Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/ ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat kokonaisuudet:

Transkriptio

1 Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 8A1 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA 1 YLEISTÄ Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/ ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat kokonaisuudet: 1) Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluu: a) maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen; b) kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen; c) sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen; 2) Muiden viranomaisten tukeminen 3) Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan Suoriutuakseen edellä mainituista tehtävistä Kaartin jääkärirykmentti tarvitsee käyttöönsä ajanmukaisia, erilaisiin ammuntoihin soveltuvia sekä riittävän määrän ampumapaikkoja sisältäviä ampumaratoja. 2 AMPUMARADAT Santahaminan ampumaradat sijaitsevat Itä-Helsingin saaristossa, Santahaminan saarella, Helsingin varuskunnan alueella. Santahamina sijaitsee Laajasalon saaren eteläpuolella ja on meriteitse 5 km päässä ja maanteitse 12 km päässä Helsingin keskustasta. Santahaminan ampumaradat (9 olemassa olevaa, 2 suunnitteilla olevaa) sijaitsevat Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella, joka on Santahaminan maisema- ja maankäyttösuunnitelmassa erotettu saaren rakennetusta alueesta omaksi toiminnalliseksi kokonaisuudekseen. 1

2 Ampuma- ja harjoitusalueen pohjoisosassa sijaitsevat Maanpuolustuskorkeakoulun 150m kiväärirata (MPKK 150m), pistoolirata sekä asekäsittelyrata 1 (kuva 1). Ampuma- ja harjoitusalueen eteläosassa sijaitsee keskusampumaradan alue. Keskusampumaradan ratoja ovat 150m ja 300m kivääriradat, asekäsittelyrata 2 sekä hirvirata. Keskusampumaradan pohjoispuolella sijaitsee haulikkorata. Pienoiskiväärirata sijaitsee saaren rakennetun alueen kaakkoiskulmassa. Suunnitteilla olevat radat (150 m kiväärirata ja pistoolirata) tulevat sijaitsemaan keskusampumaradan alueella, nykyisen 300m kivääriradan eteläpuolella. Kuva 1. Ampumaratojen sijainti Santahaminan saarella 2

3 3 TOIMINTA RADOILLA, RATOJEN KÄYTTÄJÄT JA LAUKAUSMÄÄRÄT 3.1. Toiminta ampumaradoilla Santahaminan ampumaradat on tarkoitettu pistooli- ja kiväärikaliiperisten aseiden perusammunnoille. Puolustusvoimien perusammunnoilla tarkoitetaan ammuntoja, joilla koulutetaan puolustusvoimien joukoille ase- ja ampumakoulutukseen sisältyviä aseenkäsittelytaitoja ja ammunnan perustaitoja. Perusammuntoja ammutaan määrällisesti eniten peruskoulutuskausilla, joita on kaksi kertaa vuodessa, tammikuun ja heinäkuun puolivälistä 8 viikkoa eteenpäin (kuva 2). Erikois- ja joukkokoulutuskausilla kouluammuntoja on vähemmän. Perusammuntoja ammutaan pääsääntöisesti rynnäkkökiväärillä (7,62 mm) ja pistoolilla (9 mm). Myös konekivääreillä (7,62 mm) ammutaan erikois- ja joukkokoulutuskausilla jonkin verran perusammuntoja. Kuva 2. Varusmieskoulutuksen perus-, erikois- ja joukkokoulutuskausien ajoittuminen. Asekäsittelyratoja puolustusvoimat käyttää perusammuntoihin, joissa koulutetaan monipuolisesti aseen käsittelyä ja ampumista vaihtelevista asennoista ja liikkeestä etäisyyksien vaihdellessa 1 ja 60 metrin välillä. Asekäsittelyradoilla ammutaan pääsääntöisesti rynnäkkökiväärillä (7,62 mm) ja pistoolilla tai konepistoolilla (9 mm). Myös haulikolla (12mm) ammutaan jonkin verran asekäsittelyradoilla. Asekäsittelyradoilla ammutaan yksittäis- tai tuplalaukauksia koko ajan tai vain rajoitetun ajan näkyvissä olevaan tauluun. Myös sarjatulta ammutaan rajoitetusti. Hirviradalla, pienoiskivääriradalla ja haulikkoradalla ei suoriteta puolustusvoimien virallisia ammuntoja. Nämä radat ovat siviiliseurojen käytössä. 3

