SYDÄNPOTILAAN HOITOTYÖN ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

SYDÄNPOTILAAN HOITOTYÖN ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2009 2010 29.9.2009

SISÄLLYS 1 ERIKOISTUMISOPINTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 ERIKOISTUMISOPINTOJEN TAVOITTEET... 4 3 PEDAGOGISET LÄHTÖKOHDAT... 4 4 TOTEUTUSPERIAATTEET... 5 5 ERIKOISTUMISOPINTOJEN RAKENNE... 6 6 MODUULI- JA OPINTOJAKSOKUVAUKSET... 7 LIITTEET: Liite 1. Erikoistumisopintojen etenemissuunnitelma Liite 2. Osaamismatriisi opetussuunnitelmajäsennyksenä Liite 3. Opetussuunnitelmatyön ydinryhmä 2

1 ERIKOISTUMISOPINTOJEN LÄHTÖKOHDAT Tämä opetussuunnitelmatyö on käynnistynyt kesäkuussa 2006. Tällöin Suomen Sydänliitto ry kutsui koolle koulutus- ja asiantuntijatahoja pohtimaan sydänpotilaan hoitotyötä ja sen edellyttämää täydennyskoulutusta. Aloite Sydänliitolle tuli Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oulaisten yksiköstä. Tapaamisessa kiinnostuksen kohteena oli aloittaa sydänhoitajien ammatillisten erikoistumisopintojen opetussuunnitelmatyö valtakunnallisesti. Jatkotyöskentelyä varten perustettiin ydinryhmä- ja arviointityöryhmä. Työ on edennyt ja Oulun seudun ammattikorkeakoulussa opetussuunnitelma pilotoitiin vuonna 2008. Vuonna 2009 pilotointi laajeni Pirkanmaan ja Satakunnan ammattikorkeakouluihin. Tavoitteena on, että pilotoitu ja täydennetty opetussuunnitelma on valmis vuonna 2010 valtakunnalliseen jakeluun. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisilla hyvin yleisiä ja ne ovat edelleen merkittävin kansansairausryhmä. Yleisimmät sydänsairaudet ovat kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja rytmihäiriöt. Kuolleisuuden lisäksi sydänsairauksista aiheutuu merkittävää toimintakyvyn heikkenemistä sekä lisääntyneitä kustannuksia niin potilaalle itselleen kuin heidän läheisilleen ja koko yhteiskunnalle. Edellä mainituille sairauksille on ominaista elämäntapojen suuri merkitys sairauksien ilmaantumisessa. Tässä opetussuunnitelmassa sydänpotilas rajataan käsittämään aikuista henkilöä, jolla on korkea sairastumisriski (MBO, diabetes, aikaisempi aivoverenkiertohäiriö tai ääreisverenkiertosairaus), kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, läppävikaa tai rytmihäiriö. Sydänpotilaat ovat aikaisempaa monisairaampia ja hoitoajat ovat lyhentyneet merkittävästi. Tämä tuo osaamishaasteita sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon henkilöstölle erityisesti sydänpotilaan ohjaukseen, sydänterveyden edistämiseen, lääkityksen toteuttamiseen ja jatkohoidon koordinointiin. Sydänpotilaiden paremmat hoitotulokset saavutetaan yhdistämällä tehokas akuuttihoito, oikein ajoitetut toimenpiteet, lääkehoito ja moniammatillisesti toteutettu sydänkuntoutus. Kuntoutuksen ja sekundaariprevention kehittäminen ovat suurimpia haasteita. Kuntoutuksella voidaan oleellisesti sekä parantaa potilaan toimintakykyä että vähentää sairauksien uusiutumista. 3

