saapunut kirjelmä liittyen ampumaradan käytön kieltämiseen ulkopuolisilta

Transkriptio

1 Hallintopakkopäätös UUDELY/736/07.00/ ASIA VIREILLEPANIJA VELVOITETTAVA Ympäristönsuojelulain 84 :n nojalla annettu päätös Thor Lindroos, Helsinki Kaartin Jääkärirykmentti HAKEMUS/VIREILLETULO saapunut kirjelmä liittyen ampumaradan käytön kieltämiseen ulkopuolisilta Thor Lindroos on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (jäljempänä ELY-keskus) toimittamassa kirjeessään pyytänyt selvitystä Santahaminan taisteluampumaradan ympäristöluvasta, lupakäsittelyn kestosta ja luvan nykytilasta sekä vaatinut, että ampumaradan käyttö kielletään ulkopuolisilta. Lindroos viittaa tilastoihin, joiden mukaan Santahaminassa ammutaan laukauksia vuosittain seuraavasti; Raskas sinko 400, raskas kertasinko 100, kevyt kertasinko 1400, kevyt kranaatinheitin 2000, kranaattikonekivääri 1200, rynnäkkökivääri (radoilla), (maastossa), (räkäpäillä), sotilaspistooleilla ja käsikranaateilla Yhteensä laukausta/vuosi. Mikäli Kaartin Jääkärirykmentti saa edelleen ampua kovapanosammuntoja, jotka ylittävät jopa armeijan omat suositukset (HS Kaupunki ), sekä sallii ulkopuolisten ampumaseurojen käyttää ampumaratojaan mihin aikaan tahansa arkiiltaisin ja viikonloppuisin, Lindroos pitää erittäin suurena vaarana joukkopakoa Jollaksesta ja Laajasalosta. Lindroosin mukaan vähäistä ei ole se haitta, jonka kovapanosammunnat aiheuttavat asukkaille ja asukkaiden terveydelle (osa ihmisistä käy vuorotöissä ja ammunnat asutuksen vieressä estävät nukkumisen). Lindroos on vaatinut Santahaminan taisteluampumaradan ympäristöluvasta selvitystä. Jos lupaa ei ole, Lindroos on vaatinut selvitystä, mihin toimiin viranomaiset aikovat ryhtyä asiassa ja millä aikataululla. Lisäksi hän on vaatinut Santahaminassa ammuntojen kieltämistä ulkopuolisilta, koska ei voi pitää hyväksyttävänä jo entisestään suuren haitan kasvattamista sallimalla nykyiseen tapaan Santahaminan käyttö ammuntoihin myös ulkopuolisille ampumaseuroille ja ammateille. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/736/07.00/2010 2/ saapunut kirjelmä liittyen raskaiden aseiden käyttökieltoon Thor Lindroos on ELY-keskukselle toimittamassaan kirjeessä mm. vaatinut, että Santahaminan ampumaradan käyttö raskasaseammuntoihin kielletään välittömästi. Samoin 20 kg TNT suuruiset tai suuremmat räjähteet pitää asettaa Santahaminassa välittömään käyttökieltoon. Lindroosin käsityksen mukaan toiminnalle ei tule myöntää ympäristölupaa ja Puolustusvoimat on korvausvelvollinen aiheuttamistaan vahingoista. SIIRTOPÄÄTÖKSET Etelä-Suomen aluehallintovirasto, saatuaan Lindroosin samansisältöisen kirjeen kuin ELY-keskus, on lupaviranomaisena osaltaan vastannut Lindroosille kirjeellään Helsingin kaupungin ympäristökeskus on siirtänyt Lindroosin ympäristökeskukselle lähettämän samansisältöisen kirjeen Uudenmaan ELY-keskuksen käsiteltäväksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto, saatuaan Lindroosin samansisältöisen kirjeen kuin ELY-keskus, on lupaviranomaisena osaltaan vastannut Lindroosille kirjeellään Helsingin kaupungin ympäristökeskus on siirtänyt Lindroosin ympäristökeskukselle lähettämän kirjeen Uudenmaan ELY-keskuksen käsiteltäväksi. Helsingin kaupungin ympäristökeskus on siirtänyt Lindroosin päivätyn sähköpostiviestin ELY-keskuksen käsiteltäväksi. LISÄKIRJELMÄT Thor Lindroos on lähettänyt ELY-keskukselle lisäkirjelmiä , , , , , , , , , , , , ja ASIANOSAISEN KUULEMINEN JA LISÄSELVITYKSET Selvityspyyntö ja kuuleminen Uudenmaan ELY-keskus on kirjeellään pyytänyt Kaartin Jääkärirykmentiltä/Maavoimien esikunnalta selvitystä Santahaminassa harjoitetusta toiminnasta seuraavasti: - ketkä ampuvat Santahaminassa (viranomaiset ja yksityiset tahot) - millä aseilla ammutaan ja kuinka paljon vuosittain (tiedot pyydetään vuosilta )

