Etelä Savn Kulutus Oy Etelä Savn ammattipist HIUSALAN PERUSTUTKINTO PARTURI-KAMPAAJA Tutkinnn ppilaitskhtainen petussuunnitelma Etelä Savn ammattipistn jhtryhmän vahvistama 28.5.2012 Osaamisjhtaja Marja Anttalainen
Hiusalan perustutkint Parturi kampaaja Tutkinnn ppilaitskhtainen petussuunnitelma Sisällysluettel 1 Opetussuunnitelman mudstuminen... 1 2 Opintjen järjestäminen... 1 3 Hiusalan perustutkinnn mudstuminen ja pintjen ajitus... 3 Tutkinnn kuvaus... 3 Yrittäjyyskasvatukset tteutuminen tutkinnssa... 3 Paremman palvelun saaja... 4 Kansainvälisyyden tteutuminen tutkinnssa... 4 Tutkintkhtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa kulutuksessa... 4 Tutkinnn rakenne... 6 4 Tutkinnn sien tteutussuunnitelma... 8 4.1 Kaikille paklliset tutkinnn sat... 8 4.2 Kaikille valinnaiset tutkinnn sat... 37 4.3 Muut valinnaiset tutkinnn sat... 41 4.4. Ammatillista saamista yksilöllisesti syventävät tutkinnn sat... 45 5 Ammattitaita täydentävät tutkinnn sat... 48 5.1 Paklliset tutkinnn sat... 48 6 Hiusalan vapaasti valittavien tarjnta... 61 Liitteet Hiusalan perustutkinnn perusteet (OPH) www.esedu.fi sivustn petussuunnitelmat kansi, jsta löytyvät: Opetussuunnitelman yhteinen sa Opetussuunnitelman yhteisen san liitteet Ammattisaamisen näyttöjen tteutus ja arviintisuunnitelmat Aikuisten näyttötutkinttiminnan suunnitelma
1 1 OPETUSSUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN Hiusalan perustutkinnn petussuunnitelma mudstuu klmesta sasta: Etelä Savn ammattipistn (Esedu) petussuunnitelman yhteinen sa, jssa määritellään Etelä Savn ammattipistn kaikille perustutkinnille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä kuvataan Etelä Savn kulutus OYn timintaa hjaavat strategiat. Hiusalan perustutkinnn perusteet, jssa n kuvattu tutkinnn ja kulutushjelmien tai saamisaljen tavitteet, tutkinnn mudstuminen, tutkinnn sien ammattitaitvaatimukset tai tavitteet, ammattitaita täydentävien tutkinnn sien arviinnin khteet ja arviintikriteerit sekä ammatillisten tutkinnn sien salta myös ammattitaidn sittamistavat. Lisäksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskulutusta ja näyttötutkintja kskevia määräyksiä. Tutkinnn ppilaitskhtainen petussuunnitelma (tämä asiakirja), jssa kuvataan tutkinnn mudstuminen ja petuksen ajitus, ppimisympäristöt sekä menetelmät, jiden avulla piskelija vi saavuttaa tutkinnn ammattitaitvaatimukset ja tavitteet. Tutkinnn ppilaitskhtainen petussuunnitelma sisältää ammattisaamisen näyttöjen tteutus ja arviintisuunnitelmat. 2 OPINTOJEN JÄRJESTÄMINEN Ammatilliset perustutkinnt mudstuvat ammatillisista tutkinnn sista, jtka vivat lla pakllisia tai valinnaisia. Lisäksi peruskulutuksena suritettaviin tutkintihin sisältyy pakllisia ja valinnaisia ammattitaita täydentäviä tutkinnn sia. Tutkintn vi myös yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnn sia, jtka laajentavat suritettua tutkinta, sillin kun se n työelämän alakhtaisiin tai paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnn surittajan ammattitaidn syventämisen kannalta tarpeellista. Opiskelija vi myös valita ammatilliseen perustutkintn tutkinnn sia muista ammatillisista perus tai ammattitutkinnista, valita luki pintja ja/tai surittaa ylippilastutkinnn. Opiskelijan pintja hjaa henkilökhtainen piskelusuunnitelma (HOPS), jssa kuvataan mitä piskelija piskelee. HOPS tehdään perustutkinnn petussuunnitelman ja piskelijan mien tavitteiden ja valintjen perusteella. HOPS vi pitää sisällään erilaisia ppimisen suritustapja ja tavitteita, pintjen ajitusta, alustavia valinnaisten pintjen valintja sekä suunnitelman työssäppimisesta. HOPSia tarkennetaan lukuvusittain pintjen edetessä. Erityistä tukea tarvitsevalle piskelijalle laaditaan henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma, HOJKS. Siinä määritellään tarvittavat tukitimet ja ne järjestelyt, jita piskelijan pintjen ja työllistymisen tukena käytetään. Yksi pintviikk tarkittaa piskelijan 40 tunnin työpansta. Opintviikk sisältää erilaisia ppimisen mutja ja petusmenetelmiä, jtka valitaan ppimistavitteiden ja piskelijiden ppimisvalmiuksien kannalta tarkituksenmukaisesti. Oppimisen mutja ja petusmenetelmiä vat mm. lähi ja etäpetus, mnimut petus, verkk petus ja työssäppiminen. Oppimista tapahtuu mnipulisissa ppimisympäristöissä, jtka vat kknaisvaltaisia työpaikkjen ja ppilaitsten timintaympäristöjä, jtka mudstuvat itse timipaikkjen ympäristöstä, ppijista, pettajista, työpaikan työntekijöistä ja henkilöstöstä, ppimislähteistä, ppimisnäkemyksistä, erilaisista timintamudista sekä välineistä ja tavista käyttää näitä.
