. Työllisten määrä väheni vuonna 2009 noin 80 000 henkilöllä, ja työttömien määrä lisääntyi yli 50 000:lla. Työttömyysaste oli 9,8 prosenttia. Vaikka työvoiman tarjonta vähenee ennen kaikkea vanhempien ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen takia, nousee työttömyysaste vuonna 2010 keskimäärin 10,5 prosenttiin. Nuorten työttömyysaste on yli kolminkertainen 25-64 vuotiaiden työttömyysasteeseen verrattuna. Kuluttajahintojen nousu hidastui nopeasti vuoden 2009 aikana. Syynä olivat maailmanmarkkinahintojen laskun ohella etenkin asuntohintojen ja lainakorkojen lasku. Inflaation ennustetaan pysyvän maltillisena myös kahden seuraavan vuoden ajan. Palkansaajien ansiot nousivat vuonna 2009 noin neljä prosenttia ja seuraavana kahtena vuonna nousun arvioidaan olevan hieman vähemmän. Valtion rahoitusasema heikkeni vuonna 2009 ennätyksellisen voimakkaasti veropohjan supistuessa, työttömyyssidonnaisten menojen kasvaessa sekä erilaisten elvyttävien päätösten seurauksena. Vuonna 2010 alijäämä syvenee edelleen ja vasta vuonna 2011 suhdannekäänne näkyy valtion alijäämän pienenemisenä, mutta velanottotarve säilyy kuitenkin 11 mrd. eurossa. Suhdannenousun valtiontaloutta vahvistavia vaikutuksia pienentää mm. velanhoitomenojen tuntuva nousu. Yhteisöverojen ja pääomatuloista maksettavien verojen kasvua hidastavat verotuksessa vähennyskelpoiset tappiot. Vuonna 2010 julkisyhteisöjen rahoitusaseman arvioidaan rikkovan ensimmäisen kerran EU:n talous- ja rahaliiton aikana EU:n perustamissopimuksen mukaisen kolmen prosentin alijäämärajan. Valtaosa EU-maista on kuitenkin samassa tilanteessa ja useimmissa maissa julkisen talouden velkasuhde on tuntuvasti Suomea korkeampi. Kuntatalouden tilanne kiristyi vuonna 2009. Erityisesti suurten kaupunkien taloudellinen tilanne heikentyi. Pienempien kuntien talous pysyi vielä keskimäärin edellisen vuoden tasolla osin kuntaliitosten ansiosta. Lama iski voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus helpotti vähän tilannetta, mutta apu on tilapäinen. Taloustilanteen jyrkkä heikkeneminen näkyy kuntien tilinpäätöksissä. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni 1,2 mrd. euroa (5,6 prosenttia). Verotulojen ja valtionosuuksien lisäyksen ansiosta kuntien vuosikatteet alenivat kuitenkin vain 0,5 mrd. euroa. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate kattoi poistoista 90 prosenttia. Asukasta kohti vuosikate oli 275 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 362 euroa. Suuria vaikeuksia oli 25 kunnassa, joissa vuosikate on jäämässä negatiiviseksi. Vuotta aiemmin oli 57 kunnan vuosikate negatiivinen. Kuntaliitokset vähensivät pienten ja heikkojen kuntien lukumäärää. 11

Kuntatalouden rahoitustasapaino heikkeni. Taantumasta huolimatta kunnallisveron tuotto lisääntyi edelleen ja myös valtionosuudet kasvoivat. Heikkeneminen johtuikin pääosin yhteisöveron pudotuksesta ja siitä, että kunnat ovat velkarahan avulla pitäneet kiinni suunnitelluista investoinneista. Työttömyyden kasvu pitää kunnallisveropohjan heikkona vuonna 2010, mikä säteilee kuntakentän taloudelliseen tilaan laajemminkin. Kunnallisveroprosenttien ja kiinteistöveroprosenttien korotukset lisäävät kuntien verotuloja ja sitä kautta parantaa kuntatalouden tilaa. Kuntien yhteenlaskettu tulos jäi ennakkotietojen mukaan vuonna 2009 noin 60 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Toimintamenot lisääntyivät 5,6 prosenttia. Kunta-alan toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkea palkkaratkaisu, palvelujen lisääntynyt kysyntä ja kuntien lisääntyneet