2 ERIKOISTUMISOPINTOJEN TAVOITTEET Erikoistumisopinnot on tarkoitettu ammattikorkeakoulututkinnon tai aiemman opistoasteen tutkinnon suorittaneille terveysalan ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita omasta ammatillisesta kasvusta ja sydänpotilaan hoitotyön kehittämisestä. Alan työkokemus on eduksi opintoihin sisältyvien opiskelutehtävien tekemisessä. Erikoistumispintojen tavoitteena on syventää ja laajentaa aiemman koulutuksen ja työkokemuksen aikana hankittua ammatillista osaamista sydänpotilaan hoitotyön eri osa-alueilla. Opinnot lisäävät valmiuksia toimia moniammatillisissa työryhmissä, ohjata sydänpotilasta ja hänen läheisiään sekä kehittää näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Erikoistumisopinnot suorittaneista tulee sydänpotilaan hoitotyön asiantuntijoita, jotka kykenevät kantamaan eettistä vastuuta sekä oman työnsä että sydänpotilaan hoitotyön kehittämisestä. Sydänpotilaan hoitotyön erikoistumisopintojen ydintavoitteena on, että opiskelija 1. syventää ammatillista osaamistaan sydänpotilaan hoitotyössä hoitoketjun eri vaiheissa 2. laajentaa tietojaan sydän- ja verisuonisairauksista sekä niiden ennaltaehkäisystä, hoidosta, kuntoutuksesta ja vaikutuksista potilaan toimintakykyyn sairauden eri vaiheissa 3. kykenee eettisesti korkeatasoiseen toimintaan sydänpotilaan hoitotyössä 4. kehittää valmiuksiaan ohjata sydänpotilasta ja hänen läheisiään 5. osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida sydänpotilaan hoitotyötä moniammatillisena yhteistyönä 6. osaa kehittää sydänpotilaan hoitotyötä lähtökohtana näyttöön perustuva toiminta. 3 PEDAGOGISET LÄHTÖKOHDAT Ammattikorkeakoulujen opetus on oppija- ja työelämälähtöistä. Opinnoissa tuetaan opiskelijan itseohjautuvuutta ja kykyä itsenäiseen tiedonhankintaan. Pedagogisen toiminnan perustana ovat humanistinen ihmiskäsitys, kehittyvä tiedonkäsitys ja konstruktivistinen oppimiskäsitys. Humanistinen ihmiskäsityksen mukaan opiskelija nähdään itseään ohjaavana ja omasta oppimisestaan vastuullisena yksilönä, joka haluaa kehittyä sydänpotilaan hoitotyön asiantuntijaksi. Opinnoissa painotetaan omien kokemusten pohdinnan tärkeyttä sekä oppimisen yhteisöllistä luonnetta. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa oman oppimisensa suunnitteluun henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla. 4

Kehittyvässä tiedonkäsityksessä korostetaan sekä tiedon soveltamisen tärkeyttä että todellisuuden ja sitä koskevan tiedon muuttuvaa luonnetta. Opiskelussa painotetaan oma-aloitteista ja kriittistä tiedon hankintaa. Sydänpotilaan hoitotyön erikoistumisopinnoissa tulevaisuuden asiantuntijuuden kehittymistä tuetaan monialaisen tiedon ja kriittisen pohdinnan avulla. Tavoitteena on tietojen ja taitojen integroituminen ammatilliseksi osaamiseksi, jossa keskeistä on kyky kantaa eettistä vastuuta sydänpotilaan ja hänen läheistensä, työyhteisön ja yhteiskunnan tasolla. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan oppimista tapahtuu yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Oppija rakentaa valikoiden, tulkiten ja toiminnastaan saamansa palautteen avulla kuvaa ympäröivästä todellisuudesta ja itsestään sen osana. Uuden oppiminen on todellisuuden uudelleenhahmottamista ja -rakentamista aikaisemman tiedon pohjalta. Sydänpotilaan hoitotyön erikoistumisopinnoissa korostetaan opiskelijan omaa aktiivisuutta, itseohjautuvuutta, reflektoivaa ajattelua ja yhteistyötaitoja. Oppimisessa korostuu opiskelijoiden välinen vuorovaikutus, jossa on keskeistä aikaisempien kokemusten jakaminen sekä niiden reflektointi ja arviointi kannustavassa ilmapiirissä. Opettaja toimii oppimisympäristön kehittäjänä, oppimisprosessin ohjaajana, tutorina sekä opiskelutehtävien ja projektien ohjaajana. 4 TOTEUTUSPERIAATTEET Erikoistumisopinnot muodostuvat lähiopetuksesta, ohjatusta etäopiskelusta ja itsenäisestä opiskelusta. Lähiopetuksen osuus on noin 25 % opintojen laajuudesta. Lähiopetusjaksot järjestetään pääsääntöisesti kerran kuussa. Opetusjärjestelyillä tuetaan opiskelijan mahdollisuutta osallistua koulutukseen työn ohella. Oppimisympäristön avoimuutta ja joustavuutta tuetaan verkkooppimisympäristöllä, jonka kautta opiskelijat voivat saada ohjausta etäopiskelun aikana. Yksityiskohtaiset kuvaukset kunkin opintojakson sisällöistä ja toteutustavoista kuvataan lisäksi ammattikorkeakoulun tavan mukaisesti. Tyypillisiä oppimistilanteita ovat luennot, oppimistehtävien itsenäinen työstäminen, laboraatiot sekä seminaarit. Opintoihin sisältyy kirjallisia oppimistehtäviä, luentopäiväkirja ja/tai tenttejä sekä työelämälähtöinen kehittämistehtävä. Oppimistehtävät tukevat opiskelijan omien oppimistavoitteiden saavuttamista. Tehtävien avulla opiskelija perehtyy aihepiirin uusimpiin tutkimuksiin ja kehittää valmiuksiaan tiedon soveltamiseen ja kriittiseen käyttöön. 5