4 Ampumaradoilla toimittaessa ammunnasta vastaava kytkee ammunnasta kertovat varoitusvalot päälle tai nostaa salkoon varoituslipun. Mahdollinen vaara-alue eristetään ja ampumaradan maalialue tarkastetaan. Ampumataulut asetetaan niille tarkoitettuihin kiinnittimiin, jolloin luodit ja haulit osuvat taustavalliin. Asekäsittelyradoilla ei ole kiinteitä kiinnittimiä, vaan siellä maalilaitteet rakennetaan ammuntakohtaisesti varomääräysten mukaisesti siten, että luodit ja haulit osuvat taustavalliin. Ammunnan päätyttyä rata siistitään roskista, hylsyt kerätään pois, ampumataulut ja ampumamatot siirretään takaisin varastoon. Poistumiseen liittyen alussa tehdyt varotoimet puretaan Ratojen käyttäjät Santahaminan ampumaratojen ensisijaisia käyttäjiä ovat Kaartin jääkärirykmentin varusmiehet (kaksi saapumiserää vuosittain, noin 1000 varusmiestä/saapumiserä) sekä rykmentin henkilökunta. Lisäksi ratoja käyttävät myös muut Puolustusvoimien joukko-osastot ja hallintoyksiköt, kuten Panssariprikaati, Uudenmaan prikaati, Utin jääkärirykmentti, Etelä-Suomen huoltorykmentti, Etelä-Suomen Sotilasläänin esikunta ja sen alaiset aluetoimistot, Pääesikunta, Maanpuolustuskorkeakoulu, Suomenlahden meripuolustusalue ja Merisotakoulu. Vuosittaisesta laukausmäärästä Santahaminan radoilla Puolustusvoimat ampuu lähes 90 %. Puolustusvoimien lisäksi ratoja käyttävät muut viranomaiset (Poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos), jotka käyttävät ratoja mm. pysyväismääräysten edellyttämiin virkamiesten tasokokeisiin ja kenttäkelpoisuussuorituksiin liittyviin ammuntoihin. Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten lisäksi ratoja käyttävät reserviläisja vapaaehtoistoimijat (Maanpuolustustuskoulutusyhdistys ja sen jäsenjärjestöt, mm. Etelä-Suomen maanpuolustuspiiri, Helsingin reserviupseeripiiri, Helsingin Sotilaspoliisikilta, Kaartin Jääkärirykmentin kilta) sekä metsästäjät ja ammunnan harrastajat (Helsingin Varuskunnan Ampujat ry, Suomen Metsästysyhdistys ja Santahaminan Erämiehet ry). Puolustusvoimien käytössä ovat kaikki Santahaminan kivääriradat, asekäsittelyradat sekä pistoolirata. Näiden ratojen käytöstä ja kehittämisestä vastaa Kaartin jääkärirykmentti, joka myös valvoo ratojen käyttöä ja jakaa ampumaratavuorot. Kolmella kivääriradalla (150m, 300m, MPKK 150m) vuosittaisesta laukausmäärästä Puolustusvoimat ampuu yli 95%. Asekäsittelyradoilla vastaava luku on 82% ja pistooliradalla 77%. Haulikkoradan ja hirviradan käytöstä ja ylläpidosta vastaa Santahaminan Erämiehet ry ja pienoiskivääriradan käytöstä ja ylläpidosta vastaa Helsingin Varuskunnan Ampujat ry. 4