Jkaiselle piskelijaryhmälle nimetään ryhmänhjaaja, jka n piskelijan lähin tukihenkilö pintjen ajan. Hän perehdyttää piskelijan pintihin, seuraa läsnälja, vastaa ryhmänsä hyvinvinnista sekä infrmi pintihin kuuluvista arjen asiista. Etelä Savn ammattipist tarjaa myös erityispetusta, jnka tehtävänä n auttaa piskelijaa saavuttamaan tutkintnsa/piskelunsa tavitteet ja sijittumaan työelämään. Erityispetusprsessin käytännön tteutuksesta hulehtivat ensisijaisesti ryhmänhjaajat, pettajat, erityispetusvastaavat ja ammatilliset erityispettajat, jtka yhteistyössä vastaavat erityisestä tuesta ja hjauksesta kk pintjen ajan. Kk tutkinnn surittaminen n tutkintn jhtavassa kulutuksessa ensisijainen tavite. Etelä Savn ammattipistssa perustutkinnt vidaan surittaa myös työelämän timinta ja tehtäväkknaisuuksia vastaavina tutkinnn sina. Lähtökhtana vat tällöin sekä piskelijan/tutkinnn surittajan mahdllisuudet työllistyä kapea alaista saamista vaativaan työhön että piskelijan/tutkinnn surittajan yksilölliset piskeluvalmiudet ja elämäntilanne. Tarkemmin pintjen järjestäminen n kuvattu Etelä Savn ammattipistn Opetussuunnitelman yhteisessä sassa. 2
3 3 HIUSALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN AJOITUS TUTKINNON KUVAUS Etelä savn ammattipistn hiusalalla tutkinnn sat ja niiden saamisen arviinti n piskelijan ppimisen vuksi venytetty kahteen tai klmeen lukuvuteen. Ammatin erityisen lunteen vuksi n katsttu, että piskelijan ammattiin harjaantuminen vie useamman vuden. Alalla timitaan pääsääntöisesti pienissä yrityksissä, jllin ammattia harjitetaan liikkeissä yksin. Parturi kampaajan ammattitaidn n ltava valmistuessa niin hyvällä taslla, että töitä vi tehdä itsenäisesti. Tutkinnn sia ei vi luntevasti erttaa tisistaan jten työelämälähtöisyyttä humin tettaessa ammatin eri sa alueet limittyvät paljn tisiinsa. Luntevaa siis n, että kaikkia tutkinnn sia käydään läpi pitkin pintjen ajan ja piskelija saa näyttää saamisensa lppupinnissaan, sitten kun ammattitait n saavuttanut mahdllisimman hyvän tasn. Opinnt n mudstettu pitkälti työelämälähtöiseksi niin, että piskelijiden työssäppiminen ja ammattisaamisen näytöt tapahtuisivat ikeissa työpaikissa ikeille asiakkaille. Tisena piskeluvunna n piskelijilla mahdllisuus tehdä kaikkia ammattiin liittyviä työkknaisuuksia hjatusti. Klmantena vunna piskelija harjaannuttaa ammattiaan niin, että hän kykenisi valmistuessaan täysin itsenäiseen työhön. Työssäppiminen n jaettu niin, että klmantena vunna piskelijilla n eniten työssäppimista yrityksissä. Ensimmäisenä ja tisena vunna piskelijat tekevät enemmän työssäppimista ppilaitksen parturi kampaamssa. Tavitteena n, että piskelija ppii työssäppimisessa erilaisia tapja timia. Tämä tarkittaa sitä, että piskelijat vat piskeluaikana vähintään kahdessa eri yrityksessä työssäppimassa. Etelä Savn ammattipistn hiusalalla n yrittäjyyttä tukevia ppimisympäristöjä niin Mikkelissä kuin Pieksämäelläkin. Mikkelissä Otavankatu 4:ssa timii parturi kampaamna kaksi työlukkaa, jissa yhteensä 25 työpistettä sekä Graanissa timii Virkkulan kaksipaikkainen parturi kampaam. Lisäksi Mikkelin yksikön piskelijat käyvät Kyyhkylän kuntutus sairaalassa säännöllisesti palvelemassa asiakkaita. Pieksämäellä timii ppilaitksen 15 paikkainen parturi kampaam. Opiskelijalla n mahdllisuus justavien pintplkujen kautta surittaa sa pinnista (valinnaiset tutkinnn sat) 2. ja 3.vuden välissä kesällä. Tämä vi lyhentää valmistumisaikaa yhden jaksn verran. Js piskelija etenee pinnissaan hyvin ja ammattisaamisen näytöt n suritettu hyvissä ajin, vi valmistuminen aikaistua tätäkin aiemmaksi. Hiusalalla kaikille valinnaisia tutkinnn sia vat Asiakkaan tyylipalvelut 10v, jka tteutetaan yhdessä Tekstiili ja vaatetusalan kanssa ja Hiusten hit ja mutilukknaisuudet 10v, jka n puhtaasti hiusalan ma valinnainen tutkinnn sa. Lisäksi piskelija vi painttua valinnaisten kautta yrittäjyyteen ja yrittämiseen. Opiskelijalla n mahdllisuus valita myös muilta alilta valinnaisia tutkinnn sia, mutta sa