1 TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.12.2013
2 TALOUSARVIO 2014 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus 3 Talousarvion yleisperustelut 5 Yleinen taloudellinen kehitys 5 Kuntatalouden näkymät 6 Varkauden kaupunkistrategia 8 Varkauden kaupungin tilanne 12 Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014-2016 15 Talousarvion sitovuus ja muut määräykset 20 Lautakuntien talousarviot perusteluineen / Käyttötalousosa 29 Kaupunginvaltuusto 30 Tarkastuslautakunta 32 Kaupunginhallitus 34 Keskusvaalilautakunta 38 Konsernihallinto 39 Perusturvalautakunta 55 Sivistyslautakunta 81 Tekninen lautakunta 102 Henkilöstösuunnitelma 2014 2016 120 Investointiosa 121 Investointisuunnitelma 2014-2017 122 Investointien perustelut 128 Tuloslaskelma 2014 148 Talousarvio 2014 rahoituserät 149 Taloussuunnitelma 2014-2016 tuloslaskelma 150 Rahoitusosa 152 Talousarvion liitteet 154 Käyttötalouden talousarviorakenne 1.1.2014 155 Soisalon työterveys liikelaitos 156 Konserniyhteisöt 163 Talouden sopeutusohjelma 2015 2016 180 Joroisten kunnan sosiaali- ja terveystoimen talousarvio 2014 198 Pöytäkirjanote kv 16.12.2013 92 / Talousarvio vuodelle 2014 ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2016 217
3 Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2014 ja taloussuunnitelmavuodet 2015 ja 2016 ovat taloudellisesti erittäin vaikeita ja haasteellisia. Ensi vuoden talousarviota on valmisteltu tilanteessa, jossa alijäämä uhkaa nousta kymmeniin miljooniin euroihin valtuustokauden loppuun mennessä, jos mitään ei tehdä. Tilanne on seurausta siitä, että tulopuolella verotulojen kasvu on olematonta pitkään jatkuneesta korkeasta työttömyydestä johtuen kun taas menopuolella erityisesti sosiaali- ja terveystoimen menot ovat jatkaneet kasvuaan. Esimerkiksi henkilöstökulujen, jotka ovat suurin menoerä, ennustetaan kasvavan sosiaali- ja terveystoimessa 17 % vuonna 2013. Mitään nopeata ratkaisua tulojen lisäämiseksi ei ole odotettavissa. Verojen nostojen arvioidaan lisäävän verotuloja runsaan prosentin verran ensi vuonna. Valtionosuuksissa ei tapahdu mitään merkittävää muutosta. Jatkossa valtionosuuksien määrän vaikuttavat paitsi valtiovallan toimenpiteet, myös vuonna 2015 voimaan tuleva valtionosuusuudistus. Niiden reaalinen merkitys tullee vähenemään jatkossa. Verorahoituksen ja ylipäänsä tulojen kasvu ei siis tuo ratkaisua kaupungin taloustilanteeseen lähivuosina. Ratkaisut on haettava menopuolelta. Kaupungin on pystyttävä alentamaan menojaan pysyvästi. Jos tähän ei kyetä, ja kehitys siis jatkuisi nykyisenkaltaisena, Varkaudella on velkaa noin 7000 euroa/asukas vuoden 2016 lopussa. Sellainen tilanne olisi kestämätön. Tässä tilanteessa ensi vuoden talousarvioesitykseen on sisällytetty merkittäviä rakenteellisia muutoksia ja lisäksi tuntuvia henkilöstömenosäästöjä. Niiden seurauksena ensi vuoden talousarvioesityksessä toimintakate (käyttötalouden netto) laskee noin 3 % verrattuna vuoden 2013 tilinpäätösarvioon. Vuosikate on melko vaatimaton 2,8 M, joka on 60 % poistoista. Lainamäärä kasvaa vajaaseen 3000 euroon/asukas. Suurimmat rakenteelliset muutokset kohdistuvat sosiaali- ja terveystoimeen. Vuodeosastopaikkoja vähennetään merkittävästi, toimintoja järjestellään uudelleen ja palkkamenojen kasvu on rajattu keskitetyn tuloratkaisun mukaiseksi. Ulkopuolisten sijaisten käyttöä rajoitetaan merkittävästi. Määräaikaisista työsuhteista luovutaan pääsääntöisesti ja vapautuvista vakansseista saadaan täyttää enintään puolet. Lisäksi esitykseen sisältyy vapaaehtoisia koko henkilöstöä koskevia palkkamenosäästöjä, joiden toteutumista arvioidaan ensi keväänä. Erikoissairaanhoidon ostopalvelumenojen kasvu on rajattu 2 %:iin. Tämä edellyttää sekä KYSin oman tuottavuusohjelman onnistunutta toteuttamista, mutta myös sitä, että Varkauden oma terveydenhuolto toimii nykyistäkin tehokkaammin. Navitas Kehitys Oy:ltä ostettavien elinkeinopalvelujen määräraha puolitetaan. Kaupunginhallitus päättää jatkossa, mihin elinkeinohankkeisiin osallistutaan.