Opintojaksot arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai numeerisesti asteikolla 1 5. Arvioinnin tehtävänä on oppimisen tukeminen ja edistäminen. Opintojen aikana opiskelija arvioi omien oppimistavoitteidensa saavuttamista sekä opintojen sisältöä ja toteutusta. 5 ERIKOISTUMISOPINTOJEN RAKENNE Sydänpotilaan hoitotyön erikoistumisopintojen laajuus on 30 opintopistettä, mikä opiskelijan työmääränä tarkoittaa 800 tuntia. Opinnot jakaantuvat kahteen moduuliin: Sydänpotilaan hoitotyön asiantuntijaosaaminen 20 op ja Sydänpotilaan hoitotyön kehittämisosaaminen 10 op. Moduulit etenevät ajallisesti rinnakkain. Moduulien yhdistävänä teemana on eettisyys, jota painotetaan läpi opintojen. Sydänpotilaan hoidon toteutus edellyttää sen toteuttajilta eettisesti korkeatasoista toimintaa. Hoitajan on esimerkiksi sovellettava oman alansa ammattieettisiä periaatteita ja otettava vastuu omasta toiminnastaan. Eettisyys näkyy myös vastuusta antaa potilaille parasta mahdollista hoitoa, joka perustuu ajan tasalla olevaan tutkittuun tietoon. Sydänpotilaan hoitotyön asiantuntijaosaaminen -moduuli jakaantuu kolmeen opintojaksoon. Moduulissa perehdytään sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseen, tiettyihin sydänsairauksiin, niiden diagnostiikkaan ja hoitoon sekä kuntoutumiseen ja potilaan toimintakyvyn edistämiseen. Sydänpotilaan hoitotyön kehittämisosaaminen -moduulin alussa perehdytään opiskelu- ja tiedonhankintataitoihin sekä monimuoto-opiskeluun. Nämä tukevat opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja luovat lähtökohdat näyttöön perustuvalle toiminnalle. Opintojensa aikana opiskelija laatii työelämälähtöisen kehittämistehtävän. Opintojen rakenne on kuvattu oheisessa kuviossa. Tarkemmat opintojaksojen osaamisalueiden painopisteet on kuvattu liitteessä 2. 6

SYDÄNPOTILAAN HOITOTYÖN ASIANTUNTIJAOSAAMINEN 20 OP Sydän- ja verisuoniterveyden edistäminen (6 op) SYDÄNPOTILAAN HOITOTYÖN KEHITTÄMISOSAAMINEN 10 OP Näyttöön perustuva toiminta (3 op) Sydänpotilaan kuntoutuminen (8 op) Sydänpotilaan hoito (6 op) Sydänpotilaan hoitotyön kehittäminen (7 op) Kuvio 1. Opintojen rakenne 6 MODUULI- JA OPINTOJAKSOKUVAUKSET SYDÄNPOTILAAN HOITOTYÖN ASIANTUNTIJAOSAAMINEN 20 OP Opintokokonaisuudessa opiskelija laajentaa tietojaan sydän- ja verisuoniterveyden edistämisestä, sairauksien syntymekanismeista, varhaisen diagnosoinnin merkityksestä, hoidosta ja kuntoutuksesta. Lisäksi hän syventää osaamistaan aikuisen sydänpotilaan hoitotyössä ja kykenee työssään eettisesti korkeatasoiseen toimintaan. Tavoitteena on hallita sydänpotilaan hoitopolku perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja tuntea muiden yhteistyötahojen tarjoamat palvelut (kuten Sydänliitto ja Kela). Sydän- ja verisuoniterveyden edistäminen 6 op Oppimistulokset: Opiskelija laajentaa tietojaan elintapojen merkityksestä sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä tietää sairauksiin liittyvät vaaratekijät. Hän osaa ohjata asiakasta tavallisissa arkielämän valinnoissa. Asiakokonaisuudet: primaari- ja sekundaaripreventio, valtimosairaudet, MBO, vaaratekijät ja niiden seulontamenetelmät/score (kolesteroli, verenpaine, verensokeri, CRP), elintavat ja mieliala, suositukset sydänterveyden edistämisessä, korkean sairastumisvaaran hahmottami- 7