5 3.3. Radoilla ammutut laukaukset ja laukausmäärän seuranta Santahaminan ampumaradoilla ammutaan vuosittain n laukausta (2011). Laukausmäärä sisältää ammunnat erilaisilla kivääreillä (pienois-, rynnäkkö-, tarkkuus-, kone- ja metsästyskiväärit), pistooleilla ja konepistooleilla sekä haulikolla. Ammutut laukaukset jakautuvat eri radoille taulukon 1 mukaisesti. Taulukko 1. Santahaminan ampumaradoilla ammutut laukaukset vuonna Rata Laukausmäärä vuodessa Kiväärirata 150m (25 paikkaa) Kiväärirata 300m (40 paikkaa) MPKK:n kiväärirata 150m (30 paikkaa) Pistoolirata (yht. 75 paikkaa) Asekäsittelyrata 1 (1-15 paikkaa) Asekäsittelyrata 2 (1-30 paikkaa) Pienoiskiväärirata (30 paikkaa) Haulikkorata (3 lajirataa, skeet, trap, sporting) Hirvirata Ammuttuja laukausmääriä seurataan ratakohtaisesti. Ammuntojen yhteydessä ammunnasta vastaava merkitsee radalla olevaan seurantavihkoon ammuntaan liittyvät tiedot (pvm, ammunnan alkamis- ja päättymisaika, yksikkö/ampuja, patruunatyyppi, laukausten lukumäärä). Kuukausittain tiedot kerätään radoilta ja syötetään sähköiseen laukausmäärien seurantatilastoon. Tilastossa laukaukset eritellään Puolustusvoimien omiin laukauksiin ja muiden toimijoiden ampumiin laukauksiin. Nykymuotoisena seuranta on kivääriratojen (3 kpl), pistooliradan ja asekäsittelyratojen osalta aloitettu heinäkuussa Haulikkoradan, hirviradan ja pienoiskivääriradan osalta vastaavaa seurantaa on toteutettu marraskuusta 2011 alkaen. Keskusampumaradan alueelle on suunnitteilla uudet 150 metrin kiväärirata ja pistoolirata. Näillä radoilla tulevaisuudessa ammuttuja laukausmääriä voidaan arvioida nykyisten vastaavien ratojen laukausmäärien perusteella. Uudella 150 metrin kivääriradalla tullaan arvion mukaan ampumaan noin laukausta ja pistooliradalla laukausta. Nämä laukausmäärät eivät lisää Santahaminan kokonaislaukausmäärää merkittävästi, vaan siirtävät ammuntoja muilta radoilta (lähinnä MPKK 150m ja nykyinen pistoolirata) keskusampumaradan alueelle, mistä ammuntojen meluvaikutus on huomattavasti saaren pohjoisosaa pienempi. 5

6 4 RATAKOHTAISET KUVAUKSET Keskusampumaradan kiväärirata 150m: Ampumapaikkoja 25 kpl. Ampumasuunta itä-kaakkoon. Ampumaetäisyys m. Ampumakatos (150m) betonipohjainen puurakenteinen katos. Ampumatasat 50m ja 100m maa-ainesta. Näyttösuoja betonirakenteinen, jossa taulujen kääntölaitteet Suojavallit maa-ainesta kolme (3) kappaletta, päädyssä sekä sivuilla. Päätyvalli kohtisuoraan ampumasuuntaan nähden ja sivuvallit ampumasuunnassa. Radalla ammutaan vuosittain noin laukausta ja ammunnat suoritetaan kiinteisiin maaleihin kiväärikaliiperisilla aseilla (alle 12.7 mm). Rata on otettu käyttöön vuonna 1957 ja radan kääntölaitteet on uusittu vuonna Rata on valaistu tauluvaloilla, mikä mahdollistaa ampumisen myös pimeällä. Myös ampumakatos on valaistu. Muilla ampumatasoilla ei ole valaistusta. Radan käyttöä ei ole rajoitettu ajallisesti. Keskusampumaradan kiväärirata 300m: Ampumapaikkoja 40 kpl. Ampumasuunta kaakkoon. Ampumaetäisyys m. Ampumakatos betoniantura/sokkeli, lattia maa-ainesta (sepeli), katos puurakenteinen. Ampumatasat 50m, 100m ja 150m maa-ainesta. Näyttösuoja betonielementtirakenteinen, sisältäen metalliset putoamissuojat sekä liikemaaliradan rungon. Näyttösuojassa taulujen kääntölaitteet. Suojavallit maa-ainesta kolme (3) kappaletta, päädyssä sekä sivuilla. Päätyvalli kohtisuoraan ampumasuuntaan nähden ja sivuvallit ampumasuunnassa. Radan pohjoispuolinen sivuvalli on yhteinen 150m radan kanssa (150m radan etelävalli). Radalla ammutaan vuosittain n laukausta ja ammunnat suoritetaan kiinteisiin maaleihin kiväärikaliiperisilla aseilla (alle 12.7 mm). Rata on otettu käyttöön vuonna 1957 ja radan kääntölaitteet on uusittu vuonna Rata on valaistu tauluvaloilla, mikä mahdollistaa ampumisen myös pimeällä. Myös ampumakatos on valaistu. Muilla ampumatasoilla ei ole valaistusta. Radan käyttöä ei ole rajoitettu ajallisesti. 6