3 UUDELY/736/07.00/2010 3/19 - kartalle merkitty selvitys, miten ampumatoiminnot sijoittuvat Santahaminassa - onko Puolustusvoimat asettanut ammunnoille mitään rajoituksia, esimerkiksi aikarajoituksia? Onko ulkopuolisten tahojen ammunnoille asetettu rajoituksia? Minkälaisia rajoituksia on viikonloppuisin ja iltaisin? - tehdyt meluselvitykset on liitettävä selvitykseen - ovatko Santahaminassa harjoitetun Puolustusvoimien oman, viranomaisten ja yksityisten yhdistysten tms. ampumatoiminnan meluvaikutukset Puolustusvoimien käsityksen mukaan viime vuosina muuttuneet? Jos ovat, mistä muutokset johtuvat? - Puolustusvoimien käsitys ympäristöluvan tarpeesta ja mahdollinen aikataulu ympäristöluvan hakemiseksi Samalla puolustusvoimille on varattu tilaisuus antaa ympäristönsuojelulain 91 :ssä tarkoitettu vastine Thor Lindroosin saapuneeseen kirjeen johdosta. Puolustusvoimien selvitys Ammuntoja suorittavat tahot Puolustusvoimat/Maavoimien esikunta on saapuneessa selvityksessään esittänyt, että Santahaminassa ammuntoja suorittavat Puolustusvoimat (Kaartin Jääkärirykmentti, Panssariprikaati, Utin Jääkärirykmentti, Etelä-Suomen Sotilasläänin esikunta ja sen alaiset aluetoimistot, Maanpuolustuskorkeakoulu, Pääesikunta, Uudenmaan Prikaati, Merisotakoulu, Suomenlahden meripuolustusalue ja NBG FIN- COY), muut viranomaiset (poliisi, tulli, rajavartiolaitos ja TUKES) sekä reserviläis- ja vapaaehtoistoimijat (Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK, Helsingin varuskunnan ampujat HVA, Helsingin maanpuolustuspiiri, Helsingin reserviupseeripiiri, Suomen metsästysyhdistys, Helsingin Sotilaspoliisikilta, Kaartin Jääkärirykmentin Kilta, Santahaminan erämiehet ry, Helsingin rauhanturvaajat ry, Suomenlinnan eränkävijät ry ja Suomenlinnan rannikkorykmentin erämiehet ry). Puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 :n mukaan puolustusvoimien yhtenä tehtävänä on sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen. Samaisen pykälän mukaan puolustusvoimien tehtäviin kuuluu myös muiden viranomaisten tukeminen. Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettu laki (556/2007) taas määrittää reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoiden aseman, millä kehitetään kansalaisten ja viranomaisten valmiuksia osallistua yhteiskunnan tukemiseen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Puolustusvoimilla ei ole mitään syytä kieltää ulkopuolisilta käyttäjiltä Santahaminan alueen käyttöä ja suurin osa yllä luetelluista tahoista on-

4 UUDELY/736/07.00/2010 4/19 kin viranomaisia tai sidosryhmiä. Muiden kuin puolustusvoimien toimijoiden ampumaratojen käyttö perustuu sopimuksiin. Kyseisten toimijoiden käyttö ei ole laajamittaista ja ammunnat suoritetaan pienikaliiperisilla aseilla. Kaartin Jääkärirykmentti jakaa ampumaratojen käyttövuorot esitysten mukaan kaksi kertaa vuodessa puoleksi vuodeksi kerrallaan. Ammunnat ovat sallittuja ainoastaan hyväksytyillä vuoroilla ja johtosääntöä noudattaen. Käytettävät aseet ja laukausmäärät Santahaminassa voi ampua kaikilla jalkaväen aseilla pois lukien panssarintorjuntaohjukset. Jalkaväen aseita ovat mm. rynnäkkö- ja konekiväärit, ilmantorjuntakonekiväärit, singot, kranaatinheittimet, kranaattikonekiväärit sekä pistoolit ja konepistoolit. Taisteluammuntojen tulenkuvaamiseen ja raivaamiseen liittyen käytetään räjähdysaineita (max 10 kg:n panoksia). Tulenkuvauksessa käytettävä panoskoko on 200 g. Santahaminaa voidaan käyttää myös kenttätykistön ja ilmantorjunnan tuliasema-alueena. Ammuntoja kenttätykistöllä tai ilmantorjunta-aseilla (pois lukien ilmatorjuntakonekivääri) on Santahaminassa toteutettu viimeksi 1990-luvun lopulla. Tällä hetkellä ei ole nähtävissä, että ammuntoja tultaisiin toteuttamaan Santahaminassa lähivuosina. Ampumatarvike- ja räjähdysainekiintiöt vaihtelevat vuosittain. Vuosittaisiin ampumatarvikekiintiöihin vaikuttaa merkittävästi se, mitä joukkoja joukkotuotantosuunnitelmassa Kaartin Jääkärirykmentille on käsketty tuottaa. Laukausmäärien kulutusta on ohjeistettu maavoimien joukkoosastoissa seuraamaan järjestelmällisemmin vasta viime aikoina. Osaltaan seurantavelvoite on perustunut mm. kouluampumaratojen ympäristöluvan ehtoihin ja toisaalta maavoimien joukko-osastoille antamiin ohjeistuksiin ympäristönsuojelualalla. Sisäistä seurantajärjestelmää kehitetään edelleen. Edellä kerrottuun viitaten Maavoimien esikunnan on mahdotonta kertoa laukausmääriä vuodesta 2000 alkaen. Ammuttaja laukauksia vuosittain ei voi myöskään laskea ampumatarvikekiintiöiden perusteella, koska ne ovat joukko-osastokohtaisia, eivät siis ampumaaluekohtaisia. Raskailla aseilla ammutut laukaukset kirjataan johtosäännön ja erillisen ohjeen mukaisesti ammuntojen varoupseerin toimesta. Alla tilastoa raskaista aseista: Aselaji heinä-joulukuu 2009 tammi-heinäkuu 2010 Kevyt kertasinko Raskas kertasinko mm kranaatinheitin Raskas sinko Räjäytys (400g/YLI) 14 32

