4 LUKU: OPISKELUN YLEINEN TUKI YHTEISTYÖ KOTIEN JA MUIDEN TAHOJEN KANSSA Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: YHTEISTYÖTAHO KEINOT JA IDEAT Kodit vanhempainillat ja vanhempaintapaamiset puhelinkeskustelut ja kirjeenvaihto HELMI -järjestelmä (välitön yhteys kotiin) vanhemmat luontevaan keskusteluyhteyteen keskenään vastuuta vanhemmille; käytännön apu vanhempien erityisosaaminen hyötykäyttöön työpaikkavierailut vanhempien työpaikoille ja eri ammattien edustajia vierailulle leirikoulut teemapäivät kerhotoiminta valvontatehtävät kuljetukset, rahoitus retkiin aamukahvit isovanhemmat mukaan koulun toimintaan (taidot, elämänkokemus) Moniammatillinen yhteistyöverkosto terveydenhoitaja psykologi kuraattori sosiaalitoimi nuorisotoimi seurakunnat Kunta yhteydet oppilashuollon kautta erilaista apua / tukea oppilaille ja opettajille ongelmatilanteissa kerhotoiminta, päihdevalistus, ryhmäyttämispäivä tietoiskuja nuorisotyön kerhoista ja tapahtumista näyttelyt nuorisotiloissa elämäntapakasvatus aamunavaukset kirkolliset juhlapäivät ( esim. joulukirkko) kinkerit rippikouluinfot kuorot kerhotoiminta (iltapäiväkerhot) tutustuminen kunnan tarjoamiin palveluihin (kirjasto, terveydenhoito)
koulun johtokunta liikuntatoimisto nuorisotoimi vanhainkodit kulttuuritoimi kirjastotoimi tekninen toimisto tutustuminen kunnan hallintoon virkamiestapaamiset kouluruokailu asiantuntija-apu ympäristö (YTV) uimahalli, urheilutapahtumat nuorisotalo vierailijoita, vierailuja kulttuurisihteerin haastattelu, vierailu opastetut käynnit, kirjavinkkaukset, kirjailijavierailut asemakaavat, rakennustoiminta Muut koulut Päiväkodit Yritykset koulujen välinen yhteistyö, esim. yhteiset tapahtumat, vierailut tutustumisvierailut (jatko-opintopaikat) oppilasvierailut muitten koulujen kanssa yhteiset tapahtumat ja vierailut työharjoittelu (TET -harjoittelijat) kummiluokat, kummitoiminta yhteiset tapahtumat lukupäivätoiminta esi- ja alkuopetuksen yhteistyö esikoululaisten tutustuminen kouluun Lähikaupat ja -kioskit asiantuntijoita kouluun (opetustuokiot) työharjoittelu yritysvierailut stipendit, lahjoitukset, opetusmateriaali erilaiset kilpailut Eri järjestöt SPR, Lions club, kyläyhdistys ja asukasyhdistykset, urheiluseurat, kulttuurijärjestöt, terveysvammais- ja sotaveteraanijärjestöt, Koti ja koulu - yhdistys Poliisi ja pelastuslaitos opetus, kilpailut materiaaliapua, välineitä järjestysapu tapahtumissa mm. päihdevalistus, ensiapukoulutus stipendit, lahjoitukset nälkäpäiväkeräys, taksvärkkipäivä liikennekasvatus, mopokurssi, Liikennejokeri laillisuuskasvatus, ilkivallan ehkäisy
päihdevalistus turvallisuusasiat, paloharjoitukset ensiapukoulutus Kansainväliset EU -projektit (Comenius) yhteistyökumppanit leirikoulut ystävyyskoulutoiminta kummiluokkatoiminta oppilas- ja opettajavaihdot sähköinen viestintä, kirjeenvaihto vaihto-oppilasjärjestöt eettinen toiminta (taksvärkki, nälkäpäivä)
VEIKKOLAN KOULUN VUOSITTAINEN YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN KANSSA
OPPILAANOHJAUS VEIKKOLAN KOULUSSA Veikkolan koulun opetussuunnitelman yleisen osan eri osioissa tulee esille se, kuinka oppilaitten ohjaamiseen osallistuu koko koulu. Merimaan ja Kasurisen mallin mukaista holistista näkemystä oppilaanohjauksessa on sisällytetty koulun arvoihin ja toiminta-ajatukseen, Veikkolan koulun toimintakulttuuriin ja oppimisympäristöön (luku 3), opiskelun yleiseen tukeen (luku 4) sekä koulun tukitoimiin (luku5). OPISKELUN YLEINEN TUKI HOLISTINEN NÄKÖKULMA (Kasurisen2003 mallin mukaan mukailtu) KOULUN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KULTTUURI MENETELMÄT ARVOPOHJA OPPIMIS- TYÖTAVAT KÄSITYS Lainsäädäntö Oppilashuoltotyöryhmä FYYSINEN Opiskelun ohjaus OPISKELUYMPÄRISTÖ ja tukeminen Työnjako ja vastuut PSYKOSOSIAALINEN - kodin ja koulun välinen yhteistyö - henkilöstö TUKI - ohjauksen järjestäminen - oppilashuolto Oppilaiden osallistuminen OPPIMISEN JA - opiskelun erityinen tuki OPISKELUN OHJAUS - kieli- ja kulttuuriryhmien Yhteistyö koulun sisällä opetus URA- JA ELÄMÄNSUUNNITTELU, Yhteistyö ulkopuolisten VALINNAT, tahojen kanssa PÄÄTÖKSENTEKO Järjestyssäännöt
