YSTÄVYYS AISTIHAVAINNOT ELÄYTYMINEN SUUNNITTELEMINEN TASA-ARVOISUUS KÄSITTEENMUODOSTAMINEN KESKITTYMINEN AJATTELU SUKUPUOLIROOLIT TILANHAHMOTTAMINEN RISTIRIITOJEN SELVITTELEMINEN HAVAINNOIMINEN ILO VASTUUNOTTAMINEN HIENOMOTORIIKKA KOMMUNIKAATIO IRROTTELU IDENTITEETTI SÄÄNNÖT JA NORMIT HUOMAAVAISUUS ONGELMANRATKAISU JOUSTAVUUS KEHONHAHMOTTAMINEN MIELIKUVITUS KARKEAMOTORIIKKA TURVALLISUUS ITSENÄISYYS PETTYMYS ITSEHILLINTÄ LUOVUUS KIELI LEIKKI KASVUN JA OPPIMISEN LÄHTÖ- KOHTANA KOTI LÄHEISET YMPÄRISTÖ VARHAIS- IHMISET KASVATUS
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Perushoito 3.2. Oppiminen 3.3. Leikkiminen 3.4. Tutkiminen 3.5. Liikkuminen 3.6. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen 4. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖT 4.1. Kieli ja vuorovaikutus 4.2. Matemaattiset valmiudet 4.3. Ympäristö, luonto ja kestävä kehitys 4.4. Kotiseututuntemus 4.5. Estetiikka 4.6. Etiikka ja uskonto 5. YHTEISTYÖ 5.1. Kasvatuskumppanuus 5.2. Moniammatillinen yhteistyö 6. ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN LAPSILLE 7. VARHAISKAVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI, KEHITTÄ- MINEN JA SEURANTA 7.1. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen dokumentointi ja arviointi 7.2. Työyhteisön toiminnan kehittäminen ja arviointi 7.3. Laadun kehittäminen ja arviointi 8. LIITTEET
1. JOHDANTO PERHEPÄIVÄHOITO Lasten päivähoito järjestetään Köyliössä perhepäivähoitona joko - perhepäivähoitajan kotona - lasten omassa kodissa - kolmiperhehoitona tai - ryhmäperhehoitona. Päivähoidossa on n. 90 lasta, hoitajia on 21. Päivähoitohenkilöstö sijoittuu alueellisesti ympäri kuntaa. Perhepäiväkodeissa hoidetaan samanaikaisesti korkeintaan neljää alle kouluikäistä lasta. Esikoululainen voi olla lapsiryhmässä viidentenä. Ryhmäperhepäiväkodeissa kahden hoitajan vastuulla on kahdeksan kokopäivähoitoa tarvitsevaa lasta, esikoululaisia voi ryhmässä olla kaksi. Kankaanpään ryhmäperhepäiväkoti sijaitsee Kaltinhaan asuntoalueella paritalon toisessa päädyssä. Kepolan ryhmäperhepäiväkoti sijaitsee Kepolan keskustassa alun perin vanhusten palvelukeskuksen talonmiehen asunnoksi tehdyssä omakotitalossa. ESIKOULU Esiopetusta järjestetään koko 6-vuotiaiden ikäryhmälle Kankaanpään ja Kepolan toimipisteissä. Ryhmät muodostuvat lapsen tulevan koulun mukaan. Kepolan esikoulu toimii Kepolan koululla ja Lallin esikoulu Lallin koululla. SEURAKUNNAN PÄIVÄKERHO Varhaiskasvatusta järjestetään Köyliössä myös seurakunnan päiväkerhon toimesta. 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Köyliön kunnassa päivähoitopalveluina tarjotaan kaikille päivähoitoa tarvitseville lapsille turvallista ja monipuolista varhaiskasvatusta perheen ja lapsen tarpeiden mukaan perhepäivähoidossa tai ryhmäperhepäivähoidossa sekä esikoulussa.