näistä valinnaisista vi venyä 4:nnelle vudelle. YRITTÄJYYSKASVATUKSET TOTEUTUMINEN TUTKINNOSSA Etelä Savn ammattipistn hiusalalla pakllinen Hiusalan yrittäjyys ja yritystiminta tutkinnn sa kulkee läpi kk piskeluajan. Yrittäjyys integridaan ammatillisiin pintihin niin, että asiita käydään läpi aidissa asiakastilanteissa. Yrittäjyyttä krstetaan hiusalalla erityisesti man saamisen eli henkilökhtaistamisen (HOPS) kautta. Opiskelija tutteistaa maa saamistaan heti kulutuksen alkuvaiheesta lähtien tekemällä ppimisestaan ja saamisestaan näytekansita. Oma yrittäminen, saaminen ja luvuus saadaan näin jkaisella henkilökhtaiseksi. Yrittäjyyden ja ammatin piskelussa pyritään siihen, että piskelijat saavat itse suunnitella ja tteuttaa man tasnsa ja man kiinnstuksensa
mukaisia töitä. Yrittäjyyteen ja luvuuteen kannustetaan, kska hiusalalla työllistyy man yrityksen kautta 90% valmistuneista. Hiusalan yritystimintaa piskellaan viimeisenä lukuvunna niin, että yritystiminnan sisällöt viedään mahdllisimman paljn aitihin, piskelijan suunnittelemiin miin työtilanteisiin. Ja aitjen työtilanteiden kautta piskellaan uusia asiita. Harjitusyritys ja Vusiyrittäjänä hjelmat vat mahdllisia piskelijille, niitä heidän halutessaan. Js Vusi yrittäjänä hjelma ei tteudu, pyritään hiusalalla viemään pinnt mahdllisimman aitihin tilanteisiin sekä työssäppimisessa, että ppilaitksen parturikampaamissa. Opetusmenetelmissä tetaan humin piskelijan maehtisen yrittämisen tukeminen. Opetusmenetelmät vat usein timinnallisia ja piskelijan mia ideita ja saamisen tasa tuetaan. Hiusalan ammatti n puhtaasti käsillä tekemistä, jten n luntevaakin piskella ammattia timinnallisesti. Tiimitimintaan tuetaan eri yhteyksissä. Opiskelijilla n mahdllisuus valita pakllisten peruspintjen lisäksi justavan pinttarjttimen kautta esimerkiksi yrittäjyyttä ja yritystimintaa niin, että klmantena vunna hän vi perustaa man yrityksen ja tehdä sen alla töitäkin. Js piskelijita ei man yrityksen perustaminen kiinnsta, vi yritystimintaa kkeilla valinnaisten tutkinnn sien alla Nuri Yrittäjyys timinnan kautta 15 pintviikn edestä. 4 PAREMMAN PALVELUN OSAAJA Tavitteena n, että piskelija ymmärtää, miksi asiakaspalvelu n tärkeää työelämässä. Opinnt jk sisältyvät saamiskknaisuuksiin tai ne suritetaan mnimutisesti mm. Mdle ppimisympäristössä ja työssäppimisen yhteydessä. Opintjen sisältöinä vat mm: hyvä asiakaspalvelu ja laatu, asiakaspalveluprsessin vaiheet, asiakkaan vastaanttaminen, palvelutilanteen päättäminen, asiakkaan palvelu puhelimessa, sähköpstikäytännöt ja hyvät käytöstavat. Opiskelija saa kknaisuuden suritettuaan Paremman Palvelun Osaaja tdistuksen ja rintamerkin. Etelä Savn ammattipistn hiusalalla Paremman palvelun saajan kknaisuus sisältyy hiusalan yrittäjyys ja yritystiminnan tutkinnn saan. Kknaisuus pitaan lähinnä Hiusalan yrittäjyys saamiskknaisuuden sisällä. KANSAINVÄLISYYDEN TOTEUTUMINEN TUTKINNOSSA Hiusalalla kansainvälistyminen näkyy alan mudin ja trendien seuraamisena. Tarjamme kansainvälisiä vaihtja piskelijille vusittain. Mahdllisten erikulttuuristen asiakkaitten kautta kansainvälistyminen knkretisituu myös ilman ulkmaan vaihtjakin. Opiskelijilla n mahdllisuus valita ammattia tukevien pintjen kautta erilaisia kielipintja. Opetusmateriaalina käytetään usein myös englanninkielistä materiaalia. TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Opiskelijaksi ttamisen perusteista ammatilliseen perustutkintn jhtavassa kulutuksessa säädetään ammatillisesta kulutuksesta annetun lain 27 :ssä. Opiskelijaksi ei vida ttaa sellaista henkilöä, jnka sairaus tai vamma ilmeisesti n esteenä kulutukseen sallistumiselle. Opiskelijan pääsyä ammatilliseen kulutuksen vidaan rajittaa vain sillin, kun sairaus bjektiivisesti arviiden estää pinnt tai se vaarantaisi piskelijan tai muiden turvallisuutta. Sairauden tai vamman piskelulle aiheuttamat käytännön ngelmat tulee ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan petusjärjestelyiden ja piskelijahultpalveluiden avulla.