Terveydenhoitaja - oppilaan fyysisen ja psyykkisen kehityksen tukeminen - terveystarkastukset Rehtori - koulun johtamisen ja toimintakulttuurin kokonaisvastuu - oppilaan ohjaus, tuki ja seuranta erityistilanteissa - yhteistyö 2. asteen oppilaitosten kanssa - lukujärjestykset -oppilaan kuuleminen ja asioiden selvittely erimielisyystapauksissa - yli 3 pv:n poissaolon myöntäminen Erityisopettaja - erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden vaikeuksien kartoitus ja tukitoimien aloittaminen - osallistuminen HOJKS:ien tekemiseen Aineenopettaja - oppilaan vahvuuksien tukeminen opetettavan aineen puitteissa - oppilaan kokonaisvaltainen oppimisen ja kasvun havainnointi > havaittujen ongelmien tiedottaminen luokanvalvojalle tai oppilashuoltotyöryhmälle Avustajat - oppilaan vahvuuksien tukeminen - erityisen tuen antaminen sitä tarvitseville Oppilashuoltotyöryhmä - OHTR:ään kuuluvat erityisopettajat, psykologi, kuraattori, rehtori, terveydenhoitaja ja opinto-ohjaaja - oppilaan hyvinvointiin ja oppimisongelmiin liittyvien asioiden käsittely ja jatko-ohjaus - nivelpalaverit - yhteydet muihin yhteistyötahoihin OPPILAAN OHJAUS Luokanvalvoja + luokanopettaja - oppilaan kasvun, kehityksen ja opiskelun päivittäinen seuranta - yhteydenpito huoltajiin - havaittujen ongelmien tiedottaminen oppilashuoltotyöryhmälle - oppilaan poissaolojen seuranta ja luvan myöntäminen alle 3 pv :n poissaoloon Apulaisrehtori - oppilaan kuuleminen ja asioiden selvittely erimielisyystapauksissa - 5.-6. luokkalaisten valinnaisaineet Psykologi - erityisen tuen kartoitus oppilaille oppimisvaikeuksissa ja tukitoimien arviointi - tukitoimien tarjoaminen kriisitilanteissa - kouluvalmiustutkimukset - ryhmäkuntoutukset Koulusihteeri - koulumatkojen neuvonta - koulumatkakortit - oppilaskortit - oppilaan hallinnolliset tiedot tietojärjestelmässä Kuraattori - oppilaiden psykososiaalinen tuki - yhteistyö perheiden kanssa - ryhmä- ja luokkatyö - moniammatillinen yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen Tukitiimi - ottaa selville syrjäytymisvaarassa olevat oppilaat; tieto koteihin mahdollisimman aikaisin - syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden erityisseuranta ja ohjaus - tehokas yhteistyö syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden kotien kanssa - erityiset valinnaisaineryhmät syrjäytymisvaarassa oleville Opinto-ohjaaja - valinnaisainevalintoj en ohjaus - ammatinvalinnan ja jatko-opintojen ohjaus - työharjoittelun ohjaus - henkilökohtainen ohjaus - yhteisvalinta Tukioppilaat ja vertaissovittelu - vertaistuen antaminen
KRIISITOIMINTASUUNNITELMA Tärkeät puhelinnumerot Koulun kriisivalmiusryhmä Lasten ja nuorten tukipalveluita Kriisin määritelmä ja kriisiryhmän tehtävät Tiedotus Erilaiset kriisitilanteet ja niissä toimiminen - väkivalta ja väkivallalla uhkailu - tapaturmat ja sairauskohtaukset - vakava sairaus - akuutti mielenterveysongelma - kouluyhteisön työntekijä voi huonosti - hysteerinen huhu - kuolemantapaukset o oppilaan, opettajan tai muun henkilökuntaan kuuluvan kuolema o oppilaan lähiomaisen kuolema - itsemurhauhkailu - itsemurha - tulipalo - ydinvaara/suuronnettomuus TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT Hätänumero 112 Terveyskeskus 09-296 81 Veikkolan terveysasema 09-2968 3600 Hammashoitola 09-2968 3269 Myrkytyskeskus 09-4711 Poliisi 100 22 Kunnan debriefing-ryhmä 050-302 3108 Sosiaalitoimisto 09-296 71