4 Jotta pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvien työmarkkinatukimenojen kasvu saataisiin taittumaan, kaupunki panostaa lisää tukityöllistämiseen. Oman työpajan lisäksi toimialat ja tytäryhtiöt velvoitetaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä. Kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneselvitykset tehdään ensi vuonna. Riikinvoima Oy:n jätteenpolttolaitosinvestointi sekä Stora Enson mahdollinen kartonkikoneinvestointi luovat puolestaan uskoa Varkauden ja koko seudun elinvoimaan tulevaisuudessa. Savonian ja Lappeenrannan yliopiston yhteisen innovaatiokeskuksen käynnistyminen vahvistaa paikallista oppimisympäristöä merkittävästi. Hannu Tsupari kaupunginjohtaja
5 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu jatkui vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla vaisuna. Julkisen talouden sopeuttaminen, yksityisen sektorin velkojen purkaminen, suuri työttömyys ja vaimea palkkakehitys hidastivat talouskasvua laajasti. Vaikka rahoitusolojen koheneminen näkyi mm. osakekurssien nousuna, rahoituskriisin jäljet ovat pitkät: kriisin pahimmin koettelemilla talousalueilla tuotannon taso on edelleen vaatimaton. Maailmantalouden nykytilaa leimaa edelleen kriisistä toipumiseen liittyvä epävarmuus. Epävarmuudesta kärsivät eniten investoinnit, joiden määrä suhteessa kokonaistuotantoon on useissa maissa edelleen hyvin vähäinen. Vaikka osasyynä investointien heikkouteen ovat yli-investoinnit kriisiä edeltävinä vuosina esimerkiksi asuinrakentamiseen, myös kone- ja laiteinvestoinnit ovat toipuneet kriisin jälkeen hitaasti. Tämä taas on osaltaan heijastunut maailmankauppaan, jonka kehitys on ollut kuluvana vuonna hyvin vaimeaa. Suomen Pankin syyskuun 2013 kansainvälisen talouden ennusteen mukaan maailmantalouden kasvun odotetaan jäävän lähivuosina selvästi hitaammaksi kuin kriisiä edeltävinä vuosina. Tuoreimmat tiedot talouskehityksestä viittaavat kuitenkin hitaimman kasvun vaiheen olevan takana ja talouskasvun piristyvän asteittain nykyisestä. Toipuminen kriisistä jatkuu kuitenkin eritahtisena, ja maailmantalouden kasvuvauhti jää kokonaisuudessaan hitaammaksi kuin kriisiä edeltävinä vuosina. Suomen kansantalous oli viime vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksen kasvu jäi hieman nollan yläpuolelle. Myös alkuvuonna tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa, ja tutkimuslaitokset ovat joutuneet laskemaan ennusteita alaspäin. Kuluvan vuoden kesän jälkeen kaupan myynti oli edelleen pakkasella vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna. Myös vientisektorin ongelmat ovat jatkuneet. Kokonaistuotannon ennakoidaan laskevan kuluvana vuotena hieman; mm. valtiovarainministeriö arvio kokonaistuotannon laskevan 0,5 prosenttiyksikköä. Ensi vuodelle povataan myös yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. BKT:n ennusteet liikkuvat yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinalaitoksen syksyllä 2013 saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisussa ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaan rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna. Valtiovarainministeriö arvio, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin 1,6 % ja ensi vuonna 2,1 %. Välillisten verojen kiristyksen arvioidaan nostavan inflaatiota molempina vuosina n. 0,6 prosenttiyksikköä. Valtiovarainministeriön arvio palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,1 % ja ensi vuonna hidastuu 1,5 prosentin tuntumaan.