Arvot välittyvät kaikessa toiminnassa suhteessa lapsiin, vanhempiin, yhteistyökumppaneihin ja työkavereihin: TURVALLISUUS JA RAJAT - fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen ympäristö - rajat ja säännöt, joita kaikki noudattavat - tuttu aikuinen, johon voi turvata - luottamuksellinen vuorovaikutussuhde aikuisten ja lasten välillä - jokainen voi olla oma itsensä yhteisesti sovittujen rajojen puitteissa VÄLITTÄMINEN - jokaisen persoonallisuutta kunnioitetaan - lapsella mahdollisuus päästä syliin - lasta kuunnellaan ja hänen kanssaan keskustellaan - lapselle osoitetaan positiivista huomiota - aikuinen aidosti kiinnostunut lapsesta ja hänen tekemisistään KIIREETTÖMYYS ILO - hoitopäivän aikana ei ole kiire minnekään - joustava päivärytmi jäsentää päivää - lapsella mahdollisuus ja aikaa omaksua ja opetella asioita, mm. omatoimisuutta - aikuinen pitää omalla käyttäytymisellään yllä kiireetöntä ja joustavaa ilmapiiriä ja toimintatapaa - huumoria hoitopäivään - kokonaisvaltainen hyvinvointi - oppimisen ilon ja onnistumisen kokemusten löytäminen - paljon aikaa ja tilaa leikille LUOTTAMUS JA REHELLISYYS - lapsi voi luottaa ja turvata aikuiseen - avoin ja rehellinen toimintatapa - kasvatuskumppanuus hoito- ja kasvatustyön perusta - perheet samanarvoisia - perheiden erilaiset tarpeet huomioon - vanhemmat oman lapsensa asiantuntijoita
3. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. PERUSHOITO RUOKAILU - monipuolinen ja terveellinen ravinto - uusiin makuihin tutustuminen, kaikkea maistetaan - ruokarauha ja hyvät pöytätavat, kiireetön tunnelma - ennen ruokailua huolehditaan käsihygieniasta - yhteinen rauhoittuminen ennen ruokailua - lasten osallistuminen ruoan laittoon, kattaukseen ja astioiden keräämiseen mahdollisuuksien mukaan LEPO - rauhoittuminen, rauhallinen, miellyttävä ja kiireetön tunnelma - satujen tai musiikin kuuntelu - lepo tai nukkuminen HYGIENIA - käsien pesun merkityksen kertominen lapsille - aikuinen valvoo ja ohjaa käsienpesua - peilin käyttö: milloin pestään myös kasvot, milloin kammataan hiukset - WC-käynneissä lapsen kasvaessa omatoimisuus lisääntyy PUKEMINEN JA RIISUMINEN - kannustetaan omatoimisuuteen pukemis- ja riisumistilanteissa - opetellaan omista vaatteista huolehtimista - opetellaan oikeaa pukemisjärjestystä - opetellaan pukeutumaan säätilan mukaisesti ULKOILU - sääolot huomioiden kokopäivähoidossa ulkoillaan kahdesti päivässä - ulkona pelataan, leikitään, juostaan, potkitaan palloa, keinutaan jne. - ulkoilun yhteydessä tutustutaan luontoon ja lähiympäristöön kävellen
HOITOON TULEMINEN JA KOTIIN LÄHTEMINEN - jokainen lapsi huomioidaan yksilöllisesti päivähoitoon tuotaessa ja sieltä haettaessa - kiireetön tunnelma - lapsen kuulumiset kerrotaan päivittäin puolin ja toisin 3.2. OPPIMINEN MITEN LAPSI OPPII? - lapsi on synnynnäisesti utelias, hän haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita - lapsi oppii parhaiten ollessaan aktiivinen ja kiinnostunut - lapsi käyttää oppimisensa apuna kaikkia aistejaan - lapsi oppii tutkimalla, kysymällä, vertaamalla, kuuntelemalla, pohtimalla, havainnoimalla - lapsi oppii asioita ensin tekemällä, sitten tietämällä ja myöhemmin ymmärtämällä - lapset oppivat toisiltaan AIKUISEN ROOLI - aikuinen kannustaa, kuuntelee, antaa lapsen yrittää itse, erehtyä ja korjata virheitään - aikuinen antaa tukea ja ohjausta tarpeen mukaan, turvalliset ihmissuhteet ovat oppimisen perusta - aikuinen toimii mallina 3.3. LEIKKIMINEN - leikki on luonteeltaan sosiaalista ja vertaisryhmä vaikuttaa merkittävästi leikin kulkuun - aikuinen huolehtii siitä, että jokaisella on leikkirauha, aikaa, tilaa ja välineitä - aikuinen arvostaa lapsen leikkiä, osallistuu ja rikastaa sitä tarvittaessa - lapselle tarjotaan leikkimiseen monipuolinen ympäristö sekä sisällä että ulkona 3.4. TUTKIMINEN - ihmettely ja uteliaisuus on lapselle luontaista, lapsi löytää tutkittavaa arkisistakin asioista - aikuinen luo tutkimiselle myönteisen ja kannustavan ilmapiirin - yhdessä tutkimalla ja kokeilemalla etsitään selityksiä erilaisiin asioihin lähiympäristössä ja luonnossa