Taksikeskus 0100 7300 Veikkolan taksiasema 1066 2880 KOULUN KRIISIVALMIUSRYHMÄ Rehtori Leila Kurki 09-2967 2101, 040-523 6562 Apulaisrehtori Jussi Roms 09-2967 2184, 040-537 7853 Opettaja Aki Kukkonen 044-594 9040 Opettaja Ossi Leivo 040-725 3484 Terveydenhoitaja Heljä Telaranta 09-2968 3643, 050-310 7065 Erityisopettaja Päivi Ikäheimonen 09-2967 2111, 040-756 6222 Erityisopettaja Kati Karjalainen-Rimppi 09-2967 2102 Opinto-ohjaaja Hilppa Konttori 09-2967 2156 Koulupsykologi Suvi Latva 09-2967 2103, 0400-692 235 Koulukuraattori (vs.) Riina Suhonen 09-2967 2103, 050-379 6134 LASTEN JA NUORTEN TUKIPALVELUITA Jorvin sairaala 09-8611 Lastenpsykiatrian pkl 09-861 7620 Leppävaaran lastenpsykiatrian pkl:n kriisiryhmä 050-387 5782 Nuorisopsykiatrian pkl 09-861 7740 Lastensuojelun päivystys 040-5739193 Lapsi- ja perhesosiaalityö / Veikkola 040-5518612 Perheneuvola 09-2967 2661 Kirkon perheasianneuvottelukeskus / Kirkkonummi 09-2955 6350, 09-2955 6360 MLL:n Lasten ja nuorten puhelin 0800-120 400 Poliisin rikosvihjepuhelin (nimetön) 09-4550 455 Seurakunta 09-295 561 Valtakunnallinen psykologien valmiusryhmä (SPR) 09-12931 KRIISIN MÄÄRITELMÄ JA KRIISIRYHMÄN TEHTÄVÄT Yllättävä, vakava kriisitilanne on sellainen, jota ihminen ei ole kokenut aikaisemmin eikä siis tiedä, miten hänen pitäisi suhtautua. Kokemusta seuraa epämiellyttävä tunnetila, josta vapautuu vain työstämällä sitä. Tällaisia kokemuksia voivat olla esimerkiksi suuronnettomuus, joukkotuho, päällekarkaus tai ryöstö.
Koulumme oppilaat tai henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai muuhun ennalta arvaamattomaan tai uhkaavaan tilanteeseen koulussa tai koulun ulkopuolella. Kuolema, onnettomuus tai sairaus voi kohdata oppilaiden perheenjäseniä tai muita läheisiä. Tähän kriisitoimintasuunnitelmaan on koottu ohjeita, miten koulussamme toimitaan erilaisissa kriisitilanteissa. Koulun oppilashuoltotyöryhmä toimii myös kriisivalmiusryhmänä. Kriisivalmiusryhmän tehtävänä on - laatia kriisitoimintamalli sekä päivittää se säännöllisesti - organisoida toiminta kriisitilanteissa sekä kutsua tarvittaessa ulkopuolista apua - huolehtia kriisitilanteen jatkohoidosta ja välittää koulun ulkopuolista kriisiapua sitä tarvitseville TIEDOTUS Tapahtumasta tiedon saanut tiedottaa asiasta rehtorille, joka kokoaa kriisiryhmän ja sopii sen kanssa, miten ja keille asiasta tiedotetaan. Tiedottamisessa tulee ottaa huomioon salassapitomääräykset sekä tapahtumaa koskevien (esim. huoltajien) toiveet. Tiedotuksesta oppilaitoksen ulkopuolelle vastaa rehtori. VÄKIVALTA JA VÄKIVALLALLA UHKAILU Kaikilla koulussa työskentelevillä, niin lapsilla kuin aikuisillakin, on oikeus turvalliseen päivään. Koulumme järjestyssäännöt kieltävät kaikenlaisen kiusaamisen ja syrjinnän. Väkivallan kohteeksi joutunut on rikoksen uhri. Oppilaiden väliset pienet nujakat on syytä selvitellä riitapukareiden kesken. Jokainen pikkunahistelu on lopetettava väliinmenolla. Koulussamme on käytössä vertaissovittelutoiminta, johon lievät kiusaamistai nujakointiasiat ohjataan. Tapahtuneesta tiedon saanut aikuinen täyttää vertaissovittelulomakkeen ja ilmoittaa osapuolille toimenpiteestä. Luokanopettaja/- valvoja ilmoittaa asiasta kotiin.. Vakavat fyysisen väkivallan tilanteet kuuluvat poliisille. - Ilmoitetaan asiasta aina rehtorille tai apulaisrehtorille. - Pahoinpidelty oppilas toimitetaan terveydenhuollon tarkastukseen ja odotetaan oppilaan kanssa siihen asti, että hän saa apua. - Jos oppilas on shokissa, häntä rauhoitellaan. - Rehtori haastattelee asianosaiset ja pyytää heiltä tarvittaessa kirjalliset lausunnot. - Otetaan yhteys oppilaan vanhempiin. - Rehtori konsultoi tarvittaessa poliisiviranomaisen kanssa. - Tarvittaessa kriisiryhmä tai opettaja käsittelee asiaa luokassa.