6 Kuntatalouden näkymät Peruspalveluohjelmassa todetaan, Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Vuoden 2012 odotettua heikompi toteutunut kehitys yhdistettynä lähivuosille ennustettuun hitaaseen talouskasvuun ja valtionosuusleikkauksiin merkitsee sitä, että kuntatalous pysyy alijäämäisenä ilman mittavia sopeutustoimia. Kuntatalous ei ole tarkasteluajanjaksolla tasapainossa millään mittarilla arvioituna, koska vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja. Kuntien toimintamenojen nimellisen kasvun arvioidaan hidastuvan runsaaseen kolmeen prosenttiin, koska kustannusten nousu hidastuu. Kuntien menoja lisäävät myös kehyspäätökseen liittyvät kuntien velvoitteiden ja tehtävien lisäykset, joista merkittävin on kuntien työllisyyden hoidon vastuun kasvattaminen pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa ja rahoituksessa. Kunta-alan sopimukset 2014 2016 Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa 28.2.2014 saakka. Tänä vuonna kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 %. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman tätä enemmän. KT (Kuntatyönantajat) hyväksyi lokakuussa työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista 2014 2016. Kunta-alan uusi sopimuskausi alkaa 1.3.2014. Sopimukset ovat voimassa 31.1.2017 saakka. Sopimuskausi 2014 2016 muodostuu kahdesta jaksosta; ensimmäinen jakso on 1.3.2014 31.1.2015 ja toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017. Ensimmäisen sopimuskauden kustannusvaikutukseksi on arvioitu 0,8 %. Toisen sopimuskauden korotuksista ja niiden kohdentamisesta neuvotellaan 30.6.2015 mennessä. Kunta-alan sopimuksissa 2014 2016 on otettu huomioon vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi. Kuntien verotulot 2013 2014 Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Kuntien verotulot kasvavat kuluvana vuonna kuitenkin yli 5 prosentilla, mikä johtuu poikkeuksellisista yhteensä noin 400 milj. euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi kuluvana vuonna 0,14 prosenttiyksikköä 19,38 prosenttiin. Tilityksiä pienentävät jonkin verran myös kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset. Lähinnä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutosten johdosta tuloista tehtävät kunnallisveron vähennykset kasvavat tänä vuonna yhden prosentin. Valtion vuoden 2013 talousarvion mukaan kuntien tuloverotuksen veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 29 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 5,6 %. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän vuonna 2014 hieman kuluvaa vuotta nopeammin eli noin 1,6 prosenttia. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 18,0 miljardia euroa. Kuluvalle vuodelle
7 ajoittuvien kertaluonteisten erien vuoksi tilitykset kasvavat ensi vuonna vain noin prosentin. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi 2009 2011. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan 2012 2013 viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Myös vuosien 2014 2015 jako-osuutta korotetaan yhä 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokanta laski vuonna 2012 puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Tuoreimmassa kehysriihessä hallitus päätti yhteisöveron laskusta edelleen 20 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Kevennykset on kompensoitu kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Heikko taloustilanne on kääntänyt yhteisöveron kuluvana vuonna hienoiseen laskuun. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 8 % kasvua vuoden 2012 kuntien tilityksiin. Vuonna 2014 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat arviolta vajaat 5 prosenttia nousten 1,45 miljardin euron tuntumaan. Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014 tilitysten arvioidaan kasvavan peräti 9 prosentilla. Kiinteistöveron tuoton vuoden 2014 kasvuun vaikuttaa kiinteistöverojärjestelmän kehittäminen ensisijaisesti siten, että verotuksen pohjana olevia arvoja korotetaan lähemmäs niiden todellisia arvoja. Valtionosuudet Hallitusohjelmassa (2011) päätetyn 631 M euron tilapäisen leikkauksen lisäksi kuntien peruspalvelujen valtionosuutta on leikattu vuosien 2012 ja 2013 kehysriihenpäätöksillä siten, että lisäleikkaukset merkitsevät peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuvien leikkausten kohoamista yhteensä 1,4 miljardiin euroon vuonna 2017. Leikkaukset aiheuttavat laskennallisesti 1,4 veroprosenttiyksikön kotuspaineen kunnallisverotukseen vuoden 2015 tasossa. Valtionosuus uudistus Hallitusohjelman mukaan osana kuntauudistusta valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyttä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Uudistuksen kuntakohtaisia vaikutuksia ei ole vielä tässä vaiheessa julkistettu.
