KESÄRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ KESÄRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2 Vastineet kaavaluonnoksesta annettuihin 1 (8) Maria Auranen / Kuisma Reinikainen Sisällysluettelo 1 Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan museo Museovirasto... 7

3 1 (7) 1 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunnon pääkohdat 1.1 Alueella voimassa olevan Suur-Saimaan osayleiskaavan mukaan kaavoituksen kohdealue on yhteisrantaista loma-asuntojen aluetta ja muuttuneiden olosuhteiden sekä tarpeiden vuoksi alue halutaan muuttaa ranta-asemakaavalla omarantaisten loma-asuntojen rakennuspaikoiksi. Asiakirjoissa ei ole otettu lopullista kantaa siihen edellyttäisikö ranta-asemakaavan laatiminen myös yleiskaavan muuttamista. ELY keskuksen katsontakannan mukaan rantaasemakaavan laatiminen edellyttää myös alueella voimassa olevan yleiskaavan muuttamista. Kaavan laadinnalle on olemassa perustelut. 1.2 ELY - keskus on pidetyssä viranomaisneuvottelussa todennut, että asiassa pitäisi esittää selkeämmät mitoitusperusteet ja laskelmat mahdollisista uusista rantarakennuspaikoista ja niiden määrästä. 1.3 Ranta-asemakaavan laadinnassa on huomioitava, että kullakin toteutettavalla rakennuspaikalla saa olla vain yksi loma-asuinrakennus, yksi saunarakennus ja talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kokonaiskerrosneliömetrimäärä ei saa ylittää kunnassa yhdellä rantarakennuspaikalla käytössä olevaa kaikkien rakennusten yhteenlaskettua kokonaiskerrosneliömetrimäärää. Kaavassa tulee myös mainita erikseen kunkin rakennustyypin loma-asuinrakennuksen, saunarakennuksen sekä talousrakennusten yksittäiset enimmäiskokonaisrakennusoikeudet. 1.4 ELY-keskuksen mielestä epäselvyyttä aiheuttaa seuraava määräys: "Jätevedet on johdettava viemäriin". Kaavaselostuksesta ei käy riittävän selvästi ilmi, tuleeko alueelle keskitetty jätevesien käsittely tai johdetaanko jätevedet umpikaivoihin taikka johdetaanko jätevedet keskitetysti pienpuhdistamoihin. Kaavamääräyksiä tulee tarkentaa tältä osin. 1.5 Kyläniemen alue sijaitsee 1 - luokan pohjavesialueella, mikä on syytä huomioida kaavoituksessa. 1.6 Suunnittelualue sijoittuu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluvalle ja Etelä-Karjalan POSKI - projektissa luokitellulle arvokkaalle harjualueelle (llss Kyläniemi). Keskeisenä tavoitteena arvokkaiden harjualueiden ja - muodostumien suojelussa/ luonto- ja maisema-arvojen säilymisen turvaamisessa on, että niiden luonteenomaiset, omaleimaiset tai erikoiset geologiset, geomorfologiset, biologiset ja maisemalliset erityispiirteet eivät merkittävästi muutu. Arvokkaiden harjualueiden (ge/h) osalta Etelä-karjalan maakuntakaavassa on suunnittelumääräys, jossa todetaan muun muassa, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ei saa aiheuttaa kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintyminen tuhoutumista tai huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on kokonaisuuden ohella otettava huomioon kunkin alueen varausperusteluissa esitetyt suojeluarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee arvioida ja sovittaa yhteen käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja geologiset arvot.