5 Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa kulutuksen järjestäjälle piskelijaksi ttamisen edellyttämät terveydentilaansa kskevat tiedt. Kulutuksen järjestäjän tulee tämän lisäksi varmistaa, että piskelijaksi valitun henkilön terveydentila n sellainen, että hän vi selviytyä myös kulutukseen kuuluvasta työpaikilla tapahtuvasta ppimisesta, kuten alan tehtävissä timiminen ja tutkinnn ammattitaitvaatimusten saavuttaminen edellyttävät. Opiskelijan ikeusturvan kannalta n perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen kulutukseen, jnka mukaisissa tehtävissä hän ei terveydentilansa vuksi visi timia. Opiskelijavalintaa tehtäessä n tettava humin ammatteihin ja työhön sisältyvät mninaiset tehtävät. On mahdllista, että saman tutkinnn sisällä vi lla tutkinnn sia, jtka edellyttävät erilaisia terveydentilavaatimuksia ja mahdllistavat piskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja kulutuksen surittamiseen. Jtta piskelijavalinta nnistuisi piskelijan kannalta parhaalla mahdllisella tavalla, kulutuksen järjestäjän tulee tiedttaa perustutkinnn ja kulutusalan terveydentilaa kskevista vaatimuksista ja edellytyksistä sekä mahdllisista terveydellisistä riskeistä piskelijaksi hakeutuville hakuppaissa ja piskelijavalintatilaisuudessa. Opiskelijaksi hakeutuvan ma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan ja mahdllisen sairauden hittilanteesta riittää pääsääntöisesti valintatilanteessa. Mikäli kulutusalan tai tutkinnn ma lainsäädäntö tai alan edellyttävät piskelijaksi valitulta lääkärintdistusta piskelijan terveydentilasta, siihen riittää lääkärintdistuksen merkintä alalle sveltuvuudesta. Opiskelijaksi ttaminen n ehdllinen lääkärintdistuksen esittämiseen saakka. Opiskelijan sairaus tai vammautuminen ei saa keskeyttää piskelijan kulutusta tai jhtaa harkitsemattmaan kulutusammatin tai alan vaihtn. Sairaudesta tai vammautumisesta kulutuksen tteutumiselle aiheutuvat käytännön ngelmat tulee vida ratkaista ensisijaisesti piskelijalle spivilla yksilöllisillä petusjärjestelyillä ja henkilökhtaistamisella. Opintjen hjaus, piskelijan tuki, ergnmisiin työtapihin sekä apuvälineiden käyttöön hjaaminen edistävät kulutuksen surittamista. Opiskelijan sairastuessa tai vammautuessa piskelijahulln ja piskeluterveydenhulln kanssa tehtävä yhteistyö n välttämätöntä. Terveydelliset vaarat ja kurmitukset parturi kampaajan kulutuksessa ja työssä edellyttävät henkilöltä nrmaalia fyysistä kunta ja hyvää psyykkistä tasapaina. Allergia ja atpiataipumus vi rajittaa parturikampaajan ammatissa timimista, mutta ei le este ammattiin hakeutumiselle. Yksilölliset tekijät, ireiden vimakkuus ja mtivaati hitn ja sujautumiseen vaikuttavat asiaan. Psitiivinen ihpist tai lappuke (esim. nikkeliallergia) ei vi yksinään lla este ammatissa timimiselle. Henkilön sveltuvuutta hiusalan kulutukseen ja työtehtäviin vidaan jutua yksilöllisesti harkitsemaan ireiden ja timinnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa tilanteissa ireileva epilepsia, muut vaikeat tasapainn tai lihaskrdinaatin vaikuttavat neurlgiset sairaudet näön heikkus (heikk näön tarkkuus, värien erttamisen vaikeudet) tai kuuln heikkus tuki ja liikuntaelimistön sairaus, rakenteellinen vika tai vamma astma, hengitystieireet käsi ihttuma tai vaikeaireinen, laaja ihttuma.
6 TUTKINNON RAKENNE Tutkinnn rakenteen numerinti nudattaa Hiusalan perustutkinnn perusteita. Ohjeellinen pintjen ajitus kskee kulutusta, jka järjestetään ammatillisena peruskulutuksena. Sekä Mikkelissä että Pieksämäen yksikössä pyritään pitämään pintjen ajitus vusitaslla samanlaisena, mutta erilaisten lukkakknpanjen ja jakstusten vuksi pieniä eravaisuuksia tulee lemaan. Näyttötutkintna suritettavan ammatillisen perustutkinnn tteutus suunnitellaan henkilökhtaistamisen kautta ja kaksivutinen kulutus jaksttuu eri tavalla. Osaamiskknaisuudet vat kaksivutisessa kulutuksessa samankkisia, ajitus n vain tiiviimpää. Jissakin tutkinnn sissa pintviikkmäärät pikkeavat Pieksämäen yksikössä Mikkelin yksiköstä, nämä näkyvät taulukssa eriteltynä yksiköittäin. Ammatillisessa peruskulutuksessa 1 2 3 4. Ammatilliset tutkinnn sat, 90 v Tutkinnn siin sisältyy työssäppimista vähintään 31v, yrittäjyyttä vähintään 10 v ja pinnäyte vähintään 2 v 4.1 Kaikille paklliset tutkinnn sat 4.1.1 Hiusten leikkaaminen ja partakäsittelyt, 20 v 4.1.2 Kampaukset ja ehstus, 15 v 4.1.3 Värjäyskäsittelyt, 20 v 4.1.4 Permanenttikäsittelyt, 10 v 4.1.5 Hiusalan yrittäjyys ja yritystiminta, 10 v 4.2 Kaikille valinnaiset tutkinnn sat (khdat 4.2.1 4.3.5), jista n valittava 15 v Valinnaisten tutkinnn sien tarjnta vaihtelee vusittain ja paikkakunnittain. 4.2.1 Asiakkaan tyylipalvelut, 10 v 4.2.2 Hiusten hit ja mutilukknaisuudet, 10 v 4.2.3 Tutkinnn sat ammatillisista perustutkinnista, 5 10 v 4.2.4 Tutkinnn sa ammattitutkinnista 4.2.5 Tutkinnn sa erikisammattitutkinnista 4.2.6 Paikallisesti tarjttavat tutkinnn sat, 5 10 v 4.3 Muut valinnaiset tutkinnn sat ammatillisessa peruskulutuksessa, 0 10 v. Valinnaisten tutkinnn sien tarjnta vaihtelee vusittain ja paikkakunnittain. 4.3.1 Yrittäjyys, 10 v 4.3.2 Työpaikkahjaajaksi valmentautuminen, 2 v 4.3.3 Ammattitaita syventävät ja laajentavat tutkinnn sat, 5 10 v
