DOKUMENT 11 Ministerineuvstn selntek petusministerien (MR-U) vusia 2008 2010 kskevan kulutus- ja tutkimusalan strategian tilasta ja etenemisestä Jhdant Opetus- ja tutkimusministerineuvstn (MR-U) kulutus- ja tutkimusalan strategia vusiksi 2008 2010, Phjismaat jhtava dynaaminen tiet- ja saamisalue, esiteltiin Phjismaiden neuvstn istunnssa Oslssa vunna 2007. Srategia tuli vimaan 1. tammikuuta 2008. Sen vi ladata sitteesta http://www.nrden.rg/da/nrdisk-ministerraad/ministerraad/nrdiskministerraad-fr-uddannelse-g-frskning-mr-u/strategi. Phjismaiden ministerineuvst antaa nyt tisen selnten strategian seurannasta. Ensimmäinen esitettiin Phjismaiden neuvstn istunnssa Helsingissä lkakuussa 2008. Strategiasta n saatu hyviä kkemuksia, ja uuden strategian laatiminen vusiksi 2011 2013 n alitettu. Selntek n laadittu niin, että strategian jkaisen sa-alueen khdalla mainitaan ensin kyseistä aluetta kskevat tavitteet ja sen jälkeen selstetaan lyhyesti tärkeimmät tulkset ja timet. Keskeiset painpisteet Glbalisaatiprsessi Tavite 1: Tavite 2: MR-U:n tulee tukea ja edistää knkreettista yhteistyötä, jka lu Phjismaiden ja itsehallintalueiden välistä lisäarva kulutus- ja tutkimusalalla. Phjismaiden ministerineuvstn tulee timia frumina, jlla phjismaisia kulutus- ja tutkimusalan glbalisaatialitteita ja -kkemuksia ludaan sekä levitetään. MR-U:n alueella tehtävä työ n painttunut vunna 2008 paljlti glbalisaatityöhön, jka n leimannut myös tätä aluetta. Ministerineuvst arvii, että pääministerien glbalisaatialite n antanut phjismaiselle kulutus- ja tutkimusyhteistyölle uuden ja paremman suunnan. Ministerineuvst arvii, että pääasiallisesti MR-U:n vastuulla levat neljä glbalisaatihanketta vat kehittyneet hiensti ja että tähänastiset saavutukset, muun muassa raprtit, knferenssit ja pliittiset keskustelut, vat lleet tärkeitä ja nnistuneita. Ministerineuvstn mielestä hankkeet auttavat kkamaan ja keskittämään panstusta kk kulutusalueelle, ja mahdllisuudet tiedn levittämiseen vat entistä paremmat. MR-U n seurannut glbalisaatialitetta ja käynyt temaattisia keskusteluja, jtka vat edistäneet alitteen ja kk työn dynaamista kehitystä seuraavilla alueilla: Phjismaiden pettajakulutus Siirtyminen kulusta työelämään Luvuus, innvinti ja yrittäjyys glbaalissa maailmassa Investinnit tutkimukseen, kehittämiseen ja kulutukseen kriisiaikana Aikuisten ppiminen kriisiaikana MR-U:lla n pääasiallinen vastuu seuraavissa glbalisaatihankkeissa: Phjismainen huippututkimus Phjismaisen tutkimus- ja innvaatialueen (NORIA) kehittäminen yhdessä MR-NERin kanssa Phjismaiden krkea-asteen kulutuksen edistäminen Nurten ja aikuisten hyvä ppiminen MR-U:lla n savastuu seuraavissa glbalisaatihankkeissa: Aasian innvaatiedustustt Uusi phjismainen innvaatipalkint page 1 f 13
Yhteisphjismainen energianäyttely Shanghain maailmannäyttely 2010 Selvitys ilmastnmuutksen seurauksista Phjismaiden lunnnvarille Phjismaiden kehittäminen ja prfiliminen luvien elinkeinjen keskuksena MR-U:n glbalisaatityö ilmenee kunkin painpistealueen kuvauksesta. Mainittujen glbalisaatihankkeiden lisäksi MR-U n knnut saamisalan phjismaisen timenpidepaketin Kööpenhaminassa julukuussa 2009 pidettävän ilmastkkuksen yhteyteen. Timenpidepaketti n j sekä auttanut nstamaan ilmastn ja siihen liittyvät kysymykset selkeämmin esille että vahvistamaan tämän alueen yhteistyötä. Phjismaiden petusministerit kutsuvat sallistumaan Phjismaiseen ilmastpäivään, jka pidetään ilmastkkuksen alkajaisiksi. Tavitteena n parantaa tietisuutta ja saamista ilmaststa ja samalla sallistaa kululaiset, ammattikulutuksessa levat nuret, pettajat ja tiednvälittäjät aktiivisesti ilmastkysymysten käsittelyyn ilmastkkuksen valssa. Ilmastpäivä järjestetään 11. marraskuuta 2009, mutta prjekteja ja muuta timintaa vidaan tteuttaa myös sitä ennen ja sen jälkeen. Yhteinen phjismainen verkksivu www.klimanrden.rg n j avattu. Se sisältää työkalupakin, jssa n ilmast-petusmateriaalia kaikista Phjismaista. Sivust sisältää nline-petusmateriaalia, tieta phjismaisista tapahtumista, teemasivuja ja hankkeita. Ilmastpäivänä järjestetään vapaaehtinen phjismainen ilmasttehtäväkilpa. Se n tekstiviestiphjainen petustapahtuma, jsta saattaa tulla maailman suurin matkapuhelinkkeilu. Kilpailu n tarkitettu erityisesti 7. 10.-lukkalaisille. Phjismaiden petusministerit kutsuvat myös eri timijita kumppaneiksi Phjismaiseen ilmastpäivään. Ministerit haluvat lisäksi itsekin prfilida ilmastpäivää. Phjismaisen ilmastpäivän tulksia ja kkemuksia prfilidaan Phjismaiden yhteisellä näyttelysastlla ilmastkkuksen yhteydessä. Nrdplus kehyshjelma painttaa ilmasta vusien 2009 ja 2010 hakukierrksilla. Vunna 2009 ilmast li pääpririteettina 15 %:ssa hakemuksista. Tukea myönnettiin 55 hakemukselle, jiden painpiste li ilmastssa. Niistä 36 li Nrdplus Junir-hankkeita. Nrdplusilla n teemasivu Phjismaisen ilmastpäivän sivustssa www.klimanrden.rg. Ilmastn liittyvien Nrdplus-hankkeiden menestystarinita prfilidaan ilmastkkuksen ja Phjismaisen ilmastpäivän aikana muun muassa Nrdplus-kuluihin tehtävillä ministerivierailuilla. Ilmast valittiin pliittisesti paintetuksi alueeksi, kun phjismaiset maisterihjelmat (NMP eli Nrdic Master Prgrammes) julistettiin haettavaksi vunna 2009, ja kaksi neljästä uudesta maisterihjelmasta liittyy ilmastn. Ministerineuvstn sihteeristö n pyytänyt NrdFrskia laatimaan katsauksen ilmasttutkimuksen kknaispanstuksista ja ilmastkkuksen kannalta tärkeistä phjismaisista tutkimustulksista. Painpiste n phjismaisten vahvuuksien kuvaamisessa ja alueissa, jilla Phjismaat vivat timia maailmanlaajuisesti edelläkävijänä ja esikuvana. Esille nstetaan erityisesti kehitysmaiden ilmastngelmien kannalta tärkeitä phjismaisia tutkimustulksia. Työstä laaditaan raprtti Nrdic Climate Change Research, jka julkistetaan ja esitellään ilmastkkuksen yhteydessä. Huippututkimusalitetta prfilidaan eri tavin Kööpenhaminan ilmastkkuksen yhteydessä. Huippututkimusalitteen prfilintitimia vat: Phjismaiden yhteinen näyttelysast julukuun ilmastkkuksessa, näyttelytila Nrdatlantens Bryggellä Kööpenhaminassa, syyskuisen Nrdic Climate Slutins -tapahtuman prfilinti, Harald Dvlandin ja Phjismaiden ympäristöministerien ilmastkierrs Phjismaiden pääkaupunkeihin keväällä ja kesällä 2009 ja Kööpenhaminassa maaliskuussa 2009 pidetty kansainvälinen tieteellinen ilmastnmuutsknferenssi. Alakhtaiset painpistealueet Kulutus ja työmarkkinat Tavite 1: Taataan kaikille hyvä esikulu sekä ensimmäisen ja tisen asteen kulutus, jtka luvat perustan jatkkulutukselle, ssiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja hyvälle elämälle. 2 page f 13