velvoitteet. Kuntien lainakanta oli vuonna 2009 yhteensä 9,98 mrd. euroa, joka oli 1 875 euroa asukasta kohti. Edellisenä vuonna kunnilla oli lainaa 1 629 euroa asukasta kohti. Kuntien keskimääräinen verotettavilla tuloilla painotettu tuloveroprosentti vuodelle 2009 nousi 18,59 prosenttiin. Vuodelle 2010 tuloveroprosenttiaan nosti 181 kuntaa ja keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 18,98 prosenttiin. Kuntatalouteen kohdistuu väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena monenlaisia muutospaineita. Ikäsidonnaisten julkisten menojen kasvu kasautuu kasvavassa määrin kuntien harteille vanhusväestön hoidon ja hoivan järjestämisvastuuna. Palvelutarpeen kasvun ohella myös sen rakenne muuttuu. Kuntataloutta uhkaa pysyvämpi alijäämäisyys ja velkakierteen jatkuminen, mikäli toimintoja ei kyetä tehostamaan ja menojen kasvua saada selvästi hidastumaan. Valtiovarainministeriön arvion mukaan odotettavissa oleva palvelujen kysynnän lisäys tuo kuntaveroon kolmen prosentin nousupaineen vuoteen 2020 mennessä. Lähteet: Tilastokeskus Suomen Kuntaliitto Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 3/2009, Budjettikatsaus 2010 Keskeiset tunnusluvut Suomi Ennakkoarvio 2009 2008 määrän muutos, prosenttia BKT -7,6 1,01 Yksityinen kulutus -2,2 1,9 Julkinen kulutus 1,2 2,0 Kuluttajahinnat 0,0 4,1 Ansiotaso 4,0 5,5 Työttömyysaste 8,5 6,4 Kuntatalous Vuosikate euroa/asukas 275 362 Lainakanta euroa/asukas 1 875 1 629 Keskimääräinen tuloveroprosentti 18,59 18,55 Lähteet: Valtiovarainministeriö, Suhdannekatsaus 3/2009 Suomen Kuntaliitto 12

Oman talousalueen kehitys Kainuun väestön määrä vuoden 2009 lopussa oli 82 634 (vuonna 2008 83 160). Väkiluku väheni edellisestä vuodesta 526 hengellä eli 0,6 %. Ennakkotiedon mukaan muuttotappio oli 335 henkeä ja kuolleiden määrä oli 199 suurempi kuin syntyneiden. Väestö kasvoi vuonna 2009 Kajaanissa 79 hengellä (vuonna 2008 +43). Ennakkotiedon mukaan Kajaanissa syntyi 58,5 % koko Kainuun syntyneiden määrästä (vuonna 2008 60,0 %). Kajaanin kaupungin väkiluku 31.12.2009 oli 38 211. Kokonaispinta-ala oli 2 264,11 km 2 ja maapinta-ala oli 1 836,35 km 2. Asukastiheys oli 21 asukasta/maakm 2. Määrällisesti eniten väkiluku pieneni Etelä-Savon maakunnassa, 1 064 henkilöllä ja Kainuun maakunnassa, 526 henkilöllä. Suhteellisesti eniten väkiluku pieneni Etelä-Savon maakunnassa, 0,7 prosenttia ja Kainuun maakunnassa, 0,6 prosenttia. Kainuun väkiluku on vähentynyt vuoden 1995 lopusta vuoden 2009 loppuun 12 567 henkeä eli 897 henkeä/vuosi. Huolestuttavaa väestökehityksessä on se, että ainoastaan Kajaanissa syntyvyys on kuolleisuutta suurempaa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kainuussa on vuonna 2020 79 063 henkeä. Alueen kehitystä mittaavalla tuotannon, työllisyyden ja väestökehityksen indikaattorilla (BTV 2000-2006) mitattuna heikointa kehitys on ollut viime vuosina Etelä-Karjalan (-1,06), Kainuun (-0,83) ja Satakunnan (-0,64) maakunnissa. Seutukunnittain tarkasteltuna BTV-luku oli ko. ajanjaksolla Kehys-Kainuussa -1,24 ja Kajaanissa -0,64 sekä esimerkiksi Oulussa + 1,23. Työttömien työnhakijoiden määrä oli Kainuussa vuonna 2009 keskimäärin 5 627 (vuonna 2008 5 019) ja Kajaanissa 2 602 (2 241). Työttömyysprosentti oli Kajaanissa vuonna 2009 14,6 % (vuonna 2008 12,6 %), Kainuussa 14,8 % (vuonna 2008 13,0 %). Koko maan työttömyysprosentti oli vuonna 2009 10,3 % (vuonna 2008 7,6 %). Työttömyyden jyrkkä kasvu vuoden lopulla johtui Kainuun työmarkkinoille tavanomaisesta kausivaihtelusta, mutta myös siitä, että talouskriisin vaikutukset työttömyyteen