Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä Tutkimusprofessori Suvi Virtanen 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 1
Välttämättömät aminohapot Aikuiset ja lapset Kasvavat lapset Keskoset Isoleusiini Arginiini Kysteiini Leusiini Histidiini Tyrosiini Lysiini Metioniini Fenyylialaniini Treoniini Tryptofaani Valiini Mutanen ym. Ravitsemustiede. Duodecim 2012 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 2
Proteiinien ja aminohappojen tehtävät Uusien proteiinien tuotto: rakenteelliset, kuljetus, säätely Typpeä sisältävien johdannaisten synteesi Energian ja glukoosin tuotto Aminohapot mm.: Säätelevät proteiinien vaihtuvuutta, entsyymiaktiivisuutta, geeniekspressiota Toimivat osana ureasykliä, metylaatioreaktioissa, hermoston välittäjäaineena, puriinien ja pyrimidien esiasteena, typen kuljetuksessa Mutanen ym. Ravitsemustiede. Duodecim 2012 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 3
Proteiinin saanti eri elintarvikeryhmistä (%) leikki-ikäisillä ruokalähde 1-vuotiaat * N=455 3-vuotiaat N=471 6-vuotiaat N=713 Maitovalmisteet 37 35 35 Liharuoat 27 30 30 Viljavalmisteet 25 21 22 Hedelmät, kasvikset, peruna 6 6 5 Kalaruoat 3 4 4 Muut ruoat 2 4 4 * Imetetyt eivät mukana. Kyttälä ym. Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. KTL 2008 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 4
Leikki-ikäisten proteiinin saanti (E%). Suositusalue on merkattu harmaana. 1 Tytöt Pojat 2 Ikä (v) 3 4 6 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Proteiini (E%) Kyttälä ym. KTL julkaisuja B32/2008
Suomalaisten koululaisten proteiinin saanti Alakoululaiset 6-8-v. Yläkoululaiset 13-14-v. Suositus Tytöt n=211 Pojat n=213 Tytöt n=170 Pojat n=136 Energia (MJ) 6,5 7,3 6,7 8,3 Proteiini (E%) 16,7 16,9 16,0 16,7 10-20 Hoppu ym. PHN 2010, Eloranta ym. Eur J Clin Nutr 2011 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 6
Proteiinin saantisuositus lapsille ja nuorille. Täysimetystä suositetaan 6 kk ikään! g/painokg Proteiini, E % 6-11 kuukautta 1.1 7-15 12-23 kuukautta 1.0 10-15 2-17 vuotta 0.9 10-20 >10 kk iässä rasvattomat tai vähärasvaiset: maustamaton viili, jogurtti, piimä, rahka, vähäiset maitomäärät ruoissa Lähempänä vuoden ikää rasvaton maito juomaksi 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 7
Pohjoismainen ravitsemussuositus: systemaattiset kirjallisuuskatsaukset/yleiskatsaukset Rasvan laatu ja määrä & sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 2 diabetes ja syövät Proteiinit: 0-18-vuotiaat, aikuiset, ikääntyvät D-vitamiini, folaatti Kalsium, rauta, jodi, seleeni Raskaus: painon pudotus ennen raskautta Imetys, uusien ruokien aloitus Pohjoismainen ruokavalio Sokeri & tyypin 2 diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Alkoholi Ravintokuitu & glykeeminen indeksi Ruokavaliomallit Väestöryhmät, joiden ruokavalio muuttumassa 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 8
Tutkimusnäytön arviointi 4 luokkaa vakuuttava (convincing) todennäköinen (probable) rajallinen viitteellinen (limited suggestive) rajallinen ei konkluusiota (limited no conclusion) 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 9
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset: proteiinin saanti 0-18-vuotiailla ja sen yhteydet terveyteen (syst. katsaus) Runsas proteiinin saanti 2 ensimmäisen elinvuoden aikana on vakuuttavassa yhteydessä korkeampaan kehonpainoindeksiin lapsuudessa. Proteiinin saanti 15-20 E% on ollut yhteydessä lisääntyneen ylipainon riskiin. Lisääntynyt eläinproteiinin saanti on todennäköisesti yhteydessä aikaisempaan puberteettiin. On viitteellistä rajallista evidenssiä eläinproteiinin kasviproteiinia voimakkaammasta yhteydestä kasvuun Positiivinen yhteys kokonaisproteiinin saannin ja luun mineraalipitoisuuden välillä on viitteellistä, rajallista. Hörnell et al. Food Nutr Res 2013 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 10
