n tutkintkhtainen sa Kne- ja metallialan perustutkint 2015 Kneistaja Levyseppähitsaaja Oph määräys 50/011/2014 Luksian hallitus 12.6.2015
Sisältö 1 Kne-ja metallialan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn tavitteet... 1 1.1 Kne- ja metallialan perustutkinnn, valmistustekniikan saamisalan mudstuminen... 5 1.1.1. Opintjen etenemisen ajitus ja järjestäminen klmelle vudelle... 6 1.1.2. Opintplkuvaihtehtja... 8 1.1.3. Opintjen hjaus... 8 1.1.4. Yrittäjyys... 9 1.1.5. Ammattisaamisen näyttöjen tteuttaminen ja arviinti... 9 1.1.6. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen... 9 2 Kne-ja metallialan perustutkinnn ammatilliset tutkinnn sat, ammattitaitvaatimukset ja saamisen arviinti... 10 2.1 Paklliset tutkinnn sat... 10 2.1.1. Asennuksen ja autmaatin perustyöt 15sp... 10 2.1.1.1. Autmaatin perustyöt... 11 2.1.1.2. Asennuksen perustyöt... 12 2.1.2. Kneistuksen perustyöt, 15sp... 13 2.1.2.1. Kneistuksen perustöiden piirustustekninen saaminen... 14 2.1.2.2. Srvaus... 15 2.1.2.3. Jyrsintä ja praus... 16 2.1.3. Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15sp... 17 2.1.3.1. Levytöiden ja hitsauksen perusteiden piirustustekninen saaminen... 18 2.1.3.2. Kneet ja... 19 2.1.3.3. Työprsessit... 19 2.2. Valmistustekniikan saamisalan paklliset tutkinnn sat, 30 sp... 20 2.2.1. Kneistus, 30 sp, Tutkintnimikekhtaisesti pakllinen tutkinnn sa Kneistaja... 20 2.2.1.1. Kneistus... 22 2.2.1.2. Cad- knepiirustus ja CNC- tekniikan perusteet... 23 2.2.1.3. Kneistus ja hinta... 23 2.2.2. Levy- ja hitsaustyöt, 30 sp, Tutkintnimikekhtaisesti pakllinen tutkinnn, Levyseppähitsaaja... 24 2.2.2.1. Levy- ja hitsaustyöt... 26 2.2.2.2. Levytyöt... 26 2.2.2.3. Hitsaustyöt... 27 2.5 Valinnaiset tutkinnn sat, 60 sp... 28 2.5.14. Asennushitsaus, 15 sp... 28 2.5.14.1. Osavalmisteet... 29 2.5.14.2. Kknpanhitsaus... 30 2.5.15. Hitsaus, 15 sp... 31 2.5.15.1. TIG hitsaus... 32 2.5.15.2. MIG/MAG hitsaus... 33 2.5.15.3. Puikkhitsaus... 34 2.5.18. Levy- ja teräsrakennetyöt... 35 2.5.18.1. Raskaat levytyöt... 36 2.5.18.2. Teräsrakennetyöt... 37 2.5.23. Rakennusten terässien valmistus, 15 sp... 37 2.5.23.1. Ristikkrakenteet... 39 2.5.23.2. Pilari- ja palkkirakenteet... 40 2.5.25. CAD/CAM 2D- työstöratjen valmistus, 15 sp... 41 2.5.25.1. CAD/CAM kneistus... 42 2.5.25.2. CAD piirtäminen... 42 2.5.25.3. Työstöratjen valmistus... 43 2.5.27. CNC-Srvaus, 15sp... 44 Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä
2.5.27.1. CNC-srvauksen työstö- ja asetustekniikka... 45 2.5.27.2. CNC-srvaus... 46 2.5.27.3. CNC- srvihjelminti... 47 2.5.28. CNC-jyrsintä, 15sp... 48 2.5.28.1. CNC-jyrsintä... 49 2.5.28.2. CNC -työstö- ja asetustekniikka... 50 2.5.28.3. CNC- hjelminti... 51 2.5.51. Manuaalikneistus, 15 sp, paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin perustuva tutkinnn sa... 52 2.5.51.1. Kartiiden, kierteiden, taspintjen, lakkeiden, hammastusten ja kiilaurien kneistus... 53 2.5.51.2. Tarkkuus- ja viimeistelykneistus... 54 3 Yhteiset tutkinnn sat ammatillisessa peruskulutuksessa... 55 3.1. Viestintä- ja vurvaikutussaaminen... 55 3.1.1. Äidinkieli... 55 3.1.1.1 Kirjallinen viestintä (2 sp)... 55 3.1.1.2 Suullinen viestintä (2 sp)... 56 3.1.1.3 Media ja kulttuuri (1 sp)... 57 3.1.2. Tinen ktimainen kieli, rutsi... 58 3.1.3. Vieraat kielet, Englanti... 59 3.2. Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen, 9 sp... 61 3.2.1. Matematiikka... 61 3.2.2. Fysiikka ja kemia... 62 3.2.3. Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen... 63 3.3. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen, 8 sp... 64 3.3.1. Yhteiskuntataidt... 64 3.3.2. Työelämätaidt... 65 3.3.3. Yrittäjyys ja yritystiminta... 67 3.3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet... 68 Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä
1 Kne- ja metallialan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn tavitteet Ammattialan kuvaus Kne- ja metallialan kulutus n suunnattu erityisesti teknlgiatellisuuden tarpeisiin. Teknlgiatellisuudella n keskeinen asema Sumen kansantaludessa ja ulkmaankaupassa. Sen työllistämät yli 250 000 saajaa edustavat lähes pulta kk tellisuuden henkilöstöstä. Lisäksi teknlgia tellisuuden ulkmaisissa tytäryrityksissä työskentelee saman verran henkilöstöä. Yritystentutannsta nin 70 % menee vientiin, mikä n 60 % Sumen kk viennistä. Teknlgiatellisuuden yritykset vat vimakkaasti kansainvälistyneet ja kilpailu teknlgian kehittämisessä ja markkininnissa n kiristynyt. Haasteeseen n vastattu sillä, että teknlgiatellisuus käyttää 75 % Sumen tutkimus- ja kehityspanksista. Kne- ja metallitutetellisuus työllistää yli 130 000 henkilöä. Heistä 70 000 n sellaisia, jtka vat surittaneet jnkin ammatillisen tutkinnn. Kne- ja metallialan perustutkinnn n surittanut 40 000. Kne- ja metallialan perustutkinnn surittaneista lähes pulet työllistyy muiden timialjen tutant-, ylläpit- ja kunnssapittehtäviin. Kne- ja metallitutetellisuuden tärkeimpiä työtehtäviä vat kneistustyöt, levy- ja teräsrakennetyöt sekä kknpan-, asennus- ja kunnssapittyöt. Ala työllistää kneistajia, hitsaajia, levyseppiä, kneenasentajia, hienmekaanikkja, työvälinevalmistajia, autmaatiasentajia ja kunnssapitasentajia sekä valajia ja valumallinvalmistajia. Kneistustöitä tekeviä henkilöitä n eniten, nin 30 000. Seuraavaksi eniten, nin 20 000 työntekijää, n levy-, hitsaus- ja teräsrakennetöitä tekeviä. Asennus- ja kunnssapithenkilöiden määrä n edellisiin verrattuna pieni, mutta tulee tdennäköisesti kasvamaan tutevalmistukseen liittyvän palveluliiketiminnan kasvun myötä. Vientiin painttuvana tellisuuden alana teknlgiatellisuus n hyvin riippuvainen tutteiden ja palveluiden maailmanlaajuisesta kysynnästä. Ktimaan krkea kustannustas ja kysynnän painpisteen siirtyminen kasvaville markkina-alueille vat juduttaneet alan kansainvälistymistä ja tutannn siirtämistä muualle. Vimakkaassa kilpailutilanteessa n entistä tärkeämpää hulehtia alan kilpailukyvystä ja krkeasta saamistassta. Teknlgiatellisuuden tarvitseman henkilöstön määrä ei tule lähitulevaisuudessa Sumessa kasvamaan, mutta uutta ammattitaitista työvimaa tarvitaan erityisesti työntekijöiden ikärakenteesta jhtuvan pistuman vuksi. Uuden työviman tarve tulee lemaan suurinta levy- ja hitsaustöissä ja kneistustehtävissä. Kknpan-, asennus- ja kunnssapittehtävien suus tulee kasvamaan. On tärkeää, että Sumesta löytyy myös tulevaisuudessa henkilöitä, jtka saavat hienmekaanista valmistusta ja työvälinevalmistusta. Ammattialan arvperusta Kne- ja metallitutetellisuuden timinta vaikuttaa ihmisten jkapäiväiseen elämään, elinympäristönlaatuun ja turvallisuuteen, maan elinkeinelämään ja yhteiskunnan ssiaaliseen, taludelliseen ja kulttuuriseen kehitykseen sekä eri tutannnaljen työturvallisuuteen ja lunnn hyvinvintiin. Alan kannalta tärkeitä kehittämisalueita vat elinkeinelämän ja yhteiskunnan tehkas ja eklgisesti ja taludellisesti kestävä kehitys sekä ihmisten jkapäiväisen elämänlaadun ja turvallisuuden parantaminen. Alan tutannn ja palvelujen keskeisiä lähtökhtia vat tutteiden kestävyys ja timintavarmuus, turvallisuus, tarkituksenmukaisuus, helppkäyttöisyys, pieni energian kulutus ja Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 1 (69)