- Tarvittaessa pahoinpitelijälle ja/tai uhrille järjestetään säännöllisiä tapaamisia koulukuraattorin, koulupsykologin tai terveydenhoitajan luona Uhkaavasti käyttäytyvän oppilaan rauhoittaminen: - Pysy itse rauhallisena. - Osoita oppilaalle, ettet pelkää, et ole uhka hänelle etkä myöskään aio alistua. - Yritä saada oppilas puhumaan. Aseta kysymys, johon on vastattava usealla sanalla. Hyvä kysymys on esimerkiksi: Mistä on kysymys? - Älä nujerra oppilasta syyttelemällä. - Opettajalla on oikeus määrätä häiritsevä oppilas poistumaan luokasta tai muusta koulun järjestämästä tilaisuudesta. TAPATURMAT JA SAIRAUSKOHTAUKSET Tapaturmien ehkäisemiseksi ja vahinkojen lievittämiseksi - Noudatetaan turvallisia työtapoja. - Ilmoitetaan havaituista riskitekijöistä rehtorille. - Selvitetään etukäteen, missä ovat ensiapuvälineet ja paarit. - Opetellaan tekemään hätäilmoitus. Vaikean tapaturman tai sairauskohtauksen sattuessa todetaan, hengittääkö potilas ja sykkiikö sydän. Sen jälkeen tehdään hätäilmoitus lähimmästä puhelimesta. Aloitetaan elvyttäminen (terveydenhoitaja tai joku muu ensiaputaitoinen).ja kutsutaan apua Hätäilmoituksen tekeminen - Soita numeroon 112. - Kerro, mistä soitat ja mitä on tapahtunut. - Älä sulje puhelinta, ennen kuin olet saanut luvan. - Soita uudelleen, mikäli tilanne muuttuu. Hätäensiapu 1. HENGITYS? Katso, kuuntele ja tunnustele, hengittääkö potilas. Tarvittaessa avaa hengitystiet taivuttamalla päätä taakse ja puhalla oman hengityksen tahdissa. 2. SYDÄMEN TOIMINTA? Tunnustele kaulavaltimoa. Jos syke ei tunnu, aloita elvytys. Puhalla kaksi kertaa ja paina 15 kertaa. 3. VERENVUOTO? Runsas vuoto on tyrehdytettävä keinolla millä hyvänsä, esim. painamalla suoraan haavaan.
4. SHOKKI? Oireena on kalpeus, kylmähikisyys ja sekavuus. Rauhoita potilas ja aseta makuulle jalat koholle. Tajuton laitetaan kylkiasentoon. Tiedota asiasta rehtorille. Muista, että tapauksen nähneet oppilaat tarvitsevat hoitoa. VAKAVA SAIRAUS - Sovitaan huoltajien kanssa, mitä kerrotaan oppilaille. - Oppilaan omaa mielipidettä kunnioitetaan. - Pyritään saamaan lupa kertoa sairaudesta luokan oppilaille ja muulle henkilökunnalle. - Toimintaohjeet sairauskohtauksen varalta toimitetaan koululle. VAKAVA MIELENHÄIRIÖ Useimmiten mielenhäiriöstä kärsivän oppilaan käytöksessä tulee esiin jotain tavallisuudesta poikkeavaa.. Tällaisessa tilanteessa opettajan tehtävä on kertoa oppilaasta koulupsykologille, koulukuraattorille tai kouluterveydenhoitajalle. Nämä erityistyöntekijät voivat kirjoittaa lähetteen Espoon keskuksen nuorisopsykiatriselle poliklinikalle tai Kirkkonummen lastenpsykiatriselle poliklinikalle. Asiaan pyritään suhtautumaan maltillisesti ja yritetään välttää nopeita johtopäätöksiä. Väärä lähestyminen voi pahentaa tilannetta varsinkin, jos ei huolehdita seurannasta. Jos oppilas voi hyvin huonosti, voidaan pyytää vanhemmat viemään hänet suoraan terveyskeskukseen. Neuvoa voi kysyä myös kriisivalmiusryhmän jäseniltä. KOULUYHTEISÖN TYÖNTEKIJÄ VOI HUONOSTI Koulussa voi opettaja tai kouluyhteisön muu aikuinen voida huonosti. Yleensä läheiset työtoverit huomaavat työtoverinsa käyttäytymisessä muutoksia, esim. fyysiset oireet, stressioireet, masennuksen merkit. Aina työntekijä ei osaa itse pyytää apua tai hän suoranaisesti kieltää sen. Läheisen työtoverin tai esimiehen asiallinen, myötäelävä puuttuminen ongelmaan on kuitenkin helpotus kaikille osapuolille. Silloin voidaan miettiä, mitkä tekijät auttavat kyseistä työntekijää pääsemään takaisin tasapainotilaan; riittävätkö koulun tukitoimet vai onko hyvä kääntyä ammattiauttajan puoleen. HYSTEERINEN HUHU Kun koulussa liikkuu huhuja henkisestä väkivallasta, kiinnikäymisestä, lyömisestä tai nimittelystä, toimitaan seuraavasti: - Viestiin on aina suhtauduttava vakavasti. - Tilanne rauhoitetaan ja normaali työskentely jatkuu. - Tiedotetaan asiasta rehtorille/apulaisrehtorille, joka ryhtyy selvittämään asiaa.