5 UUDELY/736/07.00/2010 5/19 ELY-keskuksen selvityspyynnössä ja Thor Lindroosin kirjelmässä mainitut laukausmäärät perustuvat vuoden 2010 Santahaminan ampumatoiminnasta tehtyyn ympäristömeluselvitykseen, jossa on mainittu Kaartin Jääkärirykmentin koulutusosaston laatima arvio vuoden 2010 Kaartin Jääkärirykmentin Santahaminassa ampumista laukauksista. Kyseinen arvio perustuu Kaartin Jääkärirykmentille myönnettyihin kiintiöihin. Santahaminan haulikkoradoilla ammutaan vuodessa noin haulikon laukausta. Santahaminan hirviradalla ammutaan kiväärillä noin 9000 laukausta vuodessa, mm. Helsingin riistanhoitoyhdistys käyttää ratoja lakisääteisten ammuntakokeiden vastaanottamiseen. Ammunnoille asetetut rajoitukset Santahaminan taisteluampumaradan johtosäännön luvussa 5 on lueteltu asekohtaisia, alueellisia sekä ajallisia rajoituksia melukuormituksen hallitsemiseksi. Lisäksi ampuma-aikoja on rajoitettu lisää vuodesta 2008 alkaen, jolloin on otettu huomioon pyhäpäivät ja näiden aikana sallitut ampuma-ajat. Kielletyt ampuma-ajat ovat pääpiirteissään seuraavat: Ilmatorjuntakonekivääriammunnat, sinkoammunnat, kranaatinheitinammunnat, rannikko-, kenttä- ja panssarivaunutykkiammunnat sekä kranaattikonekivääri- ja kranaattipistooliammunnat on kielletty - maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo perjantaista klo lauantaihin klo lauantaista klo maanantaihin klo kirkkopyhinä Ammunnat Haapasaariin ja luotoihin Santahaminan Suurlahdella on kielletty lintujen pesimäaikana siten, että maaleja ei saa asettaa eikä paikantaa kyseisiin maastonkohtiin. Taisteluampuma-alueella saa suorittaa räjäytystöitä, pitää räjäytysharjoituksia sekä räjäyttää taistelumiinoja vain johtosäännön luvun 4 karttaan merkityllä räjäytysharjoitusalueella. Suurin sallittu samanaikaisesti räjäytettävä panoskoko on 10 kg. Telamiinoja saa räjäyttää vain räjäytysharjoitusalueella arkipäivinä klo Tulenkuvauskentän yksittäisen panoksen koko on max 200 g. Räjäyttäminen on kielletty: - maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo perjantaista klo lauantaihin klo lauantaista klo maanantaihin klo kirkkopyhinä

6 UUDELY/736/07.00/2010 6/19 Tulenkuvaus on kielletty: - perjantaista klo lauantaihin klo lauantaista klo sunnuntaihin klo kirkkopyhinä ja niiden aattoina noudatetaan la su aikoja - tulenkuvausta ei saa suorittaa kartan osoittamassa paikassa Taistelukäsikranaattien heittäminen on kielletty: - maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo perjantaista klo lauantaihin klo lauantaista klo sunnuntaihin klo kirkkopyhinä Lisäksi 300 metrin ampumapaikalta ei saa ampua yhtäaikaisesti käsikranaatinheittoharjoituksen kanssa. 150 metrin etäisyydeltä ammuntoja voidaan suorittaa kuten myös varsinaiselta 150 metrin ampumaradalla yhtä aikaa käsikranaatin heittoharjoituksen kanssa. Muilla kuin johtosäännössä mainituilla aseilla ja ampumatarvikkeilla ei saa ampua. Kaartin Jääkärirykmentin komentaja voi myöntää poikkeusluvan edellä mainituista ajoista ja aseista ja ampumatarvikkeista. Santahaminassa ampumaohjelmistojen tai ampumasuunnitelmien mukaisiin ammuntoihin tarkoitettuja kouluampumaratoja ovat Keskusampumarata, Maanpuolustuskorkeakoulun kiväärirata, pistoolirata, asekäsittelyampumarata 1 ja asekäsittelyampumarata 2. Em. kouluampumaratojen käytölle on johtosäännössä asetettu rajoituksia. Mm. Maanpuolustuskorkeakoulun kivääriradalla ja pistooliradalla ei saa ampua lauantaista klo sunnuntaihin klo Määräyksistä voi poiketa Kaartin Jääkärirykmentin komentajan luvalla. Taisteluampumaradalla sijaitsevilla Santahaminan Erämiehet ry:n hallitsemilla haulikkoradoilla on huomioitava seuraavat määräykset: - radoilla saavat ampua vain Santahaminan Erämiehet ry:n jäsenet ja heidän vieraansa - Santahaminan Erämiehet ry:llä on vakiovuoro radoille torstaisin klo Haulikkoratoja käytetään virka-aikana ja lisäksi: - huhti- ja heinäkuussa torstaisin klo touko-, kesä- ja elokuussa torstaisin ja perjantaisin klo kesä- ja elokuun alussa noin kahden viikon ajan arkisin on ammuntatilaisuuksia klo 8-20 välissä (vaihtelevasti voi olla esim. neljänä tuntina päivässä). Helsingin riistanhoitoyhdistys käyttää ratoja lakisääteisten ammuntakokeiden vastaanottamiseen. Harjoitteluvuorot ovat huhtikuussa - elokuussa torstaisin klo Riistanhoitoyhdistyksen ampumakokeet ovat syyskuussa lokakuussa noin kaksi kertaa viikossa arkisin klo

