Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA Santahaminan varuskunta sijaitsee Itä-Helsingin saaristossa Santahaminan alueella Laajasalon eteläpuolella. Santahaminan varuskuntasaaren kokonaispinta-ala on noin 400 hehtaaria ja se sijaitsee meriteitse 5 km ja maateitse 12 km päässä Helsingin keskustasta. Santahaminan maa-alueita ja rakennuksia hallinnoi Senaatti-kiinteistöt ja saarta ympäröivää merialuetta Metsähallitus. Santahaminassa toimivat puolustusvoimien joukoista muun muassa Kaartin jääkärirykmentti, Maanpuolustuskorkeakoulu, Etelä-Suomen huoltorykmentti, Suomenlinnan rannikkorykmentti ja Merisotakoulu. Useat muutkin Etelä- ja Itä- Suomen joukko-osastot sekä Rajavartiolaitoksen ja Poliisin yksiköt käyttävät saaren harjoitusalueita ja harjoitustoimintaan rakennettuja koulutustiloja. Lisäksi Santahaminassa toimivat Sotilaslääketieteen Keskuksen alainen Santahaminan terveysasema ja ruokahuollosta vastaava Leijona Catering Oy. Santahaminassa toimii myös Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Uudenmaan yksikkö. Santahaminassa on Helsingin kaupungin ylläpitämä koulu ja päiväkoti. Kruunuasunnot Oy hallinnoi saaren asuinrakennuksia. 2 YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA YMPÄRISTÖN LAATU 2.1. Ympäristöolojen yleiskuvaus Santahamina sijaitsee maisemallisessa rajakohdassa: saaren etelä-itäranta rajautuu avoimeen ulkosaaristo avomerivyöhykkeeseen, kun taas länsipohjoisranta on osa suojaisampaa sisälahtien vyöhykettä. Rakennetut alueet painottuvat saaren länsi- ja pohjoisosiin. Muut osat saaresta ovat satoja vuosia jatkuneen käytön enemmän tai vähemmän muokkaamia luonnonalueita. Santahamina on Helsingin edustan suurimpia saaria. Saari koostuu laajoista hietikkoalueista, niitä ympäröivistä kalliometsistä sekä lammista ja luonnontilaisista korpi- ja lehtoalueista. Saari on valtaosaltaan kuivaa hiekkatai kalliopohjaista kangasmaastoa. Santahaminan metsät ovat vanhoja, yli puolet saaren maapinta-alasta on keski-iältään yli satavuotista männikköä ja kuusikkoa. Saaren kasvillisuus pitää sisällään runsaasti Helsingissä ja sen saaristossa harvinaisia ja uhanalaisia kasvilajeja. 1
Santahamina on osana Suomenlahden rannikkoa useiden lepakkolajien tärkeä elinympäristö. Lisäksi saarella on havaittu yli 1100 perhoslajia, joista uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja on yli 70. Santahaminan saaren merkittävimmät luontoarvot on esitetty kuvassa 1, ja ne on järjestelty kaksitasoisesti siten, että arvokkaina aluekokonaisuuksina rajatut alueet (A-G) pitävät useimmissa tapauksissa sisällään useita erityisen arvokkaita luontokohteita (1-16). Erityisen arvokkaat luontokohteet ovat sellaisia, joissa esiintyy uhanalaista, harvinaista tai erityisen monipuolista lajistoa tai ne edustavat poikkeuksellisen luonnontilaisia, edustavia tai harvinaisia luontotyyppejä - monissa niistä on metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä tai joissakin vesilailla suojeltuja kohteita ja osa täyttää luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppien kriteerit. Myös aluekokonaisuuksina rajatuilla alueilla on huomioon otettavia luontoarvoja sekä merkitystä luontokohteita yhdistävinä viherkäytävinä. Ampumaradat eivät kuulu edellä mainittuihin aluekokonaisuuksiin. Niitä lähimpänä sijaitsevat aluekokonaisuus C (saaren itäosa) ja sillä sijaitsevat erityisen arvokkaat luontokohteet 11 (Suurlahden ja Rivieran merkittävä kosteikkoalue), 12 (Kissalampi ja Kissalammen luhta) ja 14 (Itäniemen runsaslahopuustoinen ja osin lehtoa sisältävä metsäalue). Kuva 1. Santahaminan luonnon arvokkaat aluekokonaisuudet (A-G) ja erityisen arvokkaat luontokohteet (1-16). Ampumaradat sijaitsevat ympyröidyillä alueilla. 2
Santahaminan topografia on hyvin vaihtelevaa. Alavimmat, hiljattain maankohoamisen myötä merestä paljastuneet alueet ovat vain hiukan merenpinnan tason yläpuolella, kun taas kallioselänteiden korkeimmat lakialueet nousevat yli 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Maakerros kallion päällä on yleensä ohut, ja lakialueet ovat avokalliota. Santahaminan kallioperän pääkivilajit ovat gneissi, amfiboliitti sekä graniitti. Kallioiden pääkivilaji on kiillegneissi. Likolammen ja Kissalammen alueilla on laaja emäksisten kivilajien vyöhyke ja saaren pohjoisosasta löytyy hiukan kalkkiviä sisältävä, Hevosalmen kautta Laajasaloon kulkeva vyöhyke. Maaperä on suurelta osin hiekkaa. Moreenia esiintyy paikoin ohuena kerroksena kallioiden ympärille muodostuneina kapeina kehinä sekä niiden välisissä notkelmissa. Itärannan alavassa pohjukassa on jonkin verran savea. Saaren keskiosan hiekka- ja hietatasanne on jääkauden sulamisvaiheessa jäätikön reunan eteen syntynyt reunamuodostuma. Santahamina on luokiteltu Valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Päätöksellä ohjataan maan ja kiinteistöjen omistajia sekä käyttäjiä saaren kulttuuriarvojen säilyttämiseksi. 