alkavat näkyä yhä selvemmin Kainuussa. Talouskriisin vaikutukset näkyvät lomautusten kasvuna ja lisääntyvinä Lähteet: Tilastokeskus ja Työministeriö 1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Verotuloja kertyi vuonna 2009 yhteensä 114,3 miljoonaa euroa, mikä oli 1,7 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Verotulojen kokonaiskasvu oli 1,5 prosenttia. Kunnallisverotulojen kasvu 3,0 miljoonaa euroa eli 3,0 prosenttia oli kuntien keskitasoa. Talouden taantuma näkyi erityisesti yhteisöverotulojen kehityksessä. Yhteisöverotulot vähenivät 1,5 miljoonaa euroa (-23,8 prosenttia) vuoteen 2008 nähden huolimatta siitä, että kuntien jakoosuutta korotettiin kymmenellä prosenttiyksiköllä. Kiinteistöverot kasvoivat 0,2 miljoonaa euroa (3,3 prosenttia). Vuodelle 2010 tuloveroprosenttia tarkistettiin yhdellä prosenttiyksiköllä ja myös kiinteistöverojen veroprosentteja tarkistettiin., Valtionosuuksien toteuma vuonna 2009 oli 51,3 miljoonaa euroa, mikä oli 6,1 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 4,3 miljoonalla eurolla (10,4 prosenttia). Yleinen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus puolestaan pienenevät yhteensä 328 000 eurolla. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien vähenemiseen vaikutti perusopetuksen oppilasmäärän lasku. 13

Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2009 tilinpäätös ei aiheuta muutostarpeita vuoden 2010 talousarvioon. Tilinpäätös muodostui selkeästi paremmaksi kuin mitä vuoden aikana tehtyjen talousarviomuutosten jälkeen voitiin odottaa. Verotuloja kertyi selvästi enemmän kuin kesäkuussa tarkistetussa talousarviossa ennakoitiin, mutta muutos on pääosin huomioitu vuoden 2010 verotuloennusteessa. Toimintakate päättyi 1,0 miljoonaa euroa talousarviota heikommaksi. Verotulojen ja valtionosuuksien kertymä 4,5 miljoonaa euroa sekä rahoituserien kertymä 0,4 miljoonaa euroa talousarvioon merkittyä parempi. Investoinnit toteutuivat 115 prosenttisesti. Kaupungin vuoden 2009 avaavaan taseeseen tehtiin oikaisukirjaus eläkemenoperusteisten KuEL-maksujen osalta. Oikaisukirjaus kasvatti kaupungin alijäämiä 4,2 miljoonalla eurolla. Lisäksi vuonna 2008 tehtyyn maakauppaan liittyen tehtiin 2,1 miljoonan euron oikaisukirjaus maa-alueiden arvoon. Nämä muutokset kasvattivat alijäämiä yhteensä 6,3 miljoonalla eurolla. Kattamattomia alijäämiä on taseessa 19,85 miljoonaa euroa. Suuren kattamattoman alijäämän vuoksi kaupunginhallitus on käynnistänyt talouden tasapainottamisohjelman toteutuksen vuosina 2010 2016. Tavoitteena on saada katettua kaupungin alijäämät vuoteen 2016 mennessä. Vaikka kokonaistuotannon kasvu jonkin verran elpyy vuonna 2010, työttömyyden arvioidaan vuonna 2010 vielä kasvavan. Nämä yhdessä pitävät verotulokehityksen heikkona. Suhdannekehitys heijastuu erityisesti yhteisöverojen kehitykseen. Sen sijaan vaikutukset kaupungin tuloverotuloissa näkyvät viiveellä. UPM:n tehtaan lakkautuksen vaikutukset näkyvät verotulokehityksessä edellisvuotta selvemmin. Veroprosenttien korotukset kompensoivat talouden taantuman aiheuttamaa heikkoa verotulokehitystä. Lisäksi vuoden 2009 verotulokehitys oli jonkin verran parempi kuin mitä talousarviota laadittaessa ennakoitiin. Maksuvalmius säilyy vuoden 2010 alkupuoliskolla heikkona. Talouden tasapainottamisohjelman sekä tuloperusteiden muutosten vaikutukset alkavat näkyä kaupungin taloudessa vasta pikku hiljaa. Nopeaa rahoitusaseman paranemista ei ole odotettavissa. 