3.5. LIIKKUMINEN - lapselle annetaan mahdollisuus päivittäiseen monipuoliseen liikkumiseen eri ympäristöissä - aikuinen innostaa ja motivoi lasta liikkumaan - aikuinen tutustuttaa lapsen erilaisiin liikuntamuotoihin ja välineisiin 3.6. TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN - taiteelliset kokemukset syntyvät musiikista, kuvataiteesta, tanssista, draamasta ja kirjallisuudesta - aikuinen tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen taiteen kokemiseen ja ilmaisemiseen - aikuinen huolehtii, että ympäristö on esteettinen ja lapsi voi nähdä ja kokea ympärillään kauneutta - aikuinen opettaa lasta käyttämään eri välineitä ja materiaaleja 4. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖT 4.1. KIELI JA VUOROVAIKUTUS - puhuminen, kuunteleminen -> keskusteleminen - tarinointi, sadutus - monipuolinen lastenkirjallisuus - lorut, laulut, leikit - teatteriesitykset, näytteleminen - aikuisen malli - kuvien käyttö - murteet 4.2. MATEMAATTISET VALMIUDET - arkipäivän matematiikka - pelit - vertaaminen ja luokittelu - mittaaminen - muodot - luvut: numerot, määrät, järjestys - kalenteri ja kello
4.3. YMPÄRISTÖ, LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS - metsäretket: eläimet, kasvit, luonnon muuttuminen - luonnossa liikkumisen opettelu - lähiympäristö: metsät, pellot, järvi, puutarha, kasvimaa - kierrätys - ympäristön suojelu 4.4 KOTISEUTUTUNTEMUS - Köyliön kylät - Köyliönjärvi - Köyliön kirkko - köyliöläinen perinne 4.5. ESTETIIKKA - sisällöt löytyvät Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen -kohdasta 4.6. ETIIKKA JA USKONTO - myönteinen minäkuva ja itsetuntemus - erilaisuuden hyväksyminen, toisten huomioiminen ja kunnioittaminen - tapakasvatus - aikuisen malli - ongelmien ja riitojen ratkaisu - mietiskely, yksinolo, hiljentyminen - kirkolliset juhlapyhät - hengelliset laulut, lorut, rukoukset 5. YHTEISTYÖ 5.1. KASVATUSKUMPPANUUS LÄHEINEN YHTEISTYÖ - molemmat osapuolet sitoutuvat osallistumaan ja työskentelemään yhdessä - jokapäiväinen kontakti lasta tuotaessa ja haettaessa - tarvitaan aikaa ja pitkäjännitteisyyttä -> tuttuus
- kotikäynti ennen hoitosuhteen alkamista - kasvatuskeskustelut YHTEISET TAVOITTEET - lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhdessä, selvitetään lapsen yksilölliset ominaisuudet, myönteiset puolet, huolenaiheet jne. - vanhemmat tietoiseksi oman lapsen hoitopäivän sisällöstä ja kokemuksista - selvitetään vanhempien toiveet yhteistyölle ja halu osallistua toiminnan suunnitteluun - yhteissuunnittelussa henkilöstöllä ammatillinen näkökulma, vanhemmilla tieto ja kokemus lapsesta YHTEISTYÖSUHTEEN TASAVERTAISUUS - yhdistetään vanhempien omaa lasta koskeva asiantuntemus sekä henkilökunnan koulutuksen ja työkokemuksen kautta omaksuttu asiantuntemus - vanhemmilla ensisijainen kasvatusvastuu - vanhempien asiantuntemus tärkeää varsinkin päivähoidon alkaessa KUNNIOITUS - työntekijä arvostaa vanhempia huolimatta heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, ongelmistaan, arvoistaan, kansallisuudestaan jne. - huomaavainen käytös vanhempia kohtaan - keskittyminen vanhempiin, kun he ovat läsnä - vanhemmilla tilaisuus puhua vapaasti, työntekijä kuuntelee NEUVOTTELEMINEN - yhdessä ajattelua - ristiriitatilanteista selviämistä - onnistumisen edellytyksenä molempien osapuolten kuulluksi tulemisen tunne - työntekijä antaa valmiiden ratkaisujen sijaan vanhemmille mahdollisuuden vaikuttaa päätöksiin -> avoimuus ja arvostus lisääntyvät KOMMUNIKAATIO - molemmilla yhtä suuri osuus vuorovaikutuksessa - työntekijällä vastuu vuorovaikutuksen hoitamisesta - työntekijältä vaaditaan erilaisia kommunikaatiotaitoja: aktiivista kuuntelemista, tulkitsemista, vastaamista, olosuhteiden luomista jne. - vuorovaikutussuhteen alku yhtä tärkeää jokaisen perheen kohdalla