- Selvittelyn jälkeen otetaan yhteyttä asianosaisiin. - Oppilas viedään tarvittaessa terveystarkastukseen. - Tarvittaessa opettajat selvittävät asiaa luokissaan ja vastaavat mahdollisiin kysymyksiin. Tärkeää on kouluyhteisön aikuisten vakava suhtautuminen asiaan ja sen pikainen selvittely. Huhujen levittäjät ovat vastuussa teoistaan. Kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai asianomainen joutuu teon johdosta halveksunnan kohteeksi. KUOLEMANTAPAUKSET Oppilaan, opettajan tai muun henkilökuntaan kuuluvan kuolema - Kun viesti kouluyhteisön jäsenen kuolemasta tulee kouluun, siitä on ilmoitettava rehtorille/ apulaisrehtorille. - Rehtori kutsuu koolle kriisiryhmän, joka päättää jatkotoimista kuultuaan omaisten toivomuksia. - Koulun henkilökunnalle tiedotetaan yhteisesti asiasta mahdollisimman pian, jotta asiasta saadaan oikea ja tarvittava tieto. Samalla sovitaan, miten asiasta ilmoitetaan oppilaille ja heidän huoltajilleen. Samalla sovitaan hiljaisen hetken viettämisestä luokissa. - Hiljaisen hetken jälkeen voidaan käsitellä asiaa ja siihen liittyviä tunteita. On syytä kertoa mahdollisuudesta myöhempiin keskusteluihin. - Lippu lasketaan puolitankoon. - Muistopöytä tuodaan aulaan. Pöydällä on kynttilä, valokuva ja mahdollisesti kirjanen, johon jokainen voi halutessaan kirjoittaa tervehdyksen omaisille. - Suositeltavaa olisi järjestää koulun yhteinen muistohetki juhlasalissa, jossa hiljennytään ja sytytetään kynttilä kuolleen muistolle. - Surutyöskentelyyn tarvitaan aikaa vielä tapahtuman jälkeenkin ja usein myös kriisiryhmän/asiantuntijan apua. - Sovitaan oppilaitoksen edustajien osallistumisesta hautajaisiin. Oppilaan lähiomaisen kuolema - Lähesty oppilasta ja osoita myötätuntoa tilanteeseen sopivalla tavalla. - Tiedustele oppilaalta ja huoltajalta, haluavatko he, että tapahtuneesta kerrotaan luokalle ja kriisiryhmälle, ja keiden kanssa hän haluaa asiasta keskustella. - Tilanteen mukaan luokanopettaja ja luokkatoverit ottavat jollakin tavoin oppilaan surun huomioon (esim. kukat/hiljainen hetki).
- Jos oppilas jää pois koulusta, soita kotiin. - Ota yhteys tarvittaessa kriisiryhmän jäseniin ja pidä huolta siitä, että oppilas tietää voivansa hakeutua keskustelemaan jonkun koulun työntekijän kanssa. ITSEMURHAUHKAILU - Jos tietoosi tulee itsemurhauhkailuja, älä vähättele niitä; ota ne aina vakavasti. - Itsemurhaa hautova tarvitsee aina ammattiapua. Ohjaa oppilas jatkoavun piiriin. Ota yhteys välittömästi terveydenhoitajaan/koulukuraattoriin/koulupsykologiin. Älä päästä lasta luotasi, ennen kuin asia on hoidettu. - Älä jätä itsemurhavaarassa olevaa yksin. - Itsemurhauhan vahvimmat merkit ovat suullisia: En jaksa enää.. Millään ei ole mitään väliä. Aion lopettaa kaiken. Toiset saattavat käpertyä itseensä, he ovat sulkeutuneita eikä heihin saa kontaktia. Kaikenlaiset vihjailut kuolemasta, humoristisetkin, voivat olla merkkejä itsemurhan suunnittelusta. Viiltelyn jäljet käsivarsissa ovat merkittävä oire itsetuhoajatuksista.. - Oppilaan kanssa on uskallettava puhua asiasta avoimesti. Ennen kaikkea kuuntele! Älä tuomitse, älä vähättele, älä moralisoi. ITSEMURHA - Tapahtunut voi aiheuttaa oppilaille ja koulun henkilökunnalle ahdistavia tunnekokemuksia, minkä vuoksi asiaa ei pitäisi jättää käsittelemättä. - Yhteistyö omaisten kanssa on hyvin tärkeää. - Jos omaiset kieltävät asian käsittelyn koulussa, heidän kanssaan olisi mietittävä mahdollisuutta, että itsemurha tulee yleensä tietoon ennemmin tai myöhemmin. - Asiallinen tieto itsemurhaan johtaneista syistä helpottaa asian käsittelyä. - Kriisivalmiusryhmä järjestää tarvittaessa kriisiapua niille, joita asia on koskettanut eniten. TULIPALO Soita yleiseen hätänumeroon 112 ja ilmoita rauhallisesti: - Kuka soittaa? - Mitä on tapahtunut? - Missä on tapahtunut? - Mitä apua tarvitaan?