1.2.5 Kaupungin henkilöstö Kajaanin kaupunki pyrkii olemaan hyvä ja arvostettu työnantaja. Kaupungin henkilöstöstrategia uudistettiin vuonna 2009. Uutena asiana henkilöstöstrategiassa on maininta työyhteisötaidoista, joilla tarkoitetaan vastuun ottamista työstä, sovittujen periaatteiden noudattamista, työskentelyä kehityskeskusteluissa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, hyvää käyttäytymistä työkavereita kohtaan ja lojaalisuutta esimiehille. Edustuksellisten yhteistoimintaorganisaatioiden yhdistämisestä neuvoteltiin syksyllä 2009 siten, että yhteistyötoimikunta toimii myös kaupungin työsuojelutoimikuntana vuoden 2010 alusta. Ajalla 1.1. 31.12.2009 peruskunnan henkilöstöä oli 1 155,4 htv:ta ja liikelaitoksissa 464,0 htv:ta eli yhteensä 1619,4 htv:ta. Henkilöstön vähennystä on tapahtunut peruskunnan osalta 24,4 htv:ta ja liikelaitosten osalta lisäystä 4 htv:ta eli kokonaisvähennys on 20,4 htv:ta. Sairaankuljetus siirtyi vuonna 2009 Kainuun maakunta kuntayhtymän järjestettäväksi ja vähensi pelastuslaitoksen henkilöstöä 17,3 htv:lla. (htv2 =palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 suhteutettuna ko. ajanjaksoon ja vähennetty palkattomat poissaolot viikkotyöajan mukaan). 14

HENKILÖTYÖVUODET 2009 Kajaanin Vesi 1,3 % Kaupunginteatteri 3,0 % Mamselli 11,2 % Kaupunginhallitus, keskushallinto ja maahanmuuttopalvelut 4,5 % Ammattikorkeakoulu 13,2 % Kainuun pelastuslaitos 4,0 % Sivistystoimiala 51,0 % Ympäristötekninen toimiala 11,8 % Kaupungin henkilöstökulut 2008-2009 2008 2009 Muutos, Muutos - % 2008-2009 Palkat ja palkkiot 38 396 628,96 38 522 435,48 + 125 896,52 + 0,33 Henkilöstösivukulut 12 780 016,51 12 981 225,17 + 201 208,66 +1,57 Yhteensä 51 176 645,47 51 503 660,65 + 327 015,18 + 0,64 Toimialakohtaiset henkilöstömäärät ja kustannustiedot annetaan tilinpäätöksen liitetiedoissa ja erillisessä henkilöstöraportissa. Palkkamenojen muutoksessa näkyy henkilöstömäärän 24,4 htv:n vähennys, joka oli runsas 800 000 euroa. Henkilötyövuoden arvo palkkojen osalta oli 32 556 euroa vuonna 2008 ja 33 341 euroa vuonna 2009, joten kasvua tapahtui 785 euroa eli 2,4 %. Muutos aiheutui sopimuskorotuksista. Vuoden 2008 henkilöstösivukuluihin vaikuttava kirjanpidon virhekorjaukset, joten vuodet 2008 ja 2009 eivät ole täysin vertailukelpoisia. Lisäksi työnantajan Kela maksun alentaminen kompensoi eläkekuluja. Henkilöstökuluja koskevat tehostetut säästötoimet ovat olleet käytössä keväästä 2009 alkaen. Työyhteisöjen toimivuustutkimus toteutettiin syksyllä 2009. Tulokset ovat parantuneet kaikilla tutkimuksen osa-alueilla vuosiin 2005 ja 2007 verrattuna. Tutkimuksen piiriin kuului kaupungin ja liikelaitosten (pl. ammattikorkeakoulu) henkilöstöä 1306 henkilöä. Vastauksia saatiin 876 kappaletta, joten vastausprosentti oli 67. Eläkepoistumaennusteen mukaan kaupungin henkilöstöä eläköityy merkittävästi seuraavina vuosina. Luontaisen poistuman maksimaaliseksi hyödyntämiseksi on käynnistetty toimiala- /liikelaitoskohtainen henkilöstösuunnittelu talouden tasapainottamiseksi. Suunnitelman mukaan henkilöstösäästöjä kertyy n.15,5 milj. euroa vuoteen 2016 mennessä. Eläkepoistumalla on taloudellisten vaikutusten lisäksi myös muita määrällisiä ja laadullisia vaikutuksia mm. rakenteiden ja toimintatapojen muutoksia, joihin on varauduttava. 15

