Dialogisuus vanhempien osallisuuden välineenä Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 Marjut Parhiala, KM
Vanhempien osallisuudesta Lähtökohtana lapsen tarpeet Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen jakaminen kehityksen, kiinnostusten, kokemusten, näkemysten, arvojen, suhtautumisen, toimintatapojen, tuen, tunteiden jne. jakaminen Vanhempien osallisuus; tietämistä, vaikuttamista, konkreettista osallistumista oman lapsen varhaiskasvatukseen Vanhempien kasvava halu osallistua
Dialogi asennoitumisena Maailma ei ole mustavalkoinen; asiat eivät usein ole joko tai Ymmärrystä ihmisten erilaisuudesta Kukin kokee maailman omanlaisenaan; toisesta ei voi tehdä oman maailmansa kuvaa Ihmisarvoon pohjautuvaa kunnioitusta toista ihmistä kohtaan
Dialogi vuoropuheluna Keskustelua, jossa ei valita puolia vaan tuodaan esiin erilaisia näkökulmia ja synnytetään uutta ymmärrystä niistä Ihmisten osallistamista asioiden pohdintaan ja ratkaisujen etsintään -> dialogi avaa uusia mahdollisuuksia Vrt. Keskustelun tuloksena on synnytetään päätöksiä -> suljetaan pois vaihtoehtoja, jotta päädytään ratkaisuihin Molempia tarvitaan!
Monologi Dialogi Yksinpuhelua, vaikka olisi vuorovaikutuksessa Tavoitteena oikean tiedon vakuuttaminen toiselle, hallitsemaan, muuttamaan pyrkivää, puhujalla ratkaisuehdotus jo valmiina -> ei muiden todellista osallisuutta -> pyrkimys vain toisen osapuolen muuttamiseen Vuoropuhelua, jossa keskeistä on kuuntelu ja kiinnostus toisen puheeseen Tavoitteena keskustelijoiden yhteys, oman ymmärryksen kehittyminen, uusien vaihtoehtojen syntyminen, kukaan ei tiedä ratkaisua -> muiden osallisuuden lisääminen -> molemmat osapuolet sitoutuvat muutokseen
Monologi Oma näkökulma ainoa oikea, heijastetaan yhteiseksi kokemukseksi Dialogi Puhujat ovat tietoisia näkökulmien subjektiivisuudesta Toisten kokemusten ohittamista ja ymmärtämättömyyttä Ihmiselle ei ole mikään kauheampaa kuin jäädä vaille vastausta -> puhe suuntautuu vastaukseen Eriävät mielipiteet kiinnostaviksi, saa kyseenalaistaa ja sanoa ääneen keskeneräisiä asioita -> syntyy uutta
Dialogin edellytykset (Freire) RAKKAUS; ihminen ei pyri hallitsemaan toista vaan antaa toiselle vapauden NÖYRYYS; ei pidä muita tietämättöminä ja itseään kaikkitietävänä USKO IHMISEEN; kykyyn uudistua, tulla täydemmäksi ihmiseksi TOIVOA; jos osapuolet eivät usko saavuttavansa mitään, on kohtaaminen tyhjää ja merkityksetöntä KRIITTISTÄ AJATTELUA; pyrkimystä muuttaa todellisuutta, ei sopeutumaan siihen
Dialogin keskeiset osaamisalueet (Isaacs, Heikkilä&Heikkilää mukaillen) 1. Kuuntelu Puhujan tarkoitusten ymmärtäminen Kysy lisää -> pyydä vahvistusta, avoimia kysymyksiä, vältä miksi kysymyksiä Kuunnella yhtä aikaa sekä toista että omia reaktioita Ole tarkkaavainen -> Näe sanaton, kuule äänensävy, tunnista tunteita Ymmärryksen viestittäminen on puoli voittoa Ilmaise kuulleesi -> Nyökyttely, ääntely, sanoita tunteet ja tahto Psyykkinen läsnäolo, aitous
2. Kunnioitus Kunnioitus erilaisia näkökulmia kohtaan; älä tyrkytä omia näkemyksiäsi Jokaiselta voi oppia jotain uutta Ei tuppautumista liian lähelle/ei syrjään vetäytymistä, kun asioita pitäisi käsitellä Tilannetajuisuus
3. Odottaminen Oma mielipide on vain askel kohti uutta ymmärrystä Oman mielipiteen (kritiikin) muodostamisen tai sen ilmaisemisen lykkääminen -> nopea päätös sulkee tilanteen Hyvä itsetuntemus on uskallusta ja taitoa tarkastella omia kokemuksia ja rohkeutta tunnustaa oma tietämättömyys Sisältää taukojen ja hiljaisuuden jakamista
4. Suoraan puhuminen Aito itsensä ilmaisu muista huolimatta; älä väittele tai intä, oman ammatillisen tiedon ja kokemuksen sopivaa esilletuomista Oman persoonan likoon laittamista, riskin ottamista läpinäkyväksi tulemista Liiallisen itsesensuurin voittamista Älä kilpaile tai puolustaudu
Ammatillisuus dialogisessa suhteessa Ammatillisuus ei ole hyviä vastauksia vaan enemmän hyviä kysymyksiä sekä vaihtoehtoisten näkökulmien esille tuomista ja tarkastelua Jos kasvattaja ei koe todella tarvitsevansa vanhempia kasvatuskumppaneiksi, dialogisuus jää koreografiaksi, vaikka se teknisesti sujuisikin hyvin Dialogi asenteena ja vuoropuheluna vahvistaa sekä vanhempien osallisuutta oman lapsensa varhaiskasvatukseen että vanhemmuutta Dialogisuus tarjoaa ammattilaiselle mahdollisuuden arvioida ja kehittää omaa työtään kriittisen reflektion kautta
Dialogin toteutumisen haasteita Riittävästi aikaa ja rauhallinen paikka Vahvat puolustavat tunteet, tukinnat ja ennakkokäsitykset Epävarmuuden sietäminen Toinen osapuoli ei ole valmis dialogiin Muuta?
Lähteet ja kirjallisuutta Isaacs 2001. Dialogi ja yhdessäajattelemisen taito. Heikkilä & Heikkilä. Dialogi avain innovatiivisuuteen. Eriksson & Arnkil 2005. Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Seikkula & Arnkil 2005. Dialoginen verkostotyö. Freire 2005. Sorrettujen pedagogiikka. Kaskela & Kekkonen 2006. Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta. Mönkkönen 2007. Vuorovaikutus. Dialoginen yhteistyö.