Tavite 2: Tavite 3: Tavite 4: Tavite 5: Tavite 6: Tavite 7: Edistetään ja tuetaan elinikäiseen ppimiseen liittyvää tietämystä, saamista ja kkemustenvaihta Phjismaissa. Vahvistetaan saamisen tasa siten, että nykyistä suurempi sa kustakin nurten ikälukasta surittaa tisen ja klmannen asteen kulutuksen. Edistetään Phjismaiden kulutusjärjestelmien avulla ulkmaalaistaustaisten henkilöiden hyvää ktutumista. Edistetään kulun ja työelämän yhteistyötä ammatillisen kulutuksen ja saavutetun saamisen tunnustamisen saralla. Edistetään Phjismaiden pettajankulutuksen laadukkuutta. Edistetään kulutustutkimukseen ja petusta kskevien tutkimustulsten levittämiseen liittyvää yhteistyötä. Peruskulu ja tisen asteen (nurisasteen) kulutus Ministerineuvst arvii, että pääministerien glbalisaatialite n auttanut kkamaan ja khdentamaan timenpiteitä päiväktiin ja esikuluun, peruskuluun ja tisen asteen kulutukseen liittyvissä asiissa ja että vastaperustettu petus- ja keskustelufrumi (ks. jäljempänä) vahvistaa mahdllisuuksia tiedn levittämiseen erilaisten ja eritasisten kulujen sekä petussektrin ja työelämän kesken. Seuraavat tulkset ja vaikutukset n saavutettu glbalisaatihankkeessa Nurten ja aikuisten hyvä ppiminen : Kulupudkkaat Tutkimus Nurten siirtyminen kulusta työelämään Phjismaisia kkemuksia julkaistiin vunna 2008. Tutkimuksen phjalta järjestettiin Rutsissa vunna 2008 phjismainen knferenssi "Från yrkesutbildning till arbetsliv ett nrdiskt perspektiv, ja petusministereiden tisessa kkuksessa vunna 2008 li samaa aihetta käsittelevä teemakeskustelu. On käynnistetty tutkimus, jnka päätavitteena n saada tilannekatsaus Phjismaiden kulujärjestelmien kulupudkkaisiin liittyvästä tutkimuksesta. Tutkimuksessa kartitetaan myös keskeisiä pliittisia alitteita ja panstuksia kulupudkkaiden määrän vähentämiseksi Phjismaissa sekä timenpiteitä, jiden katstaan timivan parhaiten kulun keskeyttämisen ehkäisemisessä. Tutkimus valmistuu julukuussa 2009. Näiden tulsten välittäminen n tärkeällä sijalla vunna 2010, ja tarkituksena n myös arviida, nk perusteltua tteuttaa kulutustutkimukseen ja sen tulsten välittämiseen liittyvä phjismainen hjelma, jhn sisältyisi myös kulupudkastutkimus muun muassa Phjismaiden neuvstn susituksen njalla. Ammattikulutus kulun ja työelämän yhteistyö Eurppalaisen Kööpenhaminan prsessin kautta tteutetaan useita alitteita ammattikulutuksen avimuuden, liikkuvuusmahdllisuuksien ja laadun lisäämiseksi. Phjismaisen kuluyhteistyön puitteissa n perustettu työryhmä seuraamaan prsessia Phjismaissa. Tämän työn phjalta n tehty vunna 2009 alite tutkimuksesta, jka käsittelisi tulevaisuuden saamistarpeen ja ammattikulutuksen sisällön ja mudn välistä yhteyttä Phjismaissa. Tutkimuksen tavitteena n lisätä tieta ja kkemustenvaihta siitä, miten tulevaisuuden saamistarve ja ammattikulutuksen sisältö ja mut khtaavat Phjismaissa. Yrittäjyys Opetusministerien vuden 2009 ensimmäisessä kkuksessa li teemakeskustelu luvuudesta, innvinnista ja yrittäjyydestä glbaalina aikana, ja ministerit päättivät tteuttaa phjismaisen vertailututkimuksen luvuudesta, innvatiivisuudesta ja yrittäjyydestä kulutuksessa. Päätökseen vaikutti muun muassa tive edistää kulutusjärjestelmän luvuutta ja innvatiivisuutta. Tutkimus julistettiin haettavaksi syksyllä 2009. Phjismaiden ministerineuvst järjestää julukuussa 2009 yhdessä Islannin kanssa knferenssin Innvatin and Creativity - in the hands f the yung. Opetus- ja keskustelufrumi Frumin tavitteena n kehittää uusia tapja järjestää kkuksia ja knferensseja. Uusilla kkusmenetelmillä halutaan turvata entistä parempi ppiminen vurpuhelun ja kkemustenvaihdn kautta, aktivida ja situttaa sallistujia, nstaa selkeämmin esille tulksia ja tiedn levittämistä ja kiinnittää humita glbalisaatihankkeen aiheisiin sisältöön ja tavitteisiin. Opetusja keskustelufrumi nudattaa pääministerien tivetta näkyvämmästä Phjlasta. Ensimmäinen petus- ja keskustelufrumi järjestettiin Islannissa syyskuussa 2009. Aiheena li kknaisvaltainen kulutusplitiikka, ja frumi hukutteli paikalle lähes 400 sallistujaa Phjismaiden kk kulutussektrilta ja työelämästä. Tisen 3 page f 13
petus- ja keskustelufrumin aiheena n Innvatin and Creativity - in the hands f the yung ja se järjestetään Islannissa julukuussa 2009. Opetus- ja keskustelufrumia hyödynnetään esimerkiksi erilaisissa knferensseissa ja seminaareissa, mutta myös interaktiivisella khtauspaikalla sitteessa www.dialgnrden.rg. Verkksivulle n kttu muun muassa erilaisia menetelmiä, jtka vivat edistää ppimista ja vurpuhelua. PISA-raprtti ja knferenssi: Raprtti Nrthern Lights n PISA 2006 esiteltiin elkuussa 2009 Islannissa nin 150 sallistujaa keränneessä phjismaisessa knferenssissa. Raprtissa vertaillaan Phjismaiden tulksia vuden 2006 PISA-tutkimuksessa painttaen erityisesti lunnntieteiden ppimista. Phjismaisen kuluyhteistyön puitteissa n perustettu työryhmä laatimaan phjismainen raprtti ja järjestämään knferenssi, jssa tulkset esitellään. Ryhmä n llut myös mukana laatimassa maiden ehdtuksia aiheiksi ja kysymyksiksi vuden 2012 PISA-tutkimusta varten. Tämän alueen yhteistyön jatkamista arviidaan uusien PISA-tutkimusten valssa. Mainittujen timenpiteiden lisäksi phjismaiseen kuluyhteistyöhön sisältyy mnenlaista timintaa eri alueilla. Timinta liittyy muun muassa esikulun ja päiväkdin tehtävään nykyyhteiskunnassa ja elinikäisen