nen, väestöryhmien välisten terveyserojen tiedostaminen, terveyden edistämisen etiikka, naisen valtimosairauksien erityispiirteet Lähdekirjallisuutta: ETENE 2001. Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet. Etene - julkaisuja 1, 2001. Verkossa: www.etene.org > julkaisut ETENE 2008. Terveyden edistämisen eettiset haasteet. ETENE-julkaisuja 19. Luvut: Terveyden edistäminen ja etiikka s. 9-15 (johdanto), Terveyden eriarvoisuus ja terveyden edistämisen keinot (Koskinen) s. 24 30 ja Ihmisen vastuu ja oikeus päättää elämäntavoistaan (Lindqvist) 34 35. Verkossa: www.etene.org > julkaisut KTL 2008. Sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaraportti 2008. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 2/2008. www.ktl.fi > julkaisut Kyngäs, H., Kääriäinen, M., Poskiparta, M., Johansson, K., Hirvonen, E. & Renfors. 2007. Ohjaaminen hoitotyössä. WSOY. Helsinki. Terveyden edistäminen. Uudistuvat työmenetelmät. WSOY. Juva, 62 76. Leino-Kilpi, H. & Välimäki, M. 2008. Etiikka hoitotyössä. Luku 9: Terveyden edistämisen etiikka s. 182 197. WSOY. Helsinki. Lipponen, Kyngäs, H. & Kääriäinen, M. 2006. Potilasohjauksen haasteet. Käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 4/2006. Oulun yliopistollinen, Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Oulu. Myös nettiversiona. Mäkijärvi, M., Kettunen, R., Kivelä, A., Parikka, H. & Yli-Mäyry, S. toim. 2008. Sydänsairaudet. Duodecim & Suomen Sydänliitto ry. Karisto Oy. Hämeenlinna. Nykänen, I. 2008. Sepelvaltimotaudin prevention kehitys Suomessa vuosina 1996 2005. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. Kuopio. Salminen, M. 2005. Sepelvaltimotaudin ehkäisy neuvonnan ja ohjauksen vaikutus lasten ja nuorten sekä iäkkäiden keskuudessa. Turun yliopiston julkaisuja sarja C, osa 234. Turun yliopisto. Turku. Savola & Koskinen-Ollonqvist. 2005. Terveyden edistäminen esimerkein.käsitteitä ja selityksiä. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja -sarja 3/2005. Helsinki. STM. 2007. Terveyden edistämisen laatusuositukset. STM:n esitteitä 2007:5. Suomen Sydänliitto ry 2005. Toimenpideohjelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi vuosille 2005 2011. Sydän- ja verisuoniterveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä koskeva osa Suomalaisesta sydänohjelmasta. Suomen Sydänliiton julkaisuja 2005:1 www.sydanliitto.fi Turku, R. 2007. Muutosta tukemassa. Valmentava elämäntapaohjaus.edita. Käypä hoito-suosituksia: aikuisten lihavuus; aivoinfarkti; dyslipidemiat; kohonnut verenpaine; tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot; liikunta Suomen Sydänliitto ry:n www-sivut ja materiaali. Tutkimukset sydänpotilaan hoitotyön ja hoidon alueelta. Opiskelijan työn mitoitus: yhteensä 160 h (6 op): lähiopetus 18 h, itsenäinen opiskelu 88 h, verkko-opinnot 54 h. Esimerkkejä vaadittavista suorituksista: elämäntapakartoitustehtävä, verkkokeskustelu annetusta aiheesta 8