Henkilöstökulut Kaupungin henkilöstökulut 2009 2008 euroa euroa Palkat ja palkkiot 38 522 435,48 38 396 628,96 Henkilösivukulut * Eläkekulut 11 701 679,04 10 608 215,04 * Muut henkilösivukulut 1 856 694,33 2 809 098,35 * Henkilöstökorvaukset -577 148,20-637 296,88 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 51 503 660,65 51 176 645,47 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja 627 599,72 688 595,01 aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 52 131 260,37 51 865 240,48 Liikelaitosten henkilöstökulut Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos Palkat ja palkkiot 8 519 432,82 8 057 510,02 Henkilösivukulut * Eläkekulut 1 473 486,72 1 427 706,61 * Muut henkilösivukulut 544 334,40 581 915,22 * Henkilöstökorvaukset -65 472,90-53 392,38 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 10 471 781,04 10 013 739,47 Kajaanin Vesi -liikelaitos Palkat ja palkkiot 846 493,13 811 052,65 Henkilösivukulut * Eläkekulut 328 795,97 302 687,18 * Muut henkilösivukulut 53 128,33 58 447,96 * Henkilöstökorvaukset -6 222,05-6 642,71 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 1 222 195,38 1 165 545,08 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja -18 320,63 8 185,87 aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 1 203 874,75 1 173 730,95 Kajaanin Mamselli -liikelaitos Palkat ja palkkiot 4 821 619,59 4 936 337,90 Henkilösivukulut * Eläkekulut 1 326 789,72 1 210 969,60 * Muut henkilösivukulut 302 950,88 348 031,26 * Henkilöstökorvaukset -137 688,81-110 101,15 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 6 313 671,38 6 385 237,61 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Palkat ja palkkiot 1 674 568,09 1 689 926,47 Henkilösivukulut * Eläkekulut 303 612,80 300 623,82 * Muut henkilösivukulut 105 556,12 122 304,16 * Henkilöstökorvaukset -21 909,82-22 350,95 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 2 061 827,19 2 090 503,50 16

Työnantajan investoinnit henkilöstön osaamiseen ja työkykyyn Kaupunki 2009 2008 euroa euroa Työkykyä ylläpitävä toiminta * 60 950 31 323 Henkilökuntakorttietuudet - 34 580 Koulutusapuraha 28 163 23 887 Yhteensä 89 112 89 790 Työterveys, korvausluokka I kaupunki 174 276 165 684 Työterveys, korvausluokka II kaupunki 301 958 296 550 Työterveyshuollon kustannukset 476 234 462 234 * Sisältää v 2009 henkilökuntakorttietuudet. Henkilökuntakorttietuuksiin ja koulutusapurahoihin sisältyy myös liikelaitokset. 1.2.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Riskienhallintaan kuuluu riskien tunnistaminen, niiden mittaaminen ja niiltä suojautuminen tai mahdollisesti niiden poistaminen. Kaupungin hallintosäännön 29 :n mukaan kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Kajaanin kaupunginhallitus on vuoden 2008 tilinpäätöksen yhteydessä antamassaan selonteossa sisäisen valvonnan järjestämisestä esittänyt parannuskohteeksi laadittavaksi riskienhallintaohjelman. Riskienhallintaohjelman laadinta on käynnistetty vuonna 2009. Ohjelma tulee kattamaan koko Kajaani konsernin, koska kaupungin konserniohjeen mukaisesti kaupungin toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden riskienhallinta järjestetään noudattaen riskienhallintapolitiikkaa ja kaupunginhallituksen antamia ohjeita. Toimijoiden tulee olla tietoisia niiden toimintaan liittyvistä riskeistä, raportoida niistä ja niiden hallinnan menettelyistä konsernijohdolle. Palvelukykyyn vaikuttavat riskit Palvelukykyyn vaikuttavista toiminnallisista riskeistä merkittävimpiä ovat mm. ennalta arvaamaton kustannusten nousu palkoissa, energian hinnoissa ja palvelujen ostoissa. Riskikartoituksessa kaupungin toimialat, liikelaitokset ja tytäryhtiöt kirjasivat henkilöstön osaamisen vahvistamisen, eläköitymisen ja rekrytoinnin yhdeksi merkittäväksi riskikeskittymäksi, johon on varauduttava huolella. Kyseiset riskit tarjoavat mahdollisuuksia toiminnan muutoksiin, mutta ovat samalla epävarmuustekijöitä. Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus voi olla ongelma tietyillä aloilla. Riskinhallintakeinoksi on valittu koko kaupunkia koskevan henkilöstösuunnitelman laadinta, joka on käynnistetty toimialoilla. Palkkojen nousu oli sopimusten mukaista ja vakinaisten henkilöiden palkkamenot pysyivät talousarvion raameissa, mutta määräaikaisia henkilöitä palkattiin huomattavasti enemmän kuin mitä talousarviossa oli suunniteltu. Kuluneena vuonna henkilöstön saatavuus kaikilla toimialoilla ja liikelaitoksissa on ollut vielä hyvää, eikä ole ollut ongelmia vakinaisten tai sijaisten palkkaamisessa. 17

Lisäksi asioiden hoitaminen on entistä riippuvaisempaa tietojärjestelmistä ja niiden toimivuudesta, joten on panostettu siihen, että uusia järjestelmiä ja ohjelmia on voitu hyödyntää tehokkaasti. Talouteen vaikuttavat riskit Olennaisimmat talouteen vaikuttavat riskit ovat luotto-, korko- ja maksuvalmiusriskit. Tällä hetkellä korkotaso on alhaalla ja sen on arvioitu olevan vielä vuoden ajan matalalla tasolla. Tulevaisuuden korkotason ennustaminen on erittäin vaikeaa. Tilanteen tekee ongelmalliseksi se, että Kajaani velkaantuu edelleen ja tällöin korkomenoilla on merkittävä osuus rahoituskuluista. Korkoriskejä on mahdollista alentaa mm. korkosuojausten avulla. Kaupungin lainasalkusta on 15 miljoonaa euroa suojattu ja lisäksi lainoista osa on kiinteäkorkoista, jolloin niiden osalta korkokulut on ennakoitavissa. Pääosa lainoista on sidottu 6 tai 12 kuukauden euriboriin, jolloin euriborien noustessa myös korkokulut kasvavat. Kassan riittävyys on myös rahoitusriski. Tähän on varauduttu sopimalla rahoituslaitosten kanssa kuntatodistusohjelmista, joiden limiitit vaihtelevat 10:stä 15 miljoonaan euroon. Kuntatodistuslaina on lyhytaikaista maksuvalmiuslainaa, jonka saa nopeasti käyttöön. Rahalaitoksia on kilpailutettu lainanhankinnassa. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi kaupungilla oli 12,7 miljoonaa lyhytaikaista lainaa 31.12.2009. Kaupungin riskinsietokyky on heikko, koska kaupungilla on alijäämää, maksuvalmius on heikko ja kaupunki on velkaantunut. Riskinsietokykyyn vaikuttaa se, että varsinaiseen toimintaan kuuluvat tulot ja menot eivät ole tasapainossa. Negatiivinen riski kaupungin taholla on toteutunut, kun tuloja on kertynyt jatkuvasti vähemmän kuin menoja on ollut. Kaupungin heikko riskinsietokyky ei ole vielä vaikuttanut siihen, että rahoittajat olisivat pidättäytyneet lisärahoituksesta. Jos riskinsietokyky arvioidaan huonoksi, rahoittaja voi pidättäytyä lisärahoituksesta ja valtio voi harkita valvontatoimia. Vaikka tunnusluvut ovat heikot, kaupunki ei ole vielä kriisikuntien joukossa. Laaditussa riskikartoituksessa toimialat, liikelaitokset ja tytäryhtiöt nostivat kaupungin taloudellisen tilanteen henkilöstön ohella merkittäväksi riskitekijäksi. Kaupunginvaltuuston 8.12.2009 hyväksymä talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen parantaa kaupungin riskinsietokykyä. Ohjelma on kirjattu yhdeksi riskinhallintakeinoksi, jonka toteuttamisesta on pidettävä tiukasti kiinni ja toteutumaa on seurattava ja arvioitava. Vahinkoriskeihin on varauduttu ottamalla tarvittavat vakuutukset, Vakuutukset on kilpailutettu 2008. Kaupungin ottama vakuutusturva kattaa kaikki keskeisimmät toiminnot. Kaupungilla ei ole merkittäviä sijoituksia, joten niiden varallisuusarvojen muutoksissa ei ole kaupungin kannalta merkittävää riskiä. Kaupunki on myöntänyt takauksia pääasiassa omille liikelaitoksille, tytäryhtiöilleen ja vesihuoltoosuuskunnille. Jäljempänä olevasta taulukosta näkyy takausten