8 VARKAUDEN KAUPUNKISTRATEGIA Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 17.6.2013 kaupunkistrategian vuosille 2013 2016. Kaupunkistrategiaan sisältyvistä viidestä painopistealueesta ja niille määritellyistä strategisista päämääristä sekä päämäärille asetetuista tavoitteista, mittareista ja toimenpiteistä on johdettu toimialojen / palvelualueiden vastaavat sitovat talousarviovuoden tavoitteet. Kaupunkistrategian pääviesti: Varkaus - luovaa energiaa Itä-Suomesta Visio: Rohkea ja inhimillinen Varkaus Olemme energiateknologian kansainvälinen osaamiskeskittymä. Keskellä Itä- Suomea, osana Keski-Savoa tarjoamme erinomaiset edellytykset monipuoliselle yrittäjyydelle ja laadukkaalle elämälle. Varkaudessa kaikki on lähellä ihmistä.
9
10
11
12 VARKAUDEN KAUPUNGIN TILANNE Yleistä Väestö Vuonna 2012 Varkaudessa oli 22 340 asukasta. Vuoden 2013 lokakuun loppuun mennessä asukasmäärä on ennakkotietojen mukaan vähentynyt 229 henkilöllä (22 111 as.). Väestöennusteen mukaan väestömäärä vähenee vuodesta 2012 vuoteen 2016 mennessä 762 asukkaalla. Väestön ikärakenteen kehitys asettaa haasteita palvelujen rahoitukselle ja palvelurakenteelle. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde eli lasten ja vanhusten määrä suhteessa työikäisiin heikkenee. Varkauden huoltosuhde vuonna 2011 oli 57,1. Huoltosuhteen ennustetaan heikkenevän 65,0:een vuonna 2015 ja 76,6 vuoteen 2020 mennessä. Varkauden väestö iän mukaan v. 2012 sekä ennuste vuosille 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus 0-6 v. 7-16 v. 17-19 v. 20-64 v. 65-74 v. 75-84 v. 85 v. - Yht 2007 1 486 2 667 879 13 686 2 432 1 799 456 23 405 2008 1 435 2 575 893 13 517 2 483 1 777 502 23 182 2009 1 431 2 465 939 13 328 2 427 1 833 512 22 935 2010 1 418 2 377 930 13 136 2 498 1 860 558 22 777 2011 1 358 2 286 934 12 924 2 646 1 854 604 22 606 2012 1 326 2 223 881 12 702 2 739 1 835 634 22 340 2013 1 312 2 141 852 12 433 2 891 1 851 680 22 160 2014 1 285 2 096 747 12 201 2 985 1 846 747 21 907 2015 1 274 2 047 770 11 946 3 156 1 811 754 21 758 2016 1 261 1 994 742 11 719 3 195 1 877 790 21 578
13 alle 15-vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä 100 työikäistä kohden. Työpaikat ja työllisyys Varkaudessa oli vuoden 2011 lopussa 8 956 työpaikkaa eli työpaikkojen määrä on säilynyt edellisen vuoden tasolla. Varkauden työpaikat toimialoittain 31.12. Muutos 2010-11 31.12.2008 %-os. 31.12.2009 %-os. 31.12.2010 %-os. 31.12.2011 %-os. kpl % Maa- ja metsätalous, kalatalous (A) 111 1,1 148 1,6 140 1,6 135 1,5-5 -3,6 Teollisuus (B-E) 3 320 33,7 2 639 29,4 2 550 28,5 2 440 27,2-110 -4,3 Rakentaminen (F) 578 5,9 545 6,1 571 6,4 683 7,6 112 19,6 Kauppa ja majoitus (G-I) 1 918 19,5 1 803 20,1 1 837 20,5 1 747 19,5-90 -4,9 Informaatio ja viestintä (J) 119 1,2 102 1,1 103 1,2 102 1,1-1 -1,0 Rahoitus- ja vakuutustoiminta ((K) 108 1,1 99 1,1 101 1,1 98 1,1-3 -3,0 Kiinteistöalan toiminta (L) 110 1,1 99 1,1 97 1,1 103 1,2 6 6,2 Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toim.(m-n) 991 10,1 917 10,2 884 9,9 942 10,5 58 6,6 Julk.hallinto, yhteiskunn.palv. (O-Q) 2 125 21,6 2 142 23,9 2 171 24,2 2 261 25,2 90 4,1 Muut palvelut (R-U) 404 4,1 385 4,3 378 4,2 338 3,8-40 -10,6 Tuntematon (X) 73 0,7 99 1,1 124 1,4 107 1,2-17 -13,7 Yhteensä 9 857 100 8 978 100 8 956 100,0 8 956 100,0 0 0,0
14 Työttömyysaste Työttömyysaste Varkaudessa oli työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan vuoden 2013 lokakuussa 16,2 %. Pohjois-Savon työttömyysaste oli lokakuussa 11,8 % ja koko maan työttömyysaste oli 11,1 %. Työttömiä työnhakijoita oli Varkaudessa vuoden 2013 lokakuussa 1 598 henkilöä (lokak. 2012 1 599). Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli kuluvan vuoden lokakuun lopussa 497 henkilöä (lokak. 2012 500). Alle 25-vuotiaita oli työttömänä lokakuun lopussa 195 (lokak. 2012 193).