Sydänpotilaan hoito 6 op Oppimistulokset: Opiskelija syventää sydän- ja verenkiertoelimistön anatomian, fysiologian ja patofysiologian osaamistaan, perehtyy keskeisten sydänsairauksien tutkimuksiin ja hoitomenetelmiin sekä syventää lääkehoidon osaamistaan. Hän perehtyy keskeisimpien sydänpotilaiden hoitoketjuihin ja osaa arvioida sydänpotilaan kokonaistilanteen. Opiskelija kykenee eri sektoreiden väliseen moniammatilliseen yhteistyöhön sekä osaa hyödyntää verkostoitumista ja dokumentointia turvatakseen potilaan hoidon jatkuvuuden. Asiakokonaisuudet: sydämen ja verenkiertoelinten toiminta, tietyt sydänsairaudet ja niiden hoitokäytännöt sairauden eri vaiheissa, potilaan tilan seurannan mittarit, lääkehoidon periaatteet ja lääkelaskenta, konsultaatiotarpeen tunnistaminen, dokumentointi, hoidon jatkuvuus Lähdekirjallisuutta: Castrén, M., Aalto, S., Rantala, E., Sopanen, P. & Westergård, A. 2008. Ensihoidosta päivystyspoliklinikalle. Soveltuvin osin, esim. Eloton potilas (luku 12) ja Sydänperäisen rintakivun ja erilaisten rytmihäiriöiden hoito (luku 13). ESC 2008. Sydän - ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärityössä: yhteenveto. Eurooppalainen suositus. Suomen Lääkärilehti 63(49), liite 49. Harjola, V-P. & Nieminen. M. 2006. Sydämen akuutin vajaatoiminnan diagnostiikka ja hoito Euroopan kardiologisen seuran suositusten mukaan. Suomen Lääkärilehti 61(32), 3085-3090e. Kummel, M. 2008. Ohjauksen ja neuvonnnan vaikutukset sepelvaltimoiden ohitusleikkauspotilaiden terveyskäyttäytymiseen, terveyteen ja toimintakykyyn. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja Ser. C osa tom. 271 Scripta lingua fennica edita. Painosalama. Turku. Heikkilä, J. & Mäkijärvi, M. (toim.) 2003. EKG. Kustannus Oy Duodecim. Karisto Oy Hämeenlinna. Lumme, H. 2005. Miehen sydäninfarktikokemus: fenomenologinen tutkimus sairastumisesta ja potilaana olosta. Väitöskirja. Diakonia-ammattikorkeakoulun sarja, julkaisuja A, tutkimuksia 12. Helsinki. http://www.acta.uta.fi Lääketietokeskus. 2003. Pitkäaikaisiin hoitoihin sitoutuminen. Näyttöä toiminnan tueksi. Helsinki. Luutonen, S. 2007. Sepelvaltimotautipotilaan masennuksen diagnostiikka ja hoito. Suomen Lääkärilehti 62(46), 4319-4321. Mäkijärvi, M. & Parikka, H. & Raatikainen, P. & Heikkilä, J. (toim) 2006. EKG-tulkinnan työkirja. Kustannus Oy Duodecim. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. Penttilä, I. (toim.) 2004. Kliiniset laboratoriotutkimukset. WSOY. WS Bookwell Oy. Porvoo. Phalen, T. 2001. EKG ja akuutti sydäninfarkti. WSOY. Porvoo. Riski, H.-M. 2004. EKG-rekisteröinti. EKG-käyrän teknisen laadun arviointi. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja Ser. C osa tom. 215 Scripta lingua fennica edita. Offset House Naantali. STM 2006. Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Oppaita 2005:32. www.stm.fi > julkaisut Artikkeleita terveysportista > sairaanhoitajan tietokannat 9

Käypä hoito-suositukset soveltuvin osin Luennot, monisteet ja verkkomateriaalit Suomen Sydänliitto ry:n www-sivut ja materiaali Tutkimukset sydänpotilaan hoitotyön ja hoidon alueelta. Esimerkkejä vaadittavista suorituksista: luentopäiväkirja tai tentti, verkkotesti sydän- ja verenkiertolääkkeistä, läsnäolo laboraatiotunneilla (elvytysharjoitukset, EKG:n otto ja sen tulkinta), anatomian ja fysiologian tehtävät ja testit verkossa, kliinisen fysiologian ja kliinisen kemian testit tutkimuksista sydänvaurion osoittajana verkossa, lääkelaskennan tehtävät ja testi verkossa, hoitomenetelmätehtävä (tarkastelee teoriassa ja oman potilaan kautta). Opiskelijan työn mitoitus: yhteensä 160 h (6 op): lähiopetus 30 h, itsenäinen opiskelu 76 h, verkko-opinnot 54 h. Sydänpotilaan kuntoutuminen 8 op Oppimistulokset: Opiskelija osaa arvioida sydänpotilaan toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa analysoida, arvioida ja kehittää omia ohjaus- ja vuorovaikutustaitojaan sekä osaa ohjata ja tukea potilasta ja tämän läheistä toimintakyvyn edistämisessä asiakaslähtöisesti. Opiskelija tiedostaa sydänpotilaan mahdollisen masennuksen merkityksen. Hän tietää sydänpotilaan sosiaaliturvaan liittyvät asiat. Opiskelija osaa tehdä kuntoutussuunnitelman yhdessä eri ammattiryhmien edustajien, potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Hän ymmärtää kuntoutuksen laaja-alaisuuden ja moniammatillisuuden. Opiskelija tuntee eri kuntoutuspalvelut ja kykenee näkemään kuntoutuksen vaikuttavuuden. Opiskelija syventää tietämystään potilaan voimavarojen tunnistamisesta ja tukemisesta. Asiakokonaisuudet: sydänpotilaan psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen toimintakyky ja omahoito, oppiminen ja uudistuvat ohjausmenetelmät, realistinen kuntoutussuunnitelma, moniammatillisen sydänkuntoutuksen määrittely, lainsäädäntö ja kuntoutusjärjestelmä. Lähdekirjallisuutta: Astin, F. & Closs, SJ. 2007. Cardiac rehabilitation, secondary prevention or chronic disease management? Do we need a name change?eur J Cardiovasc Nurs 6, 6-8. Blek, T., Kiema, M., Karinen, A., Liimatainen, L. & Heikkilä, J. 2007. Sepelvaltimotautia sairastavan potilaan ja hänen läheisensä tiedon saanti ja riskitekijöihin asennoitumisen yhteys terveyskäyttäytymiseen. Tutkiva Hoitotyö 5(4), 9-14. Humppi, S. 2008. Pitkäaikaissairauksien hoidon tehostaminen. Verenpainepotilaiden hoidon kehittäminen Jämsän seudulla. Opinnäytetyö, ylempi amk-tutkinto. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Hämäläinen, H. & Röberg, M. 2007. Kokonaisvaltainen katse sydänkuntoutukseen. Kelan julkaisuja www.kela.fi Hämäläinen, H. & Röberg, M. 2007. Sydänkuntoutus osana moniulotteista palveluketjua. Lääkärilehti 62(41), 3771 3775. 10