Varmista hätäilmoituksen perillemeno. Älä sulje puhelinta, ennen kuin saat siihen luvan. Toimi sen jälkeen koulun pelastussuunnitelman mukaan. YDINVAARA / SUURONNETTOMUUS Pommiuhka Evakuointikäskyn saatuasi pidä huolta, että kaikki poistuvat heti koulurakennuksesta. Opettaja varmistaa oppilaiden poistumisen luokasta ja lähtee itse viimeisenä. Aluevastaavat huolehtivat koko rakennuksen tyhjentämisestä. Kaasu- ja säteilyvaara Kaasu- ja säteilyvaarasta annetaan yleinen hälytysmerkki. Yleinen hälytysmerkki on yhtäjaksoisesti nouseva ja laskeva sireeniääni. Toimi silloin seuraavasti: - Sulje tiiviisti ikkunat ja ilmanvaihtokanavat. - Kaasuvaarassa pyri rakennuksen ylempiin kerroksiin. - Vältä puhelimen käyttöä, jotta linjat eivät ruuhkautuisi. - Kuuntele radiota ja koulun yleiskuulutuksia mahdollista väestönsuojaan siirtymistä varten. Suuronnettomuuksien henkinen huolto järjestetään pelastustyötä johtavan viranomaisen pyynnöstä. KOULULLA ON MYÖS ERIKSEEN LAADITTU PELASTUSSUUNNITELMA.
SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY Nuoren kannalta syrjäytyminen tarkoittaa, että mahdollisuudet osallistua koulutukseen, työelämään, sosiaaliseen toimintaan, erilaisten palvelujen käyttöön ovat kaventuneet. Ääripäässä saattaa olla täydellinen yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen ja laitos- ja vankilakierre. Nuoren syrjäytyminen on koulun, oppilaan ja perheen vuorovaikutuksellinen prosessi, jossa nuori syrjäytyy tai syrjäytetään. Nuori henkilö voi olla siis mukana syrjäytymisprosessissa, vaikkei olekaan vielä syrjäytynyt. Syrjäytymisessä on kyse monien ongelmien kasautumisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan syrjäytymisen osa-alueet ovat: taloudellinen syrjäytyminen asuntomarkkinoilta syrjäytyminen koulutuksesta syrjäytyminen ja alhainen koulutustaso työmarkkinoilta syrjäytyminen terveydelliset ongelmat muu syrjäytyminen (rikollisuus, alkoholismi, huumeet jne.) Peruskoulu on tällä hetkellä ehkä keskeisin sosiaalisista instituutioistamme, jonka kautta integroidutaan yhteiskuntaan. Peruskoulun keskeinen tavoite onkin kasvattaa oppilas tasapainoiseksi, hyväkuntoiseksi, itsenäiseksi, vastuuntuntoiseksi, luovaksi, yhteistyökykyiseksi ja rauhantahtoiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisen kasvatuksen ja opetuksen takaaminen kaikille oppilaille on parasta ennaltaehkäisyä, jota koulu voi syrjäytymisen eteen tehdä. Koulun perustehtävinä syrjäytymisen ehkäisyssä on taata mahdollisuus jatkokoulutukseen, ja vaikuttaa terveiden elämäntapojen kehittymiseen. Syrjäytymisen ehkäisemisen sijaan voidaan puhua myös elämänhallinnan lisäämisestä. Koulun tehtäviin kuuluu myös syrjäytymisuhan alaisen nuoren tunnistaminen ja varhainen auttaminen. Säännönmukainen puuttuminen havaittaviin poissaoloihin ja rikkeisiin on tärkeää ennaltaehkäisytyötä, sillä koulusta pinnaavat ja runsaasti rikkeitä tekevät nuoret ovat tutkitusti muita suuremmassa riskissä syrjäytyä jatko-opiskelusta ja työelämästä. Tätä tehtävää hoitaessaan koulu pyrkii läheiseen yhteistyöhön kodin kanssa tukemalla kotia sen kasvatustehtävässä. KOULUTUKSESTA JA TYÖMARKKINOILTA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY Luokka- ja aineenopetus: Luki- ja oppimisvaikeudet yleensä ovat tärkein yksittäinen syy syrjäytymiseen. Jos näihin ongelmiin ei peruskouluaikana puututa, on syrjäytymisvaara ilmeinen. Oppilasryhmien koko on pyrittävä tästä syystä säilyttämään sellaisena, että opettajalla on mahdollisuus jo varhain havaita oppimisvaikeudet ja tukea oppilasta. Erityisesti alaluokkien osalta myös riittävä määrä pienryhmäopetusta (jakotunnit) ja kouluavustajien työ edistävät opiskelutaitojen kehittymistä ja opinnoissa edistymistä. Seitsemänsien luokkien luokanvalvojien ja entisten luokanopettajien keskustelutilaisuudet nivelvaiheessa lisäävät oppilaantuntemusta ja mahdollistavat eriyttämistä jatkossakin. Koululla on välittömän puuttumisen malli, jonka mukaan toimitaan erilaisissa opiskelua haittaavissa tilanteissa. Luokanopettajien ja luokanvalvojien tärkeänä tehtävänä on mm. poissaolojen seuraaminen ja yhteydenpito huoltajiin. Koulun tukitoimia on kuvattu tarkemmin 5. luvussa: Veikkolan koulun tukitoimet. Tukijärjestelmässä kiinnitetään huomiota erityisesti niihin oppilaisiin, joiden opiskelussa, jatkosijoittumisessa tai muussa elämänhallinnassa on vaikeuksia.