7 UUDELY/736/07.00/2010 7/19 Keskeisimmät muutokset ampumatoiminnan aiheuttamiin meluvaikutuksiin Edelliset raskaalla kranaatinheittimellä suoritetut ammunnat on toteutettu vuonna Varusmieskoulutuksessa raskassinkoammuntoja ei ole suoritettu Santahaminassa joukkotuotantosuunnitelman mukaisesti vuosina Joukkotuotannon vaatimusten mukaisesti raskassinkoammunnat toteutetaan Raskaalla singolla ammutaan jatkossa joukkotuotannon mukaisesti reservin kertausharjoituksissa sekä erikseen käskettävissä näytöksissä. Santahaminassa pidettävien ammuntojen ja ampumamelua aiheuttavien harjoitusten määrä on lisääntynyt vuodesta 2008 alkaen. Kaartin Jääkärirykmentin joukkotuotantotavoite on noussut vuodesta 2008 alkaen, mikä olen lisännyt kyseisen joukko-osaston varusmieskoulutuksen ammuntoja noin 20 %:lla. Hyrylän varuskunnan lakkauttaminen sekä pääkaupunkiseudun siviiliampumaratojen lakkauttaminen on lisännyt Santahaminan käyttöä MPK:n ja yhteistoimintaviranomaisten osalta. Vuonna 2010 Kaartin Jääkärirykmentille on käsketty useita puolustusvoimien johdon koulutustarkastuksia ja kansainvälisen suorituskyvyn arviointitilaisuuksia, joihin on liittynyt Santahaminassa suoritettuja taisteluammuntoja. Vierailijana ovat olleet mm. useiden ulkovaltojen korkeinta sotilasjohtoa ja kansainvälisten järjestöjen korkeita virkamiehiä. Kyseisten käyntien yksi tarkoitus on osoittaa Suomen puolustusvoimien suorituskyvyn uskottavuus ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaisesti. Arviointitilaisuudet on järjestetty Santahaminassa korkeiden vieraiden kiireellisistä vierailuaikatauluista johtuen. Ampumaratojen ympäristölupa Maavoimien ampumaradoille on haettu ympäristölupia siinä aikataulussa, jossa toimivaltaiset viranomaiset ovat niitä edellyttäneet vuonna 2002 tehtyjen rekisteröinti-ilmoitusten perusteella. Santahaminan ampumarata ilmoitettiin rekisteröitäväksi ympäristöhallinnon tietojärjestelmään vuonna 2002 ja sille edellytettiin haettavaksi ympäristölupaa. Lupahakemus jätettiin Uudenmaan ympäristökeskukselle Hakemus koski Santahaminaan suunniteltuja uusia ampumaratoja. Hakemuksen käsittely siirtyi vuoden 2010 alussa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, joka pyysi Kaartin Jääkärirykmenttiä ottamaan kantaa lupahakemuksen ajantasaisuuteen. Kaartin Jääkärirykmentti esitti viranomaiselle raukeamispäätöksen tekemistä ampumaradan kehittämissuunnitelmissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Lupa-asian käsittely raukesi. Uusi ympäristölupahakemus jätetään heti Santahaminan ampumaratojen kehittämissuunnitelmien selkiydyttyä. Lupahakemuksen jättämisen aikatauluun vaikuttavat keväällä 2010 valmistuneen meluselvityksen tulokset sekä sen pohjalta syksyllä 2010 aloitettava

8 UUDELY/736/07.00/2010 8/19 meluntorjuntasuunnitelman valmistuminen sekä valtakunnallinen BAThanke, jonka tuloksia voidaan odottaa aikaisintaan vuoden 2011 alussa. Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen ympäristöluvan tarve Santahaminan ampuma- ja harjoitusalue ei kokonaisuutena ole puolustusvoimien näkemyksen mukaan ympäristölupaa edellyttävä kohde. YSA 1.n laitosluettelossa ei mainita erikseen ampuma- ja harjoitusaluetta ja asetuksen perustelumuistiossakin tarkennetaan ampumaradan määritelmää siten, että "ampumaradalla tarkoitettaisiin ruutiaseiden käyttöön tarkoitettuja ratoja, ei kuitenkaan esimerkiksi puolustusvoimien ampuma-alueita tai linnoitusalueita". Useille puolustusvoimien toiminnoista aiheutuville ympäristövaikutuksille (mm. raskaiden aseiden melulle tai tärinälle, räjähdeaineiden jäämille maaperässä) ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyjä arviointiperusteita tai virallisia ohjearvoja, joiden perusteella ympäristöviranomainen voisi niitä arvioida. Tämä tekee myös toiminnalle mahdollisesti laadittavan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten oikeusharkinnasta haasteellista. Tästäkään syystä ampuma- ja harjoitusalueiden luvittamista toimintakokonaisuuksina ennen mainittujen arviointiperusteiden virallistamista ei voida pitää suositeltavana. YSL 28.2 :n mukaan ympäristölupa on oltava, jos toiminnasta voi aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17.1 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta erityisesti toiminnasta syntyvän melun tai tärinän vuoksi. Rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon paikalliset olosuhteet ja rasituksen tavanomaisuus. Kohtuuttomuuden arvioinnissa alueen kaavan mukaisen käytön ja siitä mahdollisesti aiheutuvan rasituksen katsotaan olevan alueella tavanomaista (HE 84/1999). Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta (annettu ) on edellytetty, että alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon manapuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muulle maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Santahamina on merkitty vahvistettuun Uudenmaan maakuntakaavaan merkinnällä puolustusvoimien alue (ep). Aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti alueelle vakiintuneita toimintoja voidaan jatkaa ja uusien alueelle sijoittuvien toimintojen tulee sopeutua siitä aiheutuviin vaikutuksiin. Santahaminan ampuma- ja harjoitusalue on ollut puolustusvoimien käytössä koko Suomen itsenäisyyden ajan ja jo sitä ennenkin. Melua aiheuttavat toiminnot pyritään kuitenkin huomioimaan maankäytön suunnittelussa.

9 UUDELY/736/07.00/2010 9/19 Lisäselvityspyyntö ja kuuleminen Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt Puolustusvoimilta lisäselvitystä liittyen ammunta-aikoihin. Samalla Puolustusvoimille on varattu tilaisuus antaa ympäristönsuojelulain 91 :ssä tarkoitettu vastine Lindroosin saapuneen kirjelmän johdosta. Maavoimien esikunta on toimittanut lisäselvityksen ja vastannut Lindroosin päivättyyn kirjeeseen. Lisäselvityksen mukaan Kaartin Jääkärirykmentin komentaja tai hänen sijaisensa on myöntänyt ajanjaksolla heinäkuu 2009 syyskuu 2010 luvan seuraaviin johtosäännöstä poikkeaviin ammunta-aikoihin: Poikkeusluvat (33 kpl) ajanjaksolla heinäkuu 2009 syyskuu 2010 koskevat 32 päivää, joista suurin osa on lauantai tai sunnuntai. Poikkeusluvan saajina on Kaartin Jääkärirykmentti (14 päivää), Uudenmaan Jääkäripataljoona (14 päivää), Merisotakoulu (1 päivä), Itä-Uudenmaan maakuntakomppania (1 päivä), Helsingin maakuntakomppania (3 päivää) ja Keski-Uudenmaan maakuntakomppania (1 päivä). 18 poikkeusluvista koskee rynnäkkökivääriammuntaa, 5 käsikranaatin heittoharjoituksia, 9 tulenkuvausta (max 200 g), kiväärikaliiperisia tai kertasinkoja ja yksi luvista raskaan singon käyttöä. Elokuussa - syyskuussa 2009 poikkeuslupia on myönnetty 7 viikonloppuna peräkkäin. Toisaalta taas lokakuussa joulukuussa 2009 on ammuttu poikkeusluvalla vain viikonloppuna (Helsingin maakuntakomppania). Vuoden 2010 tammikuussa on rynnäkkökivääriammuntaa ollut kahtena sunnuntaina poikkeusluvin, samoin kahtena sunnuntaina helmikuussa. Lauantaina klo 8-10 ja Helsingin maakuntakomppanialla on ollut poikkeuslupa ampua raskaalla singolla. Lauantaina klo 7-10 ja Keski-Uudenmaan maakuntakomppanialla on ollut poikkeuslupa ampua kiväärikaliiperisilla ja kertasingoilla sekä tulenkuvaukseen (max 200 g). Perjantaina klo ja lauantaina klo 8-10 ja Uudenmaan Jääkäripataljoonalla on ollut lupa ampua kiväärikaliiperisilla ja kertasingoilla sekä tulenkuvaukseen (max 200 g) ja sunnuntaina 9.5. klo 9-10 ja lupa ampua kiväärikaliiperisilla ja kertasingoilla. Seuraavan kerran poikkeuslupia on myönnetty sunnuntaisin , , ja rynnäkkökivääriammuntoihin klo Lauantaina klo 9-10 ja ja sunnuntaina klo 8-12 on myönnetty poikkeuslupa käsikranaattien heittoharjoitukseen. Maanpuolustuskorkeakoulun kivääriradalla johtosäännöstä poikkeavat ampuma-ajat koskevat pääosin peruskoulutuskaudella suoritettavia koulutussuunnitelman mukaisia kouluammuntoja, joiden suorittamiseksi