esteettisyys. Liiketimintaa hjaavat palvelujen, työn ja tutteiden hyvä laatu, timinnan tuttavuus ja kannattavuus, yrittäjyys ja innvatiivisuus sekä ammattitaidn ja saamisen arvstus. Kne- ja metallitutetellisuuteen liittyvä menestyksellinen ja vastuullinen yritystiminta perustuu ihmisarvn ja ihmisikeuksien kunniittamiseen, tasa-arvn, suvaitsevaisuuteen, rehellisyyteen, asiakaskeskeisyyteen, terveiden kilpailunperiaatteiden nudattamiseen ja siihen, että työyhteisössä hulehditaan henkilöstön hyvinvinnista ja tutteiden, palvelujen ja työn sekä ammattitaidn ja ympäristön jatkuvasta kehittämisestä. Kne- ja metallialan ammattilainen n ma-alitteinen, yhteistyökykyinen, hulellinen, täsmällinen ja lutettava. Hän arvstaa maa ja tisten työtä, nudattaa svittuja työelämän käytäntöjä ja timii työturvallisuusmääräysten mukaisesti. Hän tuntee vastuunsa ja hulehtii työsujelusta ja ympäristönsujelusta. Hän timii asiakaslähtöisesti ja hulehtii työn laadusta ja ammattitaitnsa jatkuvasta kehittämisestä. Perustutkinnn tavitteet Kne- ja metallialan perustutkinnn tavitteena n, että tutkinnn surittaneella n laajaalaiset perusvalmiudet teknlgiatellisuuden valmistustehtäviin, kne-, laite- ja autmaatiasennuksiin sekä kunnssapittehtäviin. Laaja-alaisten perusvalmiuksien lisäksi hänellä n erikissaaminen jhnkin työtehtävään ja valmiudet ppia uusia taitja työtehtävien mukaan. Hänellä n materiaalituntemusta ja hän tuntee kneiden ja laitteiden rakenteita ja timintaa. Hän saa käyttää käsityövälineitä sekä valmistuksessa ja kunnssapidssa käytettäviä kneita. Tutkinnn surittanut saa erilaisia valmistustekniikita ja kneiden ja laitteiden kknpanssa ja asennuksessa käytettäviä työmenetelmiä. Hän saa tehdä työtehtäväkknaisuuksia työpiirustusten ja työselitysten mukaan, sveltaa ppimiaan tietja ja taitja vaihtelevissa työelämän tilanteissa sekä timia itsenäisesti ja työryhmän jäsenenä. Hän saa timia laatujärjestelmien mukaan ja tehdä laadunvalvntaan ja kunnssapitn liittyviä mittauksia. Tutkinnn surittanut saa käyttää tiettekniikkaa tiednhankinnassa ja viestinnässä. Hän saa käyttää hjattuja kneita ja hänellä n valmiudet tavallisten käyttö- ja kunnssapitjärjestelmien käyttöön ja hjelmintiin. Hän ymmärtää teknisiä piirustuksia, työselityksiä ja työhjeita sekä saa laatia yksinkertaisia työpiirustuksia käsivaraisesti ja CAD-hjelmalla. Tutkinnn surittanut saa työhönsä liittyvän suullisen ja kirjallisen viestinnän. Tarvittaessa hän selviytyy viestinnästä ja vurvaikutustilanteista myös tisella ktimaisella ja yhdellä vieraalla kielellä. Tutkinnn surittanut nudattaa työturvallisuusmääräyksiä, käyttää kneita ja laitteita turvallisesti ja hänellä n työturvallisuuskrttiin ja tulityökrttiin edellytettävät tiedt ja taidt. Hän hulehtii työsujelusta ja henkilökhtaisesta sujautumisesta, jätteiden käsittelystä ja ympäristönsujelusta. Hän ymmärtää ja ttaa humin man työnsä vaara- ja kurmitustekijät ja niiden vaikutukset itseensä ja työympäristöön sekä timii niiden edellyttämällä tavalla. Hän käyttää aina tarvittaessa henkilönsujaimia, hulehtii terveydestään, timintakyvystään ja malta saltaan työpaikan työhyvinvinnista. Hänellä n valmius ensiavun antn sairauskhtaus- ja työtapaturmatilanteissa. Tutkinnn surittaneella n sisäistä yrittäjyyttä timia rganisaatin laatutavitteiden mukaisesti ja kustannustehkkuutta ja tulksellisuutta edistävällä tavalla. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 2 (69)
Hänellä n käsitys siitä, miten saamista vidaan tutteistaa, ja hän kykenee sallistumaan maan timialaansa liittyvään liiketiminnan ja sen kehittymisen arviintiin. Tutkinnn surittanut saa sveltaa ppimaansa tieta työtehtävissä sekä arviida ja jäsentää sitä. Hän saa arviida maa työtään ja ppimistaan. Hän tiedstaa ppimistarpeensa, ppimisprsessinsa ja -tyylinsä. Hän saa ratkaista työssään esiin tulevia ngelmia sekä tehdä valintja ja päätöksiä. Tutkinnn surittaneella n valmiudet timia työyhteisössä ja asiakaspalvelussa. Hän timii työyhteisön jäsenenä justavasti ja rakentavasti sekä khtelee muita tasavertaisesti. Hän nudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja timintatapja sekä timii vurvaikutustilanteissa eri tilanteiden vaatimalla tavalla. Hän saa timia vurvaikutteisesti ja kmmunikida asianmukaisesti työtilanteissa. Hän saa kerta asiansa ymmärrettävästi ja ilmaista mielipiteensä selkeästi, rakentavasti ja luttamusta herättävästi. Tutkinnn surittanut tekee työtään svitulla tavalla, hulellisesti, tarkasti ja vastuuntuntisesti sekä nudattaa työaikja. Hän työskentelee ammattikäytäntöjen ja laatuvaatimusten mukaisesti sekä arvstaa maa ja muiden työtä. Hän n suvaitsevainen ja timii tisia khtaan ikeudenmukaisesti ja tasa-arvisesti. Omalla timinnallaan hän edistää työssä viihtymistä sekä yhteistyötä ja avimuutta työyhteisössä. Hän nudattaa vaitilvelvllisuutta, tietsujaa ja kuluttajansujasäädöksiä. Tutkinnn surittanut tuntee työturvallisuusmääräykset ja nudattaa niitä. Hän pitää työpaikkansa siistissä järjestyksessä ja puuttuu aktiivisesti työssään ja työympäristössä havaitsemiinsa epäkhtiin. Hän käyttää henkilönsujaimia ja työkneiden turvalaitteita työturvallisuusmääräysten ja hjeiden mukaisesti. Hän saa käsitellä painavia kappaleita sekä vara tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia. Tutkinnn surittanut hulehtii masta terveydestään ja timintakyvystään sekä timii myös muiden terveyttä ja työkykyä edistävällä tavalla. Hän käyttää terveellisiä työtapja ja ergnmisesti ikeita työasentja. Hän tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaarja ja terveyshaittja sekä saa trjua ja sujautua niiltä. Tutkinnn surittanut asennituu työhönsä niin, että timii kaikissa tilanteissa työyhteisön parhaaksi ja edistää timinnallaan asetettujen tavitteiden saavuttamista ja työnantajan timinnan kannattavuutta. Hän n ma-alitteinen ja aktiivinen työyhteisön jäsen sekä timii innvatiivisesti ja yritteliäästi. Hän saa tehdä työtapavalintja työn kknaistaludelliset seikat humin ttaen ja arviida maan työhönsä materiaali- ja työkustannuksia. Tutkinnn surittanut käyttää materiaaleja säästeliäästi ja työskentelee niin, että jätteitä syntyy mahdllisimman vähän. Hän käyttää ympäristömyönteisiä työ- ja timintatapja ja raaka-aineita sekä mahdllisuuksien mukaan kierrätettäviä materiaaleja. Hän tunnistaa ngelmajätteet ja käsittelee syntyvät jätteet tarkituksenmukaisesti. Tutkinnn surittanut työskentelee tietisena siitä, että tutteen ulknäöllä ja viimeistellyllä työjäljellä n ratkaiseva merkitys lpputulksessa. Hän tunnistaa kauniit mudt ja rakenteet sekä tiedstaa viisteiden ja pyöristysten merkityksen. Tutkinnn surittanut saa peruslaskutimitukset sekä saa käyttää suhdelukuja ja laskea työhön liittyviä laskutehtäviä, kuten kulmia, pinta-alja ja tilavuuksia. Hän saa lukea työ- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 3 (69)
