Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Yritystoiminnan kehittämisen välineet ja resurssit Yritystonttien tarjonta Yhteistyötä Vakiinnutetaan Yrityskylätoiminta Kuopioon. elinkeinoelämän ja yritysten kanssa kehitetään erityisesti palvelutuotannon osalta (palvelu- ja hankintaohjelma). Elinkeinoelämän kehittymisen edellytyksistä (mm. tonttien saatavuudesta) huolehditaan Pidetään palvelutaso valtakunnallisesti kilpailukykyisenä. Osallistutaan kuntakokeiluun. Kasvuohjelma; Palvelu- ja hankintaohjelma 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Tulokselliset yhteistyöverkostot Yhteistyötä mm. kuntien kanssa tehdään vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Tehdään yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa ja valmistaudutaan tulevaan kuntaliitokseen Juankosken kanssa. 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen Kuntaliitosten myötä tapahtunut Kuopion alueellinen kasvu ja alueiden erilaisuus otetaan huomioon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. Kuntaliitossopimusten mukaan turvataan kasvun ja oppimisen palvelujen kohtuullinen saavutettavuus (mm. päivähoito ja perusopetus). 1
5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Kaupunkitasoista hyvinvointijohtamista ja yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä kehitetään (hyvinvointiohjelma) Kuopiolaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään erityisesti ennalta ennaltaehkäisevin toiminnan kautta. Hyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä ovat erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset ja konkreettisena tavoitteena on lastensuojelumenojen ja vanhuspalvelumenojen kustannuskehityksen hillintä. Lasten ja nuorten palvelut kootaan asiakkuuden ja talouden hallinnan kehittämiseksi uudeksi palvelukokonaisuudeksi Laaditaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma yhteistyössä muiden vastuualueiden kanssa. Osallistutaan lasten ja nuorten palveluiden yhteiseen suunnitteluun ja toteutukseen. Osallistutaan kuntakokeiluun. Hyvinvointiohjelma Hyvinvointiohjelma Palvelujen asiakaslähtöisyys Uusia palvelujen tuottamismalleja pilotoidaan ja palvelujen digitalisaatiota viedään eteenpäin. Mallien hyödyt ja kustannukset ennakkoarvioidaan. Kehittämiselle asetetaan selkeät tavoitteet etukäteen ja niiden toteutumista myös jälkiarvoidaan. Lisätään sähköisiä asiointimahdollisuuksia. Hyvinvointiohjelma; Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Palvelukumppanuutta yritysten ja järjestöjen kanssa lisätään. Palvelusetelikäytäntöä laajennetaan. Palvelualoitteen pilotointivalmius. Päivähoidon palvelusetelin arvo pidetään toiminnan mahdollistavalla tasolla. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden tarjontaa parannetaan yhteistyössä seurakuntayhtymän lapsiperhetyön kanssa. Palvelu- ja hankintaohjelma Valmistaudutaan palvelualoitteen pilotointiin. 2
3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 6. Tasapainoinen talous Tilikauden tulos Koko kaupungin toiminnallinen alijäämä pienenee vuosittain suunnittelukauden aikana. Koko kaupungin alijäämä vuonna 2016 on enintään 20,1 milj.. Palveluverkostoa tarkastellaan kouluverkkoselvitysten ja linjausten mukaisesti, tavoitteena on vähentää kustannuksia tehostamalla henkilöstö- ja tilaresurssien käyttöä. Tuottavuuden kehittyminen Koko kaupungin toimintakatteen kasvu on enintään 1,4% vuoden 2015 talousarvioon nähden. Talouden seurantaa tehostetaan entisestään, jolloin mahdollisiin poikkeamiin voidaan reagoida mahdollisimman pian. Valtiolta normeihin ja velvoitteisiin mahdollisesti tulevat helpotukset otetaan käyttöön talouden tasapainottamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Osallistutaan 20 suurimman kaupungin opetuksen tuottavuusvertailuun. Normeihin ja velvoitteisiin tulevat helpotukset otetaan käyttöön. 8. Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Henkilöstötyön tuottavuus Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinollista osaamisen hyödyntämistä lisätään. Avoimet tehtävät täytetään ensisijaisesti sisäisesti. Sisäisen täytön osalta yhteistyötä rekrytointipalvelun kanssa tehostetaan. Ulkoisella rekrytoinnilla korvataan sellaista osaamista, joka poistuu organisaatiosta tai hankintaan sellaista uutta osaamista, jota organisaatiossa ei aiemmin ole ollut. Asiakkuusjohtajat laativat alueilleen henkilöstösuunnitelmaan pohjautuvan 3
Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. rekrytointisuunnitelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä. Esimiehet soveltavat työhyvinvoinnin toimintamalleja henkilöstöjohtamisessaan. Henkilöstöohjelma Säännölliset kehityskeskustelut. Sairauspoissaoloissa aktiivinen, aikainen puuttuminen ja puheeksiottaminen. Avoimen keskusteluilmapoiirin luominen ja säännölliset työpaikkakokoukset, jossa käsitellään toiminnan päämääriä. Kokonaisjohtaminen Esimiesten osaamista kehitetään edelleen osaamiskartoitusten ja muuttuvien osaamisvaateiden mukaisesti. Palvelualueiden johtamisrakenteita kevennetään ja palvelualueiden keskinäistä yhteistyötä kehitetään. Vaikutetaan aktiivisesti tuleviin rakennemuutoksiin (mm. sote-uudistus) ja ennakoidaan muutosten vaikutukset Kuopion strategiaan ja palvelujen organisointiin. Asiakkuusjohtajat laativat palvelualueillaan työhyvinvointiohjelman, joka käsitellään palvelualueiden johtoryhmässä. Esimiehille laaditaan kehityskeskusteluissa osaamisen kehittämissuunnitelma ja tehdään osaamiskartoitus (kartoituksessa ja suunnitelmassa hyödynnetään sähköistä kehityskeskustelulomaketta). Suunnitellaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuutta yhteistyössä muiden vastuualueiden kanssa. Avoimeksi tulevien esimiestehtävien täyttämisessä käytetään harkintaa ja toimintaa tarkastellaan palvelualueuudistuksen mukaisesti kokonaisvaltaisesti. Johtamisrakenteiden keventämiseksi tarkastellaan palvelualueiden organisaatiorakenteita. Osallistutaan ylialueellisiin kehittämisryhmiin (mm. soteuudistusta varten perustettavat ryhmät) ja omaa toimintaa ja tuotantoa tarkastellaan kriittisesti. Henkilöstöohjelma 4
Sivu 115: sivun loppuun lisätään terveydenhuollon palvelualueen toiminnalliset tavoitteet. Terveydenhuollon palvelualue 2016 1. VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Yritystoiminnan kehittämisen välineet ja resurssit Yhteistyötä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa kehitetään erityisesti palvelutuotannon osalta (palvelu- ja hankintaohjelma). Kasvuohjelma; Palvelu- ja hankintaohjelma 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Tulokselliset yhteistyöverkostot Yhteistyötä mm. kuntien kanssa tehdään vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Osallistutaan suurten kaupunkien asiantuntijayhteistyöryhmiin. 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Lähiöiden ja Kuntaliitosten myötä keskustaajamien tapahtunut Kuopion omaleimaisuus ja alueellinen kasvu ja täydennysrakentaminen alueiden erilaisuus otetaan huomioon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. 5