7 4.3.4 Ammattitaita täydentävät tutkinnn sat, 0 10 v 4.3.5 Luki pinnt, 0 10 v 4.4 Ammatillista saamista yksilöllisesti syventävät tutkinnn sat (perustutkinta laajentavat tutkinnn sat, 120 v + v) Valinnaisten tutkinnn sien tarjnta vaihtelee vusittain ja paikkakunnittain. 4.4.1 Yritystiminta, 10 v 4.4.2 Tutkinnn sat ammatillisista tutkinnista (pt,at, eat) 4.4.3 Ammatillista saamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjttavat tutkinnn sat ammatillisessa peruskulutuksessa 4.4.4 Kauneudenhit ja tuteneuvnta 5. Ammattitaita täydentävät tutkinnn sat, 20 v Paklliset, 16 v: Äidinkieli, 4 v Tinen ktimainen kieli, rutsi, 1 v Vieras kieli, 2 v Matematiikka, 3 v Fysiikka ja kemia, 2 v Yhteiskunta, yritys ja työelämätiet, 1 v Liikunta, 1 v Terveystiet, 1 v Taide ja kulttuuri, 1 v Valinnaiset, 4 v: Tarjnta vaihtelee vusittain. Ympäristötiet, 0 4 v Tiet ja viestintätekniikka, 0 4 v Etiikka, 0 4 v Kulttuurien tuntemus, 0 4 v Psyklgia, 0 4 v Yritystiminta, 0 4 v Yllä levat paklliset, 0 4 v
8 6 Vapaasti valittavat tutkinnn sat 10 v Valinnaisten tutkinnn sien tarjnta vaihtelee vusittain ja paikkakunnittain. Siitä laaditaan erillinen valintapas. Opiskelija surittaa valinnat WILMA:n valintatarjttimelta. Omat hiukset, 5 v Fantasiameikit, 1 v Pidennykset, 2 v Hiusalan näytökset ja tapahtumat, 1 v Hiusalan kilpailut, 1 v Hiusalan työssäppiminen, 1 5 v 4 TUTKINNON OSIEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 4.1.1 HIUSTEN LEIKKAAMINEN JA PARTAKÄSITTELYT (20 OV) Ammattitaitvaatimukset Opiskelija tai tutkinnn surittaja saa määritellä hiuksen rakenteen ja kasvuvaiheet suunnitella ja tteuttaa hiusten ja hiusphjan hitkäsittelyn suunnitella ja tteuttaa asiakkaille erilaisia hiusten leikkauksia ja partakäsittelyjä pestä asiakkaan hiukset työn vaatimalla tavalla hiera hiusphjan tulkita asiakkaan tyyliä hiusten leikkausta ja partakäsittelyä suunnitellessaan ttaa humin mudin asiakkaan hiusten leikkauksessa ja partakäsittelyssä ttaa humin mut pin hiusten leikkaamisessa ja parran mutilussa hyödyntää tutetuntemustaan hiusten ja hiusphjan hitkäsittelyissä käyttää tutteita, työvälineitä ja laitteita mutnkuivata asiakkaan hiukset ttaa humin ravinnn ja terveellisten elintapjen vaikutuksen hiusten ja hiusphjan hyvinvintiin susitella ja myydä asiakkaalle hiusten ja parran ktihittutteita ja hjata niiden käytössä timia erilaisissa asiakaspalvelu ja vurvaikutustilanteissa hyödyntää kielitaitaan asiakaspalvelussa hankkia tieta eri lähteistä
9 ttaa työssään humin yrittäjyyden, alitekykyisyyden ja vastuullisuuden edistää timintansa turvallisuutta ja vastuullisuutta työssään ylläpitää terveellisiä elintapja, yhteisönsä ihmissuhteita sekä timinta ja työkykyään ylläpitää ergnmista, hygieenistä, terveellistä ja turvallista työympäristöä tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä ennakida ja sujautua niiltä nudattaa ammattietiikkaa ttaa humin kestävän kehityksen arviida maa työtään. Ammattitaidn sittamistavat Opiskelija tai tutkinnn surittaja sittaa hiusten leikkaamisen ja partakäsittelyjen ammattitaitnsa tekemällä asiakkaille hiusten ja hiusphjan hitkäsittelyjä, hiusten leikkauksia sekä partakäsittelyjä sekä kielitaitnsa asiakaspalvelutilanteessa parturikampaamssa tai muussa mahdllisimman hyvin alan työpaikan lsuhteita vastaavassa ympäristössä jnkin edellä levassa taulukssa kuvatun arviinnin khteen mukaisesti. Työtä tehdään niin laajasti, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia. Ammattisaamisen näytössä sitetaan vähintään: työprsessin hallinta: kknaan työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta: kknaan työn perustana leva tiedn hallinta: hiusten ja hiusphjan laadun ja kunnn määrittely, tutteiden tunteminen ja niiden vaikutusten humin ttaminen hiusten ja hiusphjan hidssa, asiakkaan tyylin tukeminen, mut pin ja mudin humin ttaminen, kielitaidn hyödyntäminen asiakaspalvelussa elinikäisen ppimisen avaintaidt: kknaan. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa ammattitaita ei vida ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden menetelmien avulla. Tutkinnn san saamiskknaisuudet Hiusten leikkaamisen perusteet 10v (1v TOP) Hiusten leikkaaminen ja partakäsittelyt 5v (1v TOP) Hiusten leikkaamisen ja partakäsittelyjen svellukset 3 5v (3v TOP) Osaamiskknaisuus Hiusten leikkaamisen perusteet 10 v (1v +1v TOP)