tehtävissä esille tulevia matemaattisia malleja, kuvaajia ja tilastja sekä sveltaa matemaattisesti kuvattuja ratkaisumalleja ngelmatilanteissa. Tutkinnn surittanut tuntee metallien ja muvien minaisuuksia ja kevytmetallimerkintöjä. Hän tietää tavallisimpien materiaalien minaispaint ja lämpölaajenemisen suuruuslukkina sekä alumiinin ja tavallisimpien teräslaatujen käyttäytymisen työstettäessä ja hitsattaessa. Hän tietää lämmön tunnin vaikutuksen teräksen rakenteeseen ja tietää, mitä tapahtuu teräksen karkaisussa ja päästössä. Tutkinnn surittanut saa käyttää erikistumisalueensa mukaisen numeerisesti hjatun kneenhjelmintihjelmaa tai jtain käyttö- ja kunnssapitjärjestelmän tiednhallintahjelmaa. Hän saa käyttää tiettekniikkaa tiedn hankinnassa ja taltiinnissa sekä raprtinnissa ja viestinnässä. Tutkinnn surittanut sallistuu rakentavalla tavalla yhteisön timintaan ja päätöksentekn. Hän timii ikeuksiensa ja velvllisuuksiensa mukaisesti. Hän kunniittaa ihmisikeuksia ja tasa-arva kaikessa timinnassaan. Hän nudattaa yhdenvertaisuuslain periaatteita ja khtelee muita tasapulisesti sukupulesta, iästä, etnisestä taustasta tai vammaisuudesta riippumatta. Hän saa timia asiallisesti ja luntevasti eri etnisestä taustasta tai kulttuuripiiristä tulevien ihmisten kanssa ja saa käyttää kieli- ja viestintätaitjaan. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 4 (69)
1.1 Kne- ja metallialan perustutkinnn, valmistustekniikan saamisalan mudstuminen 2. Ammatilliset tutkinnn sat, 135 sp Tutkinnn siin sisältyy saamisen hankkimista työssäppimisen kautta vähintään 30 sp 1 Paklliset tutkinnn sat 2.5 Valinnaiset tutkinnn sat 2.1.1 Asennuksen ja autmaatin perustyöt 15 2.2.1 Kneistus (Levyseppähitsaajalle) 30 2.1.2 Kneistuksen perustyöt 15 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt (Kneistajalle) 30 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 15 2.5.14 Asennushitsaus 15 2.5.15 Hitsaus 15 Kneistajan pakllinen tutkinnn sa 30 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt 15 2.2.1. Kneistus 2.5.23 Rakennusten terässien valmistus 15 2.5.25 CAD/CAM 2D-työstöratjen valmistus 15 2.5.27 CNC-Srvaus 15 Levyseppähitsaajan pakllinen tutkinnn sa 2.5.28 CNC.Jyrsintä 15 Paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin perustuva tutkinnn sa, 15 sp 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 30 2.5.51 Manuaalikneistus 15 3 Yhteiset tutkinnn sat ammatillisessa peruskulutuksessa, 35 sp Paklliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 11 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 3.1.1 Äidinkieli 5 Äidinkieli 0-3 3.1.2 Tinen ktimainen kieli, rutsi 1 Tinen ktimainen kieli, rutsi 0-3 3.1.3 Vieraat kielet 2 Vieraat kielet 0-3 3.2 Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen 9 Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen 3.2.1 Matematiikka 3 Matematiikka 0-3 3.2.2 Fysiikka ja kemia 2 Fysiikka ja kemia 0-3 3.2.3 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen 1 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 8 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen 3.3.1 Yhteiskuntataidt 1 Yhteiskuntataidt 0-3 3.3.2 Työelämätaidt 1 Työelämätaidt 0-3 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystiminta 1 Yrittäjyys ja yritystiminta 0-3 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet 2 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet 0-3 3.4 Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen 7 3.4.1 Kulttuurien tuntemus 0-3 3.4.2 Taide ja kulttuuri 0-3 4. Vapaasti valittavat tutkinnn sat, 10 sp 4.1 Tutkinnn sa ammattitaita syventävistä tai laajentavista tutkinnn sista 4.2 Paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin tai saamistavitteisiin perustuvia tutkinnn sia 4.3 Yhteisiä tutkinnn sia tai luki-pintja 4.4 Jatk-pintvalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia pintja 4.5 4.6 Työkkemuksen kautta hankittuun saamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnnsa Tutkinta yksilöllisesti laajentavat tutkinnn sat 0-3 3.4.3 Etiikka 0-3 3.4.4 Psyklgia 0-3 3.4.5 Ympäristösaaminen 0-3 3.4.6 jkin 3.1.1-3.3.4 khdista 0-3 Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 5 (69)
Ammatillisten tutkinnn sien valinnaiset sat Kne- ja metallialan valmistustekniikan saamisalan ammatillisten tutkinnn sien valinnaisina tutkinnn sina, henkilökhtaisen pintplun kautta tarjlla n Levyseppähitsaajalle tutkinnn sa 2.2.1 Kneistus ja vastaavasti Kneistajalle tutkinnn sa 2.2.2 Levyja hitsaustyöt, jka mahdllistaa sekä kneistajan että levyseppähitsaajan saamisen hankkimisen. Lisäksi tarjlla vat tutkinnn sat: 2.5.14 Asennushitsaus, 2.5.15 Hitsaus, 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt, 2.5.23 Rakennusten terässien valmistus, 2.5.25 CAD/CAM-2D työstöratjen valmistus, 2.5.27 CNC-srvaus, 2.5.28 CNC-jyrsintä ja paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin perustuva tutkinnn sa 2.5.51 Manuaalikneistus. Opiskelijan valinnan suessa muihin tutkinnn siin, ne vivat tteutua henkilökhtaisen pintplun kautta, työssäppimalla tai muiden kulutuksen järjestäjien tarjnnasta. Yhteisten tutkinnn sien valinnaiset sat Tteutetaan vusittain vahvistettavan paikallisen tarjnnan mukaan. Vapaasti valittavat tutkinnn sat Tteutetaan piskelijan henkilökhtaisen pintplun mukaan yhteisten tutkinnn sien valinnaistarjnnasta, kulutuksen järjestäjän tarjlla levista pintpluista, työssäppimisen kautta tai muiden kulutuksen järjestäjien tarjnnasta. Opintjen etenemisen ajitus ja järjestäminen klmelle vudelle Tutkinnssa etenee ensimmäisenä piskeluvutena kaikille paklliset tutkinnn sat 2.1.1, 2.1.2 ja 2.1.3 samanaikaisesti. Tisena vunna saamisaljen paklliset tutkinnn sat 2.2.1 ja 2.2.2 samanaikaisesti. Osittain tisena ja sittain klmantena vutena valinnaiset tutkinnn sat samanaikaisesti. Opintjen tarjnta n suunniteltu klmelle vudelle. Tutkinnn sat pitaan työelämän timintakknaisuuksina, työprsessin mukaan edeten. Suunnitellusta järjestyksestä ja tteutuksesta vidaan piketa piskelijan henkilökhtaisen piskelusuunnitelman mukaisesti. Opinnt vivat lla lyhemmät kuin klme vutta, js piskelijalla n saamisen tunnustamisia. Tutkinnn sat n kirjattu seuraavassa taulukssa perustutkinnn perusteiden mukaisesti numeriden. Tauluksta näkyy myös ammattisaamisen näyttöjen ja työssäppimisen suunniteltu ajitus. Kne- ja metallialan perustutkinnssa työssä ppimalla hankitaan saamista vähintään 30 sp edellyttämä määrä. Työssäppiminen sijittuu tiselle ja klmannelle piskeluvudelle tai piskelijalle tehdyn, henkilökhtaisen suunnitelman mukaisesti. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 6 (69)