Kaikkien opettajien vastuualueisiin kuuluvat: - Työrauha ja työskentelyn edistyminen oppitunneilla, poissaolojen merkitseminen, läksyjen tekemisen seuraaminen ja laiminlyönneistä tiedottaminen huoltajille. - Terveen itsetunnon vahvistaminen esim. antamalla kannustavaa palautetta ja teettämällä tehtäviä, joissa oppilas voi kokea onnistumista. - Oppilaiden arkiselviytymisen, sosiaalisten taitojen ja oppimaan oppimisen edistäminen. - Opetuksen eriyttäminen ja tukitoimien järjestäminen siten, että oppilaalla on mahdollisuus saavuttaa oppiaineen tavoitteet. - Rikkeisiin puuttuminen. Erityisopetus: Koulussamme on kaksi laaja-alaista erityisopettajaa sekä pienryhmän erityisluokanopettaja. Koulun omin järjestelyin on muodostettu kaksi pienryhmää oppiaineissa mukautettujen oppilaiden opettamiseen. Erityisopettajat myös päivystävät. Keskittymisvaikeuksista kärsivän tai häiriköivän oppilaan voi tiettyinä aikoina ohjata heidän luokseen rauhoittumaan ja opiskelemaan. Oppilaanohjaus: Oppilaanohjaus tukee oppimaan oppimista ja ohjaukseen panostetaan erityisesti nivelvaiheissa. Myös jatko-opintoihin pääsyä tuetaan ja ammatinvalintaa ohjataan ja seurataan tarvittaessa. Tukitiimi: Tukitiimi seuraa syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden koulunkäyntiä, tukee heidän selviytymistään perusopinnoista sekä ohjaa hyviin käytöstapoihin ja jatko-opintoihin. Tukitiimi hyödyntää tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita ja esim. nuoriso- ja sosiaalitoimen Nopean puuttumisen mallia käsitellessään nuoren tekemiä rikkeitä.. Erilaisia merkkejä nuoren syrjäytymisuhasta, joihin tulisi kaikkien kiinnittää huomiota, voivat olla esimerkiksi: 1. heikohko koulumenestys kaikissa oppiaineissa 2. fyysinen tai psyykkinen huonovointisuus 3. muutokset oppilaan koulunkäynnissä 4. paljon poissaoloja 5. motivaation puute 6. itsetunnon heikkous 7. sääntöjen jatkuva rikkominen 8. kiusaaminen tai kiusatuksi tuleminen. YHTEISTYÖTAHOJA: seurakunta, kunnan nuoriso- ja sosiaalitoimi, poliisi, Erilaisten Oppijoiden Liitto, Helsingin Seudun Erilaiset Oppijat (HERO), Luki-Tuki keskus, Suomen Kirjastoseura, FinRA (Finnish Reading Association), Kirkkohallitus ja Elämäntapaliitto.
PÄIHDETYÖ JA TERVEYDELLISTEN ONGELMIEN EHKÄISY Koulu ei ole lapsille ja nuorille ainoastaan oppimisympäristö. Se on myös yhteisö, jonka jäsenyydellä on monenlaisia terveysvaikutuksia. Koulussa opetetaan asioita, joiden tietäminen auttaa lasta ja nuorta oman terveyden säilyttämisessä, mutta myös oppiminen itsessään voi antaa onnistumisen elämyksiä ja siten olla hyvän mielenterveyden rakennusosa. Keskeisiä oppiaineita ovat terveystieto, biologia, liikunta, uskonto ja elämänkatsomustieto, mutta kaikissa oppiaineissa voi olla terveyttä edistäviä oppisisältöjä. Päihde- ja tupakkavalistusta annetaan erityisesti biologian ihmistä käsittelevien jaksojen yhteydessä sekä terveystiedossa. Opettaja voi oppiaineesta riippumatta toimia rajoja asettavana aikuisena, jota lapsella ei ehkä kotona ole tarjolla. Myös kummioppilaat tukevat nuorempia koulutovereitaan. Yläluokkien tukioppilastoimintaan on koulutettu 7.-9. luokkien oppilaita. Teemapäivien ja vanhempainiltojen yhteydessä käytetään apuna ulkopuolisia asiantuntijoita ja yhteistyötahoja. Luokille 6-9 järjestettävät päihdekasvatuksen ammattilaisten vetämät päihteettömyyspäivät ennaltaehkäisevät päihteidenkäytön kokeilua. Tähän yhteyteen pyritään järjestämään aina myös asiaan liittyvä vanhempainilta. Oppilashuoltotyöryhmä on luonut omat toimintamallit erilaisiin terveyttä uhkaaviin tilanteisiin kuten kiusaamisen ennaltaehkäisy, masennuksen tunnistaminen ja muut kriisiluonteiset mielenterveyden ongelmat sekä päihteiden käyttö. Lisäksi oppilailla on käytettävissään juuri