10 Tavite ja Sisältö Opiskelija tai tutkinnn surittaja saa määritellä hiuksen rakenteen ja kasvuvaiheet suunnitella ja tteuttaa asiakkaille erilaisia hiusten leikkauksia ja partakäsittelyjä Asiakaspalvelua Hiusten ja parran leikkauksessa käytettävät työvälineet ja ammattikäsitteistö Jakaukset Ositukset Hiustenleikkauksen perusrakenteet ja painpisteen mudstuminen Ehjä rakenne Tasamittainen kerrstus Lisääntyvä kerrstus Prrastettu rakenne Yhdistelmä rakenne (neliökehä) Tyylin ja hiustyylin(mallin) tulkinta Miesten klassinen hiustenleikkaus Niskakneen käyttäminen Parran mutilun alkeita pestä asiakkaan hiukset työn vaatimalla tavalla Asiakaspalvelua Hiusten pesu ja hittutteisiin tutustuminen Hiusten pesu ja pikahit Sampiden ja hitaineiden peruskstumus Tuteselsteiden tulkinta suunnitella ja tteuttaa hiusten ja hiusphjan hitkäsittelyn hiera hiusphjan Asiakaspalvelua Ihn anatmia ja fysilgia Elintavat ja ravitsemus hiusten hidssa Erilaiset hiernta tekniikat Erilaiset hitkäsitelyt ttaa humin mut pin hiusten leikkaamisessa ja parran mutilussa Kuvallinen työsuunnitelma
11 Tteutustapa, ppimisympäristöt ja ppimismenetelmät Mut ppi mutnkuivata asiakkaan hiukset Pään, kasvjen ja vartaln mudt ja niihin spivat hiusmallit Mutnkuivatus timia erilaisissa asiakaspalvelu ja vurvaikutustilanteissa Asiakaspalvelua asiakaslähtöisesti ttaa työssään humin yrittäjyyden, alitekykyisyyden ja vastuullisuuden Asiakaspalvelua asiakaslähtöisesti tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä ennakida ja sujautua niiltä Hiusalan hygienia Työympäristön turvallisuus Ergnmia arviida maa työtään Hankkia tieta eri lähteistä Prtfli/näytekansi työskentelyä Tiedn hankintaan hjaaminen ja sähköisten viestimien käyttö ppimisen tukena Opinnt sisältävät sekä teriapetusta, harjitustöitä, asiakaspalvelua että kirjallisia töitä. Erilaiset harjitteet tehdään harjitusmateriaaleihin ja päihin. Mahdllisimman paljn hiusten pesuja ja hitja sekä hiustenleikkauksia tehdään ppilaitksen parturi kampaamissa aidissa asiakaspalvelutilanteissa. Pakllisesta tutkinnn sasta 1v suritetaan työpaikilla työssäppimisjakslla. Opiskelija tekee masta saamisestaan näytekansita kk ppimisen ajan. Opiskelussa paintetaan timinnalliseen ppimiseen. Oman työn kautta pitaan mat vahvuudet. Asiakaspalvelussa petellaan man työn lisäksi tiimityötaitja, alitekykyä ja vastuuta. Osaamiskknaisuuteen sisältyy ppilaitksessa tapahtuvaa työssäppimista vähintään 1v Opiskelu ja heismateriaalit Oman alan lehdet, kirjallisuus ja mnisteet Hagrs Kski, Annikki, 1997. Hiusten hyvinvinti. Ylipistpain: Helsinki. Tlkki, Kimm, 1992. Anatmiaa ja fysilgiaa parturi kampaajille. Opetushallitus: Helsinki. Halsas Leht, A L., Härkönen, A. & Raivi, T.. 2002. Ihnhit kauneudenhitalalla. WSOY: Prv. Mut ppi.
12 Luma Aija ja Kara Raija, 2008. Ksmeettiset ainessat 1 2. Edues. Pivt pint leikkauskirjat internet Osaamiskknaisuuden Opintjaks vaatii mien hiustenleikkausvälineistön hankinnan. Osaamiskknaisuuden arviinti 1) ppimisen arviinti n esitelty yhteisessä sassa 2) saamisen arviinti n määritelty liitteessä AON Osaamiskknaisuus Tavite ja sisältö Hiusten leikkaaminen ja partakäsittelyt 5 v (1v+1v TOP) Opiskelija tai tutkinnn surittaja saa tulkita asiakkaan tyyliä hiusten leikkausta ja partakäsittelyä suunnitellessaan Tyylin ja hiustyylin(mallin) tulkinta suunnitella ja tteuttaa asiakkaille erilaisia hiusten leikkauksia ja partakäsittelyjä Hiusten ja parranleikkausmenetelmien valinta Perusrakenteiden yhdistelyä Mnipuliset leikkaustekniikat Veitsileikkaus Kneleikkaus Parran mutilu saksilla ja veitsellä Ohentaminen eri välineillä Asiakaspalvelua asiakaslähtöisesti hyödyntää tutetuntemustaan hiusten ja hiusphjan hitkäsittelyissä suunnitella ja tteuttaa hiusten ja hiusphjan hitkäsittelyn Asiakaspalvelua asiakaslähtöisesti Hidn suunnittelu ja tteutus Ihn ja hiusten analysinti Hiusten, hiusphjan ja ihn muutkset Bakteerit, virukset, sienet ja liset Hiusalan ergnmia ja ammattitaudit Erikishitsarjat