kokonaismäärä. Vuonna 2009 kaupunki on lisännyt takausten määrää 10 986 049,50 eurolla eli 27,4 prosentilla. Lisäys on ollut merkittävä. Uudet takauspäätökset tulee tehdä vastaavilla kriteereillä kuin velanottamispäätös, koska takauksessa kaupunki ottaa potentiaalisen velan vastattavakseen. Kaupungin antamat takaukset ylittävät kaupungin oman pitkäaikaisen vieraan pääoman määrän. Takaukset omille liikelaitoksille, tytäryhtiöille ja ulkopuolisille tahoille 2008 2009 Saajataho Alkuperäinen pääoma, Jäljellä oleva pääoma 31.12.2008, Jäljellä oleva pääoma 31.12.2009, Liikelaitokset 5 643 449,71 3 563 989,28 4 642 746,75 Tytäryhtiöt 48 948 168,18 26 877 036,13 37 515 591,55 Muut yhteisöt 17 760 535,06 9 696 669,20 8 965405,81 Kaikki yhteensä 66 708703,24 40 137 694,61 51 123 744,11 18

Varautuminen tulevaisuuden uhkakuviin Taloudellisen taantuman ja teollisuuden rakennemuutoksen vaikutukset näkyivät yhteisöverokertymässä. Tuloverokertymä kasvoi kuitenkin 3 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna, joten kokonaisuudessaan päästiin 114,3 miljoonan euron verotuloihin. Työllisyystilanne on heikentynyt koko vuoden ajan ja sen vaikutukset alkavat näkymään verotulokertymissä vuonna 2010, vaikka kaupunki korottikin tuloveroprosenttiaan. Verotulojen pienentyminen vaarantaa kaupungin perustoimintojen toteuttamista, mutta myös heikentää mahdollisuuksia panostaa osaamisen kehittämiseen ja tukemiseen. 1.2.7 Ympäristötekijät Kirjanpitolain mukaan toimintakertomukseen on esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot ympäristöstä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on uusinut vuonna 2009 yleisohjeen ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä. Ympäristötilinpäätös kattaa Kajaanin kaupungin toimialojen ohella Kajaanin Veden liikelaitosta koskevat ympäristötuotot ja kulut. Kaupungin monet toiminnot pitävät sisällään ympäristömenoja, mutta tähän yhteenvetoon on koottu niistä oleellisimmat asiat. Kaupunki ei ole tehnyt aikaisemmin ympäristötilinpäätöstä, joten vertailua edellisiin vuosiin ei voida tehdä. Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyä tai ennaltaehkäistä, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja ja parantaa ympäristösuojelua. Ympäristömenojen vastineeksi kaupunki voi saada ympäristötuloja. Alla olevaan taulukkoon on koottu kaupungin ympäristömenot, -tulot ja -investoinnit vuodelta 2009. Ympäristötilinpäätös vuodelta 2009 Kohde Tuotot 1000 euroa Kulut 1000 euroa Investoinnit 1000 euroa Ulkoilman- ja ilmaston suojelu 14,8 461,3 0 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 3 833,0 3 366,0 1 601,0 Jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy 0 83,1 0 Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 155,4 0 Melun ja tärinän torjunta 0 73,8 0 Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 0 0 0 Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 12,8 134,6 0 Ympäristönsuojelun edistäminen 0 0 0 Yhteensä 3 861,6 4 274,2 1 601,0 Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut 0 16,0 0 Ympäristötoimintakulut yhteensä 3 861,6 4 290,2 0 Ympäristölaitteiden poistot ja arvonalennukset 0 1033,4 0 Ympäristökulut yhteensä 3 861,6 5 323,6 1 601,0 Tunnuslukuja Ympäristötuotot / as, /as 101,05 Ympäristökulut/ poisto/asukas, /as 139,33 Ympäristöinvestoinnit /asukas, /as 41,90 Ulkoilman ja ilmastonsuojelun suurimmat menoerät ovat olleet kevyen ja joukkoliikenteen edistämistoimet, hiekoitushiekan poisto, katupölyn sidonta ja ilmapäästöjä koskevat mittaukset yhteensä 461 300 euroa. 19