7 Suunnitteilla oleva kiväärirata 150m (keskusampumaradan alue): Ampumapaikkoja 40 kpl. Ampumasuunta kaakkoon. Ampumaetäisyys m. Ampumakatos betonialustainen ja katos puurakenteinen. Näyttösuoja betonirakenteinen, jossa sijaitsee taulujen kääntölaitteet. Suojavallit maa-ainesta kolme (3) kappaletta, päädyssä sekä sivuilla. Päätyvalli kohtisuoraan ampumasuuntaan nähden ja sivuvallit ampumasuunnassa. Radalla arvioidaan ammuttavan n laukausta vuodessa. Rata otetaan käyttöön v Suunnitteilla oleva pistoolirata (keskusampumaradan alue): Ampumapaikkoja 40 kpl. Ampumasuunta kaakkoon. Ampumaetäisyys 25m. Ampumakatos betonialustainen ja katos puurakenteinen. Näyttösuoja betonialustainen ja katos metallirakenteinen, jossa taulujen kääntölaitteet. Suojavallit maa-ainesta kolme (3) kappaletta, päädyssä sekä sivuilla. Päätyvalli kohtisuoraan ampumasuuntaan nähden ja sivuvallit ampumasuunnassa. Radalla arvioidaan ammuttavan n laukausta vuodessa. Rata otetaan käyttöön v MPKK:n kiväärirata 150m: Ampumapaikkoja 30 kpl Ampumasuunta kaakkoon. Ampumaetäisyys m. Ampumakatos betonipohjainen, puurakenteinen katos. Näyttösuoja betonirakenteinen, jossa taulujen kääntölaitteet. Ampumatasat 50m ja 100m maa-ainesta. Suojavallit maa-ainesta kolme (3) kappaletta, päädyssä sekä sivuilla. Päätyvalli kohtisuoraan ampumasuuntaan nähden ja sivuvallit ampumasuunnassa. Radalla ammutaan vuosittain noin laukausta kiinteisiin maaleihin kiväärikaliiperisilla aseilla (alle 12.7 mm). Rata on otettu käyttöön vuonna 1956 ja radan kääntölaitteisto on uusittu vuonna Rata voidaan valaista tauluvaloilla ja ampumakatoksen valoilla. Radalla ei saa ampua lauantaista klo sunnuntaihin klo ilman Kaartin jääkärirykmentin komentajan lupaa. 7

