Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Transkriptio

1 Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen ja täydentämisen mahdollisuuksista. Tehdä tarvittavat esitykset järjestelmän selkeyttämiseksi ja parantamiseksi huomioon ottaen nk. valvontatyöryhmän esitykset. Tehdä esitys miten terveydenhuollon ammattihenkilöstön työn ja potilasturvallisuuden edellyttämä kielitaito tulee määrittää yleiset kielitutkinnot huomioiden. Tehdä esitys eri tavoista hankkia vaadittu kielitaito. Tehdä esitys tarvittavista säädösmuutoksista, arvio kustannusvaikutuksista sekä eri rahoitusvaihtoehdoista Käsitteli asioita, jotka liittyvät STM:n, OKM:n ja TEM:n hallinnonaloille yhteistyö t keskeistä k myös toimeenpanolle

2 Nykytilan haasteita Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. EU/ETA maiden ulkopuolella koulutuksen saaneille on järjestetty mm. tutkintoon johtavaa koulutusta työvoimakoulutuksena. Osa sairaanhoitajan koulutuksen saaneista opiskelee Suomessa lähihoitajiksi. Moninkertaisen tutkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen vie paikkoja vailla tutkintoa tki t olevilta.

3 Nykytilan haasteita Lääkäreiden kuulusteluun osallistumisen mahdollisuuksia on lisättävä. Kuulustelun asema. Vaikeudet päästä kuulusteluihin l valmentavaan koulutukseen. k Nykymalli, jossa useat joutuvat opiskelemaan yksin, ei ole riittävä. Lääkäreiltä ja sairaanhoitajilta tällä hetkellä vaadittu kielitaitotaso (YKI 3) ei ole riittävä. Työnantajien tavat arvioida kielitaitoa vaihtelevat laajasti. Kehitetyt testit ovat suuntaa antavia, eivätkä täytä kielitutkinnon vaatimuksia. Erityisesti ammatillisen kielikoulutuksen puute on ongelma, mikä on johtanut myös osaltaan tutkintoon johtavan koulutuksen käyttöön kielikoulutuksena.

4 Keskeisiä johtopäätöksiä ja ehdotuksia Kaikkien terveydenhuollon laillistettavien ammattihenkilöiden kielitaitovaatimusta nosto tasolle YKI 4/ B 2 ammattipätevyysdirektiivin toimeenpano. Kielitaito arvioitaisiin laillistamisprosessin loppuvaiheessa. YKI 4 testin korvaava tai sitä täydentävä ammatillinen kielikoe vaatii vielä tutkimukseen perustuvaa kehittämistä. Ammatillinen kielikoe ja kielikoulutusta tulisi olla saatavilla myös ruotsiksi. Jatkossa myös EU/ETA alueen ulkopuolella koulutuksen saaneiden sairaanhoitajien laillistus perustuisi valtakunnalliseen kuulusteluun. Sairaanhoitajien osalta kuulustelun kehittäminen ja järjestäminen kuuluisi ammattikorkeakoulujen tehtäviin. Ulkomaisen sairaanhoitajakoulutuksen suorittaneet rekrytoitaisiin ja kannustettaisiin hakeutumaan sairaanhoitajan tehtäviin

5 Kuvaus laillistettavien lääkärien, hammaslääkärien u aus a stetta e ää ä e, a as ää ä e ja sairaanhoitajien prosessista

6 Keskeisiä johtopäätöksiä ja ehdotuksia Laillistus perustuisi kuulusteluun kuulusteluun valmentava koulutus. Muut ammattihenkilöt - tutkintojen tki t vertailu ja täydentävän ä opinnot arvioinnin i i keskittäminen. Osaamista täydentävä koulutus tulee toteuttaa täydennyskoulutuksena ja kuulusteluihin valmentavana koulutuksena Koulutusten t hankinnan jatkuvuus sitoutuminen t i kehittämiseen, i yhteistyö t ja työnjako suunnittelussa ja tarjoamisessa, modulirakenne, maantieteellinen kattavuus, joustava aloitus, kielikoulutuksen sisällyttäminen tieto koulutuksista k t Kielen opiskelun verkkomateriaali itseopiskeluun ja koulutukseen Kielitaitokokeeseen sekä kuulusteluun valmentavaa koulutusta tulisi järjestää työvoimakoulutuksena ao. kriteerit täyttäville henkilöille. ELY -keskukset koordinoisivat yhdessä koulutusten hankintaa. Työnantajan (ulkomailta) rekrytoimien koulutuksen kustannuksista tulisi vastata sopimallaan tavalla työnantaja ja/tai rekrytointiyritys.

7 Keskeisiä johtopäätöksiä ja ehdotuksia KV-rekrytointihankkeissa kielen oppiminen riittävälle tasolle lähtömaakoulutuksessa. l t k YKI-tutkintoja tulisi voida toteuttaa myös ulkomailla. Ammatillisen kielikokeen kehittämisen tueksi tulisi arvioida Suomessa ja kansainvälisesti tuotettuja terveysalan ammatillisia kielitaitovaatimuksia ja kielitaitokokeita riittävä luotettavuus ammattioikeus järjestelmänä oikeassa suhteessa tarkoitukseen ja resursseihin ammatillinen eriytyneisyys. Suhde YKI-tutkintoon. Kielitaitoprofiili voi painottua eri tavoin eri ammattiryhmissä. Työnantajalla vastuu arviosta kun työtehtävät edellyttävät tasoa korkeampaa tai eri tavoin suuntautunutta kielitaitoa. ~ yleislääkärin/sairaanhoitajan kielitaito (Ammatillisen) kielikokeen suorittaminen mahdollista kuulustelujen tai niihin valmentavan koulutuksen yhteydessä - myös kv-tutkinto-opiskelijat ja koulutusvientihankkeet

8 Ammatillisen kielitaidon ja arvioinnin moninaisuus Ammattialan opintojen ja kieliopintojen lisäksi harjoittelulla, työkokemuksella ja työpaikalla tapahtuvalla vuorovaikutuksella ja mentoroinnilla on keskeinen rooli kielitaidon hankkimisessa kielen opettajien mukaan tulo työpaikoille kielen käytön tilanteet ja henkilöstön tukeminen tietoa siitä, miten voidaan tukea suomen kielen oppimista, selkokielistäminen Ulkomaisen koulutuksen suorittaneiden ammattihenkilöiden ja työyhteisöjen ohjausta ja koulutusta tulee kehittää. Ohjauksen tueksi tulee valmistella yhteistyössä ammattijärjestöjen, työnantajien, korkeakoulujen ja Valviran kanssa työpaikoille ja ammattihenkilöille suunnattu opas harjoittelusta, kielen oppimisen tukemisesta ja lokikirja tukemaan harjoittelun keskeisten tavoitteiden saavuttamista.

9 Ehdotus jatkovalmistelusta ja arvio kustannuksista k t Lakimuutosten valmistelusta vastaa OKM ja STM laillistamisen prosessi ja kuulustelu, kielitaitovaatimukset, kielitutkinto, ammattipätevyysdirektiivin toimeenpano OKM tukee kielitaitotestin kehittämisen edellytyksiä selvittävää tutkimushanketta Kielitutkinnon suorittaminen perustuu osallistumismaksuihin. Kuulustelun suorittaminen perustuu omakustannusarvoon. Työvoimakoulutuksen k tarve kasvaa tai pysyy ennallaan - ammattitaitoa täydentävää koulutusta ja siihen sisältyvää ammatillista kielikoulutusta tarvittaneen nykyistä enemmän toisaalta kokonaiskustannuksia vähentänee luopuminen tutkintoon johtavan koulutuksen hankinnasta, modulirakenteen hyödyntäminen ja koulutusten toteuttaminen yhteishankintana.