15 Varkauden kaupungin talous Vuoden 2013 tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden alijäämä tulee olemaan noin 8 M (talousarvio 2013 alijäämä -3 M ). Vuonna 2013 suurimmat määrärahaylitykset ovat sosiaali- ja terveystoimessa. Vuoden 2014 talousarvioesitys on 1,8 M alijäämäinen. Vuosina 2013 ja 2014 syntyvät alijäämät katetaan vuosien 2015-2016 aikana. Jotta suunnitelma toteutuu, on välttämätöntä tehdä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia ja tämän lisäksi joudutaan korottamaan tuloveroprosenttia suunnitelmakaudella yhden veroprosenttiyksikön verran (0,5 %-yksikköä v. 2014 ja 0,5 %-yksikköä v. 2016). Myös kiinteistöveroprosenttia korotetaan vuonna 2014 yleisen kiinteistöveron osalta. TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 Laadinnan lähtökohdat Kaupunginhallitus hyväksyi 19.8.2013 vuoden 2014 ja suunnittelukauden 2015 2016 kehyksen. Talousarvioraamin laadinnan lähtökohtana on ollut vuoden 2012 tilinpäätös, vuoden 2013 käyttösuunnitelma ja sen toteutumisennuste vuoden 2013 ensimmäisen osavuosikatsauksen mukaan. Talousarvion rakenne / käyttötalous Käyttötalousosan rakenne on selitetty 155. Lautakuntataso - kaupunkistrategiasta johdetut toimialakohtaiset strategiat. Vastuualue- / palvelualuetaso - toiminta-ajatus - toimintaympäristö ja sen muutokset
16 - toiminnan painopistealueet - palvelualuetasolle kaupunkistrategiasta / toimialastrategiasta johdetut sitovat tavoitteet - tunnusluvut - määrärahat. Talousarvion rakenteelliset muutokset Kaupungin organisaatiorakennetta muutettiin vuoden 2013 alusta lukien, kun Joroisten kunnan ja Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintaalue aloitti toimintansa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut siirtyivät 1.6.2013 alkaen Kunnan Taitoa Oy:n Varkauden toimipaikkaan. Vuoden 2012 alusta lukien konsernipalveluissa toimineen sosiaali- ja terveystoimen, ruoka- ja puhtauspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen varahenkilöstö (Keskitetty rekrytointi-yksikkö) purettiin ja henkilöstö siirrettiin 1.10.2013 alkaen takaisin toimialoille. Vuoden 2009 alusta alkaen Konsernipalvelut-yksikköön keskitetty toimistopalvelujen henkilöstö hajautetaan takaisin toimialoille 1.1.2014 alkaen. Ruoka- ja puhtauspalvelut sekä tilapalvelun-yksiköstä muodostetaan vuoden 2014 aikana yhteinen uusi nettobudjetoituyksikkö. Nettoperiaatteella toimiva yksikkö saa varsinaisen toimintansa rahoituksen kokonaan tai osittain korvauksena tuottamistaan palveluista. Yhdistymisellä tavoitellaan toiminnallisia ja taloudellisia etuja. Toimintakulut Toimintakate (käyttötalouden netto) osoittaa vuonna 2014 3,3 %:n vähennystä verrattuna vuoden 2013 tilinpäätösarvioon. Verotulot Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta (kunnallisverosta), yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Tulovero Kaupungin talousarvio on laadittu oletuksella, että kunnallisverotuksen tuloveroprosenttia nostetaan nykyisestä 20 prosentista 20,50 prosenttiin. Tuloveroprosenttia korotettiin edellisen kerran vuodelle 2010. Taloussuunnitelma (v. 2015 2016) sisältää myös tuloveroprosentin korottamisen laskennallisesti 0,5 prosenttiyksiköllä vuonna 2016. Verotuksen taso täsmentyy tulevien vuosien talousarvion valmistelun yhteydessä. Kunnallisveron tuotoksi v. 2014 on arvioitu 67,1 M. Tuloveroprosentin korotuksen arvioidaan lisäävän kunnallisverotuloa n. 1,5 M. Kunnallisverotuoton arvioidaan kasvavan vuoden 2013 toteutumaennusteeseen nähden 1,4 %. Kiinteistövero Talousarvioehdotus sisältää yleisen kiinteistöveron veroprosentin korottamisen 0,40 prosenttiyksiköllä 1,35 prosenttiin, muut kiinteistöveroprosentit säilyvät entisellään.