Kne ja metallialan perustut kint 2.1 Paklliset tutkinnn sat, 135 sp 1. 1. vusi 2. vusi 3. vusi 2.1.1 Asennuksen ja autmaatin perustyöt 3 2.1.2 Kneistuksen perustyöt 1 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 3 Kneistajan pakllinen tutkinnn sa 2.2.1 Kneistus 2 Levyseppähitsaajan pakllinen tutkinnn sa 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 2 2.5 Valinnaiset tutkinnn sat 1 3. Yhteiset tutkinnn sat, 35 sp 3.1.1 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 1 3.1.2 Äidinkieli 5 5 5 0 0 0 5 1 3.1.3 Tinen ktimainen kieli, rutsi 1 3.1.4 Vieraat kielet 2 3.2 Matemaattis-lunnntieteellinen 9 saaminen 3.2.1 Matematiikka 3 3.2.2 Fysiikka ja kemia 2 3.2.3 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen 1 hyödyntäminen 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava 8 saaminen 3.3.1 Yhteiskuntataidt 8 3.3.2 Työelämätaidt 8 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystiminta 8 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet 2 3.4 Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen 7 3.4.1 Kulttuurien tuntemus 3.4.2 Taide ja kulttuuri 3.4.3 Etiikka 3.4.4 Psyklgia 3.4.5 Ympäristösaaminen 3.4.6 jkin 3.1.1-3.3.4 khdista 4. Vapaasti valittavat tutkinnn sat, 10 sp 1 0 Taulukk kuvaa yhden alittavan ryhmän pintjen sijittumista. Yhteisten tutkinnn sien pintjen sijittelussa vidaan perustelluista syistä piketa suunnitellusta. Tutkinnn sien sijittuminen Työssäppiminen Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 7 (69)
Opintplkuvaihtehtja Tutkinnn sittain etenevässä pintjen tarjnnassa piskelijan henkilökhtainen pintplku vi mudstua useasta erilaisesta vaihtehdsta. Opiskeluaika riippuu saamisen hankkimiseen kuluvasta ajasta. Sitä vidaan justavittaa tai npeuttaa henkilökhtaisilla valinnilla, henkilökhtaisesti mititetun tai ajitetun työssäppimisen kautta tai hankkimalla esimerkiksi samanaikaisesti useamman tutkinnn san saamista. Alla levissa esimerkeissä pintplun phjana n pakllisten tutkinnnsien suunniteltu pintjen tarjnta, jiden lisäksi valitaan pintja ammatillista valinnaisista, yhteisistä tai vapaasti valittavista tutkinnn sista. Esimerkkejä pintpluista Perusplku työelämään. Perusplku mnisaajana työelämään sekä Kneistajan että Levyseppähitsaajan tutkintnimikkeellä tai jatk-pintihin esim. AMK. Luki-pinnilla täydennetty plku jatk-pintihin esim. AMK.. Huippusaajaksi tai jatk-pintihin AMK, tai muu ala. Plku tisen tutkinnn tai lukin jälkeen mudstuu pakllisista tutkinnn sista 75 sp. Ammatilliset valinnaiset tutkinnn sat, 60 sp Khdan 2.5 valinnaisista tutkinnn sista 60 sp. Levyseppähitsaajalle 2.2.1 Kneistus 30 sp Kneistajalle 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 30 sp. Lisäksi tarjlla lvista khdan 2.5 valinnaisista tutkinnn sista 30 sp. Osa luki-pintja, sa tarjlla levia khdan 2.5 valinnaisia tutkinnn sia. 2.5.50 Huippusaajana timiminen. tai, yksilöllinen suunnitelma kilpailuvalmennukseen ja työssäppimiseen khdan 2.5 valinnaisista tutkinnn sista. Tutkinnn sa j valmiista tutkinnsta tai luki-pinnista. Lisäksi tutkinnn sia 2.5 valinnaisista tutkinnn sista.. Yhteisten tutkinnn sien valinnaiset, 16 sp Valinnaisten erilaiset yhdistelmät. Valinnaisten erilaiset yhdistelmät. Luki-pinnt, valinnaisten yhdistelmät. Valinnaisten erilaiset yhdistelmät esim. englanti, rutsi, matematiikka, tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet, taide ja kulttuuri, kulttuurien tuntemus. tai lukipinnt ja valinnaisten yhdistelmät. Tutkinnn sa j valmiista tutkinnsta tai luki-pinnista, mahdllisesti valinnaisten yhdistelmillä täydentäen. Vapaasti valittavat tutkinnn sat, 10 sp Työssäppien kne- ja metallialan työkkemus. Työssäppien kne- ja metallialan työkkemus. Luki-pinnt ja työssäppien kne- ja metallialan työkkemus. Työssäppien kne- ja metallialan työkkemus. Tutkinnn sa j valmiista tutkinnsta, Kne- ja metallialan perustutkinnsta, tai lukipinnista.. Opintjen hjaus Opint-hjauksen yhteiset linjaukset n kirjattu Luksian petussuunnitelman yhteiseen saan. Opint-hjaus n piskelijan kk pintjen ajan kestävä prsessi, jssa piskelija saa pettajilta, ammatillisilta hjaajilta, erikisammattihenkilöiltä, pint-hjaajilta ja muilta piskelijahulln timijilta tarvitsemaansa tukea, hjausta ja kannustusta pintjensa eri vaiheissa. Opint-hjauksen eri sa-alueita vat kasvatuksellinen hjaus, ppimisen ja piskelun hjaus sekä urahjaus. Oppimisen ja piskelun hjauksen sekä urahjauksen kannalta keskeinen väline n piskelijan henkilökhtainen piskelusuunnitelma eli HOPS. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 8 (69)
Opiskelijan kanssa käydään HOPS -keskustelu vähintään kaksi kertaa vudessa ja keskustelussa svitut asiat kirjataan HOPS -lmakkeelle. Opint-hjauksen suunnittelun hjeena timivat Luksian intranetistä löytyvä Opinthjaussuunnitelma ja Ryhmänhjaajan käsikirja. Opint-hjauksen käytännön tteutus kuuluu kk ppilaitksen henkilökunnalle. Jkaisen Luksialaisen tehtävä n hjata piskelijaa esim. puuttumalla epäasialliseen käyttäytymiseen ja muihin järjestyssääntörikkmuksiin. Yrittäjyys Opetusministeriö n linjannut yrittäjyyden suuntaviivat kulutuksessa. Yrittäjyyskasvatus n sa elinikäistä ppimista, jssa ihmisen kulutus- ja ppimisplkujen eri vaiheissa yrittäjyyteen liittyvät valmiudet kehittyvät. Omaehtinen yrittäjyys tarkittaa henkilökhtaisia minaisuuksia ja asennetta, jlla ammattilainen suhtautuu työhönsä. Se ilmenee mm. ma-alitteisuutena, tunnllisuutena, kekseliäisyytenä, rhkeutena ja luvuutena työssä. Omaehtinen yrittäjyys sisältyy elinikäisen ppimisen avaintaitjen arviintikriteereihin. Sisäinen yrittäjyys ilmenee tapana timia ja työskennellä työyhteisössä. Sisäisen yrittäjyyden esimerkkeinä pidetään yrityksen ja yhteisön menestymistä edistävien mahdllisuuksien havaitsemista ja niihin tarttumista. Sisäinen yrittäjyys sisältyy kaikkien ammatillisten tutkinnnsien ammattitaitvaatimuksiin ja arviintikriteereihin. Ulkinen yrittäjyys eli yrittäjänä timiminen sisältyy yhteisten tutkinnn sien sa-alueisiin ja piskelijalla n mahdllisuus laajentaa ja syventää saamistaan valinnaisilla yrittäjyys -pinnilla. Luksiassa piskelijan n mahdllista valita myös ammatillisiin valinnaisiin pintihinsa 15 saamispisteen laajuiset yrittäjyys -pinnt. Ammattisaamisen näyttöjen tteuttaminen ja arviinti Suunnitelmat ammattisaamisen näyttöjen tteuttamisesta ja arviinnista n tämän petussuunnitelman liitteenä (Liite 1). Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla n ikeus saada Kne- ja metallialan perustutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimuksia ja saamistavitteita vastaavaa saamistaan tunnistettua ja tunnustettua. Ennen tutkinnn pintjen alkamista, ennen tutkinnnsan pintja tai tutkinnn surittamisen aikana selvitetään, millaista saamista piskelija n hankkinut aiemmilla pinnillaan tai tehdyllä työllä. Aiemmin hankittua saamista verrataan perustutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimuksiin tai yhteisten tutkinnn sien sa-alueiden saamistavitteisiin. Opintjen alitusvaiheessa piskelijan aiempi saaminen kartitetaan Tullaan tutuksi -haastattelulla ja lähtötasn kartituksella (testit). Näiden tietjen phjalta laaditaan piskelijan henkilökhtainen piskelusuunnitelma (HOPS) siten kuin ryhmänhjaajan käsikirjassa n hjeistettu. HOPS päivitetään vähintään kaksi kertaa vudessa käytävien HOPS -keskusteluiden phjalta. Tämän lisäksi ennen uuden tutkinnn san tai yhteisten tutkinnn sien sa-alueen pintjen alittamista pettaja selvittää nk piskelijalla aiemmin hankittua tutkinnnsan tai sa-alueen saamista. Tämän perusteella piskelija hjataan hakemaan saamisen tun- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 9 (69)
nustamista, js hänellä n selvitys saamisestaan (esim. tutkinttdistus, työtdistus tms.). Js piskelijalla ei le riittävää selvitystä saamisestaan, vidaan hänen työskentelyään havainnida, häntä vidaan haastatella, vidaan järjestää harkittu mahdllisuus ammattisaamisen näyttöön tai mahdllisuus sittaa saamisensa muilla tavilla. 2 Kne-ja metallialan perustutkinnn ammatilliset tutkinnn sat, ammattitaitvaatimukset ja saamisen arviinti 2.1 Paklliset tutkinnn sat Asennuksen ja autmaatin perustyöt 15sp Ammattitaitvaatimukset Tutkinnn san surittaja saa lukea asennus- ja kknpanpiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaaviita lukea työhjeita sekä käyttö- hult- kknpan-hjeita kneiden ja timilaitteiden timintaperiaatteita, rakenteita ja kneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja hulehtii niiden kunnsta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja saa käyttää knevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukiden avulla sekä saa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä saa asentaa tiivisteitä pneumatiikan ja hydrauliikan peruskmpnentit, niiden timinnan, hjaustavat ja piirrsmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien timintaperiaatteet paineilman tuttamisen perusasiat, kuten sudattamisen, kuivaamisen ja paineen säädön valita kmpnentit ja rakentaa yksinkertaisen jtain timinta mallintavan pneumaattisen järjestelmän sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtvirrasta yleistä sähköturvallisuutta kskevien määräysten kneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia kskevat perusasiat tiedllisesti ja taidllisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskulutuksesta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentinnista surittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkhteen jännitteettömyyden ja sujamaadituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia hjauksia kaaviiden perusteella tiedllisesti ja taidllisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annn laatujärjestelmien mukaisen timinnan ja laadunvalvnnan periaatteet asennuksessa. Opiskelija piskelee ja hankkii tutkinnnsan aikana tulityö- ja työturvallisuuskrtit perustaidt ensiavun antamisesta Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen https://eperusteet.pintplku.fi/#/fi/esitys/33824/ps/tutkinnnsat/43166 Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 10 (69)
Tutkinnn san saamistavitteita esitellessään pettaja selvittää nk tutkinnn san piskelua alittavilla vaadittavaa saamista j hankittuna ja timii saamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Luksiassa svittujen käytänteiden mukaisesti. Tutkinnn san timintakknaisuudet Autmaatin perustyöt Asennuksen perustyöt Tutkinnn san timintakknaisuuksille yhteiset ppimistavitteet Opiskelija saa kknpanpiirustusten ja kytkentäkaaviiden avulla asentaa kneensia ja kmpnentteja sekä pienimutisia timintajärjestelmiä ja mttrien ja timilaitteiden kytkentöjä. Opiskelija hulehtii työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä, parantaa työsuritustaan työn edetessä, n aktiivinen, hitaa vurvaikutustilanteita myös vieraalla kielellä ja timii laatujärjestelmän mukaisesti. Tutkinnn saan integrituu ppimistavitteita yhteisistä tutkinnn sista: Viestintä ja vurvaikutussaaminen, Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen, Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen. 2.1.1.1. Autmaatin perustyöt Opiskelija ppii asentamaan kytkentäkaaviiden avulla pienimutisia timintajärjestelmiä ja mttrien ja timilaitteiden kytkentöjä Opiskelija hakee tieta ppilaitksen käytössä levasta sähköisestä ppimateriaalista ja alan kirjallisuudesta. Opiskelija työskentelee tekemällä harjitustöitä, yksilö- ja ryhmätyönä. Opiskelija hyödyntää saamisessaan yrittäjyys ja yritystiminnan ja humii työkyvyn ylläpitämisen työskentelyssään. sähköiset perussuureet perusasiat sähköjärjestelmistä sähkötekniikan perusmittaukset perusasiat sähkötyöturvallisuusuudesta kneiden käyttö- hult- kknpan Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen arviinti perustuu sekä harjitustehtävien ja -töiden tekemisen aikana tapahtuvaan että töiden lpputarkistukseen liittyvään palautekeskusteluun. Arviinti n hjaavaa, kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautetta jka perustuu sekä pettajan havainnintiin että piskelijan itsearviintiin suhteessa tavitteisiin. Opiskelijan itsearviinnin merkitystä ja maa vastuuta töiden etenemisestä krstetaan. Opiskelijaa kannustetaan timimaan ryhmässä, lemaan ma-alitteinen harjitustöiden tekemisessä ja säännöllisyyteen piskeluaikjen nudattamisessa. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen. Oppimistavitteen saavuttaminen arviidaan pintsuritustteeseen merkinnällä S. terialukka, työsali ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla, piskelu- ja petuskäyttöön varustetut ppimisympäristöt työssäppimisen ppimisympäristöt Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 11 (69)