Kaupungin liikelaitos Kajaanin Vesi hoitaa kaupungissa pääosin vesien suojelun ja jätevesien käsittelyn. Pohjavedensuojelu on elinehto hyvänlaatuiselle pohjavedelle. Toiminnasta syntyivät huomattavat tulot 3,83 milj. euroa, menot 3, 37 milj. euroa ja investoinnit 1,6 milj. euroa. Vuosille 2011-2012 on suunnitteilla valtion vesihuoltotyönä n. 5 milj. euron hanke siirtoviemärin rakentamiseksi Otanmäestä Kajaanin Peuraniemen jätevedenpuhdistamolle. Kajaanin Vesi valmisteli yhteistyössä Kainuun ympäristökeskuksen kanssa Matinmäen - Mustikkamäen pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivityksen ja teki pohjavesitutkimuksia Koutaniemen alueella varavedenottamon paikantamiseksi. Jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisyyn käytettiin 83 100 euroa. Suurin menoerä oli Majasaarenkankaan vanhan kaatopaikan kaasujen talteenotto ja maankaatopaikat. Majasaarenkankaan vanha kaatopaikka on peitelty ja sinne on rakennettu vuosina 2005-2008 suotovesi - ja kaatopaikkakaasujärjestelmät, joiden kustannukset on jaettu kaupungin ja jätehuollon kuntayhtymän kesken. Velvoitetarkkailuista ja muista lupavelvoitteista syntyneet kustannukset jaetaan myös kaupungin ja kuntayhtymän kesken sopimuksen mukaisesti. Syntyvät kustannukset ovat käyttökustannuksia, joihin ei enää tehdä varauksia taseeseen. Maaperän ja pohjaveden suojeluun käytettiin 155 400 euroa sisältäen pilaantuneiden maiden puhdistustyöt Petäisenniskassa. Melun ja tärinän torjunnan ehkäisemiseksi rakennettiin Heinisuolle meluvallit, jotka tulivat maksamaan 73 800 euroa. Ympäristönsuojeluun liittyvien viranomaistehtävien hoitoon käytettiin 134 600 euroa kuluneena vuonna. Ympäristösuojelun lupa-asiat, ilmoitukset ja tarkastukset ovat lisääntyneet vuosien kuluessa. Alla olevasta taulukosta käy selville vuosina 2005 2009 käsitellyt asiat. Ympäristönsuojelun suoritetietoja 2005 2009 2005 2006 2007 2008 2009 Käsitellyt lupahakemukset ja ilmoitukset 17 39 43 38 34 Lausunnot 17 21 28 26 21 Tarkastukset 139 139 180 150 178 Biologisen monimuotoisuuden ja maiseman suojelu hoidetaan kaavoituksen ja virkistysalueiden hoidon suunnittelun yhteydessä laadittaessa luontoselvitys. Ne on teetetty ulkopuolisella asiantuntijalla ja karttojen ym. viimeistely on tehty virkatyönä. Vuonna 2009 on tehty Paltaniemen luontoselvitys vireille tulevaa yleiskaavoitusta varten. Kuluneena vuonna toteutetun Kyynäspuiston ja Pöllyvaaran hoitosuunnitelmien luontoselvitykset on tehty vuonna 2008. Kaikissa em. tapauksissa on kyse paitsi lajien suojelusta (liito-orava) myös maiseman, metsien ja elinympäristön suojelusta sekä kulttuurimaisemasta. Edellä mainittujen luontoselvitysten menot on kirjattu varsinaisen toiminnan menoiksi, joita ei ole eritelty ympäristötilinpäätökseen tässä vaiheessa. Lisäksi kaupungin henkilöstöä on osallistunut Kainuun maakunta kuntayhtymän asiantuntijaryhmiin, kuten maakuntakaavoituksen puolustusvoimien harjoitusalueen ratkaisun ympäristövaikutusten arviointiin ja VT 22:n kehittäminen, jossa luonto- ja maisemanäkökohdat ovat keskeisiä. Lisäksi on osallistuttu Ilmastonmuutos Kainuussa esityksen tekemiseen. Tietoja kaupungin tilinpäätöksessä esitettävistä ympäristömenoista ja -tuloista tarvitaan sekä oman toiminnan että viranomaistoiminnan osalta mm. talouden ja toiminnan suunnittelussa ja seurannassa, ympäristöasioiden taloudellisten vaikutusten selvittämisessä ja ympäristöriskien hallinnassa. Kirjanpidossa tulee tulojen ja menojen erittelyä parantaa, jotta ympäristötulot ja -menot sekä niistä laskettavat tunnusluvut saadaan jatkossa paremmin eriteltyä ja laskettua. 20