YPÄJÄN KUNTA KURJENMÄEN ASEMAKAAVA, ASEMAKAAVAN MUUTOS JA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Turussa 24.2. 2014 Sweco Ympäristö Oy Uudenmaankatu 19 A PL 669 20701 Turku Puhelin 358 102 414 000 www.sweco.fi
- 2 - YPÄJÄN KUNTA KURJENMÄEN ASEMAKAAVA, ASEMAKAAVAN MUUTOS JA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Tämä selostus koskee 24.2. 2014 päivättyä asemakaavakarttaa. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava Asemakaavan muutos koskee 22.5. 2008 hyväksytyn asemakaavan kortteleita 127-129 sekä virkistys-, maa- ja metsätalous-, erityis-, liikenne- ja katualuetta. Asemakaavan kumoaminen koskee 22.5. 2008 hyväksytyn asemakaavan katualuetta. Asemakaavalla muodostuvat korttelit 127-129 sekä virkistys-, maa- ja metsätalous-, liikenne- ja katualuetta. Kaavamuutoksella tarkistetaan lähinnä katualueiden rajauksia. Kaava-alueen sijainti Sijainti peruskartalla (MML Lupanumero 790/KP/11)
- 3-2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet - kunnanhallitus käynnisti kaavoituksen päätöksellään - osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui, ja kaavan vireilletulosta kuulutettiin - kaavaluonnos asetettiin valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtäville väliseksi ajaksi - kaavaehdotus asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi - kunnanhallitus ehdotti valtuustolle asemakaavan hyväksymistä - kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan - kuulutus kaavan voimaantulosta
- 4-3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen kuvaus Alue sijaitsee Ypäjän asemakaavoitetun taajama-alueen lounaislaidalla Loimaantien pohjoispuolella. Kurjenmäen alue on suurimmaksi osaksi viljeltyä peltoa, jolta pohjoissuuntaan on näkymä Loimaantieltä Ypäjän kirkonkylälle päin. Alueen laidoilla on muutamia pientaloja. Peltomaisema rajautuu lännessä Laajainmäen metsään joka on pääasiassa kuusivaltaista tuoretta kangasmetsää. Maaperä on peltoalueella suurimmaksi osaksi savikkoa. 3.2 Inventoinnit Alueelta on ensimmäisen asemakaavoituksen yhteydessä laadittu luontoselvitys (Hannu Alen 2003). Alueelta ei ole tavattu uhanalaisia eikä harvinaisia eliölajeja tai suojeltavia luontotyyppejä. Aiemmassa kaavavaiheessa laadittiin alueelta myös arkeologinen inventointi (Johanna Enqvist 2004), jolla alueelle paikallistettu kivikautinen asuinpaikka todettiin tuhoutuneeksi. Loimijoen valtakunnallisesti arvokas kulttuuri-maisema-alue avautuu alueen pohjoispuolella. Nk. Mannisen alueen maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökokonaisuus käsittää kaava-alueen kohdalla Loimaantien tienvarsiasutusta. Arvokkaat maisema-alueet. Ympäristöministeriö Ympäristönsuojeluosasto. Maisemaaluetyöryhmän mietintö 66/1992 Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003 3.3 Maanomistus Alueella on kunnan ja yksityisomistusta. 3.4 Yhdyskuntatekniikka Alue on yhdyskuntatekniikan saavutettavissa.