Oppimisen perustana n yhteistiminnallisuus ja petusmenetelmiä käytetään petuksen sisällön ja ryhmän lunteen mukaan tarkituksenmukaisesti vaihdellen. Käytettäviä petusmenetelmiä vat esim. aidt tekemällä ppiminen, aktiviva luent-petus, petuskeskustelut, ngelmaratkaisutaitjen harjittelu, yksilö- ja ryhmätyöt. Sähkötekniikan ppimateriaalia ja siihen liittyviä harjituksia. Osaaminen arviidaan tutkinnn san lpussa ammattisaamisen näytöllä. 2.1.1.2. Asennuksen perustyöt Opiskelija harjittelee kknpanpiirustusten avulla asentamaan kneensia ja kmpnentteja Opiskelija hakee tieta ppilaitksen käytössä levasta sähköisestä ppimateriaalista ja alan kirjallisuudesta. Opiskelija työskentelee tekemällä harjitustöitä, yksilö tai ryhmätyönä. Opiskelija hyödyntää saamisessaan yrittäjyys ja yritystiminnan ja humii työkyvyn ylläpitämisen työskentelyssään. kneiden ja timilaitteiden timintaperiaatteet työkalut asennukset hydrauliikan peruskmpnentit pneumatiikan peruskmpnentit Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen arviinti perustuu sekä harjitustehtävien ja -töiden tekemisen aikana tapahtuvaan että töiden lpputarkistukseen liittyvään palautekeskusteluun. Arviinti n hjaavaa, kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautetta jka perustuu sekä pettajan havainnintiin että piskelijan itsearviintiin suhteessa tavitteisiin. Opiskelijan itsearviinnin merkitystä ja maa vastuuta töiden etenemisestä krstetaan. Opiskelijaa kannustetaan timimaan ryhmässä, lemaan ma-alitteinen harjitustöiden tekemisessä ja säännöllisyyteen piskeluaikjen nudattamisessa. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen. Oppimistavitteen saavuttaminen arviidaan pintsuritustteeseen merkinnällä S. terialukka, työsali ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla, piskelu- ja petuskäyttöön varustetut ppimisympäristöt työssäppimisen ppimisympäristöt Oppimisen perustana n yhteistiminnallisuus ja petusmenetelmiä käytetään petuksen sisällön ja ryhmän lunteen mukaan tarkituksenmukaisesti vaihdellen. Käytettäviä petusmenetelmiä vat esim. aidt tekemällä ppiminen, aktiviva luent-petus, petuskeskustelut, ngelmaratkaisutaitjen harjittelu, yksilö- ja/tai ryhmätyöt. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 12 (69)
asennustekniikan ppimateriaalia ja siihen liittyviä harjituksia sekä kneiden ja laitteiden käyttö- ja hult-hjeet Osaamisen arviinti Osaaminen arviidaan ammattisaamisen näytöllä ja tarvittaessa muun saamisen arviinnilla kun tutkinnn san ppimistavitteet n saavutettu ja saaminen n hjaus ja arviinti-keskusteluissa arviitu hankituksi. Ammattisaamisen näytön arvsanasta päättää työpaikkahjaaja ja pettaja yhdessä tai kumpikin erikseen. Tutkinnn san arvsanasta päättää pettaja, Liite 1. Suunnitelmat ammattisaamisen näyttöjen tteuttamisesta ja arviinnista. Kneistuksen perustyöt, 15sp Ammattitaitvaatimukset Opiskelija saa piirtää yksinkertaisen kneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen knepiirustuksen prjektiiden käännöt ja mitittaa piirtämänsä kneenpiirustuksen kneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannn prakneen, srvin ja jyrsinkneen rakenteen eri kneistusmenetelmien työstöliikkeet ja saa nimetä ne eri kneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvt pikateräs- ja kvametalliterille sekä terien pintjen, särmien ja kulmienmäärittelyn perusteet srvata lieriöpintja ja viisteitä, jiden tarkkuusvaatimukset vat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkapraa, kierretappia ja kierreleukja srvissa valita työstötilanteeseen ikeat työstöarvt ja terät sekä saa asettaa terän ikein srviin asettaa jyrsinkneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen kneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingitu jyrsiä jyrsinkneella taspintja valita jyrsinkneeseen työstötilanteeseen ikeat työstöarvt ja terät sekä saa asettaa terän ikein käyttää erilaisia prakneita ja praustyökaluja mitittaa ja piirrttaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää prattavan kappaleen kneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja saa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti valita prakneeseen työstötilanteeseen ikeat työstöarvt ja terät sekä saa asettaa terän ikein terittaa käsivaraisesti pran himakneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita ikean pranterän kierrereikään viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrmetrillä tiedllisesti ja taidllisesti työturvallisuuskrttia vastaavat asiat niin, että hänellä n valmius työturvallisuuskrtin surittamiseen. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen https://eperusteet.pintplku.fi/#/fi/esitys/33824/ps/tutkinnnsat/43164 Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 13 (69)
Tutkinnn san saamistavitteita esitellessään pettaja selvittää nk tutkinnn san piskelua alittavilla vaadittavaa saamista j hankittuna ja timii saamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Luksiassa svittujen käytänteiden mukaisesti. Tutkinnn san timintakknaisuudet kneistuksen perustöiden piirustustekninen saaminen srvaus jyrsintä ja praus Tutkinnn san timintakknaisuuksille yhteiset ppimistavitteet Opiskelija saa valmistaa työpiirustusten mukaan sia (tarkkuusvaatimus karkea), jtka sisältävät pinniltaan yksinkertaisia kneistuksia manuaalisilla työstökneilla, kuten lieriöpintjen srvausta, taspintjen jyrsintää, prausta ja kierteitystä. Hän saa laatia yksinkertaisten kneensien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-hjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja surittaa valmiinkappaleen tarkastusmittaukset. Opiskelija pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä, parantaa. työsuritustaan työn edetessä, timii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä ja työskentelee hulellisesti ja tarkasti, hulehtii kneiden ja laitteiden hullsta ja krjauksesta. Tutkinnn saan integrituu ppimistavitteita yhteisistä tutkinnn sista: Viestintä ja vurvaikutussaaminen, Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen, Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen. 2.1.2.1. Kneistuksen perustöiden piirustustekninen saaminen Opiskelija saa laatia yksinkertaisten kneensien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-hjelmalla. Opiskelija hakee tieta ppilaitksen käytössä levasta sähköisestä ppimateriaalista ja alan kirjallisuudesta. Opiskelija työskentelee tekemällä harjitustöitä, yksilö- ja ryhmätyönä. Opiskelija hyödyntää saamisessaan yrittäjyys ja yritystiminnan ja humii työkyvyn ylläpitämisen työskentelyssään. kneenpiirustukset mittakaavat piirrsmerkit prjektiiden käännöt Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen arviinti perustuu sekä harjitustehtävien ja tai -töiden tekemisen aikana tapahtuvaan että töiden lpputarkistukseen liittyvään palautekeskusteluun. Arviinti n hjaavaa, kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautetta jka perustuu sekä pettajan havainnintiin että piskelijan itsearviintiin suhteessa tavitteisiin. Opiskelijan itsearviinnin merkitystä ja maa vastuuta töiden etenemisestä krstetaan. Opiskelijaa kannustetaan timimaan ryhmässä, lemaan ma-alitteinen harjitustöiden tekemisessä ja säännöllisyyteen piskeluaikjen nudattamisessa. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen. Oppimistavitteen saavuttaminen arviidaan pintsuritustteeseen merkinnällä S. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 14 (69)
terialukka ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla, piskelu- ja petuskäyttöön varustettu ppimisympäristö työssäppimisen ppimisympäristöt Oppimisen perustana n yhteistiminnallisuus ja petusmenetelmiä käytetään petuksen sisällön ja ryhmän lunteen mukaan tarkituksenmukaisesti vaihdellen. Käytettäviä petusmenetelmiä vat esim. aidt tekemällä ppiminen, aktiviva luent-petus, petuskeskustelut, ngelmaratkaisutaitjen harjittelu, yksilö- ja/tai ryhmätyöt. Knepiirustuksen ppimateriaalia ja siihen liittyviä harjituksia Osaaminen arviidaan tutkinnn san lpussa ammattisaamisen näytöllä 2.1.2.2. Srvaus Opiskelija saa valmistaa työpiirustusten mukaan sia (tarkkuusvaatimus karkea), kuten lieriöpintjen srvausta, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja surittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Opiskelija hakee tieta ppilaitksen käytössä levasta sähköisestä ppimateriaalista ja alan kirjallisuudesta. Opiskelija työskentelee tekemällä harjitustöitä, yksilö- ja/tai ryhmätyönä. Opiskelija hyödyntää saamisessaan yrittäjyys ja yritystiminnan ja humii työkyvyn ylläpitämisen työskentelyssään. srvin rakenne työstöliikkeet työstöterätyypit ja terämateriaalit työstöarvt mittaukset Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen arviinti perustuu sekä harjitustehtävien ja/tai -töiden tekemisen aikana tapahtuvaan että töiden lpputarkistukseen liittyvään palautekeskusteluun. Arviinti n hjaavaa, kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautetta jka perustuu sekä pettajan havainnintiin että piskelijan itsearviintiin suhteessa tavitteisiin. Opiskelijan itsearviinnin merkitystä ja maa vastuuta töiden etenemisestä krstetaan. Opiskelijaa kannustetaan timimaan ryhmässä, lemaan ma-alitteinen harjitustöiden tekemisessä ja säännöllisyyteen piskeluaikjen nudattamisessa. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen. Oppimistavitteen saavuttaminen arviidaan pintsuritustteeseen merkinnällä S. terialukka, työsali ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla, piskelu- ja petuskäyttöön varustettu tila pettajan tuntisuunnittelun mukaisesti. työssäppimisen ppimisympäristöt Oppimisen perustana n yhteistiminnallisuus ja petusmenetelmiä käytetään petuksen sisällön ja ryhmän lunteen mukaan tarkituksenmukaisesti vaihdellen. Käytettäviä pe- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 15 (69)
tusmenetelmiä vat esim. aidt tekemällä ppiminen, aktiviva luent-petus, petuskeskustelut, ngelmaratkaisutaitjen harjittelu, yksilö- ja/tai ryhmätyöt. Kneistustekniikan ppimateriaalia ja siihen liittyviä harjituksia. Osaaminen arviidaan tutkinnn san lpussa ammattisaamisen näytöllä. 2.1.2.3. Jyrsintä ja praus Opiskelija saa valmistaa työpiirustusten mukaan sia (tarkkuusvaatimus karkea), jtka sisältävät pinniltaan yksinkertaisia kneistuksia manuaalisilla työstökneilla, taspintjen jyrsintää, prausta ja kierteitystä. Opiskelija hakee tieta ppilaitksen käytössä levasta sähköisestä ppimateriaalista ja alan kirjallisuudesta. Opiskelija työskentelee tekemällä harjitustöitä, yksilö- ja ryhmätyönä. Opiskelija hyödyntää saamisessaan yrittäjyys ja yritystiminnan ja humii työkyvyn ylläpitämisen työskentelyssään. jyrsin- ja prakneen rakenne työstöliikkeet työstöterätyypit ja terämateriaalit työstöarvt mittaukset Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen arviinti perustuu sekä harjitustehtävien ja/tai -töiden tekemisen aikana tapahtuvaan että töiden lpputarkistukseen liittyvään palautekeskusteluun. Arviinti n hjaavaa, kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautetta jka perustuu sekä pettajan havainnintiin että piskelijan itsearviintiin suhteessa tavitteisiin. Opiskelijan itsearviinnin merkitystä ja maa vastuuta töiden etenemisestä krstetaan. Opiskelijaa kannustetaan timimaan ryhmässä, lemaan ma-alitteinen harjitustöiden tekemisessä ja säännöllisyyteen piskeluaikjen nudattamisessa. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen. Oppimistavitteen saavuttaminen arviidaan pintsuritustteeseen merkinnällä S. terialukka, työsali ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla, piskelu- ja petuskäyttöön varustettu ppimisympäristö työssäppimisen ppimisympäristöt Oppimisen perustana n yhteistiminnallisuus ja petusmenetelmiä käytetään petuksen sisällön ja ryhmän lunteen mukaan tarkituksenmukaisesti vaihdellen. Käytettäviä petusmenetelmiä vat esim. aidt tekemällä ppiminen, aktiviva luent-petus, petuskeskustelut, ngelmaratkaisutaitjen harjittelu, yksilö- ja/tai ryhmätyöt. Kneistustekniikan ppimateriaalia ja siihen liittyviä harjituksia Osaamisen arviinti Osaaminen arviidaan ammattisaamisen näytöllä ja tarvittaessa muun saamisen arviinnilla kun tutkinnn san ppimistavitteet n saavutettu ja saaminen n hjaus ja ar- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 16 (69)