17 Kiinteistöverotuksen verotusarvojen perusteet muuttuvat vuonna 2014. Kiinteistöverojärjestelmää kehitetään ensivaiheessa korottamalla verotuksen pohjana olevia arvoja lähemmäs niiden todellisia arvoja. Verotusarvojen tarkistaminen 0,3 M ja kiinteistöveroprosenttien korotus 0,9 M nostavat kiinteistöveron tuottoa yhteensä 1,1 M. Yhteisövero Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero. Vuonna 2014 yhteisöverokanta laskee 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Verokantaa alennettiin edellisen kerran 1,5 prosentti-yksiköllä vuonna 2012. Talousarviossa 2014 yhteisöverotulojen tulotavoite on 4,2 M. Verotulot 1 000 Tp2011 Tp 2012 Ta2013 Tpe2013 Ta2014 Verotulot, yht. 72 277 72 423 74 800 73 500 76 400 -muutos -% 0,7 0,2 3,3 1,5 3,9 Kunnallisvero 64 563 65 681 68 000 66 200 67 100 -muutos -% -0,4 1,7 3,5 0,8 1,4 Yhteisövero 3 951 2 939 2 900 3 300 4 200 -muutos -% 22,5-25,6-1,3 12,3 27,3 Kiinteistövero 3 763 3 803 3 900 4 000 5 100 -muutos -% 1,8 1,1 2,6 5,2 27,5 Varkaus Veroprosentit 2006 2007 2008 2009 2010-13 2014 Tuloveroprosentti 19 19 19 19 20 20,50 Kiinteistöveroprosentit Yleinen kiinteistövero 0,75 0,75 0,90 0,90 0,95 1,35 Vakituinen asuminen 0,25 0,25 0,35 0,35 0,40 0,40 Muut asuinrakennukset 0,85 0,85 0,95 0,95 1,00 1,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0 0 0 0 0 0 Voimalaitos 1,4 2,5 2,5 2,5 2,85 2,85 Valtionosuudet Valtionosuus maksetaan valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin laskennallisiin kustannuksiin. Valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuudet ovat yleiskatteisia tuloja ja niitä käsitellään kunnan yleisen rahoituksen erinä.
18 Valtionosuusuudistus Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta valmistellaan kuntarakenneuudistuksen rinnalla. Tavoitteena on nykyistä yksinkertaisempi ja selkeämpi järjestelmä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä järjestelmän laskennallisuutta, mikä kannustaisi kuntia tuottavuuden parantamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Valtionosuusuudistuksen kuntakohtaisia vaikutuksia ei talousarvion valmisteluvaiheessa ollut vielä käytössä, koska koelaskelmia esitetään vasta marraskuun 2013 aikana. Tavoitteena on, että uusi lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015 alkaen. Valtionosuus vuonna 2014 Kunnan peruspalvelujen kustannustason muutos (indeksikorotus) on ennakkotiedon mukaan 2,4 prosenttia vuonna 2014. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksen indeksikorotukset jäädytetään myös vuonna 2014. Valtionosuuksia on leikattu (kehysriihi maaliskuu 2012 ja maaliskuu 2013) nostamalla kuntien asukaskohtaista omarahoitusosuutta ylimääräisillä leikkauksilla. Omarahoitusosuuden kasvu on n. 67 e/asukas. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Valtionosuusleikkausten vaikutus /asukas 2012-2017 koko maassa Uusi leikkaus ko. vuodelle M Uusi leikkaus ko. vuodelle /asukas 2012 2013 2014 2015 2016 2017-631 -125-362 -188-40 -50-118 -23-67 -35-7 -9 Jäteveron tuotto siirretään kunnille vuodesta 2014 alkaen alustavasti valtionosuusjärjestelmän kautta. Tämän hetken laskelmien mukaan kunnille tuloutettavaksi tulisi 12,97 /asukas. Varkauden kaupungin osuus jäteveron tuotosta on arvioitu 0,3 M. Kaupungin valtionosuuksien kokonaismääräksi arvioidaan 44,0 M vuonna 2014, mihin sisältyy verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasausta 3,5 M. Valtionosuuksien muutos on 0,7 % verrattuna vuoteen 2013. Valtionosuusarvio perustuu Valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Valtiovarainministeriö