Kanste, O., Lipponen, K., Kyngäs, H. & Ukkola. L. 2007. Hankekuvaus: Potilasohjauksen kehittäminen alueellisena verkostoyhteistyönä yli organisaatiorajojen. Tutkiva Hoitotyö 5(3), 30 33. Kummel, M. 2008. Ohjauksen ja neuvonnan vaikutukset sepelvaltimoiden ohitusleikkauspotilaiden terveyskäyttäytymiseen, terveyteen ja toimintakykyyn. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja Ser. C osa tom. 271 Scripta lingua fennica edita. Painosalama. Turku. Kääriäinen, M. 2007. Potilasohjauksen laatu:hypoteettisen mallin kehittäminen. Acta Universitatis Ouluensis. D Medica 937. Oulun yliopistopaino. Oulu. Kääriäinen, M. 2008. Potilasohjauksen laatuun vaikuttavat tekijät. Tutkiva hoitotyö 6 (4), 10 15. Kääriäinen, M. & Kaakinen, P. 2008. Potilasohjauksen rakenteinen kirjaaminen. Sairaanhoitaja 1/2008, 13 16. Kääriäinen. M., Lahdenperä, T. & Kyngäs, H. 2005. Asiakaslähtöinen ohjausprosessi. Tutkiva hoitotyö 3 (3), 27 31. Kääriäinen, M. & Kyngäs, H. 2005. Käsiteanalyysi ohjaus käsitteestä hoitotieteessä. Hoitotiede 17 (5), 250 258. Lukkarinen, H. & Hentinen, M. 2005. Sepelvaltimotautipotilaiden elämänlaatu hoitotoimenpiteiden jälkeen. Suomen Lääkärilehti 60(39), 3845 49. Montin, L. (toim.) 2008. Potilasohjauksen lähtökohdat. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja A:55 Mäkinen, A. & Penttilä U-R. 2007. Sepelvaltimopotilaiden kuntoutus julkisessa terveydenhuollossa. Selvitys kuntoutuksen määrästä, sisällöstä ja järjestämistavoista. Suomen Sydänliiton julkaisuja 1/2007. Rantala, M. & Virtanen, V. 2008. Kannattaako sydänpotilaan kuntoutus. Duodecim, 2008;124(3):254-260 Rantala, M., Pentti, S., Nieminen, V. ym. 2008. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitoketju. Sydänpotilaan kuntoutus, hoidon ohjaus ja kokonaisvaltainen toimintakyvyn ylläpitäminen sydäntapahtuman jälkeen. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti --> hoito-ohjelmat / Pirkanmaan SHP / Sisätaudit / Rissanen, P., Kallanranta, T. & Suikkanen, A. 2008. Kuntoutus. 2., uudistettu painos. Duodecim. STM 2006. Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Oppaita 2005:32. www.stm.fi > julkaisut Lahtinen, M. 2006. Potilasohjauksen eettiset haasteet. Teoksessa Lipponen, Kyngäs & Kääriäinen (toim.) Potilasohjauksen haasteet. Käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 4/2006. Oulun yliopistollinen sairaala, Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Oulu. Myös nettiversiona. Kuntoutukseen ja siihen liittyvän tutkimus- ja kehittämistiedon verkkopalvelu. Palvelu kokoaa keskeiset tiedot alan tutkimuksista ja kehittämishankkeista. Palvelu sisältää ajankohtaistietoja tapahtumista, uusista tutkimuksista jne. http://www.kuntoutusportti.fi Käypä hoito -suositukset soveltuvin osin. Luennot, monisteet, verkkomateriaali Suomen Sydänliitto ry www-sivut ja materiaali Tutkimukset sydänpotilaan hoitotyön ja hoidon alueelta Opiskelijan työn mitoitus: yhteensä 214 tuntia (8 op): lähiopetus 32 h, itsenäinen opiskelu 102 h, verkko-opinnot 80 h. Esimerkkejä vaadittavista suorituksista: kuntoutussuunnitelman laadinta, potilaan ohjaamiseen liittyvä tehtävä, jossa videoidaan ja analysoidaan oma ohjaustilanne. 11