2.2. Maaperän puhtaus Santahaminan saarella on sen käyttöhistoriasta ja toiminnan luonteesta johtuen esiintynyt yksittäisiä ja hyvin paikallisia pilaantuneen maaperän alueita. Pilaantuneet maa-alueet on kunnostettu/puhdistettu niitä havaittaessa. Maaperän pilaantumisen riskikohteet, kuten vanhat kaatopaikat ja läjitysalueet on kartoitettu. Santahaminan ampumaratojen maaperästä on otettu näytteet loka-marraskuussa 2011. Pohja- ja pintavesistä näytteet otetaan keväällä 2012. Maaperän ja pinta- sekä pohjavesien puhtauden arviointi, sekä pohjavesiin ammunnasta kohdistuvan riskin arviointi on esitetty liitteessä 13B6. 2.3. Vesistöt ja pohjavesialue Santahaminan ampumaradat sijaitsevat Santahaminan saaressa, joka on meren ympäröimä. Saari on yhteydessä mantereeseen Hevossalmen sillan kautta. Alueella on alun perin biologiseksi jätevedenpuhdistamoksi rakennettu Likolampi, joka sijaitsee 250 metrin päässä lähimmästä ampumaradasta. Lisäksi Santahaminan saarella on Kissalampi, joka sijaitsee noin 350 metrin päässä lähimmästä ampumaradasta. Pintavesiuomia on alueella vähän, sillä imeytyminen on hiekkapitoisen maaperän takia voimakasta. Saarella sijaitsevan I-luokan pohjavesialueen kuvaus on liitteissä 6B1 ja 6B2. Ammunnasta pohjavesiin kohdistuvaa riskiä on arvioitu lupahakemuksen liitteessä 13B6. 3 ASUTUS Lähimmät ampumaratojen läheisyydessä sijaitsevat asuintalot ovat Santahaminan saarella sijaitsevat Kruunuasuntojen asunnot. Nämä asunnot 3
ovat lähimmillään 350 metrin päässä ampumaradoista (pistoolirata). Saaren asukasmäärä on n. 350-400 asukasta, ja se koostuu Puolustushallinnon ja Rajavartiolaitoksen henkilökunnasta. Santahaminan pohjoispuolella sijaitsee Laajasalon saari, jonka eteläosassa sijaitsevat Jollaksen ja Hevossalmen alueet on lähimmät saaren ulkopuoliset asutusalueet. Hevossalmen lähimmät asuintalot ovat ampumaradoilta noin 900 metrin etäisyydellä (MPKK 150 metrin kiväärirata ja pistoolirata). Laajasalon asukasmäärä on noin 16 500 ja asukasmäärän on uuden Kruunuvuorenrannan asutusalueen myötä ennustettu nousevan vuoteen 2030 mennessä noin 28 000 asukkaaseen. 4 SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA JA MAANKÄYTÖSTÄ 4.1. Uudenmaan maakuntakaava 2006 Santahaminan alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 2006. Alue on maakuntakaavassa osoitettu puolustusvoimien alueeksi (EP). Keskusampumaradan alue on kaavassa merkitty ampumaradaksi (am). Maakuntakaavassa Santahaminan pohjavesialue on osoitettu pv-merkinnällä, jota koskee seuraava suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pysyvästi pohjaveden määrää tai heikennä sen laatua. Osa Santahaminasta on maakuntakaavassa osoitettu arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi, jota koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: Alueidenkäyttö on suunniteltava niin, ettei aiheuteta maa-aineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja geologiset arvot. Santahamina on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, jota koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot. 4.2. Helsingin yleiskaava 2002 ja asemakaava Santahaminan alueella on voimassa Helsingin yleiskaava 2002, joka on tullut voimaan 19.1.2007. Helsingin yleiskaavassa Santahamina on osoitettu sotilasalueeksi. Santahaminan rakennettu alue on kaavassa osoitettu 4
kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Santahaminan pohjoispuolella Laajasalon Jollaksessa. 4.3. Santahaminan maisema- ja maankäyttösuunnitelma Santahaminan maisema- ja maankäyttösuunnitelmassa saari on jaettu toiminnallisesti kahteen eriluonteiseen osa-alueeseen: Saaren länsi- ja luoteisosassa sijaitsevaan rakennettuun alueeseen sekä laajaan ampuma- ja harjoitusalueeseen, jolla kaikki ampumaradat sijaitsevat. Saaren toiminnallinen jako sekä ampumaratojen sijainti on esitetty kuvassa 2.. Kuva 2. Santahaminan toiminnallinen jako rakennettuun alueeseen (1-11) sekä harjoitus ja ampuma-alueeseen (12). Ampumaradat sijaitsevat ympyröidyillä alueilla. 5