päättää peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2014 joulukuussa 2013. Verorahoitus (verot ja valtionosuudet) ja toimintakatteen kehitys 1 000 2008 2009 2010 2011 2012 TA2013 TPE2013 TA2014 TS2015 TS2016 Verotulot, yht. 71 472 68 450 71 760 72 277 72 423 74 800 73 500 76 400 76 300 77 500 -muutos edell. v. -% 6,6-4,2 4,8 0,7 0,2 3,3 1,5 3,9-0,1 1,6 Valtionosuudet 32 229 33 602 37 466 39 816 42 432 43 900 43 800 44 000 44 000 44 000 - muutos edell. v. -% 15,7 4,3 11,5 6,3 6,6 3,5 3,2 0,5 0,0 0,0 Verorahoitus 103 701 102 052 109 226 112 093 114 855 118 700 117 300 120 400 120 300 121 500 - verot ja valtionosuudet -muutos edell. v. -% 9,2-1,6 7,0 2,6 2,5 3,3 2,1 2,6-0,1 1,0 Toimintakate 93 638 97 111 101 670 106 297 115 264 118 118 122 610 118 492 113 045 109 554 -muutos edell. v. -% 5,1 3,7 4,7 4,6 8,4 2,5 6,4-3,4-4,6-3,1
19 Vuosikate ja suunnitelmapoistot Kuntatalouden tasapainoa kuvataan pääsääntöisesti vuosikatteella. Sillä tarkoitetaan tulojen ja menojen erotusta eli sitä osaa tuloista, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. Tulorahoituksen katsotaan olevan tasapainossa, jos vuosikate kattaa poistot eli käyttöomaisuuden vuosittaisen kuluman. Silloin tunnusluku vuosikate % poistoista on vähintään sata. Tulorahoitus on heikko, jos tunnusluku on jää nollan ja sadan välille. Jos vuosikate on negatiivinen, tulorahoitus on epätasapainossa, koska tulot eivät riitä edes varsinaisen toiminnan rahoittamiseen. Vuoden 2014 talousarvion mukaan vuosikate on 2,8 M. Vuosikate kattaa poistoista 60 %. Vuosikate on 127 euroa asukasta kohden. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1,2 M koostuu pääosin Keski-Savon Vesi Oy:n lainojen koroista. Muut rahoitustuotot 0,950 M muodostuu pääosin Varkauden Aluelämpö Oy:n ja Savon Voima Holding Oy:n osingoista. Summaan sisältyy myös kuntayhtymien peruspääomien korot. Korkokulut 1,2 M on arvioitu n. 2,0 % korkokannan mukaisesti. Lainat Kaupungin lainamäärä vuonna 2012 oli 44,1 M. Vuonna 2013 lainamäärän arvioidaan oleva 53,9 M. Lainamäärä asukasta kohti vuonna 2012 oli 1 975 euroa ja vuoden 2013 lopussa n. 2 442 euroa. Vuonna 2014 lainamäärän arvioidaan oleva 63,9 M, asukasta kohti n. 2 920 euroa. Tilikauden tulos Vuoden 2011 kumulatiivinen alijäämä 8,2 M. Varkauden kaupungin vesihuoltotoiminta yhtiöitettiin 1.1.2012 alkaen kaupungin omistamalle yhtiölle, Keski- Savon Vesi Oy:lle. Liikkeenluovutuksen yhteydessä muodostui tuloslaskelmaan
20 laskennallista satunnaista tuloa 36 M, jolloin edellisten vuosien kumulatiivinen alijäämä poistui taseesta. Toiminnallisesti (ilman vesihuoltotoiminnan yhtiöittämistä) vuoden 2012 tilikauden tulos olisi muodostunut alijäämäiseksi n. 4 M. Vuoden 2013 talousarvion mukaan tilikauden tulos on alijäämäinen 2,9 M ja tilinpäätösennusteen mukaan alijäämä kasvaa n. 8 M. Talousarvioesityksen mukaan vuoden 2014 tulos jää alijäämäiseksi n. 1,8 M. TALOUSARVION SITOVUUS JA MUUT MÄÄRÄYKSET Käyttösuunnitelma Käyttösuunnitelmalla tarkoitetaan tarkempaa käyttötalouden erittelyä toimielimen alaisista toiminnoista. Mikäli lopullinen talousarvio on muuttunut siitä, mitä lautakunnat ovat esittäneet, on kunkin lautakunnan laadittava uudelleen käyttösuunnitelmansa. Käyttösuunnitelmat tulee toimittaa taloushallintoon viimeistään 31.1.2014. Talousarvion täytäntöönpanomääräykset Kuntalaki ja kaupungin taloussääntö ja muut taloudesta annetut ohjeet velvoittavat hoitamaan kaupungin taloutta hyväksytyn talousarvion puitteissa. Huolehtiessaan oman toimialansa tehtävistä ja kehittämisestä, kaikkien lautakuntien sekä virastojen/laitosten vastaavien ja koko henkilöstön tulee yhdessä olla selvillä toimintojensa vaikutuksesta paitsi oman toimialan myös koko kaupungin kokonaistalouteen. Toimielimen/palvelualueen/palveluyksikön vastuussa olevien henkilöiden tulee tuntea oman alueensa talousarvio ja sen toiminnalliset tavoitteet. Heidän on oltava tietoisia määrärahojen määrästä ja riittävyydestä ennen niiden käyttämistä. Toimielimien edellytetään pysyvän valtuuston vahvistamassa talousarviossa. Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan koko kaupunkia koskevalla tasolla (konsernitaso), toimielin- ja palvelualuetasolla. Raportointivelvollisuus kohdistuu taloudellisen tuloksen seurantaan sekä toiminnallisten tavoitteiden seurantaan. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu, tammi-elokuu ja tammi-joulukuu (alustava tilinpäätösennuste). Toimialajohtajat vastaavat omalta osaltaan oman toimialan/palvelualueiden sisällä toteutettavasta raportoinnista. Toimialajohtajat raportoivat lautakuntaa talousarvion toteutumisesta palvelualuetasolla kuukausittain. Toimialajohtajien on informoitava kaupunginhallitusta säännöllisesti kuukausittain talousarvioin toteutumisesta ja välittömästi, jos näyttää että talousarvio ei toteudu suunnitellulla tavalla. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuuston nähden sitovat ovat: 1. Käyttötaloudessa palvelualuekohtainen tilikauden tulos (tulos suunnitelmanmukaisten poistojen jälkeen). 2. Kaupunkistrategiasta johdetut toimiala/palvelualuekohtaiset tavoitteet. 3. Rahoitusosassa kustannuspaikka.
21 4. Investointiosassa sitovuus on taseryhmittäin: maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet, osakkeet ja osuudet. Taseryhmän koneet ja kalusteet sitovuus on hankekohtainen. 5. Lainanotossa ja antolainoissa nettolainanotto / nettolainananto on sitova. Lautakuntakohtainen sitovuus: 6. Lautakunnan on viimeistään käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä määriteltävä lautakuntaa sitova taso käyttötaloudessa. Se voi olla joko palvelualueen, palveluyksikön tai kustannuspaikan tilikauden tulos. 7. Lautakunta päättää investointiosan määrärahasiirrot taseryhmien sisällä hankkeiden kesken (ks. kohta 4). Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää: Lautakunta - määrärahojen siirrosta omien palveluyksiköiden välillä silloin kun muutos ei aiheuta koko toimialan palvelualueen tilikauden tuloksen ylittymistä. Soisalon Työterveys liikelaitos Liikelaitoksen tulee kattaa kertyneet alijäämät talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Hankinnat Vain toiminnan kannalta välttämättömät hankinnat suoritetaan. Hankintoihin on haettava lupa palvelualueen päälliköltä. Lainanotto Lainanottoa ja lainojen lyhennyksiä koskeva sitovuus: Talousjohtajalla on oikeus päättää talousarviolainojen sekä tilapäisluottojen ottamisesta kaupunginvaltuuston talousarviossa vahvistamissa rajoissa (lainanotto) sekä lainojen uudistamisesta ja lainaehtojen muuttamisesta. Päätös koskee - lainan ennenaikaista takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa - talousarviolainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 30 vuotta talousarviossa hyväksytyn lainan oton mukaisesti - talousarviolainaa, jonka nimelliskorko lainanottohetkellä saa olla enintään 10 % - talousarviolainaa, jonka emissiokurssin ja nimelliskurssin perusteella laskettava efektiivinen korkoprosentti saa olla enintään 10 %. - tilapäisluoton ottamista maksuvalmiuden turvaamiseksi enintään15 M. Nettolainanotto on sitova taso, jolloin mm. lainojen konvertointi on mahdollista.