10 UUDELY/736/07.00/ /19 kaikilla alokasyksilöillä tarvitaan jokainen käytettävissä oleva ampumapäivä. Ratojen kapasiteetti suhteutettuna varusmiesmäärään vaatii ko. ammuntojen toteuttamista kaikilla ampumaradoilla. Lisäksi Uudenmaan Jääkäripataljoona tuottaa jokaisesta saapumiserästä kaksi sodanajan yksikköä, joiden koulutusvaatimusten mukaisesti tulee suorittaa ammuntoja kaikissa olosuhteissa. Koulutuksessa olevien joukkojen määrän vuoksi ammuntoja on suoritettava myös viikonloppuisin, jotta kaikille joukoille voidaan taata vaatimusten mukaiset ammunnat. Maakuntakomppanioiden harjoitusten osalta on huomioitava, että viikonloput ovat ainoita järkevästi toteutettavissa olevia aikoja harjoituksille. Vastineena Lindroosin kirjelmään Maavoimien esikunta viittaa selvitykseensä MG29565 ja korostaa jo selvityksessä mainittua eroa ampumaradan ja ampuma- ja harjoitusalueen ympäristölupaan liittyen. Santahaminan ampumaradoista, kuten muistakin puolustusvoimien ampumaradoista, on tehty vaaditut ilmoitukset alueelliselle ympäristökeskukselle vuonna Maavoimien esikunta on todennut, ettei ympäristönsuojelulain 60 :ssä todettu ilmoitusvelvollisuus koske puolustusvoimia, joten Lindroosin vaatimus ilmoitusten tekemisestä ei perustu voimassa olevaan lainsäädäntöön. Mahdollisten syntyneiden vahinkojen korvaamisen osalta Maavoimien esikunta toteaa, että se noudattaa vahinkojen korvaamisessa lakia, kuten ympäristövahinkojen korvaamisesta annettua lakia. Naapuruussuhdelain soveltamisen osalta maavoimien esikunta on mm. viitannut Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen , jonka mukaan Vuosanka ei edellyttänyt ympäristölupaa. Maavoimien esikunta on todennut, ettei Santahaminan alueella ammuta lainkaan tykeillä, joista lähtevä melu on voimakkaampaa kuin esimerkiksi singoilla tai kiväärikaliiperisilla aseilla ammuttaessa. Meluselvityksen mukaan meluraja 55 db ylittyy Jollaksen rannassa joidenkin asuinkiinteistöjen alueella. Santahaminassa asukasyhdistyksille pidetyssä tiedotustilaisuudessa ei tullut esiin, että Santahaminan sotilastoiminnan aiheuttama ympäristömelu koettaisiin kohtuuttomaksi. MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä esillä on ollut asian ESAVI/133/04.08/2010 ympäristölupahakemus.

11 UUDELY/736/07.00/ /19 RATKAISU Uudenmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, päättää ympäristönsuojelulain 84 :n nojalla seuraavaa: 1) Kaartin Jääkärirykmentin on haettava Santahaminan ampumaradoille ja alueella suoritettaville raskasaseammunnoille (kuten singot, kranaatinheittimet ja räjäytykset) ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta viimeistään ) Kaartin Jääkärirykmentin on huolehdittava siitä, että reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoiden (Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK, Helsingin varuskunnan ampujat HVA, Helsingin maanpuolustuspiiri, Helsingin reserviupseeripiiri, Suomen metsästysyhdistys, Helsingin Sotilaspoliisikilta, Kaartin Jääkärirykmentin Kilta, Santahaminan erämiehet ry, Helsingin rauhanturvaajat ry, Suomenlinnan eränkävijät ry ja Suomenlinnan rannikkorykmentin erämiehet ry) harjoittama ampumatoiminta Santahaminassa Puolustusvoimien ampumaradoilla päättyy arkisin maanantaista perjantaihin viimeistään klo Lisäksi Kaartin Jääkärirykmentin on huolehdittava siitä, että reserviläisja vapaaehtoistoimijat eivät lukuun ottamatta Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:ta harjoita ampumatoimintaa ampumaradoilla lauantaisin, sunnuntaisin tai arkipyhinä. 3) Kaartin Jääkärirykmentin on huolehdittava siitä, että lukuun ottamatta joukkotuotantosuunnitelman mukaista puolustusvoimien omaa toimintaa sinkoja, kranaatinheittimiä tai muita raskaita aseita ei saa käyttää Santahaminassa - sunnuntaisin ja arkipyhinä - lauantaisin ennen klo 8 ja klo 16 jälkeen. 4) Kaartin Jääkärirykmentin on pidettävä kirjaa Santahaminassa kuukausittain ammutuista laukausmääristä. Kirjanpidosta on lisäksi käytävä ilmi toimija ja ampuma-alue/ampumarata. Kirjanpito on pyydettäessä annettava valvontaviranomaiselle. Uudenmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, hylkää Thor Lindroosin vaatimukset muilta osin.