4 2 (7) Kaavaselostuksen vaikutusarviot osioon (5.3 Kaavan vaikutukset) tulee sisällyttää kappale, jossa on tarkasteltu ja arvioitu hankkeen vaikutuksia Kyläniemen arvokkaaseen harjualueeseen ja siihen sisältyviin geologisesti, geomorfologisesti, biologisesti tai maisemallisesti merkittäviin erityispiirteisiin. 1.7 Kyläniemen niemimäisellä alueella oleva nauhamainen kyläalue erottuu vesiväylältä hyvin Uusia rakennuksia ei onneksi saa rakentaa ihan rantaan lukuun ottamatta saunoja. Ao. esittelijän mukaan hänelle skannaamalla toimitetusta aineistosta ei täysin käynyt selville, puuttuvatko saunan rakennusalan merkinnät kaavan selitysosasta. Ihan rantaan saa myös tehdä rakennelmia. Toivottavaa olisi, että uudet rakennukset noudattaisivat olevien kylätalojen ja saunojen mittakaavaa. Vaadittu puumateriaali määräyksissä on hyvä asia. Vastine 1.1. Ranta-asemakaavoituksen kohteena oleva alue on Suur-Saimaan osayleiskaavassa osoitettu merkinnällä RA-4/s. RA-4: Alueelle saa sijoittaa yhteisrantaisia loma-asuntoja, vähintään 50 % rannasta tulee jättää alueen yhteiskäyttöön. /s: Alueella on rakennuslain 135 :n nojalla, lukuun ottamatta rakennusluvan yhteydessä sallittuja toimia, maakamaran kaivaminen, louhiminen sekä muut vastaavasti ympäristöä muuttavat toimenpiteet kiellettyjä (/s). RA-4 -alueita on rakennuslain aikana mutta maankäyttö- ja rakennuslain aikana hyväksytyissä ranta-asemakaavoissa jaettu myös omarantaisiksi rakennuspaikoiksi (kts. liitteenä oleva kaava)ra-4 alueen mitoitukseen on nyt käsiteltävän olevan alueen osalta liittynyt selkeä mitoitusohje jakamisesta omarantaisiksi rakennuspaikoiksi (on joko 3 rantarakennusoikeutta TAI k-m2 yhteisrantaista rakentamista). Mitoitusohje ei ole oikeusvaikutteinen dokumentti, mutta on ohjannut ja ohjaa edelleen kaavan toteuttamista. RA-4 -alueen määräys ei itsessään mahdollista siis jakamista, vaan siinä puhutaan yhteisrantaisista loma-asunnoista. Edellä mainituista syistä olemme kuitenkin tulkinneet, että yleiskaavassa osoitetun RA-4 -alueen jakaminen omarantaisiksi rakennuspaikoiksi tarkemmalla ranta-asemakaavalla olisi mahdollista myös ilman yleiskaavan muutosta Suur-Saimaan osayleiskaavan emätilatarkastelun perusteella nyt kaava-alueen muodostava tila kuuluu emätilaan (X) KESÄRANTA (muodostettu ) Emätilaan ei kuulu muita tiloja, jotka rasittaisivat emätilaa. Tila on siis oma emätilansa. Suur-Saimaan osayleiskaavan mukaan emätilan rantaviivaperusteinen rakennusoikeus on 0,9. Suur-Saimaan osayleiskaavan mukaan emätilalle on siirretty toiselta emätilalta (sama maanomistaja) 2,1 rakennusoikeutta. Suur- Saimaan osayleiskaavan mukainen rakennusoikeus emätilalle ja siten tilalle 5:93 on siis 3,0 rakennusoikeutta. Suur-Saimaan osayleiskaavassa on tilaan liittyen mitoitustaulukkoon liittyvässä mitoituskartassa lisäksi osoitettu merkintä 1350/3 Tämä tarkoittaa, että

5 3 (7) tilalla on joko 3 rantarakennusoikeutta TAI k-m2 yhteisrantaista rakentamista. Ranta-asemakaavassa on osoitettu 4 olemassa olevaa rakennusoikeutta, koska on katsottu, että olemassa oleva rakenne sekä ranta-asemakaavassa tehtävä tarkempi tarkastelu, rakentamisen ohjaaminen ja esim. jätevesien huomiointi mahdollistavat yleiskaavan mukaisen rakennusoikeuden (3) ylittämisen RA-1 -alueen kaavamääräyksessä määrätty että rakennuspaikalla saa olla vain yksi loma-asunto. Lisäksi on annettu määräys, että rakennuspaikan lomaasunnon rakennusoikeus ei saa ylittää 200 k-m2. Saunojen rakennuspaikat sekä niiden maksimikerrosalat on osoitettu kaavassa. Yhdellä rakennuspaikalla on jo 2 kpl saunoja, joten saunojen rajoittamiseksi yhteen kappaleeseen kaavamääräyksellä ei ole perusteita. RA-1 -alueen rakennuspaikkojen kokonaisrakennusoikeus on 300 k-m2 + rantasaunat eli kokonaisuudessaan k-m2. Tämä ylittää uusimmissa Taipalsaaren kunnan alueelle laadituissa yleiskaavoissa käytetyn kokonaiskerrosalan 250 k-m2. Ylitys on kuitenkin perusteltavissa rantaasemakaavaan sisältyvällä tarkemmalla suunnittelulla sekä olemassa olevalla rakennuskannalla, joka voidaan korkeamman kerrosalan myötä turvata Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen on laadittu vesihuoltotarkastelu rantaasemakaava-alueelle. Nykytilanteessa alueen jätevesien käsittely on hoidettu kiinteistökohtaisesti eikä alueen läheisyydessä ole kunnallista viemäriverkostoa. Huoltorakennuksen ja ruokalarakennuksen wc-vedet on koottu umpisäiliöön. Harmaavedet on imeytetty maahan. Vedenhankinnan osalta tarkastelussa on todettu, että nykyisten vedenottokaivojen kapasiteetin voidaan olettaa riittävän myös tulevan käytön myötä. Jätevesien käsittely tulee toteuttaa ympäristönsuojelulain mukaisesti. Koska aluetta ei ole mahdollista liittää viemäriverkoston piiriin, tulee jätevedet hoitaa kiinteistökohtaisesti. Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta tarkastetun mukaisesti jätevesien käsittely Taipalsaaressa pohjavesialueella voidaan toteuttaa seuraavasti: a) kaikkien jätevesien johtaminen umpisäiliöön b) kaksoisviemäröintijärjestelmä; wc-vesien johtaminen umpisäiliöön ja pesuvesien (harmaavesien) suodattaminen ja maastoon johtaminen Kustannustehokkaimmaksi tavaksi tarkastelussa on todettu toteuttaa rakennuspaikkakohtaisesti kaksoisviemäröintijärjestelmä siten, että wc-vedet kerätään umpisäiliöön ja pesuvedet suodatetaan ja johdetaan maastoon. Kaksoisviemäröintiratkaisussa kiinteistöillä voisi periaatteessa olla yhteinen umpisäiliö, mutta tämä kuitenkin vaatisi alueella kokonaisuudessaan enemmän putkitusta ja myös pumppausta. Teknistaloudellisesti kannattavinta Kesärannan alueella on jätevesien käsittely kaksoisviemäröintijärjestelmällä kullakin tontilla omana järjestelmällä.