8 Pistoolirata (osaratoja 3kpl): Ampumapaikkoja 25 kpl jokaisella osaradalla. Ampumasuunta itään. Ampumaetäisyys 3-25 m radoilla 1 ja 2. Radalla 3 ampumaetäisyys 25 m. Ampumakatos betonipohjainen ja puurakenteinen. Taulujen kääntölaitteet metallirakenteisessa katoksessa betonipohjaisella alustalla. Suojavallit maa-ainesta kolme (3) kappaletta, päädyssä sekä uloimpien ratojen sivuilla. Päätyvalli kohtisuoraan ampumasuuntaan nähden ja sivuvallit ampumasuunnassa. Välisuojavallit kaksi (2) kappaletta betonirakenteisia, puuverhottuja seiniä. Välivallit erottavat radat toisistaan. Radalla ammutaan kiinteisiin maalilaitteisiin kaliipereilla.22,.32-,.38-,.45, 9 mm. Radalla ammutaan vuosittain noin laukausta. Rata on otettu käyttöön vuonna Ampumatauluja ei ole valaistu, ampumakatoksessa (25 m) on valot. Radalla ei saa ampua lauantaista klo sunnuntaihin klo ilman Kaartin jääkärirykmentin komentajan lupaa Asekäsittelyrata 1 Leveys 30 m ja pituus 50 m. Ampumasuunta kaakkoon. Ampumapaikkoja 1-15 kpl. Ampumaetäisyys 1-50m. Radan pohja hiekkaa ja suojavallit maa-ainesta. Päätyvalli kohtisuoraan ampumasuuntaan nähden ja sivuvallit ampumasuunnassa. Maalitaulut eivät ole kiinteät, vaan ammuntakohtaisesti ne rakennetaan johtosäännön mukaisesti. Rakennettavat maalilaitteet ovat paikallaan olevia, ja niihin voi liittyä seinäkulisseja ym. siten, että maalitaulu on esimerkiksi ikkunassa. Kulissit mahdollistavat erilaiset ampuma-asennot ja ammunnan liikkeestä. Maalilaitteet asennetaan aina siten, että luodit ja haulit pysähtyvät taustavalliin kaikissa ammunnoissa. Radalla ammutaan vuosittain noin laukausta. Rata on otettu käyttöön vuonna Rataa ei ole valaistu. Radan käyttöä ei ole rajoitettu ajallisesti. Asekäsittelyrata 2 Ampumapaikkoja 1-30 kpl. Ampumasuunta 180 länsisuunnasta. Ampumaetäisyys 3-25m. 8

9 Takaseinä osin maa-ainesta, betonirakenteinen puuverhottu seinä (2) kaksi kappaletta, josta on radalle kulku. Suojavalli kiertää radan ns. hevosenkenkänä, suojavalli maa-ainesta. Radan pohja hiekkaa/sepeliä ja vallit maa-ainesta. Radan pohjassa on sadevesikaivo. Rata on otettu käyttöön vuonna Radan käyttöä ei ole rajoitettu ajallisesti. Pienoiskiväärirata Ampumaetäisyys 5-50 m. Ampumapaikkoja 30 kpl. Ampumasuunta etelään. Ampumakatos betonipohjainen puurakenteinen katos. Suojavallit maa-ainesta kolme (3) kappaletta, päädyssä sekä sivuilla. Päätyvalli kohtisuoraan ampumasuuntaan nähden ja sivuvallit ampumasuunnassa. Näyttösuoja betonirakenteinen, jossa taulujen kääntölaitteet. Radalla ammutaan.22 kaliiperisilla pienoiskivääriaseilla sekä pistooleilla. Radalla ammutaan vuosittain noin laukausta. Rata on otettu käyttöön vuosina Rataa ei ole valaistu. Radan käyttöä ei ole rajoitettu ajallisesti. Rata ei ole puolustusvoimien käytössä vaan radan ylläpidosta ja käytöstä vastaa Helsingin Varuskunnan Ampujat ry. Hirvirata Ampumaetäisyys 75/100 m. Ampumapaikkoja 2. Ampumasuunta kaakkoon. Ampumakatos betonipohjainen, metallirunkoinen. Suojavallit maa-ainesta kaksi (2) kappaletta, päädyssä sekä ampumasuunnassa vasemmalla sivulla. Päätyvalli kohtisuoraan ampumasuuntaan nähden ja sivuvalli ampumasuunnassa. Näyttösuoja betoni- ja puurakenteinen, sisältää liikkuvan maalilaitteen moottorin ja kiskot. Radalla ammutaan metsästyskivääreillä. Radalla ammutaan vuosittain noin laukausta. Rata on otettu käyttöön vuonna Rata on valaistu. Perjantaisin ammunta radalla päättyy klo 18. Radalla ei ammuta lauantaista klo 16:00 sunnuntaihin klo 12:00. Rata ei ole puolustusvoimien käytössä vaan radan ylläpidosta ja käytöstä vastaa Santahaminan Erämiehet ry. 9