12 UUDELY/736/07.00/ /19 PERUSTELUT Toiminnan välitön keskeyttäminen Jos ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta aiheutuu välitöntä terveyshaittaa tai merkittävää muuta välitöntä ympäristön pilaantumista, valvontaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 86 :n nojalla keskeyttää toiminnan, jollei haittaa voida muutoin poistaa tai riittävästi vähentää. ELY-keskus toteaa, että Santahaminassa harjoitetusta ampumatoiminnasta ei käytettävissä olevien selvitysten mukaan aiheudu välitöntä terveyshaittaa tai merkittävää muuta välitöntä ympäristön pilaantumista. Näin ollen ELY-keskuksella ei ole edellytyksiä toiminnan välittömään keskeyttämiseen. ELY-keskuksen toimivalta ja asianosaisen vireillepano-oikeus Toimintaa koskeva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain 84 :n mukaan valvontaviranomainen voi 1) kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia, sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä; 2) määrätä sen, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa; 3) määrätä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla menetellyt palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta ympäristölle aiheutunut haitta; 4) määrätä toiminnanharjoittajan riittävässä määrin selvittämään toiminnan ympäristövaikutukset, jos on perusteltua aihetta epäillä sen aiheuttavan tämän lain vastaista pilaantumista. Luvanvaraisen toiminnan osalta määräyksen antaa elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, jos toimivaltainen lupaviranomainen on aluehallintovirasto. Ympäristönsuojelulain 92 :n mukaan 84 :ssä tarkoitetun asian voi panna kirjallisesti vireille mm. se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea. Thor Lindroos asuu Helsingissä Laajasalossa alueella, jonne Santahaminan ampumamelu kuuluu, joten Lindroosilla on oikeus asian vireillepanoon. Ampumaratatoimintaan edellytetään ympäristölupaa voimaan tulleen ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen perusteella. Santahaminan olemassa olevat ampumaradat ovat olleet käytössä jo vuosia. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetussa laissa (113/2000) säädetään ympäristönsuojelulain voimaantu-

13 UUDELY/736/07.00/ /19 loon liittyvistä tilanteista. Mainitun lain 4 :ssä säädetään, että ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa laillisesti harjoitettuun toimintaan ei tarvitse hakea heti uutta ympäristölupaa. Lain 6 ja 7 :ssä säädetään ilmoitusmenettelystä, jonka perusteella yksittäistapauksessa valvontaviranomainen voi velvoittaa hakemaan toimintaan uutta ympäristölupaa. Kaartin Jääkärirykmentti on jättänyt Uudenmaan ympäristökeskukselle Santahaminan ampumaratoja koskevan, ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :ssä tarkoitetun, päivätyn ilmoituksen. Kaartin Jääkärirykmentti on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskuksen käsiteltäväksi Santahaminan keskusampumarata-alueen laajentamista koskevan ympäristölupahakemuksen. Alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu ja ympäristölupahakemus on siirtynyt Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Kaartin Jääkärirykmentti on pyytänyt aluehallintovirastoa tekemään asiassa raukeamispäätöksen, koska suunnitelmat ampumaratojen kehittämisestä ovat muuttuneet. Lupa-asian käsittely aluehallintovirastossa on päättynyt päätöksellä nro 14/2010/1. Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 3 kohdan nojalla ympäristölupa on lisäksi oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista on annettu valtioneuvoston päätös 53/1997. Raskaiden aseiden aiheuttamalle meluhaitalle, tärinälle tai räminälle ei ole annettu ohjearvoja tai raja-arvoja. Santahaminassa harjoitettu ampumatoiminta Asiakirjavihkoon ESAVI/133/04.08/2010 liitetyn, vuonna 2001 tehdyn meluselvityksen (Kaartin Jääkärirykmentti, Meluselvitykset Santahaminassa ja sen ympäristössä, Tampereen aluetyöterveyslaitos ja Itäisen Maanpuolustusalueen Esikunta) liitteenä on Kaartin Jääkärirykmentin selvitys Santahaminan ampumameluista vuonna Selvityksessä on esitetty arviot laukausmääristä. Arviot perustuvat vuotuiseen ampumatarvikkeiden kulutukseen, jossa on otettu huomioon vain saarella tapahtuneet ammunnat: -.22 pienkiväärin laukaus kiväärin laukaus rynnäkkökiväärin laukaus rynnäkkökiväärin paukkupatruuna ,7 it-konekiväärin laukaus pistoolin laukaus krh laukaus krh laukaus 300