ppimisen ensimmäisenä askeleena, petuksen tasaarvisuuteen, ammattikilpailujen vaikutukseen ammattikulutuksessa, pienten käsityöammattien tilanteeseen, digitaalisten petusvälineiden kehittämiseen ja tiettekniikan hyötyihin petuksessa ja ppimisessa sekä Phjismaisen ilmastpäivän valmisteluihin. Aikuisten ppiminen Ministerineuvst arvii, että Aikuisten ppimisen phjismainen verkst (NVL) n aivan uudenlainen vaikutuskein aikuisten ppimiseen liittyvän tiedn levittämiseksi Phjismaissa ja itsehallintalueilla. Tähän sisältyvät vapaa sivistystyö, aikuisten peruspetus, työmarkkinakulutus sekä jatk- ja täydennyskulutus elinikäisen ppimisen näkökulmasta. Glbalisaatihankkeen Nurten ja aikuisten hyvä ppiminen alla n käynnistetty seuraava aikuisten ppimiseen liittyvä timenpide: Aikuisten perustaitjen kehittäminen. Perustaidt lukemisessa, kirjittamisessa, laskemisessa ja tiettekniikassa vat ihmiselle ratkaisevan tärkeitä yhä suuremmassa määrin tietn phjautuvassa maailmassa. Tutkimus lukemisen ja kirjittamisen tehkkaan aikuispetuksen järjestämisestä n käynnistetty vunna 2009. Väliraprtin tulkset saadaan vunna 2010. Tulksista nähdään, mitä jatktimia tällä alueella tarvitaan. Aikuisten ppimisen phjismaisen verkstn (NVL) uusi rganisaati ja rakenne: NVL:n arviinnin perusteella n 1. heinäkuuta 2009 perustettu uusi isäntärganisaati NVL:n pääkrdinaattrille, maakrdinaattreille, itsehallintalueiden yhteyshenkilöille ja verkktimittajille. NVL edistää vunna 2009 elinikäistä ppimista ja saamiskehitystä, henkilökhtaista kehittymistä ja demkraattista sallistumista, vurvaikutusta Nrdpluskehyshjelman kanssa ja tiedttaa jäsennellyllä ja strategisella tavalla aikuisten ppimiseen liittyvän phjismaisen yhteistyön kkemuksista ja tulksista seuraavilla aihealueilla: saamisen kehittäminen, laatu ja laadun kehittäminen, hankitun saamisen hyväksilukeminen ja pastus. NVL n saavuttanut seuraavat tulkset: Se n järjestänyt kaksi phjismaista knferenssia, tisen vunna 2006 ja tisen vunna 2008, jtka keräsivät 140 sallistujaa. Aiheena li laatu ja laadun kehittäminen, ja knferenssit phjautuivat phjismaiseen raprttiin Systematisk kvalitetsarbejde i vksnes læring. Nrdiske brikker til en msaik (Systemaattinen laatutyö aikuisten ppimisessa. Msaiikin phjismaisia palasia). Se tarjaa esimerkkejä siitä, miten eri sektrit tekevät laadunparantamistyötä aikuisten ppimisessa, ja tarjaa myös ehdtuksia panstusalueiksi. Vunna 2008 n myös järjestetty kaksi seurantaknferenssia ja pidetty phjismais-eurppalainen työpaja (25 sallistujaa) laatutyötä kskevien kkemusten vaihtamiseksi. Verkklehti DialgWebistä n ilmestynyt klme tätä aihetta käsittelevää teemanumera. NVL n myös välittänyt phjismaisen raprtin Eurpan kmissin laadunkehitystyöryhmälle. NVL n alittanut yhteistyön Nrdplus Aikuiskulutuksen hallinnijien kanssa ppiakseen tuntemaan Nrdplus-kehyshjelman paremmin ja khttaakseen Nrdplus Aikuiskulutus -hakemusten laatua. NVL n tehnyt vusina 2008 2009 yhteistyötä kansallisten Nrdplus Aikuiskulutus -hallinnijien kanssa tteuttaen kahdksan seminaaria ja yhden verkkphjaisen kkuksen phjismaisesta 4 page f 13
yhteistyöstä ja prjektikehityksestä. NVL:n verkksivustssa n tieta useista Nrdplus Aikuiskulutus -hankkeista. Phjismainen tutkimus hankitun saamisen hyväksilukemisesta Phjismaissa (Validering i de nrdiska länderna Plicy ch praktik) vertailee maiden strategiita ja hyväksilukemisen täytäntöönpana ja kuvailee tulevia haasteita. Tutkimuksesta n keskusteltu kaikissa Phjismaissa. Rutsissa n järjestetty vunna 2008 seminaari (nin 60 sallistujaa) vapaan sivistystyön hyväksilukemisesta. Seminaarin järjestivät Rutsin vapaan sivistystyön neuvst (Flkbildningsrådet), kansanpistt ja NVL. Tutkimus esiteltiin eurppalaisessa aikakauslehdessä Lifelng Learning in Eurpe (LLinE), ja OECD:n verkksivulla sitteessa www.ecd.rg n sura linkki NVL:n verkksivulle, jssa käsitellään hankitun saamisen hyväksilukemista. Rapprtti "Active Learning and Ageing at Wrk: New visins and pprtunities fr lder wrkers in the Nrdic cuntries, jka käsittelee ikääntyneiden työelämässä khtaamia ristiriitja. NVL n tehnyt vunna 2008 yhteistyötä nin 80 phjismaisen järjestön kanssa aikuisten ppimisen alueella. NVL:n verkst-, knferenssi-, kkus- ja seminaaritiminta n juurrutettu kaikkiin maihin, ja se edistää verkstitumista, kkemustenvaihta ja tiedn levittämistä. Vunna 2005 sallistujia li 1298, ja määrä n kasvanut 2209:ään vunna 2008. On-linetapahtumien sallistujamäärä vunna 2007 li 103, ja se li kasvanut 289:ään vunna 2008. Tiedtustiminta: Uutiskirje NVLnytt ilmestyy vunna 2009 yksitista kertaa ja verkklehti DialgWeb kahdeksan kertaa. Pitkien käyntien (yli 30 minuuttia) määrä NVL:n verkksivulla www.nrdvux.net li vuden 2009 tammikuusta heinäkuuhun 99 607,ja latauksia tehtiin samana aikana 32 672. Vunna 2009 n käynnistetty seuraavat alitteet: tutkimus e-työkalujen käytöstä hankitun saamisen hyväksilukemisessa Phjismaissa ja katsaus aikuiskulutuksen pettajien täydennyskulutukseen. Opettajankulutus ja pettajan tehtävät sekä kulutustutkimus ja sen tulsten välittäminen Phjismaiden ministerineuvst n nstanut viime vusina keskiöön pettajankulutuksen ja pettajan tehtävät. Ministerineuvstn mielestä phjismainen yhteistyö n muun muassa vertailututkimusten ja kkemustenvaihdn ansista auttanut myönteisellä tavalla keskittymään tämän alueen yhteisiin haasteisiin ja edistänyt tärkeällä tavalla myös kansallisia prsesseja. Nyt tutkitaan tsiasialliset mahdllisuudet Phjismaiden yhteiseen isn alitteeseen kulutustutkimuksen ja tulsten välittämisen alueella. Näin saadaan käsitys siitä, vivatk maat kehittää uusia, entistä kauaskantisempia ratkaisuja kulutuksen saralla ja vik alueesta tulla tulevaisuudessa yksi Phjismaiden vahvuuksista. Tutkimus piskelupaikkjen täyttämisestä phjismaisissa pettajankulutuksissa Opiskelupaikkjen täyttämiseen liittyvien ngelmien katsttiin levan Phjismaiden pettajankulutuksia kskevan vertailututkimuksen njalla yksi neljästä tärkeimmästä