5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Kaupunkitasoista Laaditaan poikkihallinnollinen hyvinvointijohtamista ja hyvinvointiohjelma. yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä kehitetään (hyvinvointiohjelma) Kuopiolaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään erityisesti ennalta ennaltaehkäisevin toiminnan kautta. Hyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä ovat erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset ja konkreettisena tavoitteena on lastensuojelumenojen ja vanhuspalvelumenojen kustannuskehityksen hillintä. Ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa tarjotaan matalan kynnyksen palvelupisteissä, ja erilaisissa kohdennetuissa yleisötapahtumissa. Hyvinvointiohjelma Hyvinvointiohjelma Lasten ja nuorten palvelut kootaan asiakkuuden ja talouden hallinnan kehittämiseksi uudeksi palvelukokonaisuudeksi Palvelujen asiakaslähtöisyys Uusia palvelujen tuottamismalleja pilotoidaan ja palvelujen digitaliisaatiota viedään eteenpäin. Mallien hyödyt ja kustannukset ennakkoarvioidaan. Kehittämiselle asetetaan selkeät tavoitteet etukäteen ja niiden toteutumista myös jälkiarvoidaan. Sähköisten asiointimahdollisuuksien lisääminen. Hyvinvointiohjelma; Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa Palvelukumppanuutta yritysten ja järjestöjen kanssa lisätään. Palvelusetelikäytäntöä laajennetaan. Palvelualoitteen pilotointivalmius. Palvelusetelit otetaan käyttöön kuntoutuspalvelujen hankinnoissa asteittain. Valmistaudutaan palvelualoitteen pilotointiin. Palvelu- ja hankintaohjelma 6
3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 6. Tasapainoinen talous Tilikauden tulos Koko kaupungin toiminnallinen alijäämä pienenee vuosittain suunnittelukauden aikana. n toteuttaminen ja jatkuva talouden seuranta. Tuottavuuden kehittyminen Koko kaupungin alijäämä vuonna 2016 on enintään 20,1 milj.. Valtiolta normeihin ja velvoitteisiin mahdollisesti tulevat helpotukset otetaan käyttöön talouden tasapainottamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. 8. Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Henkilöstötyön tuottavuus Kokonaisjohtaminen Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinollista osaamisen hyödyntämistä lisätään. Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Esimiesten osaamista kehitetään edelleen osaamiskartoitusten ja muuttuvien osaamisvaateiden mukaisesti. Palvelualueiden johtamisrakenteita kevennetään ja palvelualueiden keskinäistä yhteistyötä kehitetään. Resurssien joustava käyttö avainprosessien kesken. Avoimet tehtävät täytetään ensisijaisesti sisäisesti. Resurssien joustava käyttö. Tyky-toiminnan ylläpitäminen. Henkilöstön kouluttautuminen. Säännölliset kehityskeskustelut. Sairauspoissaoloihin aktiivinen, aikainen puuttuminen. Räätälöityä henkilöstökoulutusta. Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelma 7
Vaikutetaan aktiivisesti tuleviin rakennemuutoksiin (mm. sote-uudistus) ja ennakoidaan muutosten vaikutukset Kuopion strategiaan ja palvelujen organisointiin. Osallistutaan PoSoTe työryhmien työskentelyyn. Sivu 203: Taulukko, Kuopion lainakannan kehitys 2011 2018, milj. euroa korvataan alla olevalla taulukolla. Kuopion lainakannan kehitys 2013-2019, milj. euroa Lainakannan kehitys TP TP TA TPE TA TS TS TS 2013* 2014 2015** 2015 2016 2017*** 2018 2019 Lainakanta milj. 248,7 305,8 312,4 326,1 350,9 401,8 418,4 431,1 Lainamäärän muutos % 17,7 23,0 2,2 4,4 7,6 14,5 4,1 3,0 Lainat /as 2 339 2 844 2 806 2 898 3 085 3 364 3 478 3 558 Lainamäärän kasvu /as 329 505 467 92 187 279 114 80 * Nilsiän kuntaliitos 1.1.2013 ** Maaningan kuntaliitos 1.1.2015 *** Juankosken kuntaliitos 1.1.2017 8