- 5-3.5 Liikenne ja palvelut Alueen kadusto on toteutettu. Asemakaavaa tarkistetaan toteutettujen katujen mukaiseksi. 3.6 Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartta on GK24-koordinaatistossa. 3.6 Suunnittelutilanne Maakuntakaavoitus Muutettavan asemakaavan laadinnan aikana on kaavoitusta ohjannut Kanta-Hämeen silloinen seutukaava. 28.9. 2006 vahvistetussa (KHO 28.12. 2007) Kanta-Hämeen maakuntakaavassa alue sijoittuu pääasiassa työpaikka-alueelle TP 82. Alue kuuluu myös laajan ma-aluerajauksen piiriin (Maisema-alue. Kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue). Ote maakuntakaavasta 2006 sekä maakuntakaavayhdistelmästä, jossa ovat mukana vahvistamiskäsittelyssä olevan, 11.6. 2012 hyväksytyn Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan täydennykset Yleiskaavoitus Alueella ei ole yleiskaavaa. Asemakaavoitus Alue on asemakaavoitettu pääasiassa toimitiloille, teollisuudelle ja vanhojen pihapiirien osalta asumiseen. Pohjoislaidalla on matkailualuevaraus. Alueen itäpuolella on enemmänkin teollisuus- ja työpaikka-alueita. Muutettava asemakaava on hyväksytty 22.5. 2008. Aiemman kaavan sisältöön ei merkittävissä määrin muutoksella puututa, koska kaavamuutos on pääasiassa tekninen tarkistus. Alkuperäisen kaavaratkaisun perusteita on eritelty tarkemmin sen 18.05. 2005 päivätyssä selostuksessa (Kaavatalo Oy, Hämeenlinna 2005). Liite 2 Poistuva kaava
- 6-4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Kaavamuutos on käynnistynyt kunnan aloitteesta. Taustalla on ollut tarve päivittää asemakaava toteutettujen katujen mukaiseksi. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavatyön aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka valmistui 20.11. 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan koottiin luettelo osallisista. Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnos on MRL 62 mukaisesti laadintavaiheen kuulemista varten nähtävillä välisen ajan. Kaavaehdotus on MRL 65 mukaisesti virallisesti nähtävillä välisen ajan. Viranomaisyhteistyö Kaava on laadittu kunnan virkamiesjohdon, kunnanhallituksen ja kaavanlaatijakonsultin yhteistyönä. Liite 3 Tiivistelmä lausunnoista ja kannanotoista sekä vastineet niihin Kaavan hyväksyminen Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan
- 7-5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Uutta asemakaavaa tulee katualueena 293 m2. Kumottavan kaava-alueen pinta-ala on 17 m2. Kaavamuutosalueella tarkistetaan katualueiden rajauksia karkeasti maastossa arvioitujen pisteiden mukaisiksi. Katualueista tulee muodoltaan hieman epäsäännöllisiä mutta maastossa tarkoituksenmukaisia. Kaavamerkintöjä ja -määräyksiä on tarkistettu vähäisessä määrin. Rinteeseen osoitetun rakennusalan rakennusoikeutta on tarkistettu hieman ylöspäin. Liite 4 Seurantalomake 5.2 Mitoitus Katujen mitoituksen perustana ovat toteutunut tilanne ja maastoon merkityt tarkistetut katualuerajat. 5.3 Kaavan vaikutukset Kaavan suhde ylempiin kaavoihin Kaava on maakuntakaavan mukainen. Kaavan suhde muihin asemakaava-alueisiin ja rakennettuun ympäristöön Kaavarajauksen piiriin on otettu korttelialueet ja muut alueet, joiden osalta katualueiden rajausten tarkistus on tarpeellista. Liittyvät alueet jäävät kaavatilanteeltaan entiselleen. Liikenteelliset vaikutukset Kaavamuutoksen myötä katualueiden lohkominen tulee mahdolliseksi. Alueelle ei toteuteta nykyisten lisäksi uusia liikenneväyliä. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta luonnonympäristöön. Luonnonarvot on tutkittu ja arvioitu muutettavan kaavan laadinnan yhteydessä. Viljelykäytössä olleen pellon osalta luonnonolosuhteet eivät ole kuudessa vuodessa muuttuneet. Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole sosiaalisia tai kulttuurisia vaikutuksia. Kaavamukainen rakentaminen lisää alueen elinkeinomahdollisuuksia. Taloudelliset vaikutukset Kaavamuutos mahdollistaa alueen kaavanmukaisen toteuttamisen ja tarpeelliset kiinteistötoimitukset.
- 8 - Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto on 30.11. 2000 päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (tark. 13.11. 2008). Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Kaava vastaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä. 5.5 Nimistö ja numerointi Nimistö ja numerointi seuraavat muutettavassa kaavassa osoitettuja. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan kaavanmukaisesta toteuttamisesta vastaa Ypäjän kunta. Turussa 24.2. 2014 Sweco Ympäristö Oy Jouni Kiimamaa arkkitehti Päivi Mujunen kaavasuunnittelija Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Poistuva kaava Tiivistelmä lausunnoista ja kannanotoista sekä vastineet niihin Seurantalomake