13 susitella ja myydä asiakkaalle hiusten ja parran ktihittutteita ja hjata niiden käytössä ttaa humin ravinnn ja terveellisten elintapjen vaikutuksen hiusten ja hiusphjan hyvinvintiin Tteutustapa, ppimisympäristöt ja ppimismenetelmät ttaa työssään humin yrittäjyyden, alitekykyisyyden ja vastuullisuuden Asiakaspalvelua niin ppilaitksen parturi kampaamssa, kuin yrityksissä edistää timintansa turvallisuutta ja vastuullisuutta työssään nudattaa ammattietiikkaa ttaa humin kestävän kehityksen arviida maa työtään Opinnt sisältävät teriapetusta, harjitustöitä harjituspäille, asiakaspalvelua sekä kirjallisia töitä. Mahdllisimman paljn saamiskknaisuuden tavitteen mukaisia töitä tehdään ppilaitksen parturi kampaamissa asiakaspalvelussa. Pakllisesta tutkinnn sasta 1v suritetaan työpaikilla työssäppimisjakslla. Opiskelija tekee masta saamisestaan näytekansita kk ppimisen ajan. Yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen timintaan kannustetaan varsinkin asiakaspalvelutilanteissa esim. tiimitiminnalla. Opintihin sisältyy vusittain vaihteleva määrä alan tukku ja ksmetiikkayritysten mia kulutus, dem ja näytöspäiviä, sekä iltja. Osaamiskknaisuuteen sisältyy ppilaitksessa tapahtuvaa työssäppimista vähintään 1v Opiskelumateriaalit Oman alan lehdet, kirjallisuus ja mnisteet Hagrs Kski, Annikki, 1997. Hiusten hyvinvinti. Ylipistpain: Helsinki. Tlkki, Kimm, 1992. Anatmiaa ja fysilgiaa parturi kampaajille. Opetushallitus: Helsinki. Halsas Leht, A L., Härkönen, A. & Raivi, T.. 2002. Ihnhit kauneudenhitalalla. WSOY: Prv. Mut ppi. Luma Aija ja Kara Raija, 2008. Ksmeettiset ainessat 1 2. Edues. Pivt pint leikkauskirjat Internet Osaamiskknaisuuden Osaamiskknaisuuden 1) ppimisen arviinti n esitelty yhteisessä sassa
14 arviinti 2) saamisen arviinti n määritelty liitteessä AON Osaamiskknaisuus Hiusten leikkaamisen ja partakäsittelyjen svellukset 5 v (3v TOP) Tavite ja Sisältö suunnitella ja tteuttaa asiakkaille erilaisia hiusten leikkauksia ja partakäsittelyjä Tteutustapa, ppimisympäristöt ja ppimismenetelmät Harjaannutetaan j pittuja taitja Parranaj veitsellä (amerikkalainen parranaj) Pysty ja harjatukka Asiakaspalvelua asiakaslähtöisesti ttaa humin mudin asiakkaan hiusten leikkauksessa ja partakäsittelyssä Ajankhtaiset trendit ja niiden svellukset liiketyössä susitella ja myydä asiakkaalle hiusten ja parran ktihittutteita ja hjata niiden käytössä Ktihidn hjaus ja tutemyynti ttaa työssään humin yrittäjyyden, alitekykyisyyden ja vastuullisuuden hyödyntää kielitaitaan asiakaspalvelussa (Kansainvälisiä asiakkaita) ylläpitää terveellisiä elintapja, yhteisönsä ihmissuhteita sekä timinta ja työkykyään ylläpitää ergnmista, hygieenistä, terveellistä ja turvallista työympäristöä Työsujeluhjeet, määräykset ja lainsäädäntö edistää timintansa turvallisuutta ja vastuullisuutta työssään nudattaa ammattietiikkaa ttaa humin kestävän kehityksen arviida maa työtään työssäppimispaikalla man työn arviinti. Ajankäyttö ja kannattavuus vs. liiketyö. Opinnt sisältävät teriapetusta, harjitustöitä harjituspäille, asiakaspalvelua ppilaitksen parturi kampaamssa sekä kirjallisia töitä. Pakllisesta tutkinnn sasta 3v suritetaan työpaikilla työssäppimisjakslla. Opiskelija tekee masta saamisestaan näytekansita kk ppimisen ajan. Yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen timintaan kannustetaan varsinkin asiakaspalvelutilanteissa esim. tiimitiminnalla sekä työssäppimisessa. Näytekansilla ja kannustavalla arviinnilla piskelijaa tuetaan
15 Oheis ja piskelumateriaalit humimaan mat vahvuutensa ja maan itsenäiseen työskentelyyn. Opintihin sisältyy vusittain vaihteleva määrä alan tukku ja ksmetiikkayritysten mia kulutus, dem ja näytöspäiviä, sekä iltja. Osaamiskknaisuuteen sisältyy ppilaitksessa tapahtuvaa työssäppimista vähintään 0,5v ks. edellisen jaksn materiaalit. Osaamiskknaisuuden Osaamiskknaisuuden arviinti 1) ppimisen arviinti n esitelty yhteisessä sassa 2) saamisen arviinti n määritelty liitteessä AON 4.1.2 KAMPAUKSET JA EHOSTUS (15 OV) Ammattitaitvaatimukset Opiskelija tai tutkinnn surittaja saa suunnitella ja tteuttaa asiakkaille kampauksia eripituisiin hiuksiin erilaisilla tekniikilla pestä asiakkaan hiukset viimeistellä kampaukset käyttää kampauksissa tarvittavia tutteita, työvälineitä ja materiaaleja kiinnittää hiuslisän/valkin tai kristeen suunnitella ja tteuttaa erilaisia ehstuksia käyttää ehstuksessa tarvittavia tutteita ja työvälineitä ttaa humin mudin kampauksia ja ehstuksia suunnitellessaan ttaa humin mut pin kampauksissa ja ehstuksissa susitella ja myydä asiakkaalle kampaukseen ja ehstukseen spivia ktihittutteita ja hjata niiden käytössä timia erilaisissa asiakaspalvelu ja vurvaikutustilanteissa hankkia tieta eri lähteistä ttaa humin yrittäjyyden ja vastuullisuuden timinnassaan edistää timintansa turvallisuutta ja vastuullisuutta työssään ylläpitää terveellisiä elintapja, yhteisönsä ihmissuhteita sekä timinta ja työkykyään ylläpitää ergnmista, hygieenistä, terveellistä ja turvallista työympäristöä tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä ennakida ja sujautua niiltä