14 UUDELY/736/07.00/ /19 - kertasinko harjoitusraketti sinko raskas kertasinko 45 Vuoden 2001 meluselvityksen liitteenä 7.2 olevan käyttötilaston mukaan toiminta on ollut seuraavaa: - heittimet 120 krh 500 (Kupu) ja 220 (Isosaari) - heittimet 81 krh 1440 (Kupu) ja 660 (Isosaari) - singot 390 (Kupu) - maalialue krh 2820 (Haapasaari ja Riviera) - räjäytykset ampumaratojen 1-4 laukausmäärät haulikkorata hirvirata Vuonna 2010 tehdyssä meluselvityksessä (Akukon , Santahaminan ampumatoiminta, Ympäristömeluselvitys) on esitetty Kaartin Jääkärirykmentille myönnettyihin kiintiöihin perustuva arvio laukausmääristä. Meluselvityksen sivulla 6 on esitetty seuraava taulukko: ase laukauksia/a 95 mm raskas sinko 95 S mm raskaskertasinko 112 RSKeS "Apilas" mm kevyt kertasinko 66 KeS mm kevyt kranaatinheitin 81 KrH kranaattikonekivääri 49 Krkk 1200 rynnäkkökivääri 7.62 Rk a-radoilla " maastossa Rk paukkupatruunat sotilaspistooli 9.00 Pist käsikranaatit ELY-keskuksen käsityksen mukaan arviossa ei ole mukana muiden käyttäjien laukausmäärät ja toisaalta Kaartin Jääkärirykmentti ampuu myös muualla kuin Santahaminassa saapuneen selvityksen mukaan haulikkoradoilla ammutaan vuodessa noin haulikon laukausta ja hirviradalla noin kiväärin laukausta. Koska ELY-keskuksen käytettävissä ei ole laukausmääriä viime vuosilta, laukausmäärien perustella ei voida tehdä johtopäätöksiä Santahaminassa eri toimijoiden harjoittamien toimintojen muutoksista viime vuosien aikana. Maavoimien esikunnan saapuneen selvityksen mukaan Santahaminassa pidettävien ammuntojen ja ampumamelua aiheuttavien harjoitusten määrä on lisääntynyt vuodesta 2008 alkaen. Syynä on mm. joukkotuotantovelvoitteen nousu ja se, että pääkaupunkiseudun siviiliampumaratojen lakkauttaminen on lisännyt Santahaminan käyttöä MPK:n ja yhteistoimintaviranomaisten osalta. Haulikkora-

15 UUDELY/736/07.00/ /19 doilla ammuttu laukausmäärä näyttää lähes nelinkertaistuneen vuoden 2001 tilanteesta saapuneen selvityksen perusteella raskaiden aseiden käyttö noin vuoden ajanjaksolla on ollut seuraava: Kevyt kertasinko 521 Raskas kertasinko mm kranaatinheitin 2075 Raskas sinko 264 Räjäytys (400g/YLI) 46 Verrattaessa Santahaminan vuoden 2001 käyttötilaston tietoja Kaartin Jääkärirykmentin vuoden 2010 laukausmääräarvioon voidaan todeta, että sinkojen mahdollinen kiintiöihin perustuva laukausmäärä on lähes viisinkertaistunut (390 vuonna 2001, 1900 vuonna 2010). Kuitenkin heinäkuun heinäkuun 2010 aikana ammuttiin 853 singonlaukausta eli kaksinkertainen määrä vuoteen 2001 verrattuna. Esimerkiksi kranaatinlaukausten määrä puolestaan olisi vähentynyt (2820 vuonna 2001, 2000 vuonna 2010). Verrattaessa Kaartin Jääkärirykmentin vuoden 2010 laukausmääräarviota vuoden 1998 laukausmääräarvioon, voidaan todeta, että Kaartin Jääkärirykmentin toiminnassa arvioidut raskaiden sinkojen ja kranaatinheittimien laukausmäärät ovat kaksinkertaistuneet ja kevyen kertasingon laukausmäärät ovat lähes 30-kertaisia. Meluselvitykset Vuonna 2001 tehdyn meluselvityksen yhteenvedon mukaan tuolloin selvitettiin Santahaminasta leviävää impulssimelua ja melun impulssimaisuutta sekä mallinnettiin eri aseiden aiheuttamia meluarvoja Santahaminassa ja Jollaksen alueella. Santahaminassa ammuttiin vuorotellen kaikilla ampumaradoilla ja ampuma-alueilla lähes kaikilla käytettävissä olevilla aseilla. Tässä yhteydessä mitattiin kolmessa kohdassa Jollaksen puolella melua sekä kahdesta kohdasta Santahaminassa. Mittaukset tehtiin samanlaisina kolme kertaa elokuussa, lokakuussa ja tammikuussa sääolosuhteiden vaikutusten arvioimiseksi. Vuoden 2001 meluselvityksen mukaan kivääriaseiden laukausmelut olivat tuskin kuultavia ja alittivat selvästi Jollaksen alueella ampumaratojen ympäristömelulle annetun valtioneuvoston päätöksen 53/97 mukaisen ohjearvon 65 db(l AImax ). Raskaiden aseiden ja räjähdysten äänet olivat kuultavissa selvästi Jollaksen alueella ja esimerkiksi kranaatinheittimien ääni oli db (L CE 1s ) ja raskaiden sinkojen db (L CE 1s ) ja telamiinan räjäytysääni db(l CE1s ). Raskaiden aseiden äänet ylittävät näin ollen osittain ko. meluselvityksessä ehdotetun ohjearvon 100 db(l CE1s ). Meluselvityksessä tuodaan esiin, että raskaiden aseiden

16 UUDELY/736/07.00/ /19 melun vaimentamismahdollisuuksia tai raskaiden aseiden käytön rajoittamista tulee pohtia näillä perusteilla. Vuoden 2010 ympäristömeluselvityksen mukaan (s. 18) yksittäisten raskaiden aseiden laukausten ja iskemien sekä räjäytysten laskennallinen enimmäismelun C-äänialtistustaso L CE ylittää puolustusvoimien raskaiden aseiden melun suositusarvon 100 db alueen pohjoispuolella Jollaksessa muutaman kymmenen asuintalon luona. Laskettu taso on lähimpien talojen luona suurimmillaan noin 102 db. Mittauksissa havaittiin myös useita suositusarvojen ylityksiä. Suurimmat mitatut keskiarvotetut C-altistustasot Laajasalossa olivat raskaan singon ammunnoissa 109 db. Vuoden 2010 ympäristömeluselvityksen mukaan raskaiden aseiden keskimääräisten harjoituspäivien laskennallisen melun A-keskiäänitaso L Aeq on lähimpien talojen luona enimmillään noin 50 db. Kun raskaille aseille käytetään laskentatulokseen lisättävän impulssikorjauksen arvona + 10 db, melun korjattu keskiäänitaso on noin 60 db eli ylittää asuinalueilla puolustusvoimien raskaiden aseiden melun suositusarvon 55 db. Ampumaratojen laskennallinen AI-enimmäisäänitaso L AImax on lähimpien asuintalojen luona Jollaksessa ja Hevossalmessa enimmillään noin 72 db, mikä ylittää valtioneuvoston päätöksessä 53/1997 annetun ohjearvon 65 db. Myös pienikaliiperisten aseiden melun enimmäistason keskiarvotetut mittaustulokset ylittivät ajoittain ohjearvon Laajasalon mittauspisteissä K1-K3, suurimpien tulosten ollessa db. Vuoden 2010 ympäristömeluselvityksen yhteenvetona todetaan, että raskaiden aseiden ammunnoissa syntyvän melun sekä lasketut äänitasot että mittaustulokset ylittävät paikoin suositusarvot Jollaksen ja Hevossalmen lähimmillä asuinalueilla. Myös pienikaliiperisten aseiden melun osalta sekä lasketut että mitatut äänitasot ylittävät ohjearvon, mutta ampumaratojen mitatun enimmäisäänitason tapauksessa tämä koskee varmuudella vain ryhmälaukausten melua. Ampumaradoilta kuuluvien yksittäislaukausten melun mittaustulokset ovat suunnilleen ohjearvon kohdalla. Johtopäätökset ELY-keskus katsoo, että meluselvitykset ja laukausmääristä käytettävissä olevat tiedot huomioon ottaen toiminnasta saattaa aiheutua ympäristössä eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Arvioitaessa eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukaisen rasituksen kohtuuttomuutta on lain 17 :n 2 momentin mukaan otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat.