10 Haulikkorata 3 lajirataa, skeet, trap, sporting Ampumapaikkoja skeet 8 kpl, trap 5 kpl, sporting 5 kpl. Ampumasuunnat itä (skeet) ja pohjois-koillinen (trap ja sporting). Radalla saa suorittaa vain haulikkoammuntoja ja suurin sallittu haulikoko on 2.5 mm. Radalla ammutaan vuosittain noin laukausta. Radat on otettu käyttöön vuonna 1972 (skeet) ja 1998 (trap ja sporting). Rataa ei ole valaistu. Radoilla saavat ampua vain Santahaminan Erämiehet ry:n jäsenet ja heidän vieraansa ja Santahaminan Erämiehet ry:llä on vakiovuoro radoille torstaisin klo Perjantaisin ammunta radalla päättyy klo 18. Radalla ei ammuta lauantaista klo 16:00 sunnuntaihin klo 12:00. Syyskuun ja maaliskuun välisenä aikana radalla ei ole ammuntoja. Rata ei ole puolustusvoimien käytössä vaan radan ylläpidosta ja käytöstä vastaa Santahaminan Erämiehet ry. 4 TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4.1. Melu Ampumaratojen keskeiset ympäristövaikutukset ovat melu ja luodeista aiheutuvat raskasmetallipäästöt maaperään sekä päästöjen mahdollinen kulkeutuminen pinta- ja pohjavesiin. Santahaminan saarella sijaitsee I-luokan pohjavesialue, mutta ampumaradoista vain pienoiskiväärirata sijaitsee pohjavesialueella. Pohjavesialueelta ei ole otettu vettä talouskäyttöön vuoden 2007 jälkeen. Santahaminan ampumatoiminnan ympäristömeluselvitys valmistui 2010 (Akukon Oy, lupahakemuksen liite 13A2). Meluselvityksen keskeinen tulos oli, että melun kannalta haitallisimmat ampumaradat ovat saaren pohjoisosissa sijaitsevat MPKK:n 150 metrin kiväärirata ja pistoolirata. Näiltä radoilta leviävä melu ylitti melun mallilaskennan perusteella ampumaratamelun ohjearvon Hevossalmen ja Jollaksen lähimmillä asuintaloilla, jotka sijaitsevat noin kilometrin päässä ampumaradoilta. Myös ryhmälaukausten mitattu melu ylitti ohjearvon samalla alueella. Ryhmälaukauksissa useat aseet ampuvat samanaikaisesti tai lähes samanaikaisesti ja tämä aiheuttaa selvästi suurempia melutasoja kuin yksittäislaukaukset. Keskusampumaradan melu ei selvityksen mukaan leviä saaren ulkopuolelle. Santahaminan ampumaratojen melualue on kuvattu lupahakemuksen liitteessä (Liite 13A1) Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen Ammuttaessa aseiden luodit päätyvät ampumataulun takana sijaitsevaan taustavalliin. Taustavalli voi olla kokonaan rakennettu, luonnonrinne tai näiden yhdistelmä. Puolustusvoimien ammunnoissa yleisin ase on rynnäkkökivääri ja 10

11 sen luodista lähes 90 % on lyijyä (luodin kokonaispaino 8g). Luoti sisältää pieniä määriä myös kuparia, antimonia ja sinkkiä. Luodin lyijysydäntä suojaa osittain messinkivaippa, joka saattaa repeytyä luodin osuessa taustavalliin, jolloin lyijy altistuu sade- ja valumavesien vaikutukselle. Olosuhteista riippuen taustavalliin päätyneet metallit voivat kulkeutua myös pinta- ja pohjavesiin. Pieniä määriä luoteja päätyy taustavallin lisäksi myös muualle ampumaradan alueelle, kuten taulujen etupuolelle, väli- ja sivuvalleihin sekä ampumakentän muihin osiin. Haulikkoradalla päästöt leviävät maastoon laajemmalle alueelle ja alueen laajuus riippuu lajista (trap, skeet, sporting) ja käytettävän haulin koosta. Santahaminan haulikkoradalla suurin sallittu haulikoko on 2,5 mm. Haulikkoradoilla ammuttavat savikiekot sisältävät kivihiilitervaa, joka sisältää polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteet). Raskasmetallien ympäristövaikutuksia Puolustusvoimien ampumaradoilla on kuvattu lupahakemuksen liitteessä 15 B. Santahaminassa vuonna 2011 ammuttuun laukausmäärään perustuvan arvion mukaan taustavalleihin ja maastoon (haulikkorata) päätyy eri metalleja vuodessa seuraavasti: Kivääriradat, asekäsittelyradat, hirvirata (yhteensä): lyijy 5700 kg, kupari 600 kg, antimoni 65 kg, sinkki 65 kg. Pistoolirata: lyijy 950 kg, kupari 100 kg, antimoni 10 kg, sinkki 10 kg. Pienoiskiväärirata: lyijy 67 kg, antimoni 1-2 kg. Haulikkorata: lyijy 1600 kg, antimonia 30 kg, arseenia 4 kg. Suunnitteilla oleva kiväärirata 150m: lyijy 1700 kg, kupari 180 kg, antimoni 20 kg, sinkki 20 kg. Suunnitteilla oleva pistoolirata: lyijy 500 kg, kupari 50 kg, antimoni 6 kg, sinkki 6 kg Ampumaratojen jätehuolto ja käymälät Ampumaradoilla syntyvä jäte koostuu pääasiassa patruunoiden hylsyistä, erilaisesta pahvijätteestä (patruunalaatikot, taulut) ja sekajätteestä. Patruunoiden hylsyt siivotaan ammunnan jälkeen ja toimitetaan ratoja palvelevan ratatoimiston kautta uudelleen käytettäväksi. Talvella hylsyjen kerääminen on lumen takia lähes mahdotonta ja keväisin kerätään talkoovoimin talven aikana radoille jääneet hylsyt. Ampumapaikkojen välittömässä läheisyydessä on sekajätteen välikeräysastiat. Radoilla syntyvä seka- ja pahvijäte toimitetaan ratoja palveleviin suurempiin jäteastioihin, jotka jätehuoltoyhtiö tyhjentää säännöllisesti. Ratoja palvelee yhteensä 6 kpl suuria sekajäteastioita ja 5 kpl suuria pahvinkeräysastioita. Radoilla kertyy vuosittain n. 10 tonnia sekajätettä ja 2,7 tonnia pahvijätettä. Jätekeräysastioiden lisäksi ampumaratoja palvelee 5 kpl kemiallisia käymälöitä ja yksi ulkokäymälä haulikkoradalla. 11

12 4.4. Muut ympäristövaikutukset Liikenne Santahaminassa koostuu valtaosin Puolustusvoimien henkilökunnan työmatkaliikenteestä, varusmiesten saapumisesta ja poistumisesta saarelta sekä sotilaskoulutukseen liittyvistä siirtymistä saaren sisällä. Ampumaratatoiminnot eivät lisää liikennettä lähialueilla merkittävästi, vain ulkopuoliset ratojen käyttäjät (mm. muut viranomaiset) aiheuttavat vähäisen määrän liikennettä saapuessaan ja poistuessaan saarelta. 12