viinti-keskusteluissa arviitu hankituksi. Ammattisaamisen näytön arvsanasta päättää työpaikkahjaaja ja pettaja yhdessä tai kumpikin erikseen. Tutkinnn san arvsanasta päättää pettaja, Liite 1. Suunnitelmat ammattisaamisen näyttöjen tteuttamisesta ja arviinnista. Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15sp Ammattitaitvaatimukset Opiskelija saa lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmttaa kappaleen kuvannista ja ymmärtää mititusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät piirtää kuvantja yksinkertaisista levysista, saa prjektiiden käännöt sekä saa piirtää leikkauskuvantja ja mitittaa piirrttaa ja saa keskeisimmät piirrttamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan pulittaminen, khtisuran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen siin leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten sveltuvilla levysaksilla, kuvileikkureilla ja nakertajilla piirrtusmerkintöjen mukaisesti leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittjen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihiita käyttää erilaisia hima- ja prakneita yleisimmissä hinta-, katkaisu- ja praustöissä tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että kneilla käyttää pylväs- tai säteispraknetta ja prata levyihin reikiä tehdä ruuvi- ja vetniittiliitksia plttleikata levyjä käsivaraisesti piirrtusten mukaan hitsata kaasuhitsausprsessilla hitsauksen perusteet puikkhitsausprsessilla hitsauksen perusteet MAG-hitsausprsessilla levysien liittämisen yhdellä jutsmenetelmällä mitata pituus- ja kulmamittja tiedllisesti ja taidllisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä n valmius tulityökrtin surittamiseen. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen http://www.ph.fi/dwnlad/162880_kne_ja_metallialan_pt_01082015.pdf Opiskelijan aiempien pintjen tai työkkemuksen kautta hankittu saaminen esimerkiksi tulityö-, työturvallisuus- ja Ea1 -krttikulutus. Tutkinnn san saamistavitteita esitellessään pettaja selvittää nk tutkinnn san piskelua alittavilla vaadittavaa saamista j hankittuna ja timii saamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Luksiassa svittujen käytänteiden mukaisesti. Tutkinnn san timintakknaisuudet Levytöiden ja hitsauksen perusteiden piirustustekninen saaminen Kneet ja laitteet Työprsessit Tutkinnn san timintakknaisuuksille yhteiset ppimistavitteet Opiskelija hallitsee eri hitsausprsesseissa sekä levytyöstöissä käytettävät kneet ja laitteet. Hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, mitta- ja hitsaustekniset laatuvaatimukset täyttäviä mnimutisia kappaleita ja saa tehdä eri levymateriaaleista (te- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 17 (69)
räkset ja alumiini) levytyökknaisuuksia, jtka vat viimeisteltyjä pintakäsittelyä tai muuta jatkkäsittelyä varten. Tutkinnn saan integrituvat ppimistavitteita yhteisten tutkinnn sien sa-alueilta: Viestintä ja vurvaikutussaaminen, Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen, Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen. 2.1.3.1. Levytöiden ja hitsauksen perusteiden piirustustekninen saaminen Opiskelija saa laatia levykappaleiden yksinkertaisia työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-hjelmalla. Opiskelija hyödyntää saamisessaan yrittäjyys ja yritystiminnan sekä humii työkyvyn ylläpitämisen työskentelyssään. Opiskelija hyödyntää saamisessaan yrittäjyys ja yritystiminnan ja humii työkyvyn ylläpitämisen työskentelyssään. työpiirustukset mittakaavat piirrsmerkit prjektiiden käännöt hitsausmerkinnät leikkauskuvannt Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen arviinti perustuu sekä harjitustehtävien ja/tai -töiden tekemisen aikana tapahtuvaan että töiden lpputarkistukseen liittyvään palautekeskusteluun. Arviinti n hjaavaa, kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautetta jka perustuu sekä pettajan havainnintiin että piskelijan itsearviintiin suhteessa tavitteisiin. Opiskelijan itsearviinnin merkitystä ja maa vastuuta töiden etenemisestä krstetaan. Opiskelijaa kannustetaan timimaan ryhmässä, lemaan ma-alitteinen harjitustöiden tekemisessä ja säännöllisyyteen piskeluaikjen nudattamisessa. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen. Oppimistavitteen saavuttaminen arviidaan pintsuritustteeseen merkinnällä S. terialukka, työsali ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla, piskelu- ja petuskäyttöön varustettu tila Oppimisen perustana n yhteistiminnallisuus ja petusmenetelmiä käytetään petuksen sisällön ja ryhmän lunteen mukaan tarkituksenmukaisesti vaihdellen. Käytettäviä petusmenetelmiä vat esim. aidt tekemällä ppiminen, aktiviva luent-petus, petuskeskustelut, ngelmaratkaisutaitjen harjittelu, yksilö- ja/tai ryhmätyöt. Oppimismateriaalina käytetään knepiirustuksen ppimateriaalia siihen liittyviä harjituksia. Osaaminen arviidaan tutkinnn san lppuvaiheessa ammattisaamisen näytöllä. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 18 (69)
2.1.3.2. Kneet ja Opiskelija saa tehdä työpiirustuksen mukaan jnkin yksinkertaisen hutlevytyökknaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, plttleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikk- ja MAG-hitsausprsesseilla. levyn leikkaus sveltuvalla menetelmällä levyn leikkaus suuntaisleikkurilla kulmaus ja pyöristys hima- ja prakneiden käyttö käsityökalut pylväs- ja säteisprakneet Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen arviinti perustuu sekä harjitustehtävien ja/tai -töiden tekemisen aikana tapahtuvaan että töiden lpputarkistukseen liittyvään palautekeskusteluun. Arviinti n hjaavaa, kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautetta jka perustuu sekä pettajan havainnintiin että piskelijan itsearviintiin suhteessa tavitteisiin. Opiskelijan itsearviinnin merkitystä ja maa vastuuta töiden etenemisestä krstetaan. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen. Oppimistavitteen saavuttaminen arviidaan pintsuritustteeseen merkinnällä S. terialukka, työsali ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla, piskelu- ja petuskäyttöön varustettu tila Oppimisen perustana n yhteistiminnallisuus ja petusmenetelmiä käytetään petuksen sisällön ja ryhmän lunteen mukaan tarkituksenmukaisesti vaihdellen. Käytettäviä petusmenetelmiä vat esim. aidt tekemällä ppiminen, aktiviva luent-petus, petuskeskustelut, ngelmaratkaisutaitjen harjittelu, yksilö- ja/tai ryhmätyöt. levy- ja hitsaustöiden ppimateriaalia siihen liittyviä harjituksia, asiakastöitä, kneiden ja laitteiden käyttöppaita sekä niihin liittyviä käyttöturvallisuushjeita Osaaminen arviidaan tutkinnn san lppuvaiheessa ammattisaamisen näytöllä. 2.1.3.3. Työprsessit Opiskelija saa valmistaa työpiirustuksen mukaan jnkin yksinkertaisen hutlevytyökknaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, plttleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikk- ja MAG hitsausprsesseilla. Opiskelija hyödyntää saamisessaan yrittäjyys ja yritystiminnan ja humii työkyvyn ylläpitämisen työskentelyssään. ruuvi- ja vetniittiliitkset käsivarainen plttleikkaus kaasuhitsaus Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 19 (69)