heidän ongelmiensa ennaltaehkäisyyn ja hoitoon erikoistunut kouluterveydenhuolto: terveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattori. YHTEISTYÖTAHOJA: Elämä on Parasta Huumetta ry, Folkhälsan, Irti Huumeista ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Opetushallitus, Raittiuden Ystävät, Raide ry, Sininauhaliitto, Suomen Mielenterveysseura, SPR, STAKES, Terveyden edistämisen keskus ja Terveys ry. PÄIHTEIDENKÄYTÖN EPÄILY / PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Tupakointi Jos koulun alueella poltetaan tai käytetään nuuskaa, jokaisella henkilökunnan jäsenellä on velvollisuus puuttua asiaan. Asiasta tehdään ilmoitus terveydenhoitajalle ja - sekä kirjallisena että puhelimitse - huoltajalle: Häntä kehotetaan vakavasti keskustelemaan asiasta ja tupakoinnin tai nuuskan käytön lopettamisesta. Myös terveydenhoitaja, opettaja tai rehtori voi keskustella tupakoinnin haitoista oppilaan kanssa. Jos tupakointi jatkuu, sovitaan tapaamisesta ja keskustelusta oppilashuoltotyöryhmän ja huoltajan kanssa. Jos tämäkään ei auta, seuraa valistusjälki-istunto, jossa oppilas tutustuu tupakoinnin tai nuuskan käytön haittoihin ja hän laatii kirjallisen työn haittavaikutuksista. Alkoholi ja muut päihdyttävät aineet Alaikäisten päihteiden käyttöön on puututtava peruskoulussa tarvittaessa terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja lastensuojelun verkostoyhteistyönä. Pääasiassa nuorten päihdeongelmat hoidetaan terveyskeskuksissa tai nuorille tarkoitetuissa päihdehuollon toimipisteissä (esim. A- klinikan nuorisoasema). Erikoissairaanhoitoon nuori lähetetään, jos ilmenee psyykkisen tilanteen arvioinnin tarve ja nuori itse on motivoitunut käynteihin. Jos koulun alueella jollakin on hallussaan alkoholia tai muita päihteitä, jokaisella henkilökunnan jäsenellä on velvollisuus puuttua asiaan. - Useampi aikuinen paikalle toteamaan tilanne.
- Viedään oppilas terveydenhoitajalle tai tarvittaessa terveyskeskukseen - Kutsutaan huoltaja hakemaan oppilas pois koulusta. Huoltajan tultava! Mikäli huoltaja ei saavu paikalle, yhteys sosiaaliviranomaiseen. - Ilmoitus koulukuraattorille, joka keskustelee asiasta oppilaan kanssa. Koulukuraattori harkitsee ilmoitetaanko sosiaalitoimeen. - Rehtori puhuttelee oppilasta. - Asia käsitellään oppilashuoltotyöryhmässä Jos tilanne toistuu, annetaan oppilaalle kirjallinen varoitus ja otetaan yhteys sosiaalitoimeen Mahdollisuus myös koulusta erottamiseen tilapäisesti.
Veikkolan koulun päihdestrategia 2005 EI TODETA SEURANTA JATKUU. EPÄILY OPPILAAN PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ. OPETTAJA ILMOITTAA AINA EPÄILYSTÄ TERVEYDEN- HOITAJALLE / TERVEYDENHOITAJA / KURAATTORI KESKUSTELEE EPÄILYSTÄ OPPILAAN KANSSA, JOS OPPILAS MYÖNTÄÄ KÄYTÖN, ILMOITETAAN KOTIIN. JOS OPPILAS EI MYÖNNÄ KÄYTTÖÄ, TERVEYDENHOITAJA KESKUSTELEE KOULULÄÄKÄRIN, KOULUKURAATTORIN JA KOULUPSYKOLOGIN KANSSA JATKOTOIMENPITEISTÄ. TODETAAN. ILMOITETAAN SOSIAALIVIRAN OMAISILLE. JOS OPPILAS ON KOULUSSA PÄIHTEIDEN VAIKUTUKSEN ALAISENA, OPETTAJA VIE OPPILAAN TERVEYDENHOITAJALLE / TERVEYSASEMALLE. ILMOITUS HUOLTAJALLE, JOKA HAKEE OPPILAAN POIS KOULUSTA. JOS HUOLTAJAT EIVÄT HAE, YHTEYS SOSIAALITOIMEEN. 1-2 PÄIVÄN SISÄLLÄ JÄRJESTETÄÄN PALAVERI, JOSSA OVAT LÄSNÄ ESIM. HUOLTAJA, OPPILAS, KURAATTORI, PSYKOLOGI JA REHTORI. SEURANTA KOULUSSA, TARVITTAESSA LUOKAN OPETTAJA TAI VALVOJA OTTAA YHTEYDEN HUOLTAJIIN. TARVITTA- ESSA TOI- MENPITEET TOISTUVAT. PERHE TTÄ NEUVOTAAN OTTAMAAN YHTEYS PERHE- NEUVOLAAN JOS OPPILAS VÄLITTÄÄ PÄIHTEITÄ KOULUSSA: 1) ILMOITUS HUOLTAJILLE ASIASTA 2) ILMOITUS ERITYISNUORISOTYÖNTEKIJÄLLE 3) OPPILAALLE REHTORIN KIRJALLINEN VAROITUS TOISTUVASTA VÄLITTÄMISESTÄ KOULUN JOHTOKUNNAN ANTAMA MÄÄRÄAIKAINEN EROTTAMINEN (yhteys oppilaaseen