- myös negatiiviset asiat uskalletaan ottaa puheeksi nopeasti ja kaunistelematta REHELLISYYS - molemmat uskaltavat ottaa erilaisia asioita ja omia tuntemuksiaan esille -> luottamuksellisuus - vanhempi voi luottaa siihen, että työntekijä kertoo avoimesti lapsesta sen tiedon mitä hänellä on JOUSTAVUUS - perheiden voimavarojen ja tarpeiden tunnistaminen - perheiden erilaisten arvovalintojen hyväksyminen, erilaisuuden ymmärtäminen - perheeseen liittyvät muutokset, erotilanteet, uusperheisyys, asuin- ja ympäristöolosuhteiden muutokset yms. vaikuttavat lapseen ja päivähoitoon - työntekijältä vaaditaan ihmissuhdetaitoja, herkkyyttä ja suvaitsevaisuutta 5.2. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ - yhteistyön ensisijaiset toteuttajat ovat lapsen vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö - päivähoito tekee yhteistyötä lastenneuvolan, perheneuvolan, muun terveydenhuollon, kotihoidon, sosiaalitoimen, koulutoimen ja seurakunnan kanssa esim. neuvolatarkastuksen yhteydessä vanhemmat välittävät neuvolaan perhepäivähoitajan tai seurakunnan lastenohjaajan havainnot ja neuvola antaa tarvittaessa vanhempien suostumuksella palautteen lapsen hoitajalle tai lastenohjaajalle - jos tukipalveluja käytetään yksittäisen lapsen asiassa, tulee yhteydenottoon olla vanhempien lupa, päivähoidon henkilöstö kertoo huolensa aina ensin vanhemmille - Köyliön moniammatilliseen työryhmään (= KöPä) kuuluvat kiertävä erityislastentarhanopettaja, molemmat esiopettajat, perhepäivähoidon ohjaaja, lastenneuvolan terveydenhoitaja ja seurakunnan lastenohjaaja, tarvittaessa mukaan kutsutaan esim. sosiaalityöntekijä tai avopalvelun ohjaaja 6. ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN LAPSILLE - tavoitteena on auttaa lasta ennaltaehkäisevästi, keinoina varhainen puuttuminen ja tukitoimet sekä hyvä yhteistyö, edetään huolipolun mukaisesti - lapsen kehitystä ja tuen tarvetta arvioidaan yhdessä vanhempien ja muiden asiantuntijoiden kanssa (mm. kiertävä erityislastentarhanopettaja ja neuvolan terveydenhoitaja) sekä järjestetään tarpeelliset tukitoimet ja kuntoutus, käytössä huolimuistio ja lapsen henkilökohtainen suunnitelma
- jokainen lapsi on erilainen ja tarvitsee tukea kasvuunsa ja kehitykseensä, erityisyys on osa arkea - kuntouttavan arjen teema on keskeinen tuetussa varhaiskasvatuksessa, jossa on tärkeää tuoda tuki sinne, missä lapsi on * toistuvat päivittäiset tilanteet * vuorovaikutus * oppimisympäristön muokkaaminen lapsen tarpeille * lapsen oman toiminnan ohjaus (esim. kuvat tukena) 7. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI, KEHIT- TÄMINEN JA SEURANTA 7.1. LAPSEN KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN DOKUMEN- TOINTI JA ARVIOINTI - hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle lapselle yhdessä vanhempien kanssa - kasvatussuunnitelman toteutumista seurataan kasvatuskeskustelujen yhteydessä - työntekijät havainnoivat ja arvioivat lapsen kehitystä systemaattisesti - lapsilla käytössä portfoliot eli kasvun kansiot 7.2. TYÖYHTEISÖN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI - oman työn pohtiminen ja arviointi auttavat kasvattajaa toimimaan tietoisesti, eettisesti ja ammatillisesti - kehityskeskustelut käydään vuosittain esimiehen kanssa - arviointi on kehittämisen edellytys 7.3. LAADUN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI - laadun kehittäminen edellyttää toiminnan jatkuvaa seuraamista, arvioimista ja dokumentoimista - käytössä on TAK (tutki-arvioi-kehitä) arviointisuunnitelma, jonka avulla suoritetaan kyselyjä mm. asiakastyytyväisyydestä, työtyytyväisyydestä ja organisaation toiminnasta
8. LIITTEET Varhaiskasvatussuunnitelman liitteenä on eri tarkoituksissa käytettäviä asiakirjoja, lomakkeita yms. - Köyliön kunnan esiopetussuunnitelma - Kepolan ryhmiksen varhaiskasvatussuunnitelma - Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - Havainnointilomake (alle 2-, 2-, 3-, 4- ja 5-vuotiaille) - Päivähoidosta esiopetukseen lomake - Huolipolku -lomakkeet - Huolimuistio - Lapsen henkilökohtainen suunnitelma