SYDÄNPOTILAAN HOITOTYÖN KEHITTÄMISOSAAMINEN 10 OP Opintokokonaisuudessa opiskelija osaa soveltaa tutkivan oppimisen periaatteita, kykenee itseohjautuvaan opiskeluun ja osaa arvioida omaa oppimistaan. Opiskelija on perehtynyt näyttöön perustuvaan toimintaan ja ymmärtää sen merkityksen potilaan hoitotyössä. Opiskelija osaa hyödyntää ja soveltaa ajantasaista tutkimustietoa sydänpotilaan hoitotyön kehittämisessä. Hän osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida työelämälähtöisen kehittämisprojektin. Näyttöön perustuva toiminta 3 op Oppimistulokset: Opiskelija tuntee itsensä oppijana ja tiedostaa opiskelutarpeensa. Hän omaksuu itseohjautuvan ja aktiivisen opiskelun taidot. Opiskelija osaa sydänhoitajana hyödyntää verkostoitumista asiantuntijuutensa kehittymisessä. Hän osaa käyttää erilaisia tiedonhankintamenetelmiä ja moderneja oppimisympäristöjä oppimisensa tukena. Opiskelija tuntee näyttöön perustuvan toiminnan keskeisen sisällön ja osaa hyödyntää tutkittua tietoa sydänpotilaan hoitotyön perustana. Asiakokonaisuudet: henkilökohtainen opintosuunnitelma, tutkiva ja kehittävä oppiminen, luotettava tiedonhaku ja tiedon hyödyntäminen, näyttöön perustuva toiminta, verkostoituva työskentelytapa, näyteportfolio Opiskelijan työn mitoitus: yhteensä 80 tuntia (3 op): lähiopiskelu 17 h, verkko-opiskelu 27 h ja itsenäinen opiskelu 36 h Esimerkkejä vaadittavista suorituksista: ennakkotehtävä (tutkimuksen esittely), henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinta (HOPS), tiedonhaku-tehtävä, näyteportfolio. Sydänpotilaan hoitotyön kehittäminen 7 op Oppimistulokset: Opiskelija hallitsee projektityöskentelyn eri vaiheet ja osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida työelämän tarpeista lähtevän kehittämisprojektin. Opiskelija on perehtynyt uusimpaan tutkimustietoon ja käyttää sitä sydänpotilaan hoitotyön kehittämisessä. Asiakokonaisuudet: sydänpotilaan hoitoon liittyvä monitieteellinen tutkimus, tutkimus- ja kehittämistoiminnan lähtökohdat, työelämälähtöinen kehittämistehtävä. Lähdekirjallisuutta: Evidence- Based Nursing lehti. Hallila (toim.) 2005. Näyttöön perustuva hoitotyön kirjaaminen. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. 12