alueesta kehitettäessä phjismaisten pettajankulutusten laatua. Phjismaiden ministerineuvst n käynnistänyt tämän njalla uuden tutkimuksen piskelupaikkjen täyttämisestä phjismaisissa pettajankulutuksissa. Tutkimuksen tarkituksena n löytää selitys erille Sumen ja muiden Phjismaiden pettajankulutusten piskelijapaikkjen täyttämisessä. Tutkimus valmistuu julukuussa 2009. Opettajankulutuksen phjismainen maisterihjelma: Phjismaiden ministerineuvst n pyytänyt Tanskan arviintilaits EVAlta tarjuksen selvityksestä, jka kskee mahdllisuuksia kehittää pettajankulutuksen phjismainen maisterintutkint. Selvityksellä pyritään erityisesti tutkimaan mahdllisuudet yhteiseen maisterintutkintn phjismaisen maisterihjelman puitteissa. Lisäksi selvitetään, nk Phjismaissa juridisia esteitä, jtka saattavat haitata yhteisen maisterintutkinnn tteuttamista. Lppuraprtti saadaan julukuussa 2009. Tutkimus phjismaista kulutustutkimusta ja sen tulsten välittämistä kskevasta alitteesta: Hankkeen päätavite n kerätä lisää yleistä tieta Phjismaiden kulutusalan tutkimuksesta, jtta vitaisiin arviida, nk suurempi tämän alan panstus tarpeen. Tässä yhteydessä selvitetään Phjismaiden ja itsehallintalueiden käynnissä levat ja suunnitellut kulutustutkimusalitteet. Hankkeessa kuvataan myös yleisesti Phjismaiden kulutustutkimuskenttää, ja ministerineuvst haluaa käsitellä mahdllisuutta krdinida useita tämän alueen kansallisia alitteita. 5 page f 13
Ylipistt ja työelämä Tavite 1: Tavite 2: Tavite 3: Tunnistetaan ja tuetaan Phjismaiden ylipistjen ja krkeakulujen mahdllisia yhteistyöalueita, jtta maat lisivat yhdessä entistä vahvempia. Seurataan ja kehitetään phjismaista maisterihjelmapanstusta sana maiden ylipistjen ja krkeakulujen verkstyhteistyön vahvistamista. Tehstetaan kulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinelämän vurvaikutusta. Ministerineuvst arvii, että pääministerien paneutuminen glbalisaatin n virkistänyt rajat ylittävää yhteistyötä krkea-asteen kulutuksessa. Alite n jhtanut suraan phjismaisten maisterihjelmien kehittämiseen. Gbalisaatihankkeessa Krkeakuluasteen kulutuksen edistäminen Phjismaissa n saavutettu seuraavat tulkset ja vaikutukset: Phjismaiden krkeakuluasteen kulutuksen prfilinti: Pilttihanke Phjismaiden krkeakuluasteen kulutuksen prfilinnista n käynnistetty keväällä 2009. Tukkuussa 2009 järjestettiin työpaja, jhn sallistui muun muassa maiden vastuullisia prfilintitahja ja phjismaisia ylipistja. Työpajan tarkituksena li keskustella prfilintityön erilaisista strategisista tasista ja määritellä alueet, jtka sveltuvat phjismaiseen prfilintiin. Työpajan phjalta n laadittu esite Nrdic Masters, jhn sisältyy muun muassa phjismaisen maisteritutkinnn hahmtelma. Työpajassa tehdyt ehdtukset mudstavat phjan Phjismaiden krkeakuluasteen kulutuksen prfilintia kskevalle pitkän aikavälin strategialle, jka valmistuu julukuussa 2009. Phjismaiset maisterihjelmat: Keväällä 2009 järjestettiin tinen hakukierrs phjismaisten maisterihjelmien kehittämiseksi. Phjismais-kansainvälinen asiantuntijaryhmä arvii hakemukset ja katsi neljän hjelman täyttävän krkeiksi määritellyt laatuvaatimukset. Kaupallistaminen: Phjismaiden ministerineuvst järjesti Kööpenhaminassa tukkuussa 2009 työpajan, jnka taustalla li rutsalaisen SISTERin (Swedish Institute fr Studies in Educatin and Research) laatima raprtti Jakten på ett nytt Ggle m kmmersialisering av frskning ch entreprenörskap vid nrdiska lärsäten (Uuden Gglen metsästys tutkimuksen ja yrittäjyyden kaupallistaminen phjismaisissa ppilaitksissa). Työpajan tarkituksena li täydentää ja kta SISTERin raprtin phjalta kkemuksia ja näkemyksiä siitä, miten tutkimusta ja innvaatiita vidaan tulevaisuudessa kaupallistaa ylipistissa ja krkeakuluissa. Näin haluttiin myös luda phjaa phjismaisten ppilaitsten väliselle tiednvaihdlle. Lisäksi haluttiin selvittää, millaisia yhteisiä phjismaisia alitteita ja panstuksia vidaan tteuttaa Phjismaiden vahvistamiseksi yhteisenä ja yhdentyneenä tutkimus- ja innvaatiphjana glbaalissa kilpailussa tiedsta ja kehityksestä. Työpaja keräsi suuren jukn sallistujia. Mukana li runsaasti muun muassa ylipistjen, krkeakulujen, plitiikan, elinkeinelämän ja julkisen sektrin edustajia. Työpajan tulksia hyödynnetään uusien tämän alueen alitteiden phjana. Tutkimus ja innvinti Tavite 1: Tavite 2: Tavite 3: Tavite 4: Kehitetään edelleen phjismaista tutkimus- ja innvaatialuetta (NORIA), jnka tavitteena n kehittää Phjismaita sana eurppalaista (ERIA) ja kansainvälistä tutkimusaluetta. Vahvistetaan tutkimusta ja innvintia lisäämällä panstuksia tutkimus- ja innvintiasiista vastaavien yhteisphjismaisten laitsten timintaan sekä tiivistämällä tutkimusrahitusta myöntävien kansallisten tahjen välistä yhteistyötä. Kehitetään ja vahvistetaan NrdFrskin rlia phjismaisten tutkimustimintjen keskeisenä krdinintikanavana. Tunnistetaan Phjismaiden vahvuudet tutkimus- ja innvintialalla. 6 page f 13
Tavite 5: Edistetään tutkimusinfrastruktuuriin liittyvää yhteistyötä. Phjismainen tutkimusyhteistyö n tullut vunna 2009 aivan uuteen vaiheeseen sekä laadullisesti että määrällisesti. Ilmastn, energiaan ja ympäristöön keskittyvän huippututkimusalitteen myötä Phjismaat vat luneet yhteistyöperustan, jnka vlyymi ja läpäisevyys vat kansainvälistä lukkaa. Huippututkimusalite niv yhteen, lujittaa ja kehittää tutkimus- ja innvintialueen kansallisten avainlaitsten välistä yhteistyötä. Alite vahvistaa ja syventää myös phjismaisten laitsten NrdFrskin, NICen ja NEFin välistä yhteistyötä. Huippututkimusalite lu uusia mahdllisuuksia phjismaiselle tutkimusyhteistyölle, mutta nstaa esiin myös jitakin haasteita. Huippututkimusalite ja tutkimusalueen entistä vahvempi tavitetas vat tuneet esille myös vahvan krdininnin ja kaikentasisen yhteistyön tarpeen, samin tarpeen selkeyttää tutkimusyhteistyön periaatteita, prsesseja ja suuntaviivja ja ennen kaikkea kehittää suurempia yhteisiä alitteita. NrdFrsk perustettiin vunna 2005, ja se n nyt siirtymässä