17 UUDELY/736/07.00/ /19 Ampumamelua, erityisesti raskaiden aseiden aiheuttamaa melua, ei voida pitää lähtökohtaisesti tavanomaisena meluna, kuten esim. liikennemelua. Raskaiden aseiden käytöstä aiheutuu melua, joka ylittää puolustusvoimien oman ohjeistuksen mukaisen melutason (L CE 100 db) lähimmillä asuinalueilla. Ampumaratojen laskennallinen AIenimmäisäänitaso L AImax on lähimpien asuintalojen luona Jollaksessa ja Hevossalmessa enimmillään noin 72 db, mikä ylittää valtioneuvoston päätöksen 53/1997 ohjearvon 65 db. Santahaminan läheisyydessä ampumamelua esiintyy lähes päivittäin ympäri vuoden. Vaikka puolustusvoimien toiminta Santahaminan alueella on alkanut ennen kuin lähialuetta on rakennettu tiiviimmin asuinkäyttöön, ampumatoiminta on lisääntynyt viime vuosien kuluessa. Näin ollen Santahaminan ampumaradoille ja alueella suoritettaville raskasaseammunnoille (kuten singot, kranaatinheittimet ja räjäytykset) on haettava ympäristölupaa mennessä. Ampumaratatoimintaan edellytetään ympäristölupaa lisäksi ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen perusteella. Kaartin Jääkärirykmentti on tehnyt ympäristölainsäädännön voimaanpanosta annetun lain edellyttämän ilmoituksen olemassa olevista ampumaradoista. Puolustusvoimat/maavoimien esikunta on ilmoittanut hakevansa ampumaratatoiminnalle ympäristölupaa, mutta katsoo, ettei ympäristölupahakemusta ole järkevä jättää ennen vuotta ELY-keskus katsoo, että vuoden 2010 ympäristömeluselvitys ja laukausmäärät huomioon ottaen, ympäristölupahakemus pitää toimittaa lupaviranomaisen käsiteltäväksi mahdollisimman pian. Lisäksi ELY-keskus ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momenttiin viitaten katsoo, että Santahaminassa samalla toiminta-alueella sijaitsevalla ampumarata- ja taisteluampumaratatoiminnoilla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Näin ollen toimintoihin on haettava ympäristölupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella mennessä. Koska toiminnoilla ei vielä ole ympäristölupaa ja toiminnoista voi aiheutua ympäristössä eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, ELY-keskus katsoo, että toimintaa on syytä rajoittaa määräyksillä 2-3. Määräysten sisällössä on otettu huomioon tällä hetkellä voimassa oleva Santahaminan taisteluampumaradan johtosääntö (voimassa alkaen). Jos johtosääntöä muutetaan, tällöin voi olla aiheellista antaa lisämääräyksiä. ELY-keskuksen määräykset ovat voimassa niin kauan, kunnes toimintoja koskeva ympäristölupapäätös saa lainvoiman. ELY-keskus määrää (määräys 2), että reserviläisten ja muiden vapaaehtoistoimijoiden harjoittama ampumatoiminta Santahaminassa kielletään iltaisin klo 19 jälkeen ja viikonloppuisin. Ampumaratojen käyttökiel-

18 UUDELY/736/07.00/ /19 to viikonloppuisin ei koske Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:ta.. ELY-keskus määrää myös rajoituksia raskaiden aseiden käyttöön (määräys 3). Aikarajoituksen lisäksi näillä määräyksillä vähennetään myös laukausmääriä. Koska yksityiskohtaisia tietoja Santahaminassa ammutuista laukausmääristä ei ole käytettävissä, ELY-keskus määrää (määräys 4), että Kaartin Jääkärirykmentin on pidettävä kuukausittain kirjaa Santahaminassa ammutuista laukausmääristä. Kirjanpidosta on lisäksi käytävä ilmi toimija ja ampuma-alue/ampumarata. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Uudenmaan ELY-keskus ympäristönsuojelulain 101 :n nojalla määrää, että määräyksiä 1-4 on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 28, 35, 84, 88, 91, 92, 96, 97, 101 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1 Laki ympäristönsuojelulain säädännön voimaanpanosta 4, 6 ja 7 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Hallintolaki 34 MUUTOKSENHAKU ELY-keskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Yksikönpäällikkö, yli-insinööri Heli Antson Lakimies Satu Lyytikäinen

19 UUDELY/736/07.00/ /19 PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTO Päätös Thor Lindroos, As Oy Puuskakuja 7, Helsinki Kaartin Jääkärirykmentti, Esikunta, PL 6, Helsinki Maavoimien esikunta, Henkilöstöosasto/oikeudellinen sektori, PL 145, Mikkeli Jäljennös päätöksestä MAKSU Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Etelä-Suomen aluehallintovirasto Maksutta