16 nudattaa ammattietiikkaa ttaa humin kestävän kehityksen arviida maa työtään. Ammattitaidn sittamistavat Opiskelija tai tutkinnn surittaja sittaa ammattitaitnsa hiusten kampaamisessa ja ehstuksessa tekemällä asiakkaille eri hiuspituuksiin kampauksia ja ehstuksia parturi kampaamssa tai muussa mahdllisimman hyvin alan työpaikan lsuhteita vastaavassa ympäristössä. Työtä tehdään niin laajasti, että ammattitaidn vidaan tdeta vastaavan ammattitaitvaatimuksia. Ammattisaamisen näytössä sitetaan vähintään: työprsessin hallinta: kknaan työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta: kknaan työn perustana leva tiedn hallinta: asiakkaan tyylin tukeminen ja mut pin hyödyntäminen, mudin humin ttaminen, kampausten ammattikäsitteidenhallinta elinikäisen ppimisen avaintaidt: kknaan. Siltä sin kuin tutkinnn sassa vaadittavaa ammattitaita ei vida ammattisaamisen näytössä tai tutkinttilaisuudessa sittaa, sitä täydennetään muulla saamisen arviinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden menetelmien avulla. Tutkinnn san saamiskknaisuudet Kampauksien ja ehstuksen perusteet 8v Kampauksien ja ehstuksen svellukset 7v (1v TOP) Osaamiskknaisuus Tavite ja Sisältö Kampauksien ja ehstuksen perusteet 8 v (1v sis.top) Opiskelija tai tutkinnn surittaja saa suunnitella ja tteuttaa asiakkaille kampauksia eripituisiin hiuksiin erilaisilla tekniikilla Kampauksia ilman phjatöitä Fönkampausten harjittaminen Erilaisten kampausten mutjen ja pintarakenteiden kampaaminen niin föönillä kuin kampausrullilla sileä, passiivinen pintarakenne kiharainen, aktiivinen pintarakenne Mnipuliset kampaustekniikat Kampausrullan kiertäminen
17 alijännitteisyys, nrmaali ja ylijännitteinen Perusföönaustteet Painetut laineet srmikiharat Föönilaineet Erilaiset lämpökihartimet ja suristimet Erilaiset tupeeraustavat ja aukikampaamisen perusteet Kampauksien mutilua mallikuvien mukaan Kampauksien mutilua mien kampaussuunnitelmien phjalta Kampauksissa käytettävä ammattisanast ja merkistö Ammattipiirtämisen perustekniikat Kampausten rakenteiden analysintia Asiakaspalvelua pestä asiakkaan hiukset työn vaatimalla tavalla viimeistellä kampaukset Viimeistelyssä käytettävät tutteet Viimeistelytekniikita käyttää kampauksissa tarvittavia tutteita, työvälineitä ja materiaaleja Kampauksissa käytettävät perustyövälineet Kampauksien mutilussa käytettävät tutteet Mutilututteisiin ja niiden tuteselsteisiin tutustuminen Mutilututteiden peruskstumus Erilaiset kihartimet ja raudat suunnitella ja tteuttaa erilaisia ehstuksia Ehstuksen suunnitelmat Kasvjen alkupuhdistus Arkiehstus Trendit Krstus ja häivytys Asiakaspalvelua ppilaitksen parturi kampaamssa käyttää ehstuksessa tarvittavia tutteita ja työvälineitä Ehstuksen työvälineet ja aineet Työvälineiden puhdistus ja desinfiinti ttaa humin mut pin kampauksissa ja ehstuksissa
18 Tteutustapa, ppimisympäristöt ja ppimismenetelmät Kauneuskäsityksen tiedstaminen Kampauksiin liittyvä mut ppi Kasvjen mut ppi hankkia tieta eri lähteistä ylläpitää terveellisiä elintapja, yhteisönsä ihmissuhteita sekä timinta ja työkykyään ylläpitää ergnmista, hygieenistä, terveellistä ja turvallista työympäristöä Ergnmia tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä ennakida ja sujautua niiltä nudattaa ammattietiikkaa Työturvallisuus ttaa humin kestävän kehityksen Opinnt sisältävät teriapetusta, harjitustöitä sekä kirjallisia töitä. Harjitustöitä tehdään sekä harjituspäille, että aidissa asiakaspalvelutilanteissa asiakkaille. Opiskelija tekee masta saamisestaan näytekansita kk ppimisen ajan. Opinnt suritetaan kknaan ppilaitksessa. Osaamiskknaisuudesta n. 1v n ehstamista. Osaamiskknaisuudesta vähintään 1v n ppilaitksessa tapahtuvaa työssäppimista. Oheis ja piskelumateriaalit Oman alan kirjallisuus ja mnisteet Patrick Camern and Jacki Wadesn 1996. Dressing Lng Hair g. Macmillan Press LTD; Lndn. Patrick Camern 1999. Dressing Lng Hair Bk 2. Dressing Lng Hair g. Macmillan Press LTD; Lndn. Pivt Pint. Lng Hair Desing. ja muu Pivt pint kirjallisuus. Mut pin kirjat Malist, Kyllikki 1967. Kampausalan piirustus ja mutilu. WSOY: Prv. Tyylintulkinnan kirjallisuus Hiusalan lehdet Internet Vaara, Riitta 2000. Meikistä maskiin. Oy Edita Ab, Helsinki. Siekkinen, Merja 1995. Ehstuksen perusteet. Otava; Keuruu. Luukkainen, Tuija, Raivi, Taina ja Väliah, Tuula. 2007. Meikkaus. Wsy