Häggman- Laitila, A. 2009. Näyttöön perustuvaa hoitotyötä edistävät tekijät systemoitu katsaus hoitotyöntekijöiden käsityksiin. Tutkiva Hoitotyö 7(2), 4-12. Häggman- Laitila, A. 2009. Näyttöön perustuvan hoitotyön edistäminen systemoitu katsaus toimintamalleihin. Tutkiva Hoitotyö 7(3), 20-27. Johansson, K., Aelin, Stolt & Ääri 2007. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja A:51/2007. Turku. Lauri, S. (toim.) 2003. Näyttöön perustuva hoitotyö. WSOY. Juva. Oranta, O., Hupli, M. & Routasalo, P. 2002. Sairaanhoitajat tutkimustiedon hyödyntäjänä estävät ja edistävät tekijät. Hoitotiede 14, 26-37. Malmivaara, A. 2002. Systemoitu kirjallisuuskatsaus työkalu tutkimusnäytön tavoittamiseen. Duodecim 118, 877-879. Perälä & Pelkonen. 2006. Hoitotyön suositukset osana näyttöön perustuvaa toimintaa. Sairaanhoitaja 12, 12-15. Ruotsalainen, T. 2006. Sisätautipotilaan hoidon laatu. Potilas laadun arvioijana. Turun yliopiston julkaisuja Annales Universitas Turkuensis. Sarja C, osa 246. Turun yliopisto. Turku. Saranto, K. ym. 2008. Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen. WSOY Oppimateriaalit Oy. Helsinki. Tuomi, J. 2007. Tutki ja lue. Johdatus tieteellisen tekstin ymmärtämiseen. Tammi. Helsinki. www.hotus.fi > hoitotyön vaikuttavuuden edistaminen (hoitotyön suositukset) www.sairaanhoitajaliitto.fi > ammatilliset urapalvelut > uraportti > verkkoportfolio www.sairaanhoitajaliitto.fi > sairaanhoitajan työ ja hoitotyön kehittäminen > hoitotyön kehittäminen > näyttöön perustuva hoitotyö Opiskelijan työn mitoitus: yhteensä 185 tuntia (7op): lähiopetus 20 h, itsenäinen opiskelu 165 h, verkko-opinnot 54 h. Esimerkkejä vaadittavista suorituksista: kehittämistehtävän ideaseminaari, väliseminaari, raportointiseminaari, toisen opiskelijan työn opponointi, HOPSin mukaan mahdollinen harjoittelu ja sen oppimisraportti. 13

Liite 1. Erikoistumisopintojen etenemissuunnitelma SYDÄNPOTILAAN HOITOTYÖN ERIKOISTUMISOPINNOT, 30 OP Opintojaksot / Etenemisjärjestys I lukukausi 15 op II lukukausi 15 op SYDÄNPOTILAAN HOITOTYÖN ASIANTUNTIJAOSAAMINEN 20 OP Sydän - ja verisuoniterveyden edistäminen (6 op) => => => => => => Sydänpotilaan hoito (6 op) => => => => => => Sydänpotilaan kuntoutuminen (8 op) => => => => => => => => SYDÄNPOTILAAN HOITOTYÖN KEHITTÄMISOSAAMINEN 10 OP Näyttöön perustuva toiminta (3 op) => => => Sydänpotilaan hoitotyön kehittäminen (7 op) => => => => => => => => = 1 op 14

Liite 2. Osaamismatriisi opetussuunnitelmajäsennyksenä Sydänpotilaan hoitotyön erikoistumisopintojen matriisimalli Ydinosaamisalueet Kompetenssit Itsensä kehittäminen Eettinen osaaminen Organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Kehittämistoimintaosaaminen Kansainvälisyysosaaminen Sydänpotilaan hoidon ja hoitotyön erityisosaaminen 1. Sydänpotilaan hoitotyön asiantuntijaosaaminen 20 op Sydän- ja verisuoniterveyden edistäminen (6 op) Sydänpotilaan hoito (6 op) Sydänpotilaan kuntoutuminen (8 op) 2. Sydänpotilaan hoitotyön kehittämisosaaminen 10 op Näyttöön perustuva toiminta (3 op) Sydänpotilaan hoitotyön kehittäminen (7 op) = ilmaisee opintojakson liittyvän kyseisen osaamisalueen kehittämiseen 15

Liite 3. Opetussuunnitelmatyön ydinryhmä Aluepäällikkö Maija Koskela, Suomen Sydänliitto ry / SSL, Aluetoimisto, Oulu Sydänhoitaja Riia Kuusio-Korpi, Mäntsälän terveyskeskus Lehtori Kristiina Kurittu, Satakunnan ammattikorkeakoulu / SAMK, Sosiaali- ja terveysala, Pori Koulutuspäällikkö Tarja Niskanen, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu / PIRAMK, T&K palvelut Lehtori Irmeli Pasanen, Oulun seudun ammattikorkeakoulu / OAMK, Oulaisten yksikkö LT, projektipäällikkö Maire Rantala, Pirkanmaan Sydänpiiri, Tampere Lehtori Katariina Valtonen, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu / PIRAMK, Hyvinvointipalvelut / Terveysala Sydänhoitaja Päivi Velin Mäntsälän terveyskeskus 16