Korvikkeen korkeampi proteiinipitoisuus yhteydessä korkeampaan kehonpainoindeksiin Kaksoissokkoutettu koe: 1090 lasta satunnaistettiin, 518 mukana 6-v. seurannassa. Protein content g/dl Protein group Infant formula lower 1.25 1.6 higher 2.05 3.2 Follow-up formula 2014 by American Society for Nutrition Weber M et al. Am J Clin Nutr 2014;99:1041-51
Thorisdottir et al. Acta Paediatrica 2014;103:512-7
Ruokaryhmien energiaan suhteutettu (g/mj) kulutus 1-6-v lapsilla. Consumption (g/mj) 120 100 80 60 40 Dairy products Drinks Cereal products Meat dishes Fruits and berries Vegetables Bread 20 0 0 1 2 3 4 5 6 7 Age (year) Kyttälä ym. Public Health Nutr. 2010
Maitovalmisteiden kulutus leikkiikäisillä (g/vrk) Ruoka/ruokaryhmä 1-v. imetetyt* N=112 1-v. eiimetetyt N=455 3-vuotiaat N=471 6-vuotiaat N=713 Äidinmaidon korvike 55 246 0 0 Rasvaton maito 23 63 136 194 Vähärasvainen maito 39 158 197 233 Rasvainen maito 0 9 6 11 Hapanmaitovalmisteet 55 65 85 78 Juusto 0 0 10 11 Maitojälkiruoat 0 0 34 46 Maitovalmisteet yhteensä 178 527 470 573 * Äidinmaito ei mukana. Kyttälä ym. Public Health Nutr 2010 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 14
Satunnaistettu kaksoissokkokoe The Trial to Reduce IDDM in the Genetically at Risk Vähentääkö vieroitus kaseiinihydrolysaatille T1D:n esiasteen tai kliinisen taudin kehittymistä verrattuna tavanomaiseen lehmänmaitopohjaiseen korvikkeeseen Yksinomaisen imetyksen jälkeen joko korkeasti hydrolysoitua tai tavanomaista lehmänmaitopohjaista äidinmaidonkorviketta ensimmäisten 6-8 kk ajan Osallistujilla korkea geneettinen riski: Äidillä, isällä tai täyssisaruksella T1D Lisääntynyt riski HLA-seulonnan perusteella Vasteet: diabetekseen kytkeytyvien autovasta-aineiden ilmaantuminen ja/tai kliininen tauti 6/10 vuoden ikään mennessä 12 Euroopan maata, Kanada, Yhdysvallat ja Austraalia 2162 lasta perheineen rekrytoitu vuosina 2002-2006, tuloksia odotetaan 2017 TRIGR Study Group. Pediatr Diabetes 2007
P=0.005 yrs TRIGR esitutkimus: ICA:n ilmaantuminen lapsen iän mukaan kaseiinihydrolysaatti (jatkuva viiva) ja lehmänmaitopohjaisen korvikkeen (katkoviiva) ryhmissä. Knip, Virtanen, Seppä et al. NEJM 2010 Kansainvälinen TRIGR: ryhmien välillä ei eroa varhaisen esidiabeteksen ilmaantumisessa, analyysit tyypin 1 diabeteksen suhteen voidaan tehdä v. 2017 Knip ym. JAMA 2014
Tyypin 1 diabeetikkojen sisarusten 10-vuotisseuranta: lapsuuden maidon juonti lisäsi diabeteksen riskiä Malli Äidinmaidonkorvike imeväisiässä: < 2 kk vs. > 2 kk Maidon käyttö lapsuudessa: 3 vs. < 3 lasia/päivä Geneettinen riski: - Kohtuullinen vs. matala/vähentynyt - Korkea vs. matala/vähentynyt RR (95% CI) 1.6 (0.5-5.1), p=0.43 5.4 (1.6-18), p=0.008 4.6 (1.5-14), p=0.007 17 (4.9-58), p< 0.001 Lasten diabetes Suomessa: Virtanen ym. Diabetes 2000
DIPP: Pitkittäinen ruoankulutus ja edenneen esidiabeteksen riski (274 tapausta, kullekin 4 verrokkia) 6.11.2014 Päivitetty: Virtanen ym. Am J Clin Nutr 2012 DIPPravintotutkimus/ 18
Pitkittäinen maitovalmisteiden kulutus ja edenneen esi-diabeteksen riski (274 tapausta, kullekin 4 verrokkia) Päivitetty: Virtanen ym. Am J Clin Nutr 2012 06/11/2014 Childhood food intake and type 1 diabetes / Virtanen SM 19
Daisy-tutkimus: Lapsen maitoproteiinin saanti yhteydessä varhaiseen esidiabetekseen Geneettinen riski Hazard ratio 95 % luottamusväli Matala/kohtalainen 1.41 1.08-1.84 HLA-DR3/4, DQ8 0.85 0.61-1.18 Lamb ym. Pediatric Diabetes 2014
Terveyttä ja energiatasapainoa edistävät muutokset ruokavaliossa Kun syö vaihtelevasti ja tasapainoisesti ei yleensä tarvitse ravintolisiä. 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 21
Kiitos! 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 22