6 4 (7) Vesihuoltotarkastelu on kaavaselostuksen liitteenä 3. Kaavassa annetaan vesihuolto koskien seuraavat määräykset: Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä tai pintavesiä saastuteta. Alueen jätevedet tulee käsitellä rakennuspaikkakohtaisesti kaksoisviemärijärjestelmällä siten, että wc-vedet kerätään umpisäiliöön ja pesuvedet suodatetaan ja johdetaan maastoon. Vaihtoehtoisesti myös pesuvedet voidaan johtaa suodattamattomana umpisäiliöön Kaava-alue sijoittuu Kyläniemen ( A) II-luokan vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Kyseessä ei SYKE:n tietojen mukaan ole I luokan pohjavesialue. Kaavaehdotukseen on tarkennettu pohjaveden suojelua koskevaa määräystä seuraavasti: Alueella on Kyläniemen ( A) II-luokan vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Alueelle rakennettaessa tai muita toimenpiteitä toteutettaessa tulee ottaa huomioon, ettei alueelle sijoiteta sellaisia toimintoja, jotka saattavat aiheuttaa ympäristönsuojelulain 2 luvun 16 (maaperän pilaamiskielto) ja 17 (pohjaveden pilaamiskielto) sekä vesilain 1. luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) vastaisia seuraamuksia. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, ettei alueen käyttömahdollisuuksia vesilähteenä vaikeuteta tai heikennetä pohjavesivarojen laatua. Lisäksi kohdassa 1.4. on esitetty jätevesien käsittelystä kaavassa annetut määräykset Kaavaselostuksen vaikutustenarviointiin on tarkennettu lisättyyn kohtaan vaikutukset maa- ja kallioperään vaikutuksia suunnittelualueen harjualueeseen Kaavamerkinnöissä on selite ohjeelliselle rakennusalalle ja merkintä löytyy myös kaavaselostuksen kohdasta

7 5 (7) 2 Etelä-Karjalan liitto Lausunnon pääkohdat 2.1. Etelä-Karjalan liitolla ei ole lausuttavaa ranta-asemakaavaluonnoksesta. Vastine 2.1 Kirjataan tiedoksi.

8 6 (7) 3 Etelä-Karjalan museo Lausunnon pääkohdat 3.1 Lausuntonaan kaavamuutokseen Etelä-Karjalan museo toteaa, että esitetty asemakaavaratkaisu mahdollistaa periaatteessa kolmen nykyisen 1940-luvulta periytyvän asuinrakennuksen ja niihin liittyvän ulkorakennuksen säilymisen muodostettavilla tonteilla. Kaavaselostuksessa esitetyissä ve2 tonttijakovaihtoehdoissa myös neljäs asuinrakennus jäisi omalle tontilleen, joka olisi alueen olevien asuinrakennusten säilymisen kannalta otollisempi tilanne. Vastine Vanhat rakennukset muodostavat pienimuotoisen yhtenäisen 40-lukulaisen sotahistoriallisen "tyyppitalokokonaisuuden", jonka säilyminen kokonaisuudessaan on tavoiteltavaa, mutta rakennuksiin kohdistuneisiin muutoksiin ja maakunnassa olemassa oleviin paremmin säilyneisiin vastaaviin varuskunta-alueisiin suhteutettuna museo pitää kaavaratkaisussa esitettyä periaatetta tässä tapauksessa riittävänä säilyttämiskeinona eikä edellytä kaavaan tiukempia suojeluvelvoitteita. 3.1 Kirjataan tiedoksi.

9 7 (7) 4 Museovirasto Lausunnon pääkohdat 4.1 Museovirasto teki alueella maastotarkastuksen Sen perusteella alueella ei havaittu muinaismuistolain (295/63) mukaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muutakaan arkeologista kulttuuriperintöä. Museovirasto ei edellytä lisäselvityksiä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Vastine 4.1 Kirjataan tiedoksi.