uuteen srategiseen ja kehitysvaiheeseen. NrdFrskin perustamisen jälkeen n tapahtunut suuria pliittisia ja yhteiskunnallisia muutksia sekä glbaalisti, Eurpassa että Phjismaissa: kiihtyvä glbalisaati ja yhteiset suuret haasteet, eurppalaisen tutkimusyhteistyön kehittäminen ja ennen kaikkea Phjismaiden pääministerien glbalisaatialite. Nämä muutkset eivät suinkaan le vähentäneet NrdFrskin merkitystä. Päinvastin tehkas ja hyvin timiva NrdFrsk kykenee slmimaan hyviä yhteistyösuhteita, ja sen merkitys ja tehtävät phjismaisessa yhteistyössä vat krstuneet entisestään. Tämä n NrdFrskille suuri haaste lähivusina. Glbalisaatihankkeessa Phjismainen ilmast-, energia- ja ympäristöalan huippututkimusalite n saavutettu seuraavat tulkset ja vaikutukset: Huippututkimusalite käynnistettiin vunna 2009. Osallistava ja tehkas rganisaati n alittanut työnsä menestyksekkäästi. Krkean tasn kansallisista avainsidsryhmistä kstuvan hallituksen puheenjhtajana timii rutsalainen pääjhtaja Rlf Annerberg. Kuudelle eri sahjelmalle n perustettu hjelmakmiteat, jtka kkavat yhteen ja integrivat yli sata tutkimuksen ja innvinnin kansallista asiantuntijaa. Phjismaiset laitkset NrdFrsk, NICe ja Phjismainen energiantutkimus mudstavat yhdessä integridun ja hyvin timivan sihteeristön. Organisaati kkaa innvaatita ja tutkimusta ja lu kknaan uudenlaiset edellytykset merkittävälle phjismaiselle pankselle isjen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Kaikkien sahjelmien n tarkitus julistaa hankkeet haettavaksi vunna tai 2009 tai alkuvudesta 2010. Alitteen ensimmäinen hakukierrs avattiin elkuussa 2009 sahjelmassa Tutkimukset ilmastnmuutksen vaikutuksista ja speutuminen ilmastnmuutkseen, ja hjelmien Ilmastnmuutksen ja krysfäärin vurvaikutus ja Tuuliviman laajamittainen käyttööntt ensimmäisen hakukierrksen n ilmitettu levan lkakuussa 2009. Alite n esitelty EU:n yhteisen hjelmasuunnittelun (GPC Jint Prgramming) CRESTin alaiselle krkean tasn ryhmälle yhteisen hjelma-alitteen (JPI Jint Prgramming Initiative) ehdkkaana, ja alitteen arviinti timintaympäristön, mukaan lukien EU:n Itämeri-strategia, suhteen jatkuu. EU n ehdttanut huippututkimusalitetta mahdlliseksi lippulaivahankkeeksi EU:n tulevan Itämeristrategian yhteydessä. Alitteeseen liittyvää työtä ja strategiita selvitetään myös EU:n tutkimuksen 7. kehyshjelman ja muiden tärkeiden tutkimus- ja innvaatipliittisten EU-välineiden salta. Strategisia timenpiteitä tteutetaan vusina 2009 2010. Tarkituksena n kehittää työtä niin, että tellisuus ja elinkeinelämä saataisiin mukaan hankkeeseen pitäen kauaskantisena päämääränä edistyneimpien tutkimusympäristöjen ja yksityisen sektrin, elinkeinelämän ja tellisuuden välisten siteiden vahvistamista ja uusien innvaatiden kehittämistä pitkällä aikavälillä. Alitetta prfilidaan sana hukuttelevaa ja avinta phjismaista tutkimus- ja innvaatialuetta, ja Kööpenhaminan ilmastkkuksen yhteyteen syksyllä 2009 n suunnitteilla erityistä timintaa. Huippututkimusalite n sa timintapakettia, jka petusministerien n tarkitus esittää ilmastkkuksen yhteydessä. Ohjelman seurantaa ja menestyneiden sa-alueiden jatkuvaa arviintia varten n alitettu seurantatutkimushanke. Huippututkimusalitteesta tehdään keväällä 2010 väliarviinti, jnka avulla hanketta pyritään parantamaan ja kehittämään. 7 page f 13
Glbalisaatihankkeessa Phjismaisen tutkimus- ja innvaatialueen (NORIA) kehittäminen n saavutettu seuraavat tulkset ja vaikutukset: Keihäänkärkihanke Rajat ylittävää tutkimusrahitusta n kehitetty. Nrjan tutkimusneuvst n ensimmäisenä tutkimusneuvstna päättänyt avata hakumahdllisuuden phjismaisille laitksille ja yhteistyöelimille. Yhteiseksi tutkimusalueeksi mudstuu escience. Strategia n laadittu, ja esciencen knkreettinen timintasuunnitelma tteutetaan yhteistyössä kansallisten avainsidsryhmien kanssa. esciencea kehitetään myös uutena phjismaisena glbalisaatialitteena. On arviitu yhteisen tietinfrastruktuurin kehittämistä Itämeren alueen viidettä vapautta varten. Kaikkien Itämeren-maiden avainsidsryhmät vat lleet mukana esitutkimuksessa, jnka tulkset vat myönteisiä ja uraauurtavia. Nyt arviidaan hankkeen tteuttamista. Viidennen vapauden tietinfrastruktuuri käsittää fyysiseen infrastruktuuriin liittyvän yhteistyön huippunpeiden verkkjen kehittämiseksi, huippututkimusyhteistyössä tarvittavat huippunpeat verkt ja ensisijaistettujen sähköisten palvelujen kehittämisen sekä esciencen. Strateginen kehitys Phjismaisen tutkimusyhteistyön hallinta käsittelevä hanke kehittää ja lujittaa kapasiteettia ja kykyä rakentaa, perustaa ja tteuttaa krdinidusti isja yhteisiä tutkimushjelmia Phjismaissa. Työ parantaa edellytyksiä kehittää ja tteuttaa viidettä vapautta (tiedn vapaa liikkuvuus) Phjismaissa ttaen erityisesti humin ist phjismaiset alitteet kuten nykyiset tai tulevat huippututkimusalitteet. Hanke käsittää kaikki tutkimukseen suuntautuneet virkamieskmiteat ja phjismaiset tutkimussidsryhmät ja kansalliset tutkimusneuvstt. Tutkimus- ja innvaatiyhteistyötä vahvistaa myös krkean tasn työpaja, jssa vat mukana ÄK-U (petus- ja tutkimusyhteistyön virkamieskmitea) ja ÄK-NER (elinkeinplitiikan virkamieskmitea) sekä kansallisten tutkimus- ja innvaatirahittajien edustajat. Työpajassa käsitellään phjismaisen tutkimus- ja innvaatiyhteistyön yhteisiä visiita ja tehtäviä. Phjismaisen tutkimus- ja innvaatialueen ja ERAn välistä synergiaa kehitetään. Phjismaisen tutkimus- ja innvaatialueen ja ERAn välisen synergian vahvistamista käsittelevä raprtti n esitelty asianmaisille sidsryhmille, jita n kuultu. Raprttia seurataan knkreettisella timintasuunnitelmalla, mihin sisältyy phjismaisen tutkimusyhteistyön avainsidsryhmien ja Brysselistä käsin timivien kansallisten sidsryhmien välisten suhteiden ja verkstjen vahvistaminen. Brysselissä n tarkitus järjestää vuden 2010 alussa työpaja keskeisten sidsryhmien välisten suhteiden vahvistamiseksi. Samassa yhteydessä järjestetään kkus Eurpan kmissin (tutkimuksen pääsast) kanssa. Vunna 2005 perustetun NrdFrskin kehitys n llut hyvin myönteistä. Yli 11 000 tutkijaa n nykyisin mukana NrdFrskin rahittamissa tutkimuksissa. NrdFrsk n kehittänyt hjelmapaketin, jssa n mnipulinen valikima rahitusvälineitä, kansainvälistä tieteellistä käytäntöä nudattavia hyviä arviintimenettelyjä ja nykyisellään yli 200 prjektia käsittävä salkku. Phjismaiset huippuyksiköt (NCE): Lippulaiva kkaa ja lu tiiviitä yhteyksiä Phjismaiden etevimpien tutkimusympäristöjen kesken. Panstus perustuu humattaviin kansallisiin investinteihin, ja se n sittautunut hyvin menestykkääksi. Kaiken kaikkiaan huippuyksikköjärjestelmässä n mukana runsaat 1 600 tutkijaa. Ainutlaatuisesta huippuyksikkömallista saattaa tulla Eurpan tulevan tutkimusyhteistyön esikuva. Ilmastalan (Glbal change) huippuyksikkö n arviitu erittäin hyvin tulksin. Huippuyksikkömallia jatketaan ja kehitetään huippututkimusalitteen puitteissa. Yhteisten phjismaisten tutkimusinvestintien krdinintia n vahvistettu niin kutsutun NORIA-netin avulla, jka n kansallisille tutkimusrahituselimille suunnattu rahitusinstrumentti. Seitsemän NORIA-netiä sai tukea vunna 2007, ja vunna 2008 n perustettu vielä kaksi. Vunna 2009 kaksi hjelmaa n jhtanut yhteisiin phjismaisiin tutkimushjelmiin ja lähivusina niitä n dtettavissa lisää. Ylipistjen ja elinkeinelämän välistä yhteistyötä n kehitetty. NrdFrsk n esitellyt vunna 2008 hjelman Private Public Partnership (PPP) PhD Prgram, jka perustuu 8 page f 13
ylipistjen, yritysten ja thtripiskelijiden tiiviille yhteistyölle. Vunna 2009 n tuettu kymmentä knkreettista hanketta. Tutkimusinfrastruktuuriin liittyvää yhteistyötä n parannettu. Ohjelma Jint Nrdic Use f Research Infrastructure n avattu ja 19 knkreettista hanketta n käynnistetty. Phjismaista tutkimuspliittista tietämyskantaa ja anlyysikykyä n vahvistettu. NrdFrsk julkaisee jatkuvasti tutkimuksia, jissa analysidaan ja tunnistetaan phjismaisia vahvuuksia. Raprtit The Nrdic regin as a glbal health lab ja Nrdic Excellence: A Biblimetric Explratin f Cmmn Nrdic Research Funding Opprtunities sittavat, että Phjismailla n ptentiaalia kehittyä maailmanlaajuisiksi esikuviksi erityisen pririsiduilla tutkimusalilla, ja ne tunnistavat knkreettisia alueita phjismaisia tutkimusinvestinteja varten. Kööpenhaminassa julukuussa 2009 pidettävän ilmastkkuksen yhteydessä julkaistaan katsaus phjismaisesta ilmasttutkimuksesta. Vunna 2003 käynnistettiin prsessi, jssa mnet phjismaiset tutkimuslaitkset NIAS, NrdVulk, NIFS, Nrdita ja NSI siirtyivät kansalliseen mistukseen säilyttäen phjismaisen prfiilin ja sarahituksen. Kk prsessi n nyt saatettu lppuun. Kansainväliset asiantuntijat vat arviineet kaikki yhteistyöelimet, ja arvit viittaavat siihen, että uudistusprsessi n nnistunut hyvin ja sen tulksena n saatu kansallisesti situtettuja ja kansainvälisesti erittäin krkeatasisia ympäristöjä. Kaikille elimille n nyt annettu uudet pitkäaikaiset spimukset. Yhteistyötä Baltian maiden kanssa n kehitetty, ja Phjismaiden ministerineuvstn ja Virn, Latvian ja Liettuan välinen tutkimusyhteistyön periaatteita ja suuntaviivja kskeva spimus tarjaa sille vakaan phjan. Spimuksen mukaan yhteistyötä tehdään tasavertaisin ehdin yhteisten pririteettien ja yhteisen rahituksen phjalta. Nrdplus-kehyshjelma 2008 2011 Tavite 1: Tavite 2: Tavite 3: Tavite 4: Tavite 5: Tavite 6: Kehitetään sallistujamaiden kulutusjärjestelmiä elinikäisen ppimisen ja kilpailukyvyn näkökulmasta ja pyritään siten khtaamaan glbalisaatin ja väestökehityksen lumat haasteet. Edistetään phjismaisia kieliä ja phjismaista kulttuuria sekä phjismaisbalttilaista kulttuurista yhteisymmärrystä. Edistetään Nrdplus-hjelman khderyhmien jatkuvuutta ja uusiutumista laajan kulutusyhteistyön, kehitysprjektien, vaihdn ja verkstitumisen avulla. Tuetaan, tetaan lähdökhdaksi, hyödynnetään ja tehdään tunnetuksi innvatiivisia kulutusalan tutteita ja prsesseja vaihtamalla järjestelmmällisesti kkemuksia ja hyviä esimerkkejä. Edistetään phjismais-balttilaisen kulutusalueen lumista. Levitetään ja hyödynnetään tehkkaasti Nrdplus-hjelman tulksia. Nrdplus-kehyshjelma n yhdessä Nrdplus Kieli ja Kulttuuri -hjelman kanssa Phjismaiden ministerineuvstn suurin hjelma. Ohjelmiin sallistuu vusittain yli 10 000 henkeä Phjismaista ja Baltian maista, ja tulksista vivat nauttia vielä useammat. Uudet hjelmat tettiin käyttöön vunna 2008, jllin myös kaikkien hjelmien rganisaati, hallint ja hjelmakmiteat uudistettiin. Lisäksi n perustettu uusi verkksivust ja tettu käyttöön yhteinen n-linehakemus- ja raprtintijärjestelmä (ARS). Ministerineuvst arvii, että kehyshjelmaan sisältyvät phjismaisbalttilaiset hjelmakmiteat sekä Kielet ja Kulttuuri -hjelman hjelmakmitea yhdessä kaikkien kahdeksan maan ja klmen itsehallintalueen kansalliset timistt käsittävän hallintjärjestelmän kanssa n ainutlaatuinen järjestelmä, jka tarjaa erinmaisen phjan hankkia sallistujia, lujittaa sallistumista ja jakaa entistä paremmin tieta Nrdplus-hankkeista ja maiden välisestä yhteistyöstä. Kehyshjelman humattavimmat uudistukset vat kaiken Nrdplus-timinnan entistä selkeämpi prjektisuuntautuneisuus, uuden mnialaisen hrisntaalihjelman käyttööntt ja Baltian maiden tasavertainen sallistuminen. Kehyshjelma kkaa ja tarjaa kulutusalan yhteisiä yhteistyötavitteita ja edistää Phjismaiden ja Baltian maiden kulutusjärjestelmien laatua ja innvatiivisuutta tukemalla erityyppistä vaihta, hankkeita ja verkstja. Uuteen kehyshjelmaan n haettu ja sallistuttu kiitettävästi, ja spimukset vat herättäneet hienn kilpailun. Nrdplus-hjelmiin järjestettiin keväällä 2009 tinen yhteinen hakukierrs. Hakemusten määrä li supistunut useimmissa hjelmissa jnkin verran vudesta 2008. Tähän saattaa lla useita selityksiä. Ohjelmaa muun muassa prfilitiin 9 page f 13
vähemmän vunna 2009 verrattuna vuteen 2008, jllin hjelma li uusi, ja ARSissa li ngelmia vunna 2008. Asiaan vat vaikuttaneet lisäksi finanssikriisi ja muun muassa mahdllisuus hakea tukea useampana vunna. Vunna 2009 Nrdplus-järjestelmiin n keskitytty muun muassa parantamalla hakujärjestelmää, mukkaamalla hakemusten käsittelyrutiineista ja kriteereistä avimempia ja ennakitavampia sekä viemällä hakemukset ARS-järjestelmän läpi mahdllisimman ngelmattmasti. Hakemusten määrä hjelmaa khti Hyväksyttyjen hankkeiden määrä hjelmaa khti 2009 2008 2009 2008 Nrdplus Aikuiskulutus 60 90 40 43 Nrdplus Krkeakulutus 254 301 210 191 Nrdplus Junir 195 340 135 151 Nrdplus Hrisntal 35 46 18 21 Nrdplus Kieli ja Kulttuuri 43 48 36 37 Yhteensä 587 825 440 443 Ilmasthaasteet n valittu Nrdplus-kehyshjelman vuden 2009 pääpainpisteeksi, ja päätös kskee myös vutta 2010. Ilmastn liittyvistä hakemuksista kerrtaan lähemmin khdassa Glbalisaatiprsessi. Nrdplus-hjelmien painpistealueena n vusina 2009 ja 2010 hyvien tuls- ja vaikutusindikaattreiden löytäminen sekä hyvien hankkeiden ja tulsten esilletuminen ja levittäminen. Verkksivust www.nrdplusnline.rg auttaa aktiivisesti tässä. Vunna 2008 sivustlla li 98 300 käyntiä, jista runsaat 63 500 li kertakävijöitä. Sivustssa n myös kumppanuustietkanta, jssa n llut erityisen runsaasti balttilaisia kävijöitä. Nrdplus-kehyshjelman ja Nrdplus Kieli ja Kulttuuri -hjelman arviinti käynnistyy syksyllä 2009. Ohjelmien arviinnilla pyritään lumaan phja Nrdplus-hjelmien mahdlliselle jatkamiselle vuden 2011 jälkeen ja tteamaan mahdlliset muutstarpeet. Arviinti siis valaisee hjelmakautta 2008 2011 analysimalla hjelmien tulevat sisällölliset ja hallinnlliset kehittämismahdllisuudet. Kieliplitiikka Tavite 1: Tavite 2: Tavite 3: Vahvistetaan naapurikielten ymmärtämistä Phjismaissa kielipliittisen julistuksen mukaisesti. Vahvistetaan kieliteknlgian tutkimukseen, kulutukseen ja tutekehitykseen liittyvää yhteistyötä. Seurataan phjismaisen kielipliittisen julistuksen tavitteiden tteutumista lennaisin sin. Kielialueen pääasiallinen haaste n se, että nuret ymmärtävät vusi vudelta hunmmin tanskaa, nrjaa ja rutsia. Kieliyhteistyön 1. tammikuuta 2009 vimaan astunut uusi rganisaati n kuitenkin mahdllistanut sen, että vastedes keskiöön nstetaan lasten ja nurten kielten ymmärtämisen vahvistaminen. Uudistus n kaiken kaikkiaan sittautunut suunnattman vaativaksi timenpiteeksi. Uusi suuntaus tarjaa mahdllisuuden laajaan yhteistyöhön kielialueen neljän eri sidsryhmän kesken. Phjismaiden ministerineuvstn vuden 2009 saavutukset kielialueella vat seuraavat: Kielipliittisen julistuksen seuranta Phjismaiden neuvstn istunnssa esitetään selntek kielipliittisen julistuksen seurannasta. Maaraprtit sisältyvät siihen. Naapurikielten ymmärtämisen vahvistaminen Phjismaissa n sidttu vunna 2006 hyväksyttyyn phjismaiseen kielipliittiseen julistukseen. Uusi phjismainen kielispimus: NSK (Phjismainen yhteistyökmitea) ja MR-SAM (yhteistyöministerineuvst) vat käsitelleet ehdtusta uudeksi phjismaiseksi kielispimukseksi. 10 page f 13
Neuvnantn keskittyvä uusi Asiantuntijaryhmä Phjismaiden kielineuvst (ENS) n myöntänyt varja Nrdplus Kieli ja Kulttuuri -hjelman hjelmakmiteana. Nrdplus Kieli ja Kulttuuri -hjelmassa n khdennettu vusina 2008 2011 kaksi miljnaa Tanskan kruunua peruskulujen, lukiiden ja ammattippilaitsten liikkuvuushankkeisiin sekä ppilaiden että petushenkilökunnan kielten ymmärtämisen, kielitaidn ja kulttuurintuntemuksen parantamiseen. Uusi phjismainen kielikrdinaattri Tanskan kielineuvstssa: Phjismainen kielikrdinaattri n laatinut työsuunnitelmnan ja knnut verkstn Phjismaiden kielineuvstille ja kielikurssihjelmille (Nrdkurs, Nrdspråk ja De nrdiske perler) phtiakseen työn suuntaa. Kielineuvstlla n yhteensä 1,8 miljnan Tanskan kruunun vutuinen määräraha, jtta se vi sekä timia kielikrdinaattrina että hulehtia svitusta verksttiminnasta Phjismaiden kielineuvstjen verkstssa. Kielikurssien hjelmassa vat mukana Nrdkurs (Phjismaiden kieliä, kulttuuria ja kirjallisuutta Phjismaiden ylipistssa piskeleville tarkittuja kursseja), Nrdspråk (peruskulujen, lukiiden ja pettajankulutusten phjismaisille pettajille tarkitettuja kursseja) sekä De nrdiske perler (naapurikielten ja -kulttuurien pettajiksi piskeleville tarkitettuja kursseja. Hanasaaren, Vksenåsenin, Lysebun ja Schæffergårdenin kurssikeskuksia tai laitksia kutsutaan phjismaisiksi helmiksi). Näillä klmella kurssilla n llut 1. tammikuuta 2009 lähtien yhteinen katt-rganisaati. Yleistavitteena n kuluttaa pettajia (tulevia ja j ammatissa timivia) päteviksi Phjismaiden kielten pettajiksi ja mtivida heitä panstamaan enemmän tähän kulutukseen. Kurssit lisäävät heidän tietjaan ja kiinnstustaan naapurimaiden kieliin, kirjallisuuteen sekä kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen elämään, herättää kiinnstusta naapurikielten metdiikkaan ja didaktiikkaan, tarjaa knkreettisia kkemuksia ja vaikutelmia naapurimaiden kulttuurielämästä ja auttaa lumaan ammatillisia ja hyödyllisiä pedaggisia yhteyksiä naapurimaihin. Phjismaiset kielipiltit: Nin 60 peruskulunpettajaa n sallistunut hankkeeseen Phjismaiset kielipiltit ppiakseen, miten naapurikielten petusta vidaan tehstaa Phjismaiden peruskuluissa. Osallistujat mudstavat resurssipettajien verkstn, jka vi timia aktiivisesti kululaisten parissa ja pettajankulutuksessa, niin että naapurikielten petus tehstuu. Kieliavain Phjismaihin -julkaisu (Att förstå varandra i Nrden) li pitkään ainastaan verkssa, mutta nyt sitä n saatavilla myös painettuna. Kielikampanja: Kielipliittisen julistuksen seurantana tteutetaan vusina 2009 2010 kielikampanja jillakin lennaisilla sektreilla. Kampanjan painpiste n lasten ja nurten phjismaisten kielten ymmärtämisessa. Kampanjalla halutaan muun muassa tuda esille Phjismaiden kieliä ja kulttuureja painttaen kielten ymmärtämistä (tanska, nrja ja rutsi), tehdä lapset ja nuret tietisiksi phjismaisten kielten ymmärtämisestä ja antaa pettajille ja muille lasten ja nurten parissa työskenteleville välineet lasten ja nurten kielten ymmärtämisen vahvistamiseen. Ministerineuvst pyrkii kampanjan avulla tumaan paremmin esille kk kielialuetta. Tiettekniikka Tavite 1: Tavite 2: Tavite 3: Tarjtaan perusta kkemustenvaihdlle ja yhteistyölle järjestämällä phjismainen huippujhtajafrumi tiettekniikkaministeriöiden jhtajille. Edistetään escience-kehitystä Phjismaiden lippulaivana. Edistetään Phjismaiden kehittymistä jhtavana tiettekniikka-alueena. Ministerineuvstn tiettekniikkatyön uudelleen rganisinti n mahdllistanut humin khdistamisen entistä selkeämmin tiettekniikkayhteistyöhön ja tehnyt esciencesta uuden phjismaisen lippulaivan. Tiettekniikkajhtajien epävirallinen frumi n vahvistanut maiden tiettekniikasta vastaavien päätöksentekijöiden välistä verksta, mikä vaikuttaa myönteisesti tämän alueen mahdllisten uusien alitteiden käsittelyyn ja välittämiseen. Phjismaiden tiettekniikkajhtajien frumi n mudstanut ivallisen phjan phjismaiselle verkstitumiselle ja vaihdlle. Vunna 2008 perustettu frumi n järjestänyt kaksi kkusta vudessa ajankhtaisista tiettekniikkakysymyksistä. 11 page f 13
Jhtajat vat kertneet maidensa e-timintasuunnitelmista ja e-hallinnsta sekä tiettekniikkaan ja e-hallintn liittyvistä rakenteista. Tiettekniikkajhtajat vat keskustelleet Web 2.0:n vaikutuksesta julkisiin palveluihin, tiettekniikkaratkaisujen kansainvälisiin ratkaisuihin liittyvästä lainsäädännösta, sähköisestä tunnistautumisesta ja tteuttaneet vaihta Tanskan tiettekniikan timialajärjestön kanssa. Jhtajat vat tehneet ehdtuksia työn rganisinnista tiettekniikka-alueen asiantuntijaryhmän kanssa ja kertneet näkemyksiään ryhmän meneillään levasta työstä, jka kskee tiettekniikan tulevaisuuden näkymiä. Opetusministerit vat työskennelleet intensiivisesti kehittääkseen esciencesta Phjismaisen lippulaivan. esciencen kehityksessä n llut klme linjaa, jtka hyödyntävät synergisesti tisiaan: escience phjismaisena timintasuunnitelmana, escience glbalisaatihankkeen keihäänkärkenä kehitettäessä phjismaista tutkimus- ja innvaatialuetta NORIAa ja esciencen suus EU:n tulevan Itämeri-strategian täytäntöönpanssa ministerineuvstssa. Työ, jka liittyy escienceen phjismaisena timintasuunnitelmana, n jhtanut escience-alueen mahdllisten panstusten selkeään erittelyyn ja selvittänyt, miten NrdFrsk vi tiiviissä yhteistyössä maiden ja muiden phjismaisten avainsidsryhmien ja päätöksentekijöiden kanssa lla mukana timintasuunnitelman täytäntöönpanssa. MR-U päätti esittää esciencea glbalisaatipanstuksen jatkamisen keihäänkärkenä phjismaisen tutkimus- ja innvaatialue NORIAn kehittämisessä. MR-U n teettänyt esitutkimuksen viidennen vapauden tietämysinfrastruktuurista Itämeren alueella. Se valaisee mahdllisuuksia jatkaa esciencea yhtenä alueen vahvuuksista. Auttaakseen Phjismaita kehittymään jhtavaksi tiettekniikka-alueeksi petusministerit vat asettaneet tiettekniikan asiantuntijaryhmän, jnka tehtävänä n neuva ministereitä tiettekniikkaplitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Asiantuntijaryhmä n päättänyt työskennellä tulevaisuudennäkymien metdiikan phjalta keskittyen tulevaisuuden tiettekniikka-avusteisten palvelujen mahdllisuuksiin. Raprtti näkymistä esitellään petusministereille ja kulutus- ja tutkimusvirkamieskmitealle vuden 2009 lpussa. Nabsamarbeid Baltiska länderna Mål #1: Mål #2 Mål #3: Stödja utvecklingen ch prcessen kpplad till Nrdplus nya ramprgram så att detta blir så framgångsrikt sm möjligt. Använda samarbetet rörande prgramkmmittéerna i Nrdplus till utbyte av erfarenheter ch gd praxis på utbildningsmrådet. Främja frskningssamarbete mellan Nrden ch de baltiska länderna Phjismaiden ministerineuvstn Baltian maiden kanssa tekemällä kulutus- ja tutkimusyhteistyöllä n pitkät perinteet. Ministerineuvst arvii, että vakaa kehitys n auttanut humattavasti rakentavan ja antisan yhteistyön kehittämisessä, ja tämän tulksena n muun muassa perustettu Nrdplus-kehyshjelma, jhn Baltian maat sallistuvat nyt tasavertaisina Phjismaiden kanssa. Vunna 2009 n lisäksi hyväksytty spimus tutkimusyhteistyön periaatteista ja suuntaviivista. Vusittain pidetään vakituisia virkamieskkuksia, jihin sallistuvat Baltian maat ja Phjismaiden ministerineuvst. Kkuksissa phditaan kulutus- ja tutkimusalan yhteisiä haasteita ja mahdllisuuksia, mukaan lukien Nrdplus-kehyshjelman kehittäminen. Oslssa syksyllä 2007 pidetyn phjismais-balttilaisen ministerikkuksen pöytäkirjan mukaisesti n laadittu Phjismaiden ministerineuvstn ja Virn, Latvian ja Liettuan välinen spimus tutkimusyhteistyön periaatteista ja suuntaviivista tarkituksena tiivistää tutkimusyhteistyötä entisestään. Spimus sisältää yhteisiä temaattisia ja hrisntaalisia pririsinteja, yhteistyön uuden hjausrakenteen sekä rahitusperiaatteita. 12 page f 13
Tammikuussa 2009 järjestettiin Nrjassa yhteinen seminaari kaikille Nrdplushjelmakmiteille ja hallinnlle. Seminaarin tarkituksena li kta hjelmissa mukana levat sidsryhmät Phjismaista ja Baltian maista ja keskustella kaikkia kiinnstavista aiheista, muun muassa kehyshjelman kehittämisestä ja hjelman yleistavitteiden saavuttamisesesta parhaalla mahdllisella tavalla. Ryssland Mål #1: Uppnå gemensamma väl förankrade aktiviteter med ryska partners inm utbildnings- ch frsknings- ch IT-mrådet Mskvassa pidettiin kesäkuussa 2009 kkus yhdessä Venäjän petusministeriön kansainvälisen yhteistyön sastn kanssa. Kkuksessa keskusteltiin Phjismaiden ja Luteis-Venäjän välisen tietämysalueen yhteistyön suunnasta pitkällä aikavälillä. Tarkituksena li vaihtaa näkemyksiä siitä, miten Venäjän ja Phjismaiden petusviranmaisten välistä yhteistyösuunnitelmaa vidaan kehittää. Venäjä esitti selkeän tiveen yhteistyön tiivistämisestä yhteisten pririsintien ja tasavertaisen rahituksen phjalta. Yhteistyöalueiden pririsintia ja rahitusta n vielä valmisteltava. Yhteistyössä tarvitaan knkreettisia hankkeita ja selkeää rajanveta. Tinen valmisteleva kkus pidettiin lkakuun alkupulisklla 2009. Kkuksessa n tarkitus määritellä tarkemmin tietämysalueen mahdllisen yhteistyöspimuksen pririsinnit, rahitus ja rganisinti. Tinen hakukierrs valmistelutimia